Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5302)
Kun hankkii lapsen, tulee oma henkinen kasvu muuttamaan elämän tavoitteita ja tarpeita. Pitää aikuistua niin on hyvä vanhempi. Jos ei halua yrittää aikuistua ja päättää olla ikuinen lapsi eikä osaa pitää huolta edes itsestään, niin se on oma päätös.
Aikuistumiseen kuuluu että ei laita itseään aina ensimmäiseksi ja pystyy tekemään päätöksiä oman lapsen hyväksi. Kun pelkää että tähän ei kykene niin jää helposti lapsettomaksi ja se on suuri vahinko.
Vierailija kirjoitti:
Kun hankkii lapsen, tulee oma henkinen kasvu muuttamaan elämän tavoitteita ja tarpeita. Pitää aikuistua niin on hyvä vanhempi. Jos ei halua yrittää aikuistua ja päättää olla ikuinen lapsi eikä osaa pitää huolta edes itsestään, niin se on oma päätös.
Aikuistumiseen kuuluu että ei laita itseään aina ensimmäiseksi ja pystyy tekemään päätöksiä oman lapsen hyväksi. Kun pelkää että tähän ei kykene niin jää helposti lapsettomaksi ja se on suuri vahinko.
Kaikilla se henkinen kasvu ei muutu lapsen myötä. Paljon on vanhempia joille lasta tärkeämpää ovat alkoholi tai muut päihteet.
Lapsen pyöräyttäminen maailmaan ei vaadi sen kummempaa aivotoimintaa. Tekotapakin on hyvin yksinkertainen.
Se ei tee kenestäkään automaattisesti kypsää ihmistä.
Minulla on lapsi, mutta inhoan tuota yleistämistä siitä, että vanhemmuus tekee ihmisestä automaattisesti vastuullisen yksilön.
Vierailija kirjoitti:
En vaan halua lapsia. Siihen ympärille onkin sitten helppo keksiä muita syitä: lapset ovat kalliita, kaikki vapaa-aika menee, tulee lisää vastuuta, ei voi tehdä sitä eikä tätä. Ei noilla seikoilla olisi väliä jos haluaisin lapsia. Mutta kun en halua.
Asiaa pitäisi purkaa sen kautta miksi jotkut haluavat lapsia. Lisää sisältöä elämään? Selviän hyvin vähällä sisällöllä, eikä lastenhoito vaikuta sellaiselta sisällöltä mihin haluaisin aikani käyttää. Turvaa vanhuudenpäiville? En haluasi olla lapsilleni taakaksi, eikä omat lapset takaisi turvaa muutenkaan. Suvun jatkaminen? Ei minun geenit ole niin erikoisia, että juuri niiden pitäisi täällä säilyä. Mitä muita syitä näitä nyt on.
Vierailija kirjoitti:
Miehet.
Eiköhän kannattaisi ottaa peili käteen ja kantaa vastuu omasta elämästään ja päätöksistään.
Kiinassa yhden lapsen rajoittava politiikka on muutettu max kolmen lapsen sallivaksi. Nuoret parit hankkivat koiran lapsen sijaan.
Näin mainoksen toisessa lehdessä tästä keskustelusta ja tulin mielenkiinnosta lukemaan tämän ketjun kommentteja. Tämä avaa yhden ikkunan erilaiseen maailmaan, missä itse elän. Olen ison perheen isä ja onnellinen perheestäni. Myös vaimoni tuo lähes päivittäin esille iloa perheestään.
Meille olivat lapset tervetulleita, jos Jumala haluaa niitä antaa. Me uskoimme, että lapset tuovat leivän mukanaan. Me näemme lapset Jumalan lahjana ja olemme kiitollisina ottaneet lahjat vastaan. Tuo kiitollisuus on vain lisääntynyt nyt, kun lapset ovat kasvaneet isommiksi.
Tämä keskusteluketju tuo synkän kuvan lapsiperheen elämästä. Toki lapset vaativat paljon huomiota ja apua varsinkin sairasteluiden aikana, mutta perhe tuo valtavasti sisältöä elämään. Toivottavasti kukaan ei päätä perheestä tämän keskustelupalstan minien synkkien kokemusten perusteella.
En oo ikinä tykännyt lapsista, enkä koe heihin minkäänlaista vetoa.
Enkä koe että lapsiarjella olisi mitään annettavaa mulle, enkä koe sitä mitenkään kiinnostavana.
En ole myöskään velvollinen "jatkamaan sukua", vain siksi että vanhemmat minut tähän maailmaan toi.
Elän hyvää elämää juuri näin ja olen tyytyväinen ilman lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun hankkii lapsen, tulee oma henkinen kasvu muuttamaan elämän tavoitteita ja tarpeita. Pitää aikuistua niin on hyvä vanhempi. Jos ei halua yrittää aikuistua ja päättää olla ikuinen lapsi eikä osaa pitää huolta edes itsestään, niin se on oma päätös.
Aikuistumiseen kuuluu että ei laita itseään aina ensimmäiseksi ja pystyy tekemään päätöksiä oman lapsen hyväksi. Kun pelkää että tähän ei kykene niin jää helposti lapsettomaksi ja se on suuri vahinko.
Kaikilla se henkinen kasvu ei muutu lapsen myötä. Paljon on vanhempia joille lasta tärkeämpää ovat alkoholi tai muut päihteet.
Lapsen pyöräyttäminen maailmaan ei vaadi sen kummempaa aivotoimintaa. Tekotapakin on hyvin yksinkertainen.
Se ei tee kenestäkään automaattisesti kypsää ihmistä.
Minulla on lapsi, mutta inhoan tuota yleistämistä siitä, että vanhemmuus tekee ihmis
Tämäpä hyvinkin. Oma isä on hyvä esimerkki siitä että edelleen 60-vuotiaanakin voi käyttäytyä kun uhmaikäinen lapsi, vaikka lapsia on hänellä kaksin kappalein.
Vastuullisuus tulee kyllä ihan muualta kuin siitä että se oma lapsi putkahtaa maailmaan ja jotenkin sormia heiluttamalla muuttaisi kaiken
Pahin kauhuelokuva lienee se dokumenttisarja joka pyörii tv:ssä nimeltään 1+5 tytärtä. Siinä seurataan Danielle ja Adam Busbyn elämää kuuden tyttären vanhempina (kyllä: syntynyt viitoset sen ensimmäisen lapsen perään).
Kiitos mutta ei kiitos. Ei siis niin mitään illuusioita lapsiperhearjesta, itse suurperheessä kasvanut. Joten nähty on, en halua.
En ole vielä täysin varma päätöksestäni, mutta tällä hetkellä en haluaisi lapsia, koska pelottaa jos voimavarani ei riitä. Normaalin lapsen kanssa varmaan joo, mutta kun on sivussa kattonu erityislasten kanssa arkea niin sivussakin jo hengästyy.. En tiedä kannattaako ottaa riski vai ei ja mitä sitten tekisin jos tulisi erityislapsi?
Vierailija kirjoitti:
Lapsen voi kasvattaa myös avioeroperheessä.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen.
Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään. Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta suurimman suhteen elämässään!
Hullua on ainoastaan tällainen epävakaa ja neuroottinen toisten elämän heitä itseäänkin paremmin "tietäminen".
-vapaus
-vapaus
-VAPAUS
Siinä 3 tärkeintä syytä teettää sterkka aikanaan. Tyytyväinen valintaani
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet.
Eiköhän kannattaisi ottaa peili käteen ja kantaa vastuu omasta itsevalitusta elämästään ja päätöksistään.
Sitäpä juuri ainakin VeLat tekevätkin. Pashan miehen kanssa nyt ei tod. haluta lisääntyä kun ei yksinkään.
Vierailija kirjoitti:
Näin mainoksen toisessa lehdessä tästä keskustelusta ja tulin mielenkiinnosta lukemaan tämän ketjun kommentteja. Tämä avaa yhden ikkunan erilaiseen maailmaan, missä itse elän. Olen ison perheen isä ja onnellinen perheestäni. Myös vaimoni tuo lähes päivittäin esille iloa perheestään.
Meille olivat lapset tervetulleita, jos Jumala haluaa niitä antaa. Me uskoimme, että lapset tuovat leivän mukanaan. Me näemme lapset Jumalan lahjana ja olemme kiitollisina ottaneet lahjat vastaan. Tuo kiitollisuus on vain lisääntynyt nyt, kun lapset ovat kasvaneet isommiksi.
Tämä keskusteluketju tuo synkän kuvan lapsiperheen elämästä. Toki lapset vaativat paljon huomiota ja apua varsinkin sairasteluiden aikana, mutta perhe tuo valtavasti sisältöä elämään. Toivottavasti kukaan ei päätä perheestä tämän keskustelupalstan minien synkkien kokemusten perusteella.
Jälkeenjäänyttä, älyvapaata ohi aiheen minäminäminää. - > Naiset, jotka _ette halua omia lapsia_, MIKSI?
Ihan yhtä hyvin voisi kysyä, että miksi haluatte lapsia? Jossain muualla päin maailmaa lasten hankkimiseen liittyy järkisyitä ja niin on liittynyt Suomessakin aiemmin, mutta nykyään kyse on pelkästään tunnesyistä ja omista mieltymyksistä asian suhteen. Ihmiset ajattelevat eri tavalla, ja kenenkään mielipide lasten hankkimisen syistä ei ole fakta vaan pelkästään yksilön oma mieltymys.
En vain ole kiinnostunut lapsista ja äitiydestä. Vähän samalla tavalla kuin en ole kiinnostunut vaikkapa sairaanhoitajan työstä tai autojen korjaamisesta. En hakeudu näihinkään puuhiin. Olisihan se järjetöntä pakottaa itsensä viettämään elämänsä jonkin sellaisen parissa, mikä ei kiinnosta. Varsinkin kun mukana on viaton ihmislapsi, jonka takia sitä kiinnostusta pitäisi ehdottomasti olla. Äitiys ei ole työ vaan elämä. Samalla tavalla lapsia hankkineilla on varmasti monia asioita, jotka eivät heitä kiinnosta ja joita he siksi eivät tee tai edes ajattele tekevänsä. Eikös tämä kaikki ole aivan itsestään selvää?
Ei tullut koskaan halua olla äiti. Parisuhde ei silloin myöskään tukenut tilannetta.
Omat mt ongelmat. Kaikilla meidän suvussa enemmän ja vähemmän. Ei musta ole huolehtimaan toisesta kun hädin tuskin jaksan huolehtia itsestäni. En myöskään tätä paskaa halua siirtää eteenpäin.
Ei minulla ole siihen mitään sen syvällisempää syytä kuin se, etten vain yksinkertaisesti halua omia lapsia. Vanhemmilleni asiassa ei ole mitään ongelmaa, koska eivät he tehneet minua omien toiveidensa täyttäjäksi vaan itsenäiseksi yksilöksi. Heille on pääasia, että olen onnellinen ja elän itseni näköistä elämää.