Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kaksio 33 m2, kolmio 45 m2. Miten tähän järjettömyyteen on päädytty?
02.01.2023 |
https://www.t2h.fi/kohde/asunto-oy-vantaan-krios/
En ymmärrä. Ennen oli 10 m2 enemmän kaksio 43 m2 ja kolmio 20 m2 enemmän, 65 m2.
Ovatko ihmiset kutistuneet?
Kommentit (872)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitonta. Mutta suomihan on banaanivaltio hyväveli-systeemeineen.
Eniten ihmetyttää kuinka helposti Suomalaiset hyväksyy kaiken täälläkin kommentteja "mahtuuhan tuonne". Ja miniyksiöitä hehkutettiin "tilaihmeinä". Myytyä saa vaikka mitä paskaa kunhan sen sanoo joku korkeampi virkamies.
Suomessa ja myös muissa maissa on tyydyttävä siihen asumistasoon, mihin omat rahat riittävät, kun kukaan muu ei maksa kenenkään asumista eikä ole joulupukkia.
Kukaan ei varmaan kiellä tuota asiaa, mutta sinunko mielestäsi asuminen ei ole kallistunut yhtään enemmän kuin mitä palkkataso noussut? Se on ongelma sekä yksilöille että yhteiskunnalle, että pienipalkkaiset eivät löydä asuntoa pk-seudulta, koska heidän työpanostaan kuitenkin siellä tarvitaan.
Minulla oli varaa ostaa asunto Helsingistä kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt ei olisi, jos vasta aloittaisin työelämän.
Ennenwanhaan ne työvoiman tarvitsijat tarjosivat edullisempaa työsuhdeasumista työväelleen. Miksei näin voisi olla nykyäänkin?
Siksi kun nykyajan työnantajat ovat monesti pahempia riistäjiä kuin entisajan tehtaanomistajat. Ja vaikkeivat olisikaan, ei heillä ole varaa ostaa työsuhdeasuntoja yhtään sen enemmän kuin työntekijällä itselläänkään, koska rakentaminen on niin kallista.
Syytä ahneutta.
Miksi ihmeessä et ryhdy yrityäjäksi/työantajaksi ja tarjoa henkilökunnalle luksusasuntoja halpaan hintaan?
Miksi aina muiden pitäisi se tehdä, kun esitetään näitä vaatimuksia?Ihan samalaisia ihmisiä ja ne työnantajatkin ovat kuin sinä.
Jos haluaa muutoksia, se pitää lähteä itsestä, eikä vaatia sitä muilta. Ilmaisia lounaita kun ei ole.
Miksi työnantajat valittavat julkisuudessa, kun eivät saa työntekijöitä? Jos haluavat muutoksia asiaan, sen pitää lähteä heistä itsestään, eikä vaatia muilta.
Näinhän sinä sanot. Miksi se ei koske työnantajia?
Niinhän moni työnantaja tekeekin. Pistää firman kiinni ja siirtyy halvempien tuotantokustannusten maihin tai alkaa tehdä jotain ihan muuta. Työstä ei voi maksaa mitä tahansa tai yrityksen tuotteita ei pysty kukaan ostamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eroamassa avopuolisosta, jonka kanssa olemme asuneet Hkissä n. 60 m3 hyväpohjaisessa kolmiossa. Nyt kun täytyisi miettiä millaisen yksin ostaisi, niin huh tuota tarjontaa. Olen aika askeettinen sisustuksen suhteen, enkä siten tarvitse paljon tilaa huonekaluille ja sellaiselle, mutta monissa asunnoissa ei ole juuri yhtään kaappitilaa, saati tilaa sellaisille mukavuuksille kuin vaikkapa astian- ja pyykinpesukone.
Todella moni pieni kaksio alkaa liki suoraan keittiöstä, eikä eteisessä ole kaappiakaan esim. ulkovaatteita varten. Myyntikuvissa kyllä näyttää hyvältä, kun eteisen mahdolliseen yhteen pieneen naulakkoon on aseteltu vain kauniisti yhdet kengät ja yksi villatakki tms. Niin, ja kun sanon keittiöstä, uusissa asunnoissahan se tarkoittaa sitä yhtä seinää siinä putkessa, jossa yhdistyvät eteinen, keittiö, ruokatila ja olohuone.
Voit hankkia vanhemman hyväpohjaisen kaksion. Pakko ei ole ostaa uusia, jos ne ei miellytä.
Vielä 2010-luvun alkupuolella rakennettiin taloja, joissa on hyviä pohjaratkaisuja, yli 50 m2 kaksioita ja yli 70 m2 kolmioita. Viimeisen viiden vuoden aikana on lisääntynyt tämä sijoittajille rakentaminen, asumiskelvottomat koirankopit.
Koko 2000-luvun on ollut puutetta nimenomaan pienistä asunnoista ja koska niihin on kohdistunut suurempi kysyntä hinnat on nousseet huomattavasti enemmän kuin isompien asuntojen. Isommat asunnot on olleet rahoittajille ongelma kun eivät ole menneet kaupaksi läheskään yhtä nopeaan kuin yksiöt. Päättäjät jo, mitä sinne kaupunkiin pitäisi rakentaa. Yksin asuville yksiöitä vai 100 neliön perheasuntoja.
opiskelijoille +40 neliön yksiöitä ja muille +100 neliön asuntoja. Alle 40 neliöiset tupakeittiöt alkovineen pitäisi kieltää lailla.
ja kuka tämän lystin maksaa?
Vanha kunnon "maksaa" kortti pöydälle. Sillä voidaan vetää kaikki asiat pois. koulutus, terveydenhoito, asuminen, turvallisuus....
No jostakin sen rahan on näihin kaikkiin ilmestyttävä. Anna kun avaan , sen keskituloisten lypsylehmän pitää kustantaa kaikille " köyhille" parempi asumistaso Helsingin keskustassa kuin itsellä on vara asua.
Niillä lypsylehmillä ei enää ole varaa kunnon asuntoihin. Ennen ne pystyivät ostamaan tilavan perheasunnon, nyt samalla hintatasolla tarjotaan tehotuotantokoppia. Jos keskiluokalla ei ole varaa parempaan edes Helsingin lähiössä, on syytä huolestua. Keskiluokka ei enää ole keskiluokkaa. Läntisissä naapurimaissa matalapalkkaduunarikin asuu paremmin kuin suomalainen keskiluokka.
Edelleen voivat ostaa sen tilavammankin asunnon, kunhan valitsevat vanhemman ja/tai toisella sijainnilla. Kukaan ei edelleenkään pakota ostamaan neliömäärältään pientä ja neliöhinnaltaan kallista asuntoa.
