Lue keskustelun säännöt.
Kumppani ei suostu puhumaan lapsiluvusta
02.01.2023 |
Kuinka edetä ilman, että toinen tuntee painostusta.
Odotimme neljättä lasta ja keskenmeno tuli rv 11 tienoilla . Myös kumppani oli surun murtama, mutta ilmoitti , että hän ei ole valmis uuteen yritykseen ja mikäli uutta yritettäisi, asia pitää jutella perin pohjin miten asia tulisi vaikuttamaan meihin kaikkiin. Hän itse puhui tuolloin pienestä aikalisästä. Viimeksi kun asiasta keskusteltiin, hän sanoi työstävänsä asiaa pala kerrallaan. Silloin hän sanoi, että "emme ole vielä päättäneet asiasta" . Olen itse ilmaissut , että olen valmis yrittämään uudelleen. Huomaan kuitenkin, että asiasta ei puhuta ja se hiertää ainakin itseäni.
Lisäksi, en oikeasti painosta vaan olen halunnut kuulla hänen ajatuksiaan, usein ottaa ne painostuksena.
Koen, että jos asia jää vain leijumaan ilmaan, alan katkeroitumaan.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi olla tyytyväinen kolmeen?
Neljä lasta oli haaveissa, mutta olen tyytyväinen, että olen saanut nämä lapset. Haaveeni oli suurperhe.
Tämä kokemus on jättänyt itseeni tyhjän kohdan
Päätätte mitä tahansa, se aukko/tyhjä kohta säilyy. Se kokemus voi erottaa tai yhdistää teidät.
Kuopukseni oli viiden vanha, kun sain keskenmenon, enkä tiedä, mitä hän on pienenä ymmärtänyt asiasta, mutta muistaa sen aikuisenakin.
Jos sinulla pn biologisesti aikaa odottaa viisi vuotta, anna ajan kulua. Elämä menee harvoin suunnotelman mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi olla tyytyväinen kolmeen?
Neljä lasta oli haaveissa, mutta olen tyytyväinen, että olen saanut nämä lapset. Haaveeni oli suurperhe.
Tämä kokemus on jättänyt itseeni tyhjän kohdan
Päätätte mitä tahansa, se aukko/tyhjä kohta säilyy. Se kokemus voi erottaa tai yhdistää teidät.
Kuopukseni oli viiden vanha, kun sain keskenmenon, enkä tiedä, mitä hän on pienenä ymmärtänyt asiasta, mutta muistaa sen aikuisenakin.
Jos sinulla pn biologisesti aikaa odottaa viisi vuotta, anna ajan kulua. Elämä menee harvoin suunnotelman mukaan.
Olisipa vielä 5 vuotta aikaa odotella.
Vierailija kirjoitti:
No kysy siltä mieheltä että laitetaanko vauvakamat myyntiin vai säilötäänkö vielä neljättä varten. Ehkä konkreettinen asia saa miehen kommentoimaan. Erityisesti jos siivoatte vaikka varastoa ja mies valittaa että liikaa tavaraa. Tai jos mietit missä säilöä rattaita vai laittaako myyntiin.
Ei ole tätä ongelmaa. Miehen mielestä ei ole koskaan liikaa tavaraa
Harmillista, että viimeinen raskauteni päättyi sitten näin , enkä saa kokea sitä ilmeisesti enää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi olla tyytyväinen kolmeen?
Olenkin tyytyväinen. Haluaisin vain saada jonkin ratkaisun tälle asialle hyvässä hengessä. On inhottavaa elää epätietoisuudessa. Jos päättäisimme yhdessä asiasta, hyvässä hengessä, pääsisimme elämässä eteenpäin. Tällä hetkellä siis koko asian puheeksi ottaminen on tuskallista
Kuulostat pakkomielteiseltä. Miksi sun on pakko tietää asia nyt, miksi et voi antaa aikaa? Mikä kiire? Tuo sinun pääsisimme elämässä eteenpäin = saisin sen vauvan jonka haluan hinnalla millä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos miehesi sanoisi tänään että ei halua lisää lapsia ja pohtii vasektomian teettämistä, pystyisitkö sitten rauhoittumaan tän asian kanssa ja olemaan tyytyväinen päätökseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu, kun tietää tuhoavansa ilmastoa enemmän kuin kukaan lapseton.
Kyllä omassa lähipiirissä nämä lapsettomat lentää jopa 6 krt / vuosi jonnekin matkoille. Itse en harrasta näitä matkoja
Niin, tämä oli juuri se pointti. Vaikka lapsettomat tekisivät lähes mitä, tuhoavat he vähemmän ilmastoa kuin lapsia tehneet.
Lapsettomat voivat esittää syvimmän paheksuntansa omien vanhempiensa suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapsilukua ole pakko päättää . Asia voi mielessä olla muutaman vuodenkin
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos miehesi sanoisi tänään että ei halua lisää lapsia ja pohtii vasektomian teettämistä, pystyisitkö sitten rauhoittumaan tän asian kanssa ja olemaan tyytyväinen päätökseen?
Sehän on miehen asia. Jos niin päättää niin sitten tiedän ainakin , mikä hänen mielipide on. Tällaisista aikeista hän tosin ei ole puhunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu, kun tietää tuhoavansa ilmastoa enemmän kuin kukaan lapseton.
Kyllä omassa lähipiirissä nämä lapsettomat lentää jopa 6 krt / vuosi jonnekin matkoille. Itse en harrasta näitä matkoja
Niin, tämä oli juuri se pointti. Vaikka lapsettomat tekisivät lähes mitä, tuhoavat he vähemmän ilmastoa kuin lapsia tehneet.
Lapsettomat voivat esittää syvimmän paheksuntansa omien vanhempiensa suuntaan.
Asiat eivät ole niin mustavalkoisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos miehesi sanoisi tänään että ei halua lisää lapsia ja pohtii vasektomian teettämistä, pystyisitkö sitten rauhoittumaan tän asian kanssa ja olemaan tyytyväinen päätökseen?
Sehän on miehen asia. Jos niin päättää niin sitten tiedän ainakin , mikä hänen mielipide on. Tällaisista aikeista hän tosin ei ole puhunut
Pahoittelen huonosti muotoiltua kysymystäni. Ajoin enemmänkin takaa sitä että jäisitkö suhteeseen (tyytyväisenä, ei katkerana) ja et koskaan saisi sitä neljättä lasta, vai olisiko mahdollista että alkaisit pohtia eroa miehen päätöksen takia?
Jos jäisit suhteeseen, niin sittenhän se on se tärkein juttu. Antaa lapsiasioiden mennä omalla painollaan, jos asia on niin että rakkaan puolisosi kanssa oleminen on itsestäänselvyys tulee 4. lasta tai ei.
Jos taas 4. lapsen saaminen olisi niin tärkeää että ilmaan heittämäni päätös mieheltäsi ajaisi parisuhteen kriisiin ja mahdolliseen eroon, niin miehesi luultavasti tietäisi että se on sinulle niin iso juttu, eikä ymmärrettävästi haluaisi käydä keskustelua joka saattaisi päätyä teidän eroon ja siksi sitä välttelee.
Joo nää on vaan "mitä jos.. mitä jos..." mutta se on musta hyvä miettiä eri vaihtoehtoja miten se keskustelu voisi mennä, mikä olisi reaktiosi ja että jos kaikissa tapauksissa parisuhteenne säilyminen on tärkeintä, niin höllää vähän ja ole kiitollinen mitä kaikkea sinulla jo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole nyt onnellinen kolmesta terveestä lapsestasi!
Unohda haave neljännestä äläkä katkerana mielessäsi syytä mi
estä.
Mitä jos väkisin tehty neljäs onkin sairas, vammainen, vaativahoitoinen?
Jaksamisenne riittää vain hänen hoitamiseensa ja entiset lapset joutuvat vähemmälle huomiolle.
Ajattele järjellä, älä tunteella.
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu, kun tietää tuhoavansa ilmastoa enemmän kuin kukaan lapseton.
Tämä maailma olisi paljon parempi paikka ilman sinuakin. Ja ilman minua. Oletko lapseton? Minä olen lapsellinen, yksi elävä ja yksi kuollut lapsi, joten miten paljon tuhoan ilmastoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos miehesi sanoisi tänään että ei halua lisää lapsia ja pohtii vasektomian teettämistä, pystyisitkö sitten rauhoittumaan tän asian kanssa ja olemaan tyytyväinen päätökseen?
Sehän on miehen asia. Jos niin päättää niin sitten tiedän ainakin , mikä hänen mielipide on. Tällaisista aikeista hän tosin ei ole puhunut
Pahoittelen huonosti muotoiltua kysymystäni. Ajoin enemmänkin takaa sitä että jäisitkö suhteeseen (tyytyväisenä, ei katkerana) ja et koskaan saisi sitä neljättä lasta, vai olisiko mahdollista että alkaisit pohtia eroa miehen päätöksen takia?
Jos jäisit suhteeseen, niin sittenhän se on se tärkein juttu. Antaa lapsiasioiden mennä omalla painollaan, jos asia on niin että rakkaan puolisosi kanssa oleminen on itsestäänselvyys tulee 4. lasta tai ei.
Jos taas 4. lapsen saaminen olisi niin tärkeää että ilmaan heittämäni päätös mieheltäsi ajaisi parisuhteen kriisiin ja mahdolliseen eroon, niin miehesi luultavasti tietäisi että se on sinulle niin iso juttu, eikä ymmärrettävästi haluaisi käydä keskustelua joka saattaisi päätyä teidän eroon ja siksi sitä välttelee.Joo nää on vaan "mitä jos.. mitä jos..." mutta se on musta hyvä miettiä eri vaihtoehtoja miten se keskustelu voisi mennä, mikä olisi reaktiosi ja että jos kaikissa tapauksissa parisuhteenne säilyminen on tärkeintä, niin höllää vähän ja ole kiitollinen mitä kaikkea sinulla jo on.
Juu hyviä pohdintoja tässä , kiitos selvennyksestä. Kyllähän näitä vähän olen päässäni käynyt läpi. Tällä hetkellä en olisi valmis hajottamaan jo olemassa olevien lasten ydinperhettä oman haaveeni vuoksi. Enhän voisi välttämättä enää edes saada lasta tai kaikki ei ehkä menisi hyvin. Moni kokee, että haluan vain sen lapsen, mutta asia ei nyt ihan niin ole. Koen, että meillä on jokin lukko tässä nyt jota pitäisi vähän avata. Kaikkea ei ole pakko päättää tänään. Joskus on kai ok ollut kiinnostunut mitä oma puoliso ajattelee tulevaisuudesta
Vierailija kirjoitti:
Ole nyt onnellinen kolmesta terveestä lapsestasi!
Unohda haave neljännestä äläkä katkerana mielessäsi syytä mi
estä.
Mitä jos väkisin tehty neljäs onkin sairas, vammainen, vaativahoitoinen?
Jaksamisenne riittää vain hänen hoitamiseensa ja entiset lapset joutuvat vähemmälle huomiolle.
Ajattele järjellä, älä tunteella.
Sinähän et toisten haaveista päätä. "unohda haave neljännestä lapsesta" ... Mitäs haaveita sulla on elämässäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos miehesi sanoisi tänään että ei halua lisää lapsia ja pohtii vasektomian teettämistä, pystyisitkö sitten rauhoittumaan tän asian kanssa ja olemaan tyytyväinen päätökseen?
Sehän on miehen asia. Jos niin päättää niin sitten tiedän ainakin , mikä hänen mielipide on. Tällaisista aikeista hän tosin ei ole puhunut
Pahoittelen huonosti muotoiltua kysymystäni. Ajoin enemmänkin takaa sitä että jäisitkö suhteeseen (tyytyväisenä, ei katkerana) ja et koskaan saisi sitä neljättä lasta, vai olisiko mahdollista että alkaisit pohtia eroa miehen päätöksen takia?
Jos jäisit suhteeseen, niin sittenhän se on se tärkein juttu. Antaa lapsiasioiden mennä omalla painollaan, jos asia on niin että rakkaan puolisosi kanssa oleminen on itsestäänselvyys tulee 4. lasta tai ei.
