Varatusta tykkääminen
Miksi täältä poistettiin ketju, jossa kerroin yrittäväni päästä eroon varattuun kohdistuvista kielletyistä tunteista? Miksi tästä aiheesta ei saa keskustella? Luulisi, että se olisi kaikkien osapuolten etu saada vinkkejä miten tällaiset ongelmat saa kuriin.
Kommentit (955)
Vierailija kirjoitti:
https://mielipalvelut.fi/artikkelit/rakkausriippuvuus-eli-rakkausaddikt…
Yhteinen nimittäjä kaikille addiktioille, myös rakkausriippuvuudelle, on dopamiini. Kumppanin etsiminen ja sen aiheuttama jännitys saa aikaan dopamiiniryöpyn. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka kuljettaa hermoverkossa viestejä ja luo samalla uusia hermoratoja. Mikäli samoja hermoratoja käytetään usein (eli tyydytystä etsitään samasta kohteesta), ne vahvistuvat ja riippuvuus voimistuu tätä kautta. Dopamiini piiskaa meitä jahtaamaan nautintoa sekä palkkiota, ja tästä syntyy hallitsematon pakkomielle eli riippuvuus. Samalla tavalla dopamiini piiskaa meitä hakemaan palkkiota ja hyväksyntää toimimattomasta parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko molemmat varattuja?
No kyllä ja ei, itse olen eroamassa.
-Ap
Miten voi olla "eroamassa"? Joko on yhdessä jonkun kaa tai sitten ei ole.
Vai onko miehen lerssi jäänyt kiinni perseeseesi kuten susilla ja täytyy ensin odottaa turvotuksen laskemista ennen kuin pääsee irti?
Noh, seuraan läheltä tilannetta, jossa mies on jo vuoden ollut eroamassa, mutta ei ole vieläkään eropapereita jättänyt. Ja mies pyörii siis kakkosnaisen kanssa, joka uskoo, että mies on ihan kohta eroamassa. Eