Harrastaako kaikki oikeasti säännöllisesti liikuntaa?

Vähintään tunnin verran kävelen päivässä ulkona paitsi kesällä jos/kun on kuuma. Toki sitten esim nyt viileämpään aikaan tulee monesti ulkoiltua useampi tuntikin. Jonkun verran myös venyttelen ja jumppaan kotona.

Motivaatiota kyllä syö se, ettei tule mitään erityisempiä hyötyjä liikunnasta eli en esim laihdu/kiinteydy vaan ennemminkin seuraukset on jotain negatiivisia eli rakkoja kantapäissä, plantaarifaskiitti-oireilua ja polvikipua.. Eikä ikinä tule edes mitään liikunnan jälkeistä hyvää oloa endorfiineineen vaikka olisi kuinka olisi tullut hiki. Tuo hirmuinen hikoilu on myös yksi negatiivinen puoli liikkumisessa.

Joo kyllä harjoittaa.

Välillä kausia kun ei saa aikaseksi, mutta liikunta ollut silti tärkeä osa mun elämää pienestä asti ainakin jollain muotoa, vaikka niitä laiskakausia väliin mahtuu.

Nyt on taas hyvä sali ja lenkkidraivi päällä.

Arkipäivät tulee joko käytyä salilla tai lenkillä, välillä molemmissa. Vkloput sitten palautuu ja ottaa vähän höllää. Tohon ruokavalio kuntoon, mihin mahtuu myös herkuttelua. Mieli ja kroppa kiittää 😊

Olisi kroppa ja pää tosi jumissa jos en harrastaisi. En oikeasti ymmärrä ihmisiä, jotka eivät liiku. Siitä saa niin hyvän olon kroppaan ja pään selkeäksi että on pakko liikkua!

Vierailija kirjoitti:

Vähintään tunnin verran kävelen päivässä ulkona paitsi kesällä jos/kun on kuuma. Toki sitten esim nyt viileämpään aikaan tulee monesti ulkoiltua useampi tuntikin. Jonkun verran myös venyttelen ja jumppaan kotona.

Motivaatiota kyllä syö se, ettei tule mitään erityisempiä hyötyjä liikunnasta eli en esim laihdu/kiinteydy vaan ennemminkin seuraukset on jotain negatiivisia eli rakkoja kantapäissä, plantaarifaskiitti-oireilua ja polvikipua.. Eikä ikinä tule edes mitään liikunnan jälkeistä hyvää oloa endorfiineineen vaikka olisi kuinka olisi tullut hiki. Tuo hirmuinen hikoilu on myös yksi negatiivinen puoli liikkumisessa.

Miksi et liiku kesällä/lämpimällä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähintään tunnin verran kävelen päivässä ulkona paitsi kesällä jos/kun on kuuma. Toki sitten esim nyt viileämpään aikaan tulee monesti ulkoiltua useampi tuntikin. Jonkun verran myös venyttelen ja jumppaan kotona.

Motivaatiota kyllä syö se, ettei tule mitään erityisempiä hyötyjä liikunnasta eli en esim laihdu/kiinteydy vaan ennemminkin seuraukset on jotain negatiivisia eli rakkoja kantapäissä, plantaarifaskiitti-oireilua ja polvikipua.. Eikä ikinä tule edes mitään liikunnan jälkeistä hyvää oloa endorfiineineen vaikka olisi kuinka olisi tullut hiki. Tuo hirmuinen hikoilu on myös yksi negatiivinen puoli liikkumisessa.

Miksi et liiku kesällä/lämpimällä?

Siksi koska liian lämpimässä mulle tulee huono olo. Kesällä on usein myös niin kirkasta/porottava aurinko eikä varjoa missään, että mitkään aurinkolasit (plus lippis) ei blokkaa riittävästi sitä kirkkautta vaan tulee äkkiä hedari. Ja sitten bonarina vielä tuo hikoilu joka ei tosiaan ole enää missään tolkullisissa mitoissa jos asteita on se +20..