Jos taas 4. lapsen saaminen olisi niin tärkeää että ilmaan heittämäni päätös mieheltäsi ajaisi parisuhteen kriisiin ja mahdolliseen eroon, niin miehesi luultavasti tietäisi että se on sinulle niin iso juttu, eikä ymmärrettävästi haluaisi käydä keskustelua joka saattaisi päätyä teidän eroon ja siksi sitä välttelee.Joo nää on vaan "mitä jos.. mitä jos..." mutta se on musta hyvä miettiä eri vaihtoehtoja miten se keskustelu voisi mennä, mikä olisi reaktiosi ja että jos kaikissa tapauksissa parisuhteenne säilyminen on tärkeintä, niin höllää vähän ja ole kiitollinen mitä kaikkea sinulla jo on.
Juu hyviä pohdintoja tässä , kiitos selvennyksestä. Kyllähän näitä vähän olen päässäni käynyt läpi. Tällä hetkellä en olisi valmis hajottamaan jo olemassa olevien lasten ydinperhettä oman haaveeni vuoksi. Enhän voisi välttämättä enää edes saada lasta tai kaikki ei ehkä menisi hyvin. Moni kokee, että haluan vain sen lapsen, mutta asia ei nyt ihan niin ole. Koen, että meillä on jokin lukko tässä nyt jota pitäisi vähän avata. Kaikkea ei ole pakko päättää tänään. Joskus on kai ok ollut kiinnostunut mitä oma puoliso ajattelee tulevaisuudesta
Okei aivan, kyllähän tässä tuli hieman semmonen kuva asioista että ongelma on "vaan" se että kunhan saisi vastauksen mieheltä kysymykseen yrittääkö lasta nyt, myöhemmin vai ei koskaan, mutta ymmärrän ettei ole niin yksinkertaista.
Olet ehkä jo yrittänytkin, mutta jos saisi avattua syvempää keskustelua eka ihan muista asioista, jos tämä lapsiasia on nyt liian kipeä aihe. Mitä kaikkea muuta tulevaisuudessa voisi olla edessä? Jos lukko lähtisi avautumaan ja saisi vahvistettua sitä yhteyttä puhumalla ja unelmoimalla yhdessä kaikesta muusta mahdollisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos miehesi sanoisi tänään että ei halua lisää lapsia ja pohtii vasektomian teettämistä, pystyisitkö sitten rauhoittumaan tän asian kanssa ja olemaan tyytyväinen päätökseen?
Sehän on miehen asia. Jos niin päättää niin sitten tiedän ainakin , mikä hänen mielipide on. Tällaisista aikeista hän tosin ei ole puhunut
Pahoittelen huonosti muotoiltua kysymystäni. Ajoin enemmänkin takaa sitä että jäisitkö suhteeseen (tyytyväisenä, ei katkerana) ja et koskaan saisi sitä neljättä lasta, vai olisiko mahdollista että alkaisit pohtia eroa miehen päätöksen takia?
Jos jäisit suhteeseen, niin sittenhän se on se tärkein juttu. Antaa lapsiasioiden mennä omalla painollaan, jos asia on niin että rakkaan puolisosi kanssa oleminen on itsestäänselvyys tulee 4. lasta tai ei.
Jos taas 4. lapsen saaminen olisi niin tärkeää että ilmaan heittämäni päätös mieheltäsi ajaisi parisuhteen kriisiin ja mahdolliseen eroon, niin miehesi luultavasti tietäisi että se on sinulle niin iso juttu, eikä ymmärrettävästi haluaisi käydä keskustelua joka saattaisi päätyä teidän eroon ja siksi sitä välttelee.Joo nää on vaan "mitä jos.. mitä jos..." mutta se on musta hyvä miettiä eri vaihtoehtoja miten se keskustelu voisi mennä, mikä olisi reaktiosi ja että jos kaikissa tapauksissa parisuhteenne säilyminen on tärkeintä, niin höllää vähän ja ole kiitollinen mitä kaikkea sinulla jo on.
