Miten visualisoit vuodenkierron?
Minusta vuosikin kuin suorakaide, jossa pyöristetyt kulmat. Kulmissa on joulu-, maalis-, kesä- ja syyskuu. Vuosi kiertää vastapäivään. Olemme nyt siis suorakaidekuvion yläosassa oikealla. Talvi on ylhäällä, kevät vasemmalla, kesä alhaalla, syksy oikealla.
Kommentit (566)
Vierailija kirjoitti:
Minun vuodenkierto on suorakulmainen pitkä palkki. Ylhäällä tammikuu ja alhaalla joulukuu. Palkin ympärillä on luonnonmaisemaa ja väriä. Esim tammikuu näyttäytyy kirkkaan sinisenä pakkastaivaana ja lumena, joulukuu mustana ja joulun tunnelmaisena.
Olen vahvasti visuaalinen henkilö, myös tunnetilat näkyy mielikuvina.
Ehkä on niin, että synesteetikot saavat aivopesunkin näyttämään kauniilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ketjussa mainittu jo Peter Hoegin romaani Lumen taju? Siinä käsitellään myös ajan kokemusta ja kuvataan Grönlannin inuiittien tapaa nähdä luonto ja maailma.
Huomasin jo lapsena, että suomalaisilla on erikoinen tapa puhua ajasta: he puhuvat usein nykyhetken asioista menneessä aikamuodossa. Tyypillinen esimerkki on kysyä kaupassa, "OLIKO meillä maitoa." (Koti ja kauppa ajallisesti dissosioitu.)
On myös olemassa joku sademetsässä elävä heimo, jonka kielessä ei ole lainkaan ajan käsitteitä!
Ei tämä ole ainoastaan suomen kielelle tyypillinen ilmiö, samaa tapahtuu hyvin monissa muissakin kielissä.
Kerro pari esimerkkiä. (Ei siksi että epäilisin, vaan siksi että kiinnostaa.)
Ihan ruotsin ja englannin kielissäkin esiintyy tämäntyyppistä imperfektin käyttöä. Esimerkiksi kun keskustelukumppani nimi on päässyt unohtumaan: "What was your name again?" "Vad hette du igen?"
Vierailija kirjoitti:
Kuin kellotaulu. Tammikuu kello yhdessä ja edetään myötäpäivään.
Näin mullakin. Kuukaudet vastaa kellotaulun numeroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ketjussa mainittu jo Peter Hoegin romaani Lumen taju? Siinä käsitellään myös ajan kokemusta ja kuvataan Grönlannin inuiittien tapaa nähdä luonto ja maailma.
Huomasin jo lapsena, että suomalaisilla on erikoinen tapa puhua ajasta: he puhuvat usein nykyhetken asioista menneessä aikamuodossa. Tyypillinen esimerkki on kysyä kaupassa, "OLIKO meillä maitoa." (Koti ja kauppa ajallisesti dissosioitu.)
On myös olemassa joku sademetsässä elävä heimo, jonka kielessä ei ole lainkaan ajan käsitteitä!
Ei tämä ole ainoastaan suomen kielelle tyypillinen ilmiö, samaa tapahtuu hyvin monissa muissakin kielissä.
Oikeastaan kysymys on siitä, että meille opetetaan koulussa hyvin yksinkertaistettu malli siitä, miten kieli toimii. Väitetään esimerkiksi, että imperfektiksi nimetyssä muodossa on kysymys pelkästään ajasta, vaikka todellisuudessa kielioppi on paljon monimutkaisempi systeemi ja verbimuodoilla välitetään myös aivan muunlaisia merkityksiä kuin niillä yksinkertaistetussa mallissa on.
Itse kysyn monestikin asioita tuolla tavalla, mutta olen ajatellut sen olevan vain lyhenne kysymyksestä "Muistatko, oliko meillä maitoa".
Mikä lyhenne?
Tällaisia vastaavia vuosiympyröitä on käytetty Suomessakin päiväkodeissa ja kouluissa.
https://aroundtheyear.org/wp-content/uploads/2021/12/AroundtheYear-cale…
Vierailija kirjoitti:
Minua hämmästyttää, miten tuo ympyräajattelu on niin yleinen. Minulle se ei "avaudu" ollenkaan. Itse näen ajan jatkuvana janana, jota pitkin voin liikkua niin tulevaan kuin kauas menneisyyteenkin. Yksi vuosi on siis pätkä janalla. Aika on jatkuvaa, en ymmärrä miten se voisi olla ympyrä.
