Te naiset jotka ette halua omia lapsia niin mikä siihen on syynä?
Mitä vanhempasi ajattelee kun et jatka sukua?
Jos olisit halunut perustaa perheen etkä saanut lapsia niin mikä siihen johti?
Kommentit (5304)
Tiedättekö mikä on lohdullista vela ominaisuudessa? Se ei ole periytyvää X)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselliset ne jaksaa ruikuttaa ja valittaa valinnoista, jotka ovat itse tehneet. Miksi ette Kanna vastuuta omista valinnoistanne??
Kuinka useasta kuulette velojen valittavan omasta valinnastaan elää lapsettomasti?? Niinpä, ette koskaan.
Vanhemmat=epäkypsät ruikuttujat
Tuo on muuten totta velojen kohdalla. Uhriutumista ei ole, koska siihen ei ole syytä.
Varmasti jokaikinen katuu viimeistään kuolinvuoteellaan, näin olen kuullut hoitajilta että se on ihan ykkösasia mitä kadutaan, että se elämä jäi elämättä :( valitettavasti näin[/quote
Totta, lapset usein estävät elämästä siten kuin toivoisi. Ja sitten kaduttaa. Mutta ei sitä voi kuin sopeutua, kun kerran on lisääntymään mennyt. Tsemppiä vanhemmille, kyllä se haudassa helpottaa!
Viesti taisi loukata tunteitasi. Sinulla on täysi oikeus siihen, mutta joskus juuri ne negatiiviset tunteet kertovat mitä me oikeasti haluamme ;)
Totta, sinun piilo-agressiivinen "ymmärtävä" asenteesi tuo esiin niitä negatiivisia ajatuksiasi. Painostiko joku sinut vanhemmaksi? Tai miksi vela-elämä muutoin tuntuu sinusta uhkaavalta? Mitä pelkäät?
Pelkään hankkia lapsia, koska olen vela
Uskallan elää ilman lapsia, koska olen vela.
Uskallan hankkia lapsia ja vieläpä monta, koska olen entinen vela
Mikä se tämäkin pakkomielle on, että ei voida hyväksyä, että vela ei oikeasti lasta halua.
Et ole entinen vela, vaan entinen lapseton. Nautippa nyt tuosta vanhemmuudestasi, äläkä tule tänne purkamaan raivoasi kun se elämä ei mennytkään niinkuin toivoit. Sua selkeästi harmittaa.
Minä olen entinen vela, sinä et sitä määritä vaan minä.
No et ole. Se ei ole vela, jolle jossain kohtaa tulee päähän ajatus, että Ai hitsi, hankinpa lapsia ja vielä monta kappaletta.
Sulla ei ehkä ole käsitteet hallussa. Mee hoitamaan niitä lapsiasi. Ne tarvii sua enemmän kuin tää ketju.
Kyllä se tästä selkeästi tulee esiin, että sun agenda on nolosti yrittää todistaa, että velatkin jotenkin syvimmiltään lapsia haluaa.
Ei halua, hyväksy se.
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö mikä on lohdullista vela ominaisuudessa? Se ei ole periytyvää X)
Ai että sua harmittaa ja kiukuttaa kun velat elää omannäköistään elämää. Sulle ei nyt niin käynyt, mutta ei se oo meidän vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselliset ne jaksaa ruikuttaa ja valittaa valinnoista, jotka ovat itse tehneet. Miksi ette Kanna vastuuta omista valinnoistanne??
Kuinka useasta kuulette velojen valittavan omasta valinnastaan elää lapsettomasti?? Niinpä, ette koskaan.
Vanhemmat=epäkypsät ruikuttujat
Tuo on muuten totta velojen kohdalla. Uhriutumista ei ole, koska siihen ei ole syytä.
Varmasti jokaikinen katuu viimeistään kuolinvuoteellaan, näin olen kuullut hoitajilta että se on ihan ykkösasia mitä kadutaan, että se elämä jäi elämättä :( valitettavasti näin[/quote
Totta, lapset usein estävät elämästä siten kuin toivoisi. Ja sitten kaduttaa. Mutta ei sitä voi kuin sopeutua, kun kerran on lisääntymään mennyt. Tsemppiä vanhemmille, kyllä se haudassa helpottaa!