Juu hyviä pohdintoja tässä , kiitos selvennyksestä. Kyllähän näitä vähän olen päässäni käynyt läpi. Tällä hetkellä en olisi valmis hajottamaan jo olemassa olevien lasten ydinperhettä oman haaveeni vuoksi. Enhän voisi välttämättä enää edes saada lasta tai kaikki ei ehkä menisi hyvin. Moni kokee, että haluan vain sen lapsen, mutta asia ei nyt ihan niin ole. Koen, että meillä on jokin lukko tässä nyt jota pitäisi vähän avata. Kaikkea ei ole pakko päättää tänään. Joskus on kai ok ollut kiinnostunut mitä oma puoliso ajattelee tulevaisuudesta
Okei aivan, kyllähän tässä tuli hieman semmonen kuva asioista että ongelma on "vaan" se että kunhan saisi vastauksen mieheltä kysymykseen yrittääkö lasta nyt, myöhemmin vai ei koskaan, mutta ymmärrän ettei ole niin yksinkertaista.
Olet ehkä jo yrittänytkin, mutta jos saisi avattua syvempää keskustelua eka ihan muista asioista, jos tämä lapsiasia on nyt liian kipeä aihe. Mitä kaikkea muuta tulevaisuudessa voisi olla edessä? Jos lukko lähtisi avautumaan ja saisi vahvistettua sitä yhteyttä puhumalla ja unelmoimalla yhdessä kaikesta muusta mahdollisesta.
Ainiin ja vielä pitää lisätä edelliseen, että kunhan teet miehellesi selväksi että et ole minnekään lähössä, ja vaikka on jotain mitä kaipaat ja unelmoit (kuten lapsi) niin olet onnellinen niistä lapsista jotka jo on sekä miehestäsi joka on rinnallasi.
Jotenkin omista kokemuksista päätellen tuntuu siltä että melkein aina kommunikaatio-ongelmat ja lukot on johtuneet pelosta. Pelosta että menettää toisen tai ettei pysty antamaan toiselle kaikkea mitä haluaisi, pelosta ettei riitä toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se nyt vähän painostavalta kuulostaa, jos haluat 'kuulla hänen ajatuksiaan' vaikka hänellä ei selvästikään ole mitään sinulle mieluista sanottavaa aiheesta. Kyllä hän varmaankin kertoo sinulle, jos joskus päätyy sille kannalle, että on vielä valmis uuteen yritykseen.
Oli sitten mieluisaa tai ei, asioista on kyettävä puhumaan asiallisella tasolla.
Toisen roikottaminen epävarmuudessa on henkistä väkivaltaa. Kun mies tietää että sinun toiveesi on yksi lapsi lisää, ja hän ei suostu asiasta rehellisesti puhumaan, on hänen kantansa sitten mikä tahansa, rikkoo taatusti välejänne.
Neuvoa en osaa, mutta mies on pelkuri ja raukka kun ei uskalla olla rehellinen.
Näin itsekin ajattelen. En vain tunnu löytävän ratkaisua. Koko asian puheeksi ottaminen on hyvin hankalaa. Huomaan jo nyt, että jollakin tapaa etäännyn miehestä, ja mietin, että onko meillä sittenkään sama suunta elämässä.
Eli etäännyt miehestäsi jos hän ei halua neljättä lasta. Eli ei sillä miehen ajatuksella sit ollutkaan mitään väliä. Tee palvelus hänelle ja hanki neljäs lapsesi jonkun muun kanssa.
Jos parisuhteessa on mikä tahansa asia josta ei voida keskustella, niin on siinä mahdollisuudet erkaantua.
Mitä sen keskustelun pitäisi tässä kohtaa siis olla? Hän on pyytänyt aikaa, eikö se nyt sit ole ihan riittävä keskustelu tässä kohtaa? Ap kuvittelee että mies keskustelee lapsen hankinnasta vaikka hän ei selvästi siihen vielä kykene. Sekö ei ole henkistä väkivaltaa että pakottaa sanomaan joo tai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos miehesi sanoisi tänään että ei halua lisää lapsia ja pohtii vasektomian teettämistä, pystyisitkö sitten rauhoittumaan tän asian kanssa ja olemaan tyytyväinen päätökseen?
Sehän on miehen asia. Jos niin päättää niin sitten tiedän ainakin , mikä hänen mielipide on. Tällaisista aikeista hän tosin ei ole puhunut
Pahoittelen huonosti muotoiltua kysymystäni. Ajoin enemmänkin takaa sitä että jäisitkö suhteeseen (tyytyväisenä, ei katkerana) ja et koskaan saisi sitä neljättä lasta, vai olisiko mahdollista että alkaisit pohtia eroa miehen päätöksen takia?
