Meitä ei kutsuta mihinkään!

Vaikea tilanne AP:lla. En itsekään kutsuisi tuppisuu mölliä kotiini tunnelmaa pilaamaan. Vaikeaa on myös kutsua pelkkä nainen ja jättää tylsä ja tympeä mies kutsumatta juhliin jossa muut ovat pariskuntia. Voisitko puhua tästä ystävillesi ja pyytää jatkossa kutsumaan vain sinut? TS. Kerrot, et ymmärrät miehesi olevan huonoa seuraa, mutta sinä mielelläsi osallistut YKSIN. Ja sitten vielä vinkki näille jotka eivät ole jostain syystä oppineet käytöstapoja ja selittävät sen introverttiluonteellaan: älkää osallistuko, jos ette osaa käyttäytyä.

Kyläily ja varsinkin mökkikyläily on niin 80-lukua.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea tilanne AP:lla. En itsekään kutsuisi tuppisuu mölliä kotiini tunnelmaa pilaamaan. Vaikeaa on myös kutsua pelkkä nainen ja jättää tylsä ja tympeä mies kutsumatta juhliin jossa muut ovat pariskuntia. Voisitko puhua tästä ystävillesi ja pyytää jatkossa kutsumaan vain sinut? TS. Kerrot, et ymmärrät miehesi olevan huonoa seuraa, mutta sinä mielelläsi osallistut YKSIN. Ja sitten vielä vinkki näille jotka eivät ole jostain syystä oppineet käytöstapoja ja selittävät sen introverttiluonteellaan: älkää osallistuko, jos ette osaa käyttäytyä.

Rauhallisuus ei ole sama asia kuin huono käytös. Kummallista minusta on se, että muita lääppivä, riitaa haastava, kaikkia häiriköivä ekstrovertti on kaikkien ihanneseuralainen mökillä.

Puhumattomat mölkit ovat ahdistavia. Kun mölkkiä ei kiinnostanut kylässä puhua, lopetin itsekin puhumisen. Kaikki istuivat iltaa vaivautuneina.

Lopulta mölkki sanoi, että kun kerran kenelläkään ei ole mitään asiaa, niin pitäisiköhän lähteä kotiin.

Onko miehelläsi autismidiagnoosi tai sellaisia muita piirteitä?

Olette molemmat lihavia?

Vierailija kirjoitti:

Mikset juttele ystäväpariskuntien kanssa siitä, että mies on omanlaisensa. Ehkä hän haluaa olla hiljaa ja kuunnella, joten antaa hänen olla hiljaa ja kuunnella  - muille jää enemmän puhuttavaa. Pyydä hyväksymään sellaisena kuin on. Toki jos vietätte iltaa vain yhden pariskunnan kanssa, niin silloin miestenvälinen keskustelu ei onnistu jos toinen ei halua tai näe tarpeelliseksi keskustelua. Eli järjestäkää ja osallistukaa jatkossa sellaisiin illanviettoihin, missä on enemmän pariskuntia/ihmisiä läsnä, niin silloin yksi saa olla kuuntelijan roolissa jos näin tykkää. Ihmiset ovat erilaisia.

Miestenvälinen keskustelu? Oikeastiko juttelukumppani valitaan sukupuolen mukaan??

Ja miksi ap ei voi yksin tavata kavereitaan, milsi miehen pitää olla mukana? Miksivain pariskuntia, miksei yhtä hyvin sinkkuja?

Meilläkin kaveripiirissä tällainen mies. Vaimo on avoin ja ulospäin suuntautunut, kivaa seuraa, vaikkei mikään penaalin kirkkain kynä olekaan.  Raskasta oli juuri tuo, ettei ikinä, ei koskaan kysynyt meiltä muilta mitään. Jos häneltä kysyi, mitä teette kesälomalla, vastasi muutamalla sanalla mutta ei kysynyt koskaan, mitä itse teet tms. Hän kävi töissä mutta ei harrastanut muuten mitään. Luki sanomalehtiä ja seurasi telkkaria mutta ei ollut kiinnostunut keskustelemaan mistään yhteiskunnallisista asioistakaan. En löytänyt mitään puhuttavaa hänen kanssaan. Vuosi vuodelta tämä mies muuttui  hiljaisemmaksi, kunnes hänellä todettiin etuotsalohkon rappeuma ja alzheimerin tauti. Nyt on vaiennut lopullisesti. 

Olen joskus miettinyt, olisiko tuota aivojen rappeumaa voinut hidastaa tai estää olemalla jotenkin itse aktiivinen ja kiinnostunut asioista sen sijaan, että vajosi yhä syvemmälle hiljaisuuteen. 

En lukenut koko ketjua, mutta sanoisin, että kumma tilanne. Kyllä minäkin tiedän pariskuntia, joista toinen on puhelias ja toinen hiljainen. Minä ja miehenikin olemme tällaisia, mies ekstrovertti ja minä introvertti. Oikeasti suuttuisin, jos minua silti haukuttaisiin mölliksi ja ties miksi. Onneksi meillä on tuttavia, jotka ymmärtävät, etteivät kaikki ole samanlaisia. Mielestäni minulla on kuitenkin käytöstavat jne. vaikken osaa sulavasti viritellä juttua vaan mieluusti kuuntelen vähän vierestä. Ap:n tapauksessa vähän miettisin millaisia ystäviä nämä ihmiset oikeasti ovat. Voin kuvitella, että jos ap sairastuisi vakavasti ja vaikka menettäisi hiuksensa, tämäkään ei olisi enää tervetullut mökille, ettei pilaa tunnelmaa kaljullaan :(

Tunnistan itseni tuosta aloituksesta.. En tietääkseni ole autistinen tms. Mutta minun on todella vaikea ylläpitää keskustelua useimpien ihmisten kanssa. En siis jännitä sosiaalisia tilanteita, en vain yksinkertaisesti kykene esittämään innostunutta/kiinnostunutta asioista, jotka eivät innosta tai kiinnosta, täten en juurikaan esitä jatkokysymyksiä ellei aihe ole oikeasti mielenkiintoinen.

Olen ns. toivoton mitä tulee 'small talkiin'.

Hiljaisuudessa ja rauhallisuudessa ei ole mitään pahaa. Ongelma on se mitä olemuksellaan viestii. Näitä ovat esim. Äänensävy, ilmeet ja eleet. Jos tervehtii ystävällisesti ja edes vähän yrittää keskustella, niin sillä pääsee jo pitkälle. Väkisin ei kannata lähteä kylään, sillä se näkyy ja pahimmassa tapauksessa pilaa tunnelman. Näin on todennäköisesti käynyt AP:n miehen käytöksen johdosta, joten kutsut ovat loppuneet. Jotkut ehdottivat, että kutsutte itse vieraita luoksenne. Itse en kyllä käyttäisi arvokasta vapaa-aikaani menemällä tympeän tyypin juhliin.

Onko miehesi lapsuudenperheessä kyläilty ja näin opetettu lapsia käyttäytymään kylässä? Nämäkin ovat niitä kotona opetettavia tapoja. Myös seurustelu ja ennestään tuntemattomien kanssa keskustelu juhlissa on tärkeä oppi, joita vanhemmat omalla käytöksellään viestivät eteenpäin jälkikasvuille.

Mitä miehesi tästä kaikesta sanoo? Olet varmasti ottanut asian esille hänen kanssaan. En voi ymmärtää miksi osallistuu juhliin, jos ei osaa / halua keskustella millään lailla. Ei kaikkien tarvitse olla illan kulun juontajia ja seuramiehiä, mutta peruskäytöstavat tulee hallita. En yhtään ihmettele ettei kutsuja enää satele.