Viesti taisi loukata tunteitasi. Sinulla on täysi oikeus siihen, mutta joskus juuri ne negatiiviset tunteet kertovat mitä me oikeasti haluamme ;)
Totta, sinun piilo-agressiivinen "ymmärtävä" asenteesi tuo esiin niitä negatiivisia ajatuksiasi. Painostiko joku sinut vanhemmaksi? Tai miksi vela-elämä muutoin tuntuu sinusta uhkaavalta? Mitä pelkäät?
Pelkään hankkia lapsia, koska olen vela
Uskallan elää ilman lapsia, koska olen vela.
Uskallan hankkia lapsia ja vieläpä monta, koska olen entinen vela
Mikä se tämäkin pakkomielle on, että ei voida hyväksyä, että vela ei oikeasti lasta halua.
Et ole entinen vela, vaan entinen lapseton. Nautippa nyt tuosta vanhemmuudestasi, äläkä tule tänne purkamaan raivoasi kun se elämä ei mennytkään niinkuin toivoit. Sua selkeästi harmittaa.
Minä olen entinen vela, sinä et sitä määritä vaan minä.
No et ole. Se ei ole vela, jolle jossain kohtaa tulee päähän ajatus, että Ai hitsi, hankinpa lapsia ja vielä monta kappaletta.
Sulla ei ehkä ole käsitteet hallussa. Mee hoitamaan niitä lapsiasi. Ne tarvii sua enemmän kuin tää ketju.
Kyllä se tästä selkeästi tulee esiin, että sun agenda on nolosti yrittää todistaa, että velatkin jotenkin syvimmiltään lapsia haluaa.
Ei halua, hyväksy se.
No vähän taitaa haluta kumminkin ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselliset ne jaksaa ruikuttaa ja valittaa valinnoista, jotka ovat itse tehneet. Miksi ette Kanna vastuuta omista valinnoistanne??
Kuinka useasta kuulette velojen valittavan omasta valinnastaan elää lapsettomasti?? Niinpä, ette koskaan.
Vanhemmat=epäkypsät ruikuttujat
Tuo on muuten totta velojen kohdalla. Uhriutumista ei ole, koska siihen ei ole syytä.
Varmasti jokaikinen katuu viimeistään kuolinvuoteellaan, näin olen kuullut hoitajilta että se on ihan ykkösasia mitä kadutaan, että se elämä jäi elämättä :( valitettavasti näin[/quote
Totta, lapset usein estävät elämästä siten kuin toivoisi. Ja sitten kaduttaa. Mutta ei sitä voi kuin sopeutua, kun kerran on lisääntymään mennyt. Tsemppiä vanhemmille, kyllä se haudassa helpottaa!
Viesti taisi loukata tunteitasi. Sinulla on täysi oikeus siihen, mutta joskus juuri ne negatiiviset tunteet kertovat mitä me oikeasti haluamme ;)
Totta, sinun piilo-agressiivinen "ymmärtävä" asenteesi tuo esiin niitä negatiivisia ajatuksiasi. Painostiko joku sinut vanhemmaksi? Tai miksi vela-elämä muutoin tuntuu sinusta uhkaavalta? Mitä pelkäät?
Pelkään hankkia lapsia, koska olen vela
Uskallan elää ilman lapsia, koska olen vela.
Uskallan hankkia lapsia ja vieläpä monta, koska olen entinen vela
Mikä se tämäkin pakkomielle on, että ei voida hyväksyä, että vela ei oikeasti lasta halua.
Et ole entinen vela, vaan entinen lapseton. Nautippa nyt tuosta vanhemmuudestasi, äläkä tule tänne purkamaan raivoasi kun se elämä ei mennytkään niinkuin toivoit. Sua selkeästi harmittaa.
Minä olen entinen vela, sinä et sitä määritä vaan minä.
No et ole. Se ei ole vela, jolle jossain kohtaa tulee päähän ajatus, että Ai hitsi, hankinpa lapsia ja vielä monta kappaletta.
Sulla ei ehkä ole käsitteet hallussa. Mee hoitamaan niitä lapsiasi. Ne tarvii sua enemmän kuin tää ketju.
Kyllä se tästä selkeästi tulee esiin, että sun agenda on nolosti yrittää todistaa, että velatkin jotenkin syvimmiltään lapsia haluaa.
Ei halua, hyväksy se.
No vähän taitaa haluta kumminkin ;)
Ymmärrän, sinuakin kiehtoisi, ehkä ihan vain hyppysellisen, mutta kuitenkin jonkin verran, vela-elämä. Ymmärrän
Vasta jonkin aikaa naimisissa ollessani, huomasin miehessäni jotain. Sitten vähitellen tutustuin mieheni sukulaisiin ja siinä sitten tuli kaikenlaista ilmi. Molemmat mieheni siskot kärsivät mielisairauksista. Vaikeista. Olimme ehtineet olla naimisissa noin 5 vuotta kun sain tarpeekseni koko hullusta porukasta. Jo aiemmin huomattuani sen omituisuuden myös miehessäni päätin, etten tule koskaan synnyttämään lasta. En tavannut sitä "oikeaa" moneen vuoteen. Mutta sitten kun hänet tapasin olin jo yli 50-vuotias.
Täällä on useita kirjoittajia, jotka kertovat pelkäävänsä synnytystä ja miten se kaikki muokkaa vartaloa. Niin minäkin. Kun monet nuoruuden kaverit kertoivat kauhukuvia synnytyksestä ja ilkeistä kätilöistä, tein päätöksen jo silloin, mutta sitten tuli tuo omituinen mies...Olen nyt onnellinen nykyisen mieheni kanssa ja olemme olleet yli 22-vuotta yhdessä. Hänellä on lapsenlapsia, joten saadaan iloita heistä.
Traumaattinen lapsuus, äitini on kylmäkiskoinen omassa lapsuudessaan paljosta vaille jäänyt ihminen, joka hallitsi kotia tyrannin ottein huutamalla ja ptämällä viikkokausien mykkäkouluja. Hän myös syyllisti ja syyllistää edelleen (vaikka kaikkia lapset ovat keski-ikäisiä) jälkikasvuaan kurjasta elämästään ja avioliitostaan. Hänhän olisi kuitenkin jo 25 vuotta ollut vapaa eroamaan ja tekemään mitä lystää)
En kokenut olevani sopiva äidiksi. Mitä jos olisin toiminut samoin kuin äitini; halunnut lapsia ja sitten pettynyt ja syyttänyt jälkeläisiäni katkerana koko loppuelämän? Kiintymyssuhdetraumat taitavta liian usein siirty sukupolvelta toiselle; mitä (rakkaus, turvalline vanhemmuus) ei ole itse saanut, ei pysty antamaan eteenpäinkään.
Isä oli lempeämpi, mutta uskoutui liikaa ongelmistaa meille lapsille, jouduimme olemaan oikeastaan hänelle vanhempia, eikä toisinpäin.
Sisaruksillanikaan ei ole lapsia. Perhehelvetti ei antanut houkuttelevaa kuvaa parisuhteesta tai vanhemmuudesta,
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö mikä on lohdullista vela ominaisuudessa? Se ei ole periytyvää X)
Ihan hauska huomio :)
Mutta se siihen tosiaan myös kuuluu, ettei periytä geenejään, eikä asenteitaan. Se on ihan ok. Voin elää sen kanssa, etten yritän pakottaa muita jopa geneettisesti tai ideologisesti kasvatuksen kautta samaan muottiin kanssani.
Ei vaan kiinnosta tuoda tähän maailmaan uutta ihmistä kärsimään kaikesta elämään liittyvistä lieveilmiöistä. Mielestäni elämä ei vaan oo sen arvosta.
Ei mulla ole mitään annettavaa, enkä osaisi opettaa lapselle mitään.
Miten ihmeessä jaksatte jauhaa asiasta, johon ei ole oikeaa tai väärää vastausta?
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä jaksatte jauhaa asiasta, johon ei ole oikeaa tai väärää vastausta?