Eli keskiluokka joutuu tekemään kompromisseja, joita ennen ei tarvinnut tehdä. Sekö on hyvä. Keskiluokka köyhtyy ja muuttaa Tuusulaan. Minä olen huolissani, että keskiluokan ostovoima ei vastaa keskiluokan ostovoimaa ja asuntomarkkinoilla rakennuttajan voitto on ainoa ratkaiseva asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kani/ hamsterikopit ovat ahdistavia asua. Paine, stressi kasvaa. Sopiva neliömäärä on yksiö 25-35 neliö, kaksio 40-60 neliö...
Merkillistä kyllä monet nuoret aikuiset ovat valmiita Helsingissä maksamaan mieluummin vuokraa 800 e/kk 21 neliön uudesta asunnosta kuin ottamaan sen 30-35 neliötä 70-80 luvun talosta kymmenen kilometriä kauempaa n. 600 euron hintaan. Ei pysty tätä tajuamaan.
HSL matkakortti vuodeksi maksaa yli 300 euroa ja kerro se kahdella. Auto ja sen ylläpito vielä enemmän.
Eli asuminen kymmenen kilometriä kauempana maksaa 600 euron sijaan vähintään 1000€/kk.
Höpö höpö. Vuokrassa säästää 200 euroa/kk eli vuodessa 1200 euroa. Yhdelle matkakortti AB vuodeksi maksaa 750 e eli vuodessa säästät 450 e ja saat asua väljemmin. Tuskin kaksi henkilöä muutenkaan haluaisi sitä 21 neliön asuntoa 800 eurolla vaan sen 1200-1500 e kk kaksion. Kauempana se kaksion on halvempi vaikka sen 1500 maksaisi vuodessa matkakorteists.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neliöitä ei voi ajatella ilman että tietää montako ihmistä niihin tulee. Kaksio 33 m2 on hyvä yhdelle, kolmio 45 käy kahdelle aikuiselle mutta jos noihin pitää sijoittaa perheitä niin tila loppuu. Yksi ihminen 100 m2 asunnossa ei tunne oloaan kodikkaaksi, voit olla vain yhdessä huoneessa kerrallaan ja toisin päin, 5 henkinen perhe voi olla yhtäaikaa kaikissa huoneissa.
45 neliön kolmio? Oikea tila ihme kas kun ei 20 neliön kolmio.
Suomessa on paljon etävanhempia, kun perheet hajoavat ja yli puolet päätyy erooa.
Esim. etävanhemmalle 45m2 kolmio on hyvä ratkaisu, kun lapsi saa viikonlopun tapamisiin etävanhemman luona oman pienen huoneen ja kamansa sinne. Lapsihan käyttää huonettaan vain muutaman päivän kuukausessa.
Ja senkin ylimääräisen rahan etävanhempi voi käyttää lapsen hyvinvointiin, kuin turhii neliöihin.
Tämä pienet asunnon ovat lähteneet asukkaiden tarpeista.Eikä nämä ole tarkoitettukaan perheasunnoiksi.
Mikä on etävanhempi?
Lapsen tai lasten isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eroamassa avopuolisosta, jonka kanssa olemme asuneet Hkissä n. 60 m3 hyväpohjaisessa kolmiossa. Nyt kun täytyisi miettiä millaisen yksin ostaisi, niin huh tuota tarjontaa. Olen aika askeettinen sisustuksen suhteen, enkä siten tarvitse paljon tilaa huonekaluille ja sellaiselle, mutta monissa asunnoissa ei ole juuri yhtään kaappitilaa, saati tilaa sellaisille mukavuuksille kuin vaikkapa astian- ja pyykinpesukone.
Todella moni pieni kaksio alkaa liki suoraan keittiöstä, eikä eteisessä ole kaappiakaan esim. ulkovaatteita varten. Myyntikuvissa kyllä näyttää hyvältä, kun eteisen mahdolliseen yhteen pieneen naulakkoon on aseteltu vain kauniisti yhdet kengät ja yksi villatakki tms. Niin, ja kun sanon keittiöstä, uusissa asunnoissahan se tarkoittaa sitä yhtä seinää siinä putkessa, jossa yhdistyvät eteinen, keittiö, ruokatila ja olohuone.
Voit hankkia vanhemman hyväpohjaisen kaksion. Pakko ei ole ostaa uusia, jos ne ei miellytä.
Vielä 2010-luvun alkupuolella rakennettiin taloja, joissa on hyviä pohjaratkaisuja, yli 50 m2 kaksioita ja yli 70 m2 kolmioita. Viimeisen viiden vuoden aikana on lisääntynyt tämä sijoittajille rakentaminen, asumiskelvottomat koirankopit.
Koko 2000-luvun on ollut puutetta nimenomaan pienistä asunnoista ja koska niihin on kohdistunut suurempi kysyntä hinnat on nousseet huomattavasti enemmän kuin isompien asuntojen. Isommat asunnot on olleet rahoittajille ongelma kun eivät ole menneet kaupaksi läheskään yhtä nopeaan kuin yksiöt. Päättäjät jo, mitä sinne kaupunkiin pitäisi rakentaa. Yksin asuville yksiöitä vai 100 neliön perheasuntoja.
opiskelijoille +40 neliön yksiöitä ja muille +100 neliön asuntoja. Alle 40 neliöiset tupakeittiöt alkovineen pitäisi kieltää lailla.
ja kuka tämän lystin maksaa?
Vanha kunnon "maksaa" kortti pöydälle. Sillä voidaan vetää kaikki asiat pois. koulutus, terveydenhoito, asuminen, turvallisuus....
No jostakin sen rahan on näihin kaikkiin ilmestyttävä. Anna kun avaan , sen keskituloisten lypsylehmän pitää kustantaa kaikille " köyhille" parempi asumistaso Helsingin keskustassa kuin itsellä on vara asua.
No nythän niiltä keskituloisilta lypsylehmiltä lypsetään asumistuet, jotka menevät rikkaille joilla on varaa ostaa sijoitusasunnoiksi näitä hämmentäviä pikkukopperoita. Samat lypsylehmät maksavat verohelpotukset, joita saa sijoituslainoihin, toisin kuin omiin asuntolainoihin. Näiden miniasuntojen kysyntä ei johdu siitä, että ihmiset haluaisivat niissä asua, vaan siitä, että sijoittajat haluavat niitä ostaa ja me muut maksetaan se lysti.