Ei ole tarve liikkua menneisyyteen tai tulevaisuuteen. Tarkastellaan yhtä vuotta.
Ajan visualisoinnissa loogisin olisi jonkun mainitsema korkkiruuvi, nouseva kierre. Alkupisteenä ihmisen syntymä, oli se mihin vuodenaikaan tahansa ja se sama vuodenaika samassa kohdassa kierrettä.
Onko tuo sitten 3ulotteinen aikakäsitys? Aikahan kuitenkin jatkuu eikä vuosi ole mikään aikakiekko joita pinotaan päällekäin.
Vuosi on minulla(kin) kuitenkin kellotaulu, myötäpäivään, ilman värejä. Eli pinoan kellotauluja.
Mielenkiintoinen keskustelu.
Vastapäivään kulkemisessa ei ole kyllä päätä eikä häntää, sehän on ikään kuin aika menisi taaksepäin.
Jos tuo on saanut alkunsa jostakin koulun seinäkalenterista jossa asia oli kuvattu näin, niin sairas ihminen on sen kalenterin suunnitellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ketjussa mainittu jo Peter Hoegin romaani Lumen taju? Siinä käsitellään myös ajan kokemusta ja kuvataan Grönlannin inuiittien tapaa nähdä luonto ja maailma.
Huomasin jo lapsena, että suomalaisilla on erikoinen tapa puhua ajasta: he puhuvat usein nykyhetken asioista menneessä aikamuodossa. Tyypillinen esimerkki on kysyä kaupassa, "OLIKO meillä maitoa." (Koti ja kauppa ajallisesti dissosioitu.)
On myös olemassa joku sademetsässä elävä heimo, jonka kielessä ei ole lainkaan ajan käsitteitä!
Ei tämä ole ainoastaan suomen kielelle tyypillinen ilmiö, samaa tapahtuu hyvin monissa muissakin kielissä.
Kerro pari esimerkkiä. (Ei siksi että epäilisin, vaan siksi että kiinnostaa.)
Ihan ruotsin ja englannin kielissäkin esiintyy tämäntyyppistä imperfektin käyttöä. Esimerkiksi kun keskustelukumppani nimi on päässyt unohtumaan: "What was your name again?" "Vad hette du igen?"
Just just... kulttuureissa, joissa itsevarmuus koetaan helposti hyökkääväksi -> nöyristelevä, "kiemurteleva" lähestymistapa. Toisena ääripäänä kulttuurit, joissa [joillakin naisilla] hirveät perseennuolenta-rituaalit puolituttujen kanssa, tavoitteena kai niinikään hyväksynnän hankkiminen sosiaalisessa kanssakäymisessä - niissä kuitenkin eletään "tässä ja nyt," luulen. Eli pelko painottuu eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua hämmästyttää, miten vauhkosti tänne muutama on tullut tavallaan ojentamaan ja oikomaan ihmisiä, jotka hahmottavat ajan/vuodenkierron kukin milläkin kuviolla.
Minua hämmästyttää, kuinka sinä olet toistuvasti ”oikomassa oikomista” – miksi et hyväksy omasta mielipiteestäsi poikkeavia näkemyksiä?
Minä juurikin hyväksyn. Hyväksyn sen, että oma puoliympyräni on oma s u b j e k t i i v i n e n ajan hahmotus. Sen lisäksi hyväksyn tässä ketjussa lukuisia muita hahmotuksia, mm. vuodenkierron näkemisen janana. Miksi en hyväksyisi! Kyseessä on edelleen henkilön subjektiivinen kokemus. Einsteinkin totesi, että aika on suhteellista. Jos ei ole olemassa absoluuttista aikaa, onko edes absoluuttista ajan hahmottamista, ajan käsitystä, puhumattakaan ajan visualisoimisesta ihmisen päässä. Minulla on lapsuudessa syntynyt tuo puoliympyrä, enkä ikimaailmassa väitä että se on ainoa ja oikea :D. Ja kyllä, sinä saat haastaa ja oikoa, mutta kun mitään absoluuttista oikeaa ajan hahmoa ei edes ole, kuinka silloin toisen päässä olevaa, subjektiivista hahmoa voi arvostella? Saat arvostella, mutta lähinnä naurattaa tämä intohimoinen asenteesi oikoa jonkun päässä olevaa ei-absoluuttista henkkoht kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia vastaavia vuosiympyröitä on käytetty Suomessakin päiväkodeissa ja kouluissa.
https://aroundtheyear.org/wp-content/uploads/2021/12/AroundtheYear-cale…
VOI LUOJA!!!
woke...
