Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Yli nelikymppisenä teinirakastuminen
30.12.2022 |
Erosin ja tutustuin uuteen mieheen, ja olen niin palavasti rakastunut, ettei arjestakaan meinaa tulla enää mitään. Kaipuuta ja itkeskelyä aina kun ei olla yhdessä, tuntien puheluita, kymmeniä viestejä päivässä ja aika katoaa täysin kun ollaan yhdessä. Aivan teinimeininkiä, itse 45 ja mies 50. Tätä on nyt jatkunut vuoden. Unikaan ei maistu kun kroppa jotenkin ylikierroksilla. Onko muut kokeneet samaa?
Kommentit (36)
Mä koin ton kymmenen vuotta vanhempana kuin sinä. Samaa menoa oli. Pari vuotta jatkunut, mutta tapailu on valitettavasti alusta asti ollut salaista. Molemmat ollaan ihan pois tolaltaan ja yritetään järjestää treffejä kovalla vaivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä koin ton kymmenen vuotta vanhempana kuin sinä. Samaa menoa oli. Pari vuotta jatkunut, mutta tapailu on valitettavasti alusta asti ollut salaista. Molemmat ollaan ihan pois tolaltaan ja yritetään järjestää treffejä kovalla vaivalla.
Eli petätte kumpikin. Onpa kaunista.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen terapiaa. Ei ole normaalia tuollainen.
Huutonaurua. Sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koin ton kymmenen vuotta vanhempana kuin sinä. Samaa menoa oli. Pari vuotta jatkunut, mutta tapailu on valitettavasti alusta asti ollut salaista. Molemmat ollaan ihan pois tolaltaan ja yritetään järjestää treffejä kovalla vaivalla.
Eli petätte kumpikin. Onpa kaunista.
Näin on. Kumpa vain tietäisit, millaisissa liitoissa me molemmat ollaan, ja miksi vielä ollaan. Heitäpä ensimmäinen kivi.
Ei tuollaista koe montaa kertaa elämässä. Nauttikaa isolla sydämellä niin kauan kun sitä jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koin ton kymmenen vuotta vanhempana kuin sinä. Samaa menoa oli. Pari vuotta jatkunut, mutta tapailu on valitettavasti alusta asti ollut salaista. Molemmat ollaan ihan pois tolaltaan ja yritetään järjestää treffejä kovalla vaivalla.
Eli petätte kumpikin. Onpa kaunista.
Näin on. Kumpa vain tietäisit, millaisissa liitoissa me molemmat ollaan, ja miksi vielä ollaan. Heitäpä ensimmäinen kivi.
Aina voi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koin ton kymmenen vuotta vanhempana kuin sinä. Samaa menoa oli. Pari vuotta jatkunut, mutta tapailu on valitettavasti alusta asti ollut salaista. Molemmat ollaan ihan pois tolaltaan ja yritetään järjestää treffejä kovalla vaivalla.
Eli petätte kumpikin. Onpa kaunista.
Näin on. Kumpa vain tietäisit, millaisissa liitoissa me molemmat ollaan, ja miksi vielä ollaan. Heitäpä ensimmäinen kivi.
Aina voi erota.
Joskus kyseessä on sellainen kumppani, josta eroaminen pitää suunnitella tarkoin. Mitäpä tätä selittämään. Kysyttiin huimasta tunteesta, jonka minäkin sain vielä reippaasti keski-ikäisenä kokea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koin ton kymmenen vuotta vanhempana kuin sinä. Samaa menoa oli. Pari vuotta jatkunut, mutta tapailu on valitettavasti alusta asti ollut salaista. Molemmat ollaan ihan pois tolaltaan ja yritetään järjestää treffejä kovalla vaivalla.
Eli petätte kumpikin. Onpa kaunista.
Näin on. Kumpa vain tietäisit, millaisissa liitoissa me molemmat ollaan, ja miksi vielä ollaan. Heitäpä ensimmäinen kivi.
Aina voi erota.
Joskus kyseessä on sellainen kumppani, josta eroaminen pitää suunnitella tarkoin. Mitäpä tätä selittämään. Kysyttiin huimasta tunteesta, jonka minäkin sain vielä reippaasti keski-ikäisenä kokea.
Ja se suunnittelu on nyt kestänyt pari vuotta? Olisko tarpeeksi alustettu jo?
Minun (ex-)miehelläni oli myös teinirakkautta. Hän rakastui 44vuotiaana 16vuotiaaseen, mutta minä en sitä ilonpitoa jäänyt enempää katselemaan. Suhde siitä heille kehkeytyi nimittäin. Hyi helv...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt vielä, että se mies on naimisissa oleva perheenisä.
:D
Näköjään suuria tunteita koetaan kun vastapuoli on tahollaan naimisissa ja ehkä on itsekin. Draamaa. Arki tappaisi nuo suhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koin ton kymmenen vuotta vanhempana kuin sinä. Samaa menoa oli. Pari vuotta jatkunut, mutta tapailu on valitettavasti alusta asti ollut salaista. Molemmat ollaan ihan pois tolaltaan ja yritetään järjestää treffejä kovalla vaivalla.
Eli petätte kumpikin. Onpa kaunista.
Näin on. Kumpa vain tietäisit, millaisissa liitoissa me molemmat ollaan, ja miksi vielä ollaan. Heitäpä ensimmäinen kivi.
Suomessa ei ole sellaista kuin pakkoavioliitto. Kummallakin teillä on ihan perustuslakiin perustuva itsemääräämisoikeus esim erota. Vaikka kuinka yrittäisit uhriutua et saa puhuttua mustaa takaisin valkoiseksi. Kusipää mikä kusipää.
Mun isäni koki todellisen "teinirakkauden" 74-78v:nä ja se päättyi vasta hänen kuolemaansa.
Ystävättärensä 4v nuorempi. Sitä oli mukava seurata sivusta. Ihana ystävättärensä kuoli 94 vuotiaana pari vuotta sitten ja jokaisessa puhelussa muisteli kauniisti heidän rakkaussuhdettaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä koin ton kymmenen vuotta vanhempana kuin sinä. Samaa menoa oli. Pari vuotta jatkunut, mutta tapailu on valitettavasti alusta asti ollut salaista. Molemmat ollaan ihan pois tolaltaan ja yritetään järjestää treffejä kovalla vaivalla.
Eli petätte kumpikin. Onpa kaunista.
Näin on. Kumpa vain tietäisit, millaisissa liitoissa me molemmat ollaan, ja miksi vielä ollaan. Heitäpä ensimmäinen kivi.
Sulle ei jää kuin tuulen huuhtoma perse jos eroat?
Toivottavasti teillä kummallakaan ei ole lapsia huollettavana. Kuulostaa lähinnä joltain persoonallisuushäiriöltä.
Alue: Aihe vapaa
Mä koin tuon nuorempana. Olin silloin 32v ja mies oli 29v. Nyt ollaan oltu 17v yhdessä.