HOITAJAT TAPPAVAT VANHUKSET
Jollain nettisivulla tarttui silmiini ja leikepöydälle hieno kirjoitus, joka kertoo juuri sen, mitä vanhuksille laitoksissa kuuluu tänään. Oli muistaakseni joku suomi24:n sivu, jossa on tämä teksti alkuperäisenä:
Suomessa on menty siihen ettei vanhuksilla ole enää oikeutta elämänlaatuun, vaan heidät hitaasti mutta varmasti toimitetaan Tuonelaan. Totuus on että Passiivinen Eutanasia-malli on meidän lääkäreidemme ja hoitoalamme käytäntö.
Se tarkoittaa sitä, että niin nopeasti kuin mahdollista jätetään nesteyttäminen pois ja pissatulehduksia hoidetaan huonosti, vaipoissa säästetään, vaippoja vaihdetaan sen verran harvoin, että tulehdukset ja sairaalabakteerit jylläävät ja johtavat menehtymisiin, samoin makuuttamisen ja liikkumisen puutteesta tulevat keuhkokuumeet.
Nämä meidän puolustuskyvyttömät vanhuksemme, jotka usein ovat vielä dementiasta kärsiviäkin, menehdytetään huolimattomalla hoidolla. Sairaalakulttuuri on kovettunut ja muuttunut epäinhimilliseksi.
Hoitoalan ihmiset ja lääkärit ovat paaduttaneet myös omantuntonsa jaksaakseen suorittaa näitä epäinhimillisiä tekojaan.
Koko hoitoala alasajetaan oikeistopolitiikan kovin ottein, markkinavoimat määrää ja vanhukset, joilla ei ole varaa ostaa itselleen kovalla rahalla hyviä palveluita ja hoitopaikkoja, ovat kunnan vaivaishoidon armoilla, raakojen säästötoimien kohteina.
Näin on nykyisin asiat vanhusraukoilla. On siinä omaisella karmeat paikat katella tätä jumalatonta menoa ja omaisensa suoranaista hitaasti hengiltä kiduttamista, juuri sitä passiivista eutanasiaa, jota meidän vanhustenhoidossa tätä nykyä toteutetaan.
Kommentit (42)
Me hoitajathan olemme ihan ilkeyttämme hakeutuneet alallemme töihin... Ihan vaan siksi että saamme kiusata niitä avuttomia potilasparkoja, makuuttaa heitä märissä vaipoissa ja hankkia heille painehaavoja... kyllä juu.
Arvaapa ap, huviksesi miltä tuntuu hoitajasta joka 14-tuntisen vuoron porhaltaa petiltä toiselle ja tekee parhaansa että vanhus tulisi käännetyksi edes pari kertaa vuorokaudessa ja että hän saisi ruokansa, lääkkeensä ja tulisi edes hiukan pestyksi.
Useimmiten teet yksin, kun työpari just sattui sairastumaan eikä ketään saatu tilalle. Itse jo lupasit tehdä tuplavuoron, että iltavuoroon saatiin joku... Ja siinä huudetaan kuorossa että " hoitajat tappaa vanhukset" . Katsos kun ei kaksi kättä ja kaksi jalkaa siitä sen enemmäksi repeä vaikka kuinka juokset.
Ja ap, ryhdy ihmeessä omaishoitajaksi jos kerran kukaan ammatti-ihminen ei osaa työtään tehdä kunnolla, omaishoitajallahan ei ole kuin se yksi hoidokki... (jossa siinäkin on usein työtä enemmällekin kuin yhdelle hoitajalle). Tai voithan ryhtyä vapaaehtoistyöhön sairaalaan, ehkä joku poloinen pelastuu sinun jaloutesi ansiosta.
Mutta tätä se on nykyaikana, kun kukaan ei saisi kuolla.
Miettikääs vaipoissa olevaa vanhusta joka on syötettävä, juotettava, puhumaton jne. Suurimmalla osalla omaisista ei ole aikaa käydä katsomassa. Jossain vaiheessa mummo sairastuu keuhkokuumeeseen tai sydäninfarktiin, luonnolliseen keinoon poistua tästä maailmasta. Mummolle paras hoito olisi vain ja ainoastaan kunnon, tehokas kipulääkitys ja tieto siitä, että saa rauhassa, kivutta nukkua pois.