Asukkaat ilmeisesti pakotetaan niihin "miniasuntoihin" aseella uhaten? Toiset jopa pakotetaan aseella uhaten hakemaan pankista asuntolainaa ja ostamaan itselleen sellaisen.
Ei tarvii asetta. Riittää että tulee lunta ja on nälkä.
Hölmöjä juttuja teillä. Kun tulee lunta ja on nälkä, niin ihmiset on pakotettuja ostamaan neliöhinnaltaan todella kalliita uudisasuntoja? Just joo. 😂
Minkä sillan alla asut?
Meinasin tosiaan joutua kodittomaksi sillan alle asumaan, niin olin pakotettu ostamaan 8000€ neliöhintaisen uudisasunnon keskeiseltä pk-seudun asuinalueelta. Hölmöläisen logiikallahan tuo menee noin. 😂
"Asukkaat ilmeisesti pakotetaan niihin "miniasuntoihin" aseella uhaten? Toiset jopa pakotetaan aseella uhaten hakemaan pankista asuntolainaa ja ostamaan itselleen sellaisen.
Ei tarvii asetta. Riittää että tulee lunta ja on nälkä.
Missä asut ja millä rahalla? Onko hieman vaikeaa kuvitella eloa köyhänä? onko?
Kukaan ei pakota köyhää ostamaan/ vuokraamaan pientä uustuotantoa olevaa kallista asuntoa . Menee vaan suosiolla sinne Vantaan perukoille tai Keravalle neukkukuutioon.
Niin eli miniasuntoon kuten aiemmin mainitsit ettei kukaan pakota😅😅😅😂😂
Niin kukaan ei pakota miniasuntoon Helsingin kantakaupunkiin vaan voi mennä kauemmas kehyskuntiin/ lähiöihin, joissa on vanhoja tilavampia asuntoja edullisemmin. Kantakaupungin uuden 23 neliön yksiön vuokralla saat Vantaalta 70 neliön vanhan kolmion.
Ja siihen päälle matkakulut helsingin keskustaan niin hinta pompsahtikin mukavasti kaksinkertaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minimalismikin ja konmarittaminen on varmasti jonkun rikkaan keksintö ettei köyhä haaveilisi mistään sellaisesta mitä rikkaalla on päivänselvänä asiana.
Suomessa rikkaat elää kuin siat pellossa, työtön ja duunari tai eläkeläinen sekä köyhä syyllistetään joka asiassa.
Sairas yhteiskunta!
Sairasta on se, että merkittävä osa ihmisistä elää ja asuu toisten rahoilla. Kiitollisia eivät toki muiden tarjoamasta rahoituksesta ole, vaan valittaminen on jatkuvaa.
Sosialismi tekee ihmisistä toisten rahoja vaativiksi laiskoiksi valittajiksi. Se on aate joka syö yhteiskuntaa rotan lailla eikä luo kasvua.
On kaunis ajatus, että heikommista pidetään huoli, mutta sitten aina löytyy niitä, jotka heittäytyy tahallaan hyödyntämään systeemiä.
Odotan tilastointia näistä asenne ongelmallisista elämäntapatyöttömistä. Eli alkoholistit, nistit, työkyvyttömät, opiskelijat , työttömät tilastoitaisiin pois. Veikkaan että moni yllättyy kuinka vähän heitä on.
Opiskelijat ei ole työttömiä. Sairaat kuuluu sairaseläkkeelle. Nistit ja alkoholistit ovat muiden mielenterveysongelmaisten tapaan elämäntapatyöttömiä.
Nisti ja alkoholistit on sairaita ja työkyvyttömiä.
Mielenterveysongelmaiset on myös sairaista ja työkyvyttömiä.
Elämäntapatyöttömyys on taas puhtaasti asenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kani/ hamsterikopit ovat ahdistavia asua. Paine, stressi kasvaa. Sopiva neliömäärä on yksiö 25-35 neliö, kaksio 40-60 neliö...
Merkillistä kyllä monet nuoret aikuiset ovat valmiita Helsingissä maksamaan mieluummin vuokraa 800 e/kk 21 neliön uudesta asunnosta kuin ottamaan sen 30-35 neliötä 70-80 luvun talosta kymmenen kilometriä kauempaa n. 600 euron hintaan. Ei pysty tätä tajuamaan.
HSL matkakortti vuodeksi maksaa yli 300 euroa ja kerro se kahdella. Auto ja sen ylläpito vielä enemmän.
Eli asuminen kymmenen kilometriä kauempana maksaa 600 euron sijaan vähintään 1000€/kk.
Mistä vetäisit 300 euroa? Halvin hinta (jatkuva sässätötilaus HSL-sovelluksella) näytti olevan yli 600 euroa. Onhan se yli 300 euroa, mutta yhtä hyvin olisit voinut sanoa, että se on yli 50 euroa, jos noin paljon menet kuitenkin metsään.
Eivätkä kaikki ne, jotka keskustassa asu, ole kotinsa vieressä töissä tai opiskelemassa, vaan osa joutuu kuitenkin ostamaan bussilipun.
Sori, sori! Muistin väärin. Kyseinen 360€/ vuosi kuului alennus ryhmään! Olet oikeassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eroamassa avopuolisosta, jonka kanssa olemme asuneet Hkissä n. 60 m3 hyväpohjaisessa kolmiossa. Nyt kun täytyisi miettiä millaisen yksin ostaisi, niin huh tuota tarjontaa. Olen aika askeettinen sisustuksen suhteen, enkä siten tarvitse paljon tilaa huonekaluille ja sellaiselle, mutta monissa asunnoissa ei ole juuri yhtään kaappitilaa, saati tilaa sellaisille mukavuuksille kuin vaikkapa astian- ja pyykinpesukone.
Todella moni pieni kaksio alkaa liki suoraan keittiöstä, eikä eteisessä ole kaappiakaan esim. ulkovaatteita varten. Myyntikuvissa kyllä näyttää hyvältä, kun eteisen mahdolliseen yhteen pieneen naulakkoon on aseteltu vain kauniisti yhdet kengät ja yksi villatakki tms. Niin, ja kun sanon keittiöstä, uusissa asunnoissahan se tarkoittaa sitä yhtä seinää siinä putkessa, jossa yhdistyvät eteinen, keittiö, ruokatila ja olohuone.
Voit hankkia vanhemman hyväpohjaisen kaksion. Pakko ei ole ostaa uusia, jos ne ei miellytä.