Nykyään koulussa on enemmän kai näitä myötäpäivään kulkevia vuosikelloja mutta mun lapsuudessa ne meni vastapäivään
https://peda.net/p/irina.miettinen/vjk/vjk:file/photo/efc75382897fabad7…
Vierailija kirjoitti:
Minua hämmästyttää, miten tuo ympyräajattelu on niin yleinen. Minulle se ei "avaudu" ollenkaan. Itse näen ajan jatkuvana janana, jota pitkin voin liikkua niin tulevaan kuin kauas menneisyyteenkin. Yksi vuosi on siis pätkä janalla. Aika on jatkuvaa, en ymmärrä miten se voisi olla ympyrä.
Onhan kellokin ympyrä. Ei aika lopu siihen kun kello on 12 vaan kierto alkaa uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia vastaavia vuosiympyröitä on käytetty Suomessakin päiväkodeissa ja kouluissa.
https://aroundtheyear.org/wp-content/uploads/2021/12/AroundtheYear-cale…
VOI LUOJA!!!
woke...
Häh? Miten woke liittyy tähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua hämmästyttää, miten vauhkosti tänne muutama on tullut tavallaan ojentamaan ja oikomaan ihmisiä, jotka hahmottavat ajan/vuodenkierron kukin milläkin kuviolla.
Minua hämmästyttää, kuinka sinä olet toistuvasti ”oikomassa oikomista” – miksi et hyväksy omasta mielipiteestäsi poikkeavia näkemyksiä?
Minä juurikin hyväksyn. Hyväksyn sen, että oma puoliympyräni on oma s u b j e k t i i v i n e n ajan hahmotus. Sen lisäksi hyväksyn tässä ketjussa lukuisia muita hahmotuksia, mm. vuodenkierron näkemisen janana. Miksi en hyväksyisi! Kyseessä on edelleen henkilön subjektiivinen kokemus. Einsteinkin totesi, että aika on suhteellista. Jos ei ole olemassa absoluuttista aikaa, onko edes absoluuttista ajan hahmottamista, ajan käsitystä, puhumattakaan ajan visualisoimisesta ihmisen päässä. Minulla on lapsuudessa syntynyt tuo puoliympyrä, enkä ikimaailmassa väitä että se on ainoa ja oikea :D. Ja kyllä, sinä saat haastaa ja oikoa, mutta kun mitään absoluuttista oikeaa ajan hahmoa ei edes ole, kuinka silloin toisen päässä olevaa, subjektiivista hahmoa voi arvostella? Saat arvostella, mutta lähinnä naurattaa tämä intohimoinen asenteesi oikoa jonkun päässä olevaa ei-absoluuttista henkkoht kokemusta.
Muiden mielipiteet ovat sinulle uhka, "oikomista."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia vastaavia vuosiympyröitä on käytetty Suomessakin päiväkodeissa ja kouluissa.
https://aroundtheyear.org/wp-content/uploads/2021/12/AroundtheYear-cale…
VOI LUOJA!!!
woke...
Häh? Miten woke liittyy tähän?
Hulluus, nurinkurisuus, värit. Oliko siinä tarpeeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua hämmästyttää, miten tuo ympyräajattelu on niin yleinen. Minulle se ei "avaudu" ollenkaan. Itse näen ajan jatkuvana janana, jota pitkin voin liikkua niin tulevaan kuin kauas menneisyyteenkin. Yksi vuosi on siis pätkä janalla. Aika on jatkuvaa, en ymmärrä miten se voisi olla ympyrä.
Onhan kellokin ympyrä. Ei aika lopu siihen kun kello on 12 vaan kierto alkaa uudelleen.
Lue kirjoitus nro 215 (klo 7:10) sivulla 11 (https://www.vauva.fi/keskustelu/4949633/miten-visualisoit-vuodenkierron…)
Vierailija kirjoitti:
Vastapäivään kulkemisessa ei ole kyllä päätä eikä häntää, sehän on ikään kuin aika menisi taaksepäin.