Yleensä vaan tässä vaiheessa ne omaiset, joilla ei koskaan aikasemmin ole ollut aikaa vanhukselle, " heräävät" ja vaativat mummolle kaiken maailman liuotuksia, antibiootteja ja tehohoitoja. Ja jos näistä kaikista hoidosta huolimatta mummo kuolee, niin syytetään sitten ainakin lääkäreitä ja hoitajia kuolemantuottamuksesta. Paikkaillaan sillä sitten edes vähän sitä huonoa omatuntoa, joka kolkuttelee. Niiltä ajoilta siis, jolloin tervettä mummoa olisi vielä voinut käydä tervehtimässä, jos vaan ei aina olisi ollut niin kova kiire... Mitä niistä mummon inhimillisistä kärsimyksistä, joita se loppuajan ylenmääräinen tehohoito hänelle soi, omaiset kuitenkin yrittivät parhaansa...
Niinpä, kenen parasta?!
No niin, tulihan keskustelua. Kyllä otsikko on tahallaan kärjistetty, juuri siksi että saisi oikeanlaiset ihmiset kommentoimaan.
Puolustuspuheita vastauksista tuli, mutta löytyi sieltä se miksi tuon tekstin kopioin tänne: Eli onko ihmisellä oikeus vanheta. Onko vanhuus turhaa, kohta mennään säästöjen nimissä ja eläkepommilla pelotellen siihen, että eläkkeellelähtöpäivänä saa 3 kk elinaikaa, sen jälkeen on mentävä " lopetuslaitokseen" , koska et ole enää hyödyllinen yhteiskunnalle.
Anteeksi jos hoitajien niskaan kaadoin tämän, mutta herätti se ainakin haluamaani keskustelua. Osa sallisi vastausten perusteella myös eutanasian eli onko tuo eläkkeelle ja 3 kk sen jälkeen henki pois, ehkä vielä elimet pakkokierrätykseen luovuttaen, siinäkö on tulevaisuuden vanhuus?
AP
Olen tunnollinen hoitaja pitkäaikaisosastolta. Teen raskasta 2-vuorotyötä. aamuvuoron aloitan raportin jälkeen lääkkeiden jaon, monet jo haluavat kiivaasti vessaan;ne potilaat jotka pystyvät ilmaisemaan tarpeitaan. Minun pitää ehtiä jakamaan kaikki lääkkeet ennen aamupalaa...
aamupala maistuisi vanhukselle,mutta kovin on limainen vanhus:yskii kovasti,meinaa melkein tukehtua syöttööni... ja paino laskee...
potilaat ovat kovin dementoituneita ja sen seurauksena aggressiivisia,eivät anna hoitaa itseään:elävät omissa harhoissaan ja minun omatuntoni sanoo:pakko on aamupesut tehdä hinnalla millä hyvänsä,vaikka sitten haukut ottamalla ja pahimmassta tapauksessa nyrkistä saamalla...
omaiset yhä vaativampia, miksi minun äitini/isäni makaa sängyssä eikä ole nostettu istumaan? voi kun ymmärtäisit näitä vanhuksia kun olisi yli kymmenen nostettavaa istumaan, että jos tänään sinun äitisi/isäsi pitäisi tänään hyvin ansaitun lepopäivän vuoteessa...
onhan hän lähellä 100 vuotta...
päivän saattaa piristää vanhuksen sanat:kyllä te olette hyvä hoitaja ja kiitos tästä päivästä!!
työpäivän jälkeen kotiin menessäni mielessäni on vielä, muistinkohan kaikki tehdä ja mielessäni on vain,että olen palkkani ansainnut (vaikka sen pienenkin)...
henkilökuntaa työhönsä? Oikeasti sieltä ovat vanhatkin lähdössä pois enkä ihmettele. Teet niska limassa töitä niillä resursseilla mitkä kunta määrää ja kiitosta ei tipu koskaan edes kunnon palkan muodossa.
' Oma' vanhukseni on ihanalla pitkäaikaisosastolla. Kodinomainen, tilava paikka, jossa lämmin ja huumorintajuinen henkilökunta. Heillä on aikaa vaihtaa kuulumisia ja ottaa huomioon potilaat yksilöinä. Hoito on hyvää ja hän on piristynyt ja kuntoutunut käveleväksi tällä pitkäaikaisosastolla, jossa kaikki tuntevat toisensa etunimistä.
Suomen eri kolkissa on paljon eroja, hyvistä puhutaan harvoin.
Tuollaset ihmiset on niin ärsyttäviä, paasaavat asioista mutta eivät puhu oikeilla nimillä.