Vielä 2010-luvun alkupuolella rakennettiin taloja, joissa on hyviä pohjaratkaisuja, yli 50 m2 kaksioita ja yli 70 m2 kolmioita. Viimeisen viiden vuoden aikana on lisääntynyt tämä sijoittajille rakentaminen, asumiskelvottomat koirankopit.
Koko 2000-luvun on ollut puutetta nimenomaan pienistä asunnoista ja koska niihin on kohdistunut suurempi kysyntä hinnat on nousseet huomattavasti enemmän kuin isompien asuntojen. Isommat asunnot on olleet rahoittajille ongelma kun eivät ole menneet kaupaksi läheskään yhtä nopeaan kuin yksiöt. Päättäjät jo, mitä sinne kaupunkiin pitäisi rakentaa. Yksin asuville yksiöitä vai 100 neliön perheasuntoja.
opiskelijoille +40 neliön yksiöitä ja muille +100 neliön asuntoja. Alle 40 neliöiset tupakeittiöt alkovineen pitäisi kieltää lailla.
ja kuka tämän lystin maksaa?
Vanha kunnon "maksaa" kortti pöydälle. Sillä voidaan vetää kaikki asiat pois. koulutus, terveydenhoito, asuminen, turvallisuus....
No jostakin sen rahan on näihin kaikkiin ilmestyttävä. Anna kun avaan , sen keskituloisten lypsylehmän pitää kustantaa kaikille " köyhille" parempi asumistaso Helsingin keskustassa kuin itsellä on vara asua.
Niillä lypsylehmillä ei enää ole varaa kunnon asuntoihin. Ennen ne pystyivät ostamaan tilavan perheasunnon, nyt samalla hintatasolla tarjotaan tehotuotantokoppia. Jos keskiluokalla ei ole varaa parempaan edes Helsingin lähiössä, on syytä huolestua. Keskiluokka ei enää ole keskiluokkaa. Läntisissä naapurimaissa matalapalkkaduunarikin asuu paremmin kuin suomalainen keskiluokka.
Edelleen voivat ostaa sen tilavammankin asunnon, kunhan valitsevat vanhemman ja/tai toisella sijainnilla. Kukaan ei edelleenkään pakota ostamaan neliömäärältään pientä ja neliöhinnaltaan kallista asuntoa.
Eli keskiluokka joutuu tekemään kompromisseja, joita ennen ei tarvinnut tehdä. Sekö on hyvä. Keskiluokka köyhtyy ja muuttaa Tuusulaan. Minä olen huolissani, että keskiluokan ostovoima ei vastaa keskiluokan ostovoimaa ja asuntomarkkinoilla rakennuttajan voitto on ainoa ratkaiseva asia.
Eli keskiluokan verorasitusta on laskettava ja saatava suurempi osa porukasta elättämään itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neliöitä ei voi ajatella ilman että tietää montako ihmistä niihin tulee. Kaksio 33 m2 on hyvä yhdelle, kolmio 45 käy kahdelle aikuiselle mutta jos noihin pitää sijoittaa perheitä niin tila loppuu. Yksi ihminen 100 m2 asunnossa ei tunne oloaan kodikkaaksi, voit olla vain yhdessä huoneessa kerrallaan ja toisin päin, 5 henkinen perhe voi olla yhtäaikaa kaikissa huoneissa.
45 neliön kolmio? Oikea tila ihme kas kun ei 20 neliön kolmio.
Suomessa on paljon etävanhempia, kun perheet hajoavat ja yli puolet päätyy erooa.
Esim. etävanhemmalle 45m2 kolmio on hyvä ratkaisu, kun lapsi saa viikonlopun tapamisiin etävanhemman luona oman pienen huoneen ja kamansa sinne. Lapsihan käyttää huonettaan vain muutaman päivän kuukausessa.
Ja senkin ylimääräisen rahan etävanhempi voi käyttää lapsen hyvinvointiin, kuin turhii neliöihin.
Tämä pienet asunnon ovat lähteneet asukkaiden tarpeista.Eikä nämä ole tarkoitettukaan perheasunnoiksi.
Mikä on etävanhempi?
Lähde: Wikipedia
"Etävanhempi on lapsen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu, mutta joka on kuitenkin yhteishuoltajuuden myötä lapsen virallinen huoltaja. Huoltajaa, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi tai lähihuoltajaksi. Suomessa etävanhempi maksaa elatusapua lapsestaan. "Wikipedia
kuinka usein tämä on lapsen biologinen isä? Miksi ei haluta käsitellä asiaa oikealla nimellä vaan haetaan asian arkaluonteisuuteen etäisyyttä keksimällä uusia termejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitonta. Mutta suomihan on banaanivaltio hyväveli-systeemeineen.
Eniten ihmetyttää kuinka helposti Suomalaiset hyväksyy kaiken täälläkin kommentteja "mahtuuhan tuonne". Ja miniyksiöitä hehkutettiin "tilaihmeinä". Myytyä saa vaikka mitä paskaa kunhan sen sanoo joku korkeampi virkamies.
Suomessa ja myös muissa maissa on tyydyttävä siihen asumistasoon, mihin omat rahat riittävät, kun kukaan muu ei maksa kenenkään asumista eikä ole joulupukkia.
Kukaan ei varmaan kiellä tuota asiaa, mutta sinunko mielestäsi asuminen ei ole kallistunut yhtään enemmän kuin mitä palkkataso noussut? Se on ongelma sekä yksilöille että yhteiskunnalle, että pienipalkkaiset eivät löydä asuntoa pk-seudulta, koska heidän työpanostaan kuitenkin siellä tarvitaan.
Minulla oli varaa ostaa asunto Helsingistä kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt ei olisi, jos vasta aloittaisin työelämän.
Nyt sinulla olisi varaa ostaa uusi asunto jostain kehyskunnasta. Rajalliselle maa-alueelle ei mahdu rajatonta määrää uusia ihmisiä ja uusia rakennuksia. Halutuimmilla alueilla hinnat nousee. Näin se menee ihan muuallakin maailmassa.
Niin, minussa ja sinussa on se ero, että mielestäni ihmiskunnan pitäisi kehittyä parempaan suuntaan, ei junnata paikoillaan tai mennä taaksepäin. Minä en vaadi ihmisiltä pitkiä työmatkoja. Se ei ole kehityksen eteenpäin menemistä.