Liikun kyllä silloinkin jonkun verran iltaisin ja aikaisin aamulla, mutta liian monta tuntia päivästä on käyttökelvottomia, kun vapaa-aikaa on työssäkäyvällä rajallisesti. Nyt sen sijaan on ihan loistokelit liikunnalle ja ulkoilulle ja viikonloppunakin kävelin melkein 10km lenkin molempina päivinä ja nyt onkin sitten polven vuoro vihoitella niin ettei tarvitse lenkille lähtöä edes ajatella :(

Iso osa ei harrasta mutta hyvähän se olisi harrastaa. Kyllä tämä biologinen kone on tehty liikkumaan ja passiivisuus tekee hitaasti tuhojaan. Ihan jo mielenterveyden takia hyvä tapa, ja ne kaikenlaiset röörit verisuonista keuhkoihin ja ruoansulatukseen pysyvät paremmassa kunnossa kun päivittäin tulee ne ~10 000 askelta ja kerran pari viikossa jotain missä tulee hiki, varsinkin ikääntyviä ja naisia ajatellen myös raskaiden painojen nostaminen välillä tekee hyvää niin luu- ja lihaskato ei vaikuta niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vähintään tunnin verran kävelen päivässä ulkona paitsi kesällä jos/kun on kuuma. Toki sitten esim nyt viileämpään aikaan tulee monesti ulkoiltua useampi tuntikin. Jonkun verran myös venyttelen ja jumppaan kotona.

Motivaatiota kyllä syö se, ettei tule mitään erityisempiä hyötyjä liikunnasta eli en esim laihdu/kiinteydy vaan ennemminkin seuraukset on jotain negatiivisia eli rakkoja kantapäissä, plantaarifaskiitti-oireilua ja polvikipua.. Eikä ikinä tule edes mitään liikunnan jälkeistä hyvää oloa endorfiineineen vaikka olisi kuinka olisi tullut hiki. Tuo hirmuinen hikoilu on myös yksi negatiivinen puoli liikkumisessa.

Juu, eihän se kevyt kävely mikään taikaiskulaihdutuskuuri ole, kuluttaa ehkä sen 100-200 kcal ja syöt päivässä +2000 kcal, laihtuminen taas vaatisi säännöllisen kalorivajeen, monesti 250-500 kcal koska keho myös kompensoi päivän muussa kulutuksessa liikuntaa. Ja jos olet totuttanut kehon tuohon määrään kävelyä ja syöt nyt sen mukaan, niin siitä kävelystä ei mitään homeostaasin poikkeamaa luonnollisesti synny. Laihtuminen lähtee etupäässä ruokapöydästä. Toki aktiivinen liikunta auttaa sääntelemään nälkäsignaaleja ja korkeampi kulutus sallii syödä vähän runsaammin.

Polvikipu taas, jos johtuu nivelkapselin kulumasta niin se on valitettava loppuelämän vaiva. Jos taas huonosta tukilihaksista/askelluksesta niin sitä voi fysioterapian kautta onneksi helpottaa, samoin kuin plantaarifaskiittiongelmissa. Jos jotain positiivista haluaa hikoilusta hakea niin ainakin puhdistaa ihohuokosia kun mönjät lähtevät liikkeelle ja sen voi ottaa osaksi peseytymis- ja ihonhoitorutiinia ja valita vaatteet sen mukaan, kunhan hiki ei jää muhimaan jälkeenpäin. Olennaista liikuntamuotonsa valitsemisessa on yleensä juuri se, että valitsee lajin josta saa jotain iloa ja nautintoa. Jos vaikka tykkää pyöräilystä enemmän niin sitten pyöräilee eikä kävele. Joku nostaa painoja, toinen harrastaa kamppailulajeja, kolmas melontaa ja neljäs tennistä. Onhan noita vaihtoehtoja, vaikka puutarhatyötkin.

Mä en harrasta liikuntaa.