Kuten tässä on jo monta kertaa todettu, eiköhän se ole päättäjissä vika.. Ja myös ihan meissä kaikissa kun ei vaadita parempaa hoivaa vanhuksille.
tai kansliassa tietokoneen ääressä kuin syöttää vanhuksia. Jos et pysty itse syömään, niin ei sua juuri syötetäkään. Ja KAIKISTA VANHUKSISTA ei ole enää olemaan kotona edes omaishoitajan ja kotipalvelun avustamana
Sattaa kostautua potilaan hengenlähtönä. Se tietokoneelle näpyttely on aikamoisen tärkeä osa työtä. Ukso tai älä, syödäkin tarvitsee joskus, jopa hoitajan.
On aivan liian tylyä hoitaa 18 ihmistä parin kanssa. Siinä ei todella voi tehdä kuin välttämättömän. Joka vuoron jälkeen oli sellainen olo että olisi pitänyt pystyä enempään.
En siis todellakaan kuulunut siihen porukkaan joka istuskelee kahvilla, eikä muuten kuulunut kukaan työkavereistanikaan. Mistä tämä ihme käsitys on peräisin? Meillä porukka teki työtä sydämellään ja vanhuksia kunnioittaen.
tapaamassa isääni tk. n vuodeosastolla monta monta kertaa useita tunteja kerrallaan ja monissa " työvuoroissa" ...
Kai se on sitten vika osastonhoitsu pomossa (työmoraali huono!) tai liian vähissä resursseissa..
Gallupeissa kaikki väittävät arvostavansa hoitajia, mutta todellisuus on sitten aina tätä paskaa, mihin ap:kin sortuu.
Turha miettiä, miksi Suomessa on hoitajapula. Kannattaako kouluttaa hoitajia kalliisti verorahoilla, kun iso osa ei jaksa sitä työtä paskoissa työoloissa vailla mitään arvostusta?
nim. kohta entinen sh
Vierailija:
Ja tuo vaippajuttu. Siis näkisittepä jonkun tk:n vuodeosaston, siellä makaavat keskimäärin 4-5 tuntia eritteissään, iho on rikki useimmilla. Onneksi omaisemme sai rauhan suht lyhyen sairausjakson päätteeksi, ei tarvinnut montaa kuukautta vuodeosastolla maata.
Itse muutamallakin eri vuodeosastolla töissä olleena voin paljastaa vaippajutut. Vaippakiertoja tehdään useammin, kuin neljän viiden tunnin välein. Aamulla aamupalan jälkeen, sitten ennen klo 11 ruokaa kun kierretään että vanhukset on hyvissä asennoissa ruokailua varten, jälleen ruokailun jälkeen, ennen klo 14 päiväkahvia, jälleen taas ennen klo 16 ruokailua, ja vielä ennen iltapalaa. Yökkö sitten kiertää viimestään klo 22 ensimmäisen kierron, taas puolilta öin seuraavan, aamuyöstä yhdesti ja ennen klo 7 vielä kerran. Nykyajan vaipat on niin laadukkaita, että pissa ei ehdi tuossa ajassa polttamaan kenenkään ihoa. Ulosteet korjataan tietenkin heti pois kun ne huomataan.
Eli kyllä tuohon vuorokauteen mahtuu hieman usemmin vaipantarkistusta kuin 5-6 krt.
T. hoitaja
Vanhuudesta ja kuolemasta on tehty nykyään luonnotonta.
Ei liene ole tarkoitus pitää ketään väkisin henkissä, ja jos ei pysty enää syömään eikä huolehtimaan milläänlailla itsestään niin silloin luonto on tarkoittanut että kuollaan pois.
Mitä älyä siinä on että ruokitaan täysin dementoitunutta 10 vuotta sänkyyn kun kaikki tietää että mikä lopputulos kuitenkin on??
missäs ap on?? Muuttuko käsitys yhtään vanhustenhoitotyöstä? Vai haluatko vielä lisää faktaa pöytään? Voin kirjoittaa vielä muutaman jutun jos haluat?
Minunkin sukulaistäti makasi 7vuotta terveyskeskuksen vuodeosastolla kykenemättä kommunikoimaan kenekään kanssa eikä hänen järkensäkään enä juossut (dementia). Minkä himputin tähden häntä on siellä vuodeosastolla pidettävä väkisin hengissä. Jos toinen ei enää osaa syödä niin eiköhän luonto ole tarkoittanut että hän kuukahtaa pois, ja jos ikää on 80 niin miksi pitäisi väkisin pitkittää hänen elämäänsä, eikö 80 riitä?