Tämä. Hyväksytään elämänlaadun huonontuminen mukisematta. Miten ankea maa ja ihmiset voivat olla, jos kaikkeen ratkaisuna on heikentyminen. Paskempi maksaa nykyään enemmän, siihen on vain tyydyttävä. No kun vauhtiin päästiin: Ei riitä hoitajia, koska niillä ei ole varaa asua työpaikan lähellä, mikä entisestään vähentää opiskelijoiden määrää; ratkaisu on tietenkin hoidon saamisen rajoittaminen. Yksityiseltä voi ostaa palveluja, jos parempaa haluaa. Bussivuorojakin voidaan harventaa ja nostaa samalla lipun hintoja, eihän niiden pitkin päivää tarvitse ajaa. Rikkailla on ajutot. Päiväkotiryhmät voidaan kasvattaa 100 lapseen, ei ne mitään tilaa ja aikuisia tarvitse, varakkaat voi ostaa yksityisiä palveluja. Keskiluokka on tottunut liian hyvään, kyllä banaanivaltion taso kelpaa suomalaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kani/ hamsterikopit ovat ahdistavia asua. Paine, stressi kasvaa. Sopiva neliömäärä on yksiö 25-35 neliö, kaksio 40-60 neliö...
Merkillistä kyllä monet nuoret aikuiset ovat valmiita Helsingissä maksamaan mieluummin vuokraa 800 e/kk 21 neliön uudesta asunnosta kuin ottamaan sen 30-35 neliötä 70-80 luvun talosta kymmenen kilometriä kauempaa n. 600 euron hintaan. Ei pysty tätä tajuamaan.
HSL matkakortti vuodeksi maksaa yli 300 euroa ja kerro se kahdella. Auto ja sen ylläpito vielä enemmän.
Eli asuminen kymmenen kilometriä kauempana maksaa 600 euron sijaan vähintään 1000€/kk.
Höpö höpö. Vuokrassa säästää 200 euroa/kk eli vuodessa 1200 euroa. Yhdelle matkakortti AB vuodeksi maksaa 750 e eli vuodessa säästät 450 e ja saat asua väljemmin. Tuskin kaksi henkilöä muutenkaan haluaisi sitä 21 neliön asuntoa 800 eurolla vaan sen 1200-1500 e kk kaksion. Kauempana se kaksion on halvempi vaikka sen 1500 maksaisi vuodessa matkakorteists.
1500€/kk vuokralla saa ihan hyvän asunnon hesasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitonta. Mutta suomihan on banaanivaltio hyväveli-systeemeineen.
Eniten ihmetyttää kuinka helposti Suomalaiset hyväksyy kaiken täälläkin kommentteja "mahtuuhan tuonne". Ja miniyksiöitä hehkutettiin "tilaihmeinä". Myytyä saa vaikka mitä paskaa kunhan sen sanoo joku korkeampi virkamies.
Suomessa ja myös muissa maissa on tyydyttävä siihen asumistasoon, mihin omat rahat riittävät, kun kukaan muu ei maksa kenenkään asumista eikä ole joulupukkia.
Kukaan ei varmaan kiellä tuota asiaa, mutta sinunko mielestäsi asuminen ei ole kallistunut yhtään enemmän kuin mitä palkkataso noussut? Se on ongelma sekä yksilöille että yhteiskunnalle, että pienipalkkaiset eivät löydä asuntoa pk-seudulta, koska heidän työpanostaan kuitenkin siellä tarvitaan.
Minulla oli varaa ostaa asunto Helsingistä kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt ei olisi, jos vasta aloittaisin työelämän.
Nyt sinulla olisi varaa ostaa uusi asunto jostain kehyskunnasta. Rajalliselle maa-alueelle ei mahdu rajatonta määrää uusia ihmisiä ja uusia rakennuksia. Halutuimmilla alueilla hinnat nousee. Näin se menee ihan muuallakin maailmassa.
Niin, minussa ja sinussa on se ero, että mielestäni ihmiskunnan pitäisi kehittyä parempaan suuntaan, ei junnata paikoillaan tai mennä taaksepäin. Minä en vaadi ihmisiltä pitkiä työmatkoja. Se ei ole kehityksen eteenpäin menemistä.
Tämä. Hyväksytään elämänlaadun huonontuminen mukisematta. Miten ankea maa ja ihmiset voivat olla, jos kaikkeen ratkaisuna on heikentyminen. Paskempi maksaa nykyään enemmän, siihen on vain tyydyttävä. No kun vauhtiin päästiin: Ei riitä hoitajia, koska niillä ei ole varaa asua työpaikan lähellä, mikä entisestään vähentää opiskelijoiden määrää; ratkaisu on tietenkin hoidon saamisen rajoittaminen. Yksityiseltä voi ostaa palveluja, jos parempaa haluaa. Bussivuorojakin voidaan harventaa ja nostaa samalla lipun hintoja, eihän niiden pitkin päivää tarvitse ajaa. Rikkailla on ajutot. Päiväkotiryhmät voidaan kasvattaa 100 lapseen, ei ne mitään tilaa ja aikuisia tarvitse, varakkaat voi ostaa yksityisiä palveluja. Keskiluokka on tottunut liian hyvään, kyllä banaanivaltion taso kelpaa suomalaiselle.
Elintason kohoaminen on aina johtunut talouden kasvusta. Nyt ollaan saavutettu piste jossa kasvu on hidasta tai sitä ei tapahdu ollenkaan.. Kun samaan aikaan väestö kasvaa niin se tarkoittaa että jakajia on liikaa ja elintaso putoaa suurelta osalta väestöä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neliöitä ei voi ajatella ilman että tietää montako ihmistä niihin tulee. Kaksio 33 m2 on hyvä yhdelle, kolmio 45 käy kahdelle aikuiselle mutta jos noihin pitää sijoittaa perheitä niin tila loppuu. Yksi ihminen 100 m2 asunnossa ei tunne oloaan kodikkaaksi, voit olla vain yhdessä huoneessa kerrallaan ja toisin päin, 5 henkinen perhe voi olla yhtäaikaa kaikissa huoneissa.
45 neliön kolmio? Oikea tila ihme kas kun ei 20 neliön kolmio.
Suomessa on paljon etävanhempia, kun perheet hajoavat ja yli puolet päätyy erooa.
Esim. etävanhemmalle 45m2 kolmio on hyvä ratkaisu, kun lapsi saa viikonlopun tapamisiin etävanhemman luona oman pienen huoneen ja kamansa sinne. Lapsihan käyttää huonettaan vain muutaman päivän kuukausessa.
Ja senkin ylimääräisen rahan etävanhempi voi käyttää lapsen hyvinvointiin, kuin turhii neliöihin.
Tämä pienet asunnon ovat lähteneet asukkaiden tarpeista.Eikä nämä ole tarkoitettukaan perheasunnoiksi.
Mikä on etävanhempi?