Jos tuo on saanut alkunsa jostakin koulun seinäkalenterista jossa asia oli kuvattu näin, niin sairas ihminen on sen kalenterin suunnitellut.
Joku, jolla on ajatushäiriö. Nyt se on ehkä levinnyt kuin syöpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua hämmästyttää, miten vauhkosti tänne muutama on tullut tavallaan ojentamaan ja oikomaan ihmisiä, jotka hahmottavat ajan/vuodenkierron kukin milläkin kuviolla.
Minua hämmästyttää, kuinka sinä olet toistuvasti ”oikomassa oikomista” – miksi et hyväksy omasta mielipiteestäsi poikkeavia näkemyksiä?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi ihmeessä se ahdistaa joitakin. Nämä änkäävät aivopesusta vaahtoavat voisivat oikeasti kertoa miksi tämä ajan hahmottamisasia heitä niin kismittää.
Entä jos heitä vain kiinnostaa (ja sinua ahdistaa)?
On yksi asia sanoa, että on itsellä ja omalla tuttavapiirillä on x kokemistapa. On toinen asia väittää, että se on sisäsyntyistä.
Tämän ketjun sivulla 10 kysyin sinulta, mikä saa sinut uskomaan, että ko. piirre on sisäsyntyinen. Viestissä nro 191 (klo 22:41) vastasit: ”Se, että tiedän sekä myötä-, että vastapäivään ajattelevia sekä myös Jana-ajattelijoita ja kaikilla ihan normi suomalainen peruskoulu käytynä.” ja minä kerroin viestissä nro 195 (klo 22:46), ettei tämä vastaa kysymykseen. Sinun tulee esittää asia hypoteesina. Voit toki uskoa asiaasi vahvasti, ja saatat olla oikeassa.
Ensinnäkin, ei todellakaan ahdista :D. Lähinnä huvittaa joidenkin intohimoinen änkääminen näitä ajan hahmotuksia kohtaan. Ikään kuin edes olisi asia, missä on olemassa oikea tapa ja väärä tapa. Kyse on k o k e m u k s e s t a. Joku saattaa kokea hammaslääkärikäynnin pelottavana, toinen ei ole milläsäkään. Kumpi kokemus on oikea? Ei kumpikaan subjektiivisesti, vain noille henkilöille se oma kokemus on oikea ja todellinen. Ehkä heidät voidaan laittaa toki riitelemään keskenään siitä, kumman kokemus on oikeampi, mutta se on hyödytöntä.
Toiseksi. Ollaan anonyyminä täällä, valtaosa ilman profiilia, nikkiä, nimimerkkiä. Minäkin satunnaisen vierailijan statuksella kirjoittelen. Millä ihmeen logiikalla oletat, että MINÄ olen tuon kommentin kirjoittaja:
"Tämän ketjun sivulla 10 kysyin sinulta, mikä saa sinut uskomaan, että ko. piirre on sisäsyntyinen. Viestissä nro 191 (klo 22:41) vastasit: ”Se, että tiedän sekä myötä-, että vastapäivään ajattelevia sekä myös Jana-ajattelijoita ja kaikilla ihan normi suomalainen peruskoulu käytynä.” ja minä kerroin viestissä nro 195 (klo 22:46), ettei tämä vastaa kysymykseen. Sinun tulee esittää asia hypoteesina. Voit toki uskoa asiaasi vahvasti, ja saatat olla oikeassa."
Kun en ole! :D. Kysyit minulta? Ja vastasin? Jäitä hattuun, maailma ei ole mustavalkoinen, näkemyksiä ei ole vain kaksi, vastakkain täällä ei ole vain kaksi kirjoittajaa. Vaan lukuisia. Ymmärrän, että vaikea pysyä välillä perässä, kun ei ota selkoa kuka mitäkin ketjussa kirjoittaa.
Minä olen mennyt kouluun vuonna 1973 ja peruskoulu alkoi juuri sinä vuonna. En ollut esikoulussa, ei sellaista ollut silloin, mutta olin vuoden päiväkodissa ennen kouluun menoa. En muista, että olisi ollut sellaista taulua, mutta voi olla että on ollut. Matematiikkaa opetettiin silloin joukko-oppina, se sentään loppui aika pian, ei ollut hyvä systeemi ilmeisesti. :D