Eräs asiakkaani sanoi hyvin tuossa yksi päivä; ihmistä ei ole suunniteltu elämään yli 60v. 6-kympin jälkeen alkaa tulemaan kaikkia vaivoja ja kolotuksia, sinä aamuna kun herää eikä kolota tai satu minnekään tietää kuolleensa. Ja moni todella hyväkuntoinen vanhus on sanonut että kun pääsisi täältä jo pois, kaikki ystävät ja sukulaiset ovat kuolleet tai makaavat aivottominalaitoksissa niin ei tämä elämää ole, voi kumpa en enää aamulla heräisi... ELi miksi pitkitetään tahallaan vanhusten elämää vaikka he eivät enää jaksa elää?
Kirjoitit täyttä totta siitä, ettei nykypäivänä saa enää kuolla. En kiellä sitä, etteikö resurssipulan (ja jossain aivan varamsti myös motivaatiopulan) vuoksi hoito olisi heikolla tasolla. MUTTA. Siinä vaiheessa, kun ihminen on vuodepotilas vailla ymmärrystä ajasta, paikasta tai mistään muustakaan ja on täysin toisten armoilla 24/7, ei mielestäni elämän " turha" pitkittäminen ole järkevää. Ja nyt en tarkoita tällä hyvän perushoidon laiminlyömistä, vaan lääketieteen keinoja, kuten toistuvia antibioottikuureja, vahvoja sydän- ym. lääkkeitä sekä ääripäissä vaativia leikkauksia ja tehohoitoa.
Nykyään ihminen alkaa olla hyvin oppinut vaatimaan. Sairaalassa voidaan vaatia lähestulkoon mitä vaan. Ehkä joskus olisi myös hyvä pysähtyä miettimään, mikä on ihmisarvoista ja järkevää...Toistuvat antibioottikuurit tuskin parantavat esim. dementoituneen vuodepotilaan elämänlaatua. Lääkitys voi aiheuttaa sivuvaikutuksia ja johtaa lopulta tavallisten antibioottien ulottumattomissa oleviin bakteerikantoihin. Ja miksi elämän loppumetreillä olevaa pitäisi vielä lääkitä esim. sydän- ja verenpainelääkkeillä? Mitä sillä saavutetaan? Mielenrauhaa omaisille? Eikö järkevämpää ole antaa ne lääkkeet, jotka helpottavat potilaan oloa. Miksi pitkittää elämää, jos pidentäminen ei ainakaan parantaisi elämänlaatua?
Lyhyesti sanottuna tiettyjen hoitojen lopettaminen ei tarkoita hoitamatta jättämistä. Näissä kahdessa on melkoinen ero. Väittäisin, että elämänsä viimeisiä aikoja elävä ihminen tarvitsee hellää ja hyvää perushoitoa; riittävää hygieniaa, kosketusta, tuttuja ääniä ja kivun sekä ahdistuksen lievitystä. Ei kaikkia modernin lääketieteen keinoja. Näin ainakin toivoisin itseäni kohdeltavan siinä vaiheessa. Enkä jaksa uskoa, että ketään vartavasten tapetaan. Fakta on se, ettei kaikkia pystytä pitämään ikuisesti hengissä.
hoitaja itsekin, joskin " akuuttipuolella"
työt, ni laatu kärsii. Iltavuoron mitoitus saattaa olle 3 ihmistä, mutta sen joutuu tekemään välillä yksin tai sitten kaveriksi saadaan hyvällä tuurilla yksi 17-v sijainen. Kyllähän se vaje näkyy, mutta en kanna mitään syyllisyyttä siitä itse. Mutta kurjaahan se on. Vähän sama kuin se, että pankkiin laitetaan yksi virkailija ja sitten ihmetellään, että onpa paska virkailija kun ei ehdi palvella kolmeasataa asiakasta päivän aikana siten,e ttä jokaisen kanssa viihdytään tunti leppoisasti kesksutellen ja neuvoen.
T: sairaanhoitaja, osastonhoitaja
Myös hoitajalla on oikeus työvuoronsa aikana pitää lakisääteiset tauot. Voin siis työvuoroni aikana syödä, juoda ja pissiä ;) Jos se jotakuta suunnattomasta ärsyttää, kehotan miettimään vaikkapa omaa työpaikan kahvi- tai lounastaukoa. Montako kertaa on tarvinnut lähteä siivoamaan ihmisen eritteitä kesken lounaan?
ap, olisit voinut valita aloitustekstisi vähän huolellisemmin!!!
Sen lisäksi että hoitajille maksetaan ihan uskomattoman paskaa palkkaa(ja tehtävästä, johon moni ei pysty/kykene edes oman läheisensä kanssa), niitä syyllistetään " HOITAJAT TAPPAVAT VANHUKSET" !!!