Lähde: Wikipedia
"Etävanhempi on lapsen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu, mutta joka on kuitenkin yhteishuoltajuuden myötä lapsen virallinen huoltaja. Huoltajaa, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi tai lähihuoltajaksi. Suomessa etävanhempi maksaa elatusapua lapsestaan. "Wikipedia
kuinka usein tämä on lapsen biologinen isä? Miksi ei haluta käsitellä asiaa oikealla nimellä vaan haetaan asian arkaluonteisuuteen etäisyyttä keksimällä uusia termejä?
Voidaan myös miettiä kuinka usein pariskunnan yhdessä ollessa isä vastaa pääosin tai edes puoliksi lapsen hoidosta? Moniko isä käyttää puolet vanhaimpain vapaasta lapsensa hoitamiseen? Isää tarvitaan pari sekuntia hedelmöittämisen hetkellä ja äiti kärsii kaikki raskauden ja synnyttämisen vaivat ja riskit jopa henkensä menettämisen uhalla. Tosiaan ei nalkekarkit mene tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neliöitä ei voi ajatella ilman että tietää montako ihmistä niihin tulee. Kaksio 33 m2 on hyvä yhdelle, kolmio 45 käy kahdelle aikuiselle mutta jos noihin pitää sijoittaa perheitä niin tila loppuu. Yksi ihminen 100 m2 asunnossa ei tunne oloaan kodikkaaksi, voit olla vain yhdessä huoneessa kerrallaan ja toisin päin, 5 henkinen perhe voi olla yhtäaikaa kaikissa huoneissa.
45 neliön kolmio? Oikea tila ihme kas kun ei 20 neliön kolmio.
Suomessa on paljon etävanhempia, kun perheet hajoavat ja yli puolet päätyy erooa.
Esim. etävanhemmalle 45m2 kolmio on hyvä ratkaisu, kun lapsi saa viikonlopun tapamisiin etävanhemman luona oman pienen huoneen ja kamansa sinne. Lapsihan käyttää huonettaan vain muutaman päivän kuukausessa.
Ja senkin ylimääräisen rahan etävanhempi voi käyttää lapsen hyvinvointiin, kuin turhii neliöihin.
Tämä pienet asunnon ovat lähteneet asukkaiden tarpeista.Eikä nämä ole tarkoitettukaan perheasunnoiksi.
Mikä on etävanhempi?
Lähde: Wikipedia
"Etävanhempi on lapsen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu, mutta joka on kuitenkin yhteishuoltajuuden myötä lapsen virallinen huoltaja. Huoltajaa, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi tai lähihuoltajaksi. Suomessa etävanhempi maksaa elatusapua lapsestaan. "Wikipedia
kuinka usein tämä on lapsen biologinen isä? Miksi ei haluta käsitellä asiaa oikealla nimellä vaan haetaan asian arkaluonteisuuteen etäisyyttä keksimällä uusia termejä?
Voidaan myös miettiä kuinka usein pariskunnan yhdessä ollessa isä vastaa pääosin tai edes puoliksi lapsen hoidosta? Moniko isä käyttää puolet vanhaimpain vapaasta lapsensa hoitamiseen? Isää tarvitaan pari sekuntia hedelmöittämisen hetkellä ja äiti kärsii kaikki raskauden ja synnyttämisen vaivat ja riskit jopa henkensä menettämisen uhalla. Tosiaan ei nalkekarkit mene tasan.
Eiköhän nuo lapset ole tehty ihan molempien suostumuksella eli turha miestä syyttää oman nautinnon hakemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neliöitä ei voi ajatella ilman että tietää montako ihmistä niihin tulee. Kaksio 33 m2 on hyvä yhdelle, kolmio 45 käy kahdelle aikuiselle mutta jos noihin pitää sijoittaa perheitä niin tila loppuu. Yksi ihminen 100 m2 asunnossa ei tunne oloaan kodikkaaksi, voit olla vain yhdessä huoneessa kerrallaan ja toisin päin, 5 henkinen perhe voi olla yhtäaikaa kaikissa huoneissa.
45 neliön kolmio? Oikea tila ihme kas kun ei 20 neliön kolmio.
Suomessa on paljon etävanhempia, kun perheet hajoavat ja yli puolet päätyy erooa.
Esim. etävanhemmalle 45m2 kolmio on hyvä ratkaisu, kun lapsi saa viikonlopun tapamisiin etävanhemman luona oman pienen huoneen ja kamansa sinne. Lapsihan käyttää huonettaan vain muutaman päivän kuukausessa.
Ja senkin ylimääräisen rahan etävanhempi voi käyttää lapsen hyvinvointiin, kuin turhii neliöihin.
Tämä pienet asunnon ovat lähteneet asukkaiden tarpeista.Eikä nämä ole tarkoitettukaan perheasunnoiksi.
Mikä on etävanhempi?
Lähde: Wikipedia
"Etävanhempi on lapsen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu, mutta joka on kuitenkin yhteishuoltajuuden myötä lapsen virallinen huoltaja. Huoltajaa, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi tai lähihuoltajaksi. Suomessa etävanhempi maksaa elatusapua lapsestaan. "Wikipedia
kuinka usein tämä on lapsen biologinen isä? Miksi ei haluta käsitellä asiaa oikealla nimellä vaan haetaan asian arkaluonteisuuteen etäisyyttä keksimällä uusia termejä?
Voidaan myös miettiä kuinka usein pariskunnan yhdessä ollessa isä vastaa pääosin tai edes puoliksi lapsen hoidosta? Moniko isä käyttää puolet vanhaimpain vapaasta lapsensa hoitamiseen? Isää tarvitaan pari sekuntia hedelmöittämisen hetkellä ja äiti kärsii kaikki raskauden ja synnyttämisen vaivat ja riskit jopa henkensä menettämisen uhalla. Tosiaan ei nalkekarkit mene tasan.
Eiköhän nuo lapset ole tehty ihan molempien suostumuksella eli turha miestä syyttää oman nautinnon hakemisesta.
Oletko tyhmä vai et osaa lukea? Siinä sanottiin että isistä tulee etävanhempia koska ne ei oman nautintonsa lisäksi pistä tikkua ristiin kakaroidensa hoitamiseksi ennen sitä eroa. Eihän niitä muksuja voida antaa miehelle, joka ei niitä osaa hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neliöitä ei voi ajatella ilman että tietää montako ihmistä niihin tulee. Kaksio 33 m2 on hyvä yhdelle, kolmio 45 käy kahdelle aikuiselle mutta jos noihin pitää sijoittaa perheitä niin tila loppuu. Yksi ihminen 100 m2 asunnossa ei tunne oloaan kodikkaaksi, voit olla vain yhdessä huoneessa kerrallaan ja toisin päin, 5 henkinen perhe voi olla yhtäaikaa kaikissa huoneissa.