Jos jäisit suhteeseen, niin sittenhän se on se tärkein juttu. Antaa lapsiasioiden mennä omalla painollaan, jos asia on niin että rakkaan puolisosi kanssa oleminen on itsestäänselvyys tulee 4. lasta tai ei.
Jos taas 4. lapsen saaminen olisi niin tärkeää että ilmaan heittämäni päätös mieheltäsi ajaisi parisuhteen kriisiin ja mahdolliseen eroon, niin miehesi luultavasti tietäisi että se on sinulle niin iso juttu, eikä ymmärrettävästi haluaisi käydä keskustelua joka saattaisi päätyä teidän eroon ja siksi sitä välttelee.Joo nää on vaan "mitä jos.. mitä jos..." mutta se on musta hyvä miettiä eri vaihtoehtoja miten se keskustelu voisi mennä, mikä olisi reaktiosi ja että jos kaikissa tapauksissa parisuhteenne säilyminen on tärkeintä, niin höllää vähän ja ole kiitollinen mitä kaikkea sinulla jo on.
Juu hyviä pohdintoja tässä , kiitos selvennyksestä. Kyllähän näitä vähän olen päässäni käynyt läpi. Tällä hetkellä en olisi valmis hajottamaan jo olemassa olevien lasten ydinperhettä oman haaveeni vuoksi. Enhän voisi välttämättä enää edes saada lasta tai kaikki ei ehkä menisi hyvin. Moni kokee, että haluan vain sen lapsen, mutta asia ei nyt ihan niin ole. Koen, että meillä on jokin lukko tässä nyt jota pitäisi vähän avata. Kaikkea ei ole pakko päättää tänään. Joskus on kai ok ollut kiinnostunut mitä oma puoliso ajattelee tulevaisuudesta
Okei aivan, kyllähän tässä tuli hieman semmonen kuva asioista että ongelma on "vaan" se että kunhan saisi vastauksen mieheltä kysymykseen yrittääkö lasta nyt, myöhemmin vai ei koskaan, mutta ymmärrän ettei ole niin yksinkertaista.
Olet ehkä jo yrittänytkin, mutta jos saisi avattua syvempää keskustelua eka ihan muista asioista, jos tämä lapsiasia on nyt liian kipeä aihe. Mitä kaikkea muuta tulevaisuudessa voisi olla edessä? Jos lukko lähtisi avautumaan ja saisi vahvistettua sitä yhteyttä puhumalla ja unelmoimalla yhdessä kaikesta muusta mahdollisesta.Ainiin ja vielä pitää lisätä edelliseen, että kunhan teet miehellesi selväksi että et ole minnekään lähössä, ja vaikka on jotain mitä kaipaat ja unelmoit (kuten lapsi) niin olet onnellinen niistä lapsista jotka jo on sekä miehestäsi joka on rinnallasi.
Jotenkin omista kokemuksista päätellen tuntuu siltä että melkein aina kommunikaatio-ongelmat ja lukot on johtuneet pelosta. Pelosta että menettää toisen tai ettei pysty antamaan toiselle kaikkea mitä haluaisi, pelosta ettei riitä toiselle.
Välillä jutellaankin tulevaisuudesta ja usein keskustelut ovat olleet hyviä. Ja kerron kyllä miehelleni myös siitä, että olen onnellinen hänen kanssaan, sekä näistä lapsista. Usein keskustelut ovat olleet hyvässä hengessä, joten ehkä tosiaan lapsiluku asiasta on turha tässä vaiheessa liikaa jutella. Ehkä itse vierastan myös sitä, miksi nuorina ihmisinä pitäisi nyt ja heti tietää mikä on oikea määrä lapsia. Ja toisaalta, koska uudesta yrityksestä ei ole sovittu, olen itsekin keskittynyt siihen, mikä elämässä on hyvää juuri nyt. Haavekuvissa neljäs toisi varmasti suuren ilon, mutta kun asiaa on ollut aikaa itsekin työstää, olen ehkä alkanut jopa pelkäämään , jos kaikki ei mene hyvin, kuten aiemmin. Myös näistä tunteista olisi kiva pystyä puhumaan miehen kanssa, mutta tuntuu vähän vaivaannuttavalta
Hyvä asenne.