En saa siitä mitään että kävelen tuota tietä edestakaisin, joskus olen yrittänyt mutta ei voi tylsempää olla.

Kävelen joka päivä työmatkat, yhteensä kuusi kilometriä päivässä.

Haaveilen vielä jonain päivänä löytäväni kävelyn rinnalle lajin, jota olisi mukava harrastaa ihan muuten vaan.

En harrasta, harrastan sohvaperunana oloa.

Vieressäni on tilaa olkaa hyvä.

Mä harrastan mutta suurin osa ei kyllä harrasta yhtään mitään vaikka somessa kehuskelevat. En laske liikunnan harrastamiseksi jotain satunnaista jumppatuntia silloin tällöin vaan säännöllistä useamman kerran viikossa tapahtuvaa hikiliikuntaa.

Nykyään kyllä. Mielenterveys muuten parantunut todella paljon sen jälkeen kun aloitin säännöllisen liikkumisen. Siis se on auttanut enemmän kuin lääkkeet tai terapia yhteensä. Se vaan, että vaati vuosien duunin että pääsin ylipäätään ovesta ulos ja koska tahansa vointi saattaa romahtaa jolloin liikunta jää taas. Eli liike on paras lääke, mutta jos siihen ei kykene, niin sen hehkuttaminen on vain kettuilua. Vähän kuin heiluttelis herkkupalaa häkkiin lukitun eläimen nenän edessä, mutta ulottumattomissa.

Asuin aiemmin tuppukylässä maaseudulla. Ei tullut urheiltua jos ei ollut pakko, tuli juopoteltuakin aika paljon enemmän jne.. Nyt Helsingissä vuoden asuneena käyn päivittäin kuntosalilla ja lenkillä, syy tähän? Tylsyys ja yksin eläminen ilman tuttua yhteisöä/kaveripiiriä. :D On vain pakko saada aika kulumaan ja urheilu tekee hyvän fiiliksen ja kohottaa itsetuntoa jollain tapaa. Kai tästä joku hyöty on?

Minulla ei ollut lapsena/nuorena mitään harrastusta ja koululiikunta tappoi intoni mihinkään liikuntaan. Vasta aikuisena sitten innostuin liikunnasta.

Haluaisin jatkaan lapsuuden ja nuoruuden tanssiharrastusta. Ongelma on etten omista autoa ja harrastuspaikat kaukana.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä harrastan. En harrastanut nuorempana yhtä paljon, mutta en ollut aivan sohvaperuna myöskään silloin. Tämän ikäisenä tahdon pitää kiinteän takamuksen, rinnat ym. muodot. Tärkeintä lienee terveys ja jaksaminen minullekin, mutta nautin siitä, että vain kasvoni näyttävät vanhentuneen, kevyellä meikillä voin vähän fiksata, sulloin kun viitsin ja että vartaloltani kukoistan.

Ei ole tullut vaihdevuosioireitakaan. Harrastan omatoimista, ei siis järjestettyä,  liikuntaa yksin ja yhdessä ystäväni kanssa. Enimmäkseen yksin, koska liikun joka päivä vähintään 1,5 tuntia ja aina kun kehoni minulle suosittelee, melko kuormittavasti. Plussat ovat niin isot, että olen alkanut nautimaan liikunnasta ja tahdon liikkua päivittäiset annokseni täyteen.

N50v

Aika ikävää, jos liikuntaa harrastetaan pelkän ulkonäön vuoksi. Itse harrastan liikuntaa siksi, että siitä tulee hyvä fyysinen ja henkinen olo.

Harrastan. Liikkumisen lisäksi saa samalla raitista ilmaa ja säännöllistä omaa aikaa.

Harrastan crossfittii 3 kertaa viikossa. Täysin hurahtanut ja kuva kun on voimaa 💪 Oon nelikymppinen.

Kävely on tärkein liikunta joka pitää huolen peruskunnosta. 10000+ askelta päivässä niin keho pysyy hyvässä tasapainossa.