45 neliön kolmio? Oikea tila ihme kas kun ei 20 neliön kolmio.
Suomessa on paljon etävanhempia, kun perheet hajoavat ja yli puolet päätyy erooa.
Esim. etävanhemmalle 45m2 kolmio on hyvä ratkaisu, kun lapsi saa viikonlopun tapamisiin etävanhemman luona oman pienen huoneen ja kamansa sinne. Lapsihan käyttää huonettaan vain muutaman päivän kuukausessa.
Ja senkin ylimääräisen rahan etävanhempi voi käyttää lapsen hyvinvointiin, kuin turhii neliöihin.
Tämä pienet asunnon ovat lähteneet asukkaiden tarpeista.Eikä nämä ole tarkoitettukaan perheasunnoiksi.
Mikä on etävanhempi?
Lähde: Wikipedia
"Etävanhempi on lapsen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu, mutta joka on kuitenkin yhteishuoltajuuden myötä lapsen virallinen huoltaja. Huoltajaa, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi tai lähihuoltajaksi. Suomessa etävanhempi maksaa elatusapua lapsestaan. "Wikipedia
kuinka usein tämä on lapsen biologinen isä? Miksi ei haluta käsitellä asiaa oikealla nimellä vaan haetaan asian arkaluonteisuuteen etäisyyttä keksimällä uusia termejä?
Voidaan myös miettiä kuinka usein pariskunnan yhdessä ollessa isä vastaa pääosin tai edes puoliksi lapsen hoidosta? Moniko isä käyttää puolet vanhaimpain vapaasta lapsensa hoitamiseen? Isää tarvitaan pari sekuntia hedelmöittämisen hetkellä ja äiti kärsii kaikki raskauden ja synnyttämisen vaivat ja riskit jopa henkensä menettämisen uhalla. Tosiaan ei nalkekarkit mene tasan.
Eiköhän nuo lapset ole tehty ihan molempien suostumuksella eli turha miestä syyttää oman nautinnon hakemisesta.
Oletko tyhmä vai et osaa lukea? Siinä sanottiin että isistä tulee etävanhempia koska ne ei oman nautintonsa lisäksi pistä tikkua ristiin kakaroidensa hoitamiseksi ennen sitä eroa. Eihän niitä muksuja voida antaa miehelle, joka ei niitä osaa hoitaa.
Oliko nainen huumattu ja täysin puolustuskyvytön kun lasta tehtiin? Silloin kyseessä rikos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neliöitä ei voi ajatella ilman että tietää montako ihmistä niihin tulee. Kaksio 33 m2 on hyvä yhdelle, kolmio 45 käy kahdelle aikuiselle mutta jos noihin pitää sijoittaa perheitä niin tila loppuu. Yksi ihminen 100 m2 asunnossa ei tunne oloaan kodikkaaksi, voit olla vain yhdessä huoneessa kerrallaan ja toisin päin, 5 henkinen perhe voi olla yhtäaikaa kaikissa huoneissa.
45 neliön kolmio? Oikea tila ihme kas kun ei 20 neliön kolmio.
Suomessa on paljon etävanhempia, kun perheet hajoavat ja yli puolet päätyy erooa.
Esim. etävanhemmalle 45m2 kolmio on hyvä ratkaisu, kun lapsi saa viikonlopun tapamisiin etävanhemman luona oman pienen huoneen ja kamansa sinne. Lapsihan käyttää huonettaan vain muutaman päivän kuukausessa.
Ja senkin ylimääräisen rahan etävanhempi voi käyttää lapsen hyvinvointiin, kuin turhii neliöihin.
Tämä pienet asunnon ovat lähteneet asukkaiden tarpeista.Eikä nämä ole tarkoitettukaan perheasunnoiksi.
Mikä on etävanhempi?
Lähde: Wikipedia
"Etävanhempi on lapsen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu, mutta joka on kuitenkin yhteishuoltajuuden myötä lapsen virallinen huoltaja. Huoltajaa, jonka luona lapsi pääsääntöisesti asuu, kutsutaan lähivanhemmaksi tai lähihuoltajaksi. Suomessa etävanhempi maksaa elatusapua lapsestaan. "Wikipedia
kuinka usein tämä on lapsen biologinen isä? Miksi ei haluta käsitellä asiaa oikealla nimellä vaan haetaan asian arkaluonteisuuteen etäisyyttä keksimällä uusia termejä?
Lähes aina.
Ei tuossa nyt sen kummemmasta ole kyse, kuin siitä että termi kertoo lapsen asumisjärjestelyn. Lähivanhemman luona lapsi asuu vakituisesti ja etävanhemman luona vierailee. Termi on tietysti sukupuolineutraali, koska asetelma voi teoriassa olla kummin päin tahansa, vaikka yleensä lapset toki asuvat äidin luona.
Ei ole siis mikään salaliitto isiä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitonta. Mutta suomihan on banaanivaltio hyväveli-systeemeineen.
Eniten ihmetyttää kuinka helposti Suomalaiset hyväksyy kaiken täälläkin kommentteja "mahtuuhan tuonne". Ja miniyksiöitä hehkutettiin "tilaihmeinä". Myytyä saa vaikka mitä paskaa kunhan sen sanoo joku korkeampi virkamies.
Suomessa ja myös muissa maissa on tyydyttävä siihen asumistasoon, mihin omat rahat riittävät, kun kukaan muu ei maksa kenenkään asumista eikä ole joulupukkia.
Kukaan ei varmaan kiellä tuota asiaa, mutta sinunko mielestäsi asuminen ei ole kallistunut yhtään enemmän kuin mitä palkkataso noussut? Se on ongelma sekä yksilöille että yhteiskunnalle, että pienipalkkaiset eivät löydä asuntoa pk-seudulta, koska heidän työpanostaan kuitenkin siellä tarvitaan.
Minulla oli varaa ostaa asunto Helsingistä kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt ei olisi, jos vasta aloittaisin työelämän.
Nyt sinulla olisi varaa ostaa uusi asunto jostain kehyskunnasta. Rajalliselle maa-alueelle ei mahdu rajatonta määrää uusia ihmisiä ja uusia rakennuksia. Halutuimmilla alueilla hinnat nousee. Näin se menee ihan muuallakin maailmassa.