Kyllä oikea vastaus on ja se on se, että jokainen saa itse päättää mitä haluaa ja mikä on omasta mielestään itselle ja elämäntarkoitukseensa sopiva valinta. Ilman, että tullaan päätä aukomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselliset ne jaksaa ruikuttaa ja valittaa valinnoista, jotka ovat itse tehneet. Miksi ette Kanna vastuuta omista valinnoistanne??
Kuinka useasta kuulette velojen valittavan omasta valinnastaan elää lapsettomasti?? Niinpä, ette koskaan.
Vanhemmat=epäkypsät ruikuttujat
Tuo on muuten totta velojen kohdalla. Uhriutumista ei ole, koska siihen ei ole syytä.
Varmasti jokaikinen katuu viimeistään kuolinvuoteellaan, näin olen kuullut hoitajilta että se on ihan ykkösasia mitä kadutaan, että se elämä jäi elämättä :( valitettavasti näin[/quote
Totta, lapset usein estävät elämästä siten kuin toivoisi. Ja sitten kaduttaa. Mutta ei sitä voi kuin sopeutua, kun kerran on lisääntymään mennyt. Tsemppiä vanhemmille, kyllä se haudassa helpottaa!
Viesti taisi loukata tunteitasi. Sinulla on täysi oikeus siihen, mutta joskus juuri ne negatiiviset tunteet kertovat mitä me oikeasti haluamme ;)
Totta, sinun piilo-agressiivinen "ymmärtävä" asenteesi tuo esiin niitä negatiivisia ajatuksiasi. Painostiko joku sinut vanhemmaksi? Tai miksi vela-elämä muutoin tuntuu sinusta uhkaavalta? Mitä pelkäät?
Pelkään hankkia lapsia, koska olen vela
Uskallan elää ilman lapsia, koska olen vela.
Uskallan hankkia lapsia ja vieläpä monta, koska olen entinen vela
Mikä se tämäkin pakkomielle on, että ei voida hyväksyä, että vela ei oikeasti lasta halua.
Et ole entinen vela, vaan entinen lapseton. Nautippa nyt tuosta vanhemmuudestasi, äläkä tule tänne purkamaan raivoasi kun se elämä ei mennytkään niinkuin toivoit. Sua selkeästi harmittaa.
Minä olen entinen vela, sinä et sitä määritä vaan minä.
Miksi ihmeessä nykyinen lapsellinen roikkuisi menneessä ja (j)u(h)listaisi entistä lapsettomuuttaan? Oli ja meni!
Moikka, sain viime vuonna pienen tytön. Olin ollut sinkkuna 8 vuotta, kunnes tapasin tyttöni isän. Olin täysin asennoitunut, etten tule koskaan saamaan lasta, eikä asia toisaalta harmittanut minua. En ole koskaan kärsinyt vauvakuumeesta.
Nyt en osaisi elää ilman tytärtäni, en osannut odottaa mitään niin voimakasta rakkautta lasta kohtaan.
Raskausarvet ja lisäkilot tuntuvat niin vähäpätöisiltä asioilta.
Jos olet vakaa ihminen ja luonteeltasi ystävällinen sekä reilu, niin suosittelen äitiyttä.
Velat ovat mielestäni tärkeitä ihmisiä yhteiskunnassa. Toivon teidän ottavan tyttäreni avosylin vastaan, kun hän lähtee tutkimaan maailmaa ja tekemään virheitä yms. Tytön täti on juuri sellainen.
Täti35 kirjoitti:
Moikka, sain viime vuonna pienen tytön. Olin ollut sinkkuna 8 vuotta, kunnes tapasin tyttöni isän. Olin täysin asennoitunut, etten tule koskaan saamaan lasta, eikä asia toisaalta harmittanut minua. En ole koskaan kärsinyt vauvakuumeesta.
Nyt en osaisi elää ilman tytärtäni, en osannut odottaa mitään niin voimakasta rakkautta lasta kohtaan.
Raskausarvet ja lisäkilot tuntuvat niin vähäpätöisiltä asioilta.Jos olet vakaa ihminen ja luonteeltasi ystävällinen sekä reilu, niin suosittelen äitiyttä.
Velat ovat mielestäni tärkeitä ihmisiä yhteiskunnassa. Toivon teidän ottavan tyttäreni avosylin vastaan, kun hän lähtee tutkimaan maailmaa ja tekemään virheitä yms. Tytön täti on juuri sellainen.
VÄÄRÄ KETJU, painu v****tuun! Hyvin toisistamme settiä.
Täti35 kirjoitti:
Moikka, sain viime vuonna pienen tytön. Olin ollut sinkkuna 8 vuotta, kunnes tapasin tyttöni isän. Olin täysin asennoitunut, etten tule koskaan saamaan lasta, eikä asia toisaalta harmittanut minua. En ole koskaan kärsinyt vauvakuumeesta.
Nyt en osaisi elää ilman tytärtäni, en osannut odottaa mitään niin voimakasta rakkautta lasta kohtaan.
Raskausarvet ja lisäkilot tuntuvat niin vähäpätöisiltä asioilta.Jos olet vakaa ihminen ja luonteeltasi ystävällinen sekä reilu, niin suosittelen äitiyttä.
Velat ovat mielestäni tärkeitä ihmisiä yhteiskunnassa. Toivon teidän ottavan tyttäreni avosylin vastaan, kun hän lähtee tutkimaan maailmaa ja tekemään virheitä yms. Tytön täti on juuri sellainen.
Mitä sinäkin tähän tulet "neuvomaan"?? Vela ei asennoidu että lapsia ei tule, vaan aktiivisesti ei halua/karttaa lasten hankintaa. Se on aktiivinen valinta, että ei kiitos lapsia.
En uskalla synnyttää. Keisarileikkausta voisin anoa, mutta minun pitäisi saada varma lupaus siitä jo ennen raskaaksi tuloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselliset ne jaksaa ruikuttaa ja valittaa valinnoista, jotka ovat itse tehneet. Miksi ette Kanna vastuuta omista valinnoistanne??
Kuinka useasta kuulette velojen valittavan omasta valinnastaan elää lapsettomasti?? Niinpä, ette koskaan.
Vanhemmat=epäkypsät ruikuttujat
Tuo on muuten totta velojen kohdalla. Uhriutumista ei ole, koska siihen ei ole syytä.
Varmasti jokaikinen katuu viimeistään kuolinvuoteellaan, näin olen kuullut hoitajilta että se on ihan ykkösasia mitä kadutaan, että se elämä jäi elämättä :( valitettavasti näin[/quote
Totta, lapset usein estävät elämästä siten kuin toivoisi. Ja sitten kaduttaa. Mutta ei sitä voi kuin sopeutua, kun kerran on lisääntymään mennyt. Tsemppiä vanhemmille, kyllä se haudassa helpottaa!
Viesti taisi loukata tunteitasi. Sinulla on täysi oikeus siihen, mutta joskus juuri ne negatiiviset tunteet kertovat mitä me oikeasti haluamme ;)
Totta, sinun piilo-agressiivinen "ymmärtävä" asenteesi tuo esiin niitä negatiivisia ajatuksiasi. Painostiko joku sinut vanhemmaksi? Tai miksi vela-elämä muutoin tuntuu sinusta uhkaavalta? Mitä pelkäät?
Pelkään hankkia lapsia, koska olen vela
Uskallan elää ilman lapsia, koska olen vela.
Uskallan hankkia lapsia ja vieläpä monta, koska olen entinen vela
Mikä se tämäkin pakkomielle on, että ei voida hyväksyä, että vela ei oikeasti lasta halua.
Et ole entinen vela, vaan entinen lapseton. Nautippa nyt tuosta vanhemmuudestasi, äläkä tule tänne purkamaan raivoasi kun se elämä ei mennytkään niinkuin toivoit. Sua selkeästi harmittaa.
Minä olen entinen vela, sinä et sitä määritä vaan minä.
No jo on säälittävää. Sano nyt vielä, että mun isi on parempi kuin sun isi. 🙄
Ylemmälle
Synnyttäminen oli voimaannuttava kokemus. Turhaa pelottelevat.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla synnyttää. Keisarileikkausta voisin anoa, mutta minun pitäisi saada varma lupaus siitä jo ennen raskaaksi tuloa.
Synnytys on vasta alkusoittoa edessä häämöttävään vähintään 18 vuoden elatustaakkaan. On ok valita toisin.