Niin, minussa ja sinussa on se ero, että mielestäni ihmiskunnan pitäisi kehittyä parempaan suuntaan, ei junnata paikoillaan tai mennä taaksepäin. Minä en vaadi ihmisiltä pitkiä työmatkoja. Se ei ole kehityksen eteenpäin menemistä.
Tämä. Hyväksytään elämänlaadun huonontuminen mukisematta. Miten ankea maa ja ihmiset voivat olla, jos kaikkeen ratkaisuna on heikentyminen. Paskempi maksaa nykyään enemmän, siihen on vain tyydyttävä. No kun vauhtiin päästiin: Ei riitä hoitajia, koska niillä ei ole varaa asua työpaikan lähellä, mikä entisestään vähentää opiskelijoiden määrää; ratkaisu on tietenkin hoidon saamisen rajoittaminen. Yksityiseltä voi ostaa palveluja, jos parempaa haluaa. Bussivuorojakin voidaan harventaa ja nostaa samalla lipun hintoja, eihän niiden pitkin päivää tarvitse ajaa. Rikkailla on ajutot. Päiväkotiryhmät voidaan kasvattaa 100 lapseen, ei ne mitään tilaa ja aikuisia tarvitse, varakkaat voi ostaa yksityisiä palveluja. Keskiluokka on tottunut liian hyvään, kyllä banaanivaltion taso kelpaa suomalaiselle.
Tämä tuntuu nykyään olevan muodikasta. Suorastaan leuhkitaan omilla säästämisillä ja minimalistisuudella ja kikoilla kuinka sen voi saavuttaa. Minä en ole koskaan tajunnut mitä hienoa tällaisessa vapaaehtoisessa elintason laskemisessa on. Miksi pitäisi tyytyväisenä pyrkiä elämänlaadun huonontamista kohti? Kyllä minä ainakin haluaisin mennä aivan toiseen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eroamassa avopuolisosta, jonka kanssa olemme asuneet Hkissä n. 60 m3 hyväpohjaisessa kolmiossa. Nyt kun täytyisi miettiä millaisen yksin ostaisi, niin huh tuota tarjontaa. Olen aika askeettinen sisustuksen suhteen, enkä siten tarvitse paljon tilaa huonekaluille ja sellaiselle, mutta monissa asunnoissa ei ole juuri yhtään kaappitilaa, saati tilaa sellaisille mukavuuksille kuin vaikkapa astian- ja pyykinpesukone.
Todella moni pieni kaksio alkaa liki suoraan keittiöstä, eikä eteisessä ole kaappiakaan esim. ulkovaatteita varten. Myyntikuvissa kyllä näyttää hyvältä, kun eteisen mahdolliseen yhteen pieneen naulakkoon on aseteltu vain kauniisti yhdet kengät ja yksi villatakki tms. Niin, ja kun sanon keittiöstä, uusissa asunnoissahan se tarkoittaa sitä yhtä seinää siinä putkessa, jossa yhdistyvät eteinen, keittiö, ruokatila ja olohuone.
Voit hankkia vanhemman hyväpohjaisen kaksion. Pakko ei ole ostaa uusia, jos ne ei miellytä.
Vielä 2010-luvun alkupuolella rakennettiin taloja, joissa on hyviä pohjaratkaisuja, yli 50 m2 kaksioita ja yli 70 m2 kolmioita. Viimeisen viiden vuoden aikana on lisääntynyt tämä sijoittajille rakentaminen, asumiskelvottomat koirankopit.
Koko 2000-luvun on ollut puutetta nimenomaan pienistä asunnoista ja koska niihin on kohdistunut suurempi kysyntä hinnat on nousseet huomattavasti enemmän kuin isompien asuntojen. Isommat asunnot on olleet rahoittajille ongelma kun eivät ole menneet kaupaksi läheskään yhtä nopeaan kuin yksiöt. Päättäjät jo, mitä sinne kaupunkiin pitäisi rakentaa. Yksin asuville yksiöitä vai 100 neliön perheasuntoja.
opiskelijoille +40 neliön yksiöitä ja muille +100 neliön asuntoja. Alle 40 neliöiset tupakeittiöt alkovineen pitäisi kieltää lailla.
ja kuka tämän lystin maksaa?
Vanha kunnon "maksaa" kortti pöydälle. Sillä voidaan vetää kaikki asiat pois. koulutus, terveydenhoito, asuminen, turvallisuus....
No jostakin sen rahan on näihin kaikkiin ilmestyttävä. Anna kun avaan , sen keskituloisten lypsylehmän pitää kustantaa kaikille " köyhille" parempi asumistaso Helsingin keskustassa kuin itsellä on vara asua.
Niillä lypsylehmillä ei enää ole varaa kunnon asuntoihin. Ennen ne pystyivät ostamaan tilavan perheasunnon, nyt samalla hintatasolla tarjotaan tehotuotantokoppia. Jos keskiluokalla ei ole varaa parempaan edes Helsingin lähiössä, on syytä huolestua. Keskiluokka ei enää ole keskiluokkaa. Läntisissä naapurimaissa matalapalkkaduunarikin asuu paremmin kuin suomalainen keskiluokka.
Edelleen voivat ostaa sen tilavammankin asunnon, kunhan valitsevat vanhemman ja/tai toisella sijainnilla. Kukaan ei edelleenkään pakota ostamaan neliömäärältään pientä ja neliöhinnaltaan kallista asuntoa.
Eli keskiluokka joutuu tekemään kompromisseja, joita ennen ei tarvinnut tehdä. Sekö on hyvä. Keskiluokka köyhtyy ja muuttaa Tuusulaan. Minä olen huolissani, että keskiluokan ostovoima ei vastaa keskiluokan ostovoimaa ja asuntomarkkinoilla rakennuttajan voitto on ainoa ratkaiseva asia.
Katson kuuluvani keskiluokkaan ja asun kyllä ihan mukavasti varsin keskeisellä pk-seudun alueella. Ostovoima olisi riittänyt hieman parempaankin, mutta halusin pelata varman päälle.
Alue: Aihe vapaa
Koska yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa. Ei kukaan perusta yritystä sen vuoksi, että saisi omalla kustannuksellaan työllistää mahdollisimman monta ihmistä. Palkan pitää olla suhteessa sen työntekijän tuottavuuteen. Jos työn voi tehdä kuka tahansa kadulta repäisty tyyppi, siitä työpanoksesta ei kannata paljoa maksaa. Mitä erikoistuneempaa osaamista vaaditaan ,sitä ennemmin työntekijälle pystytään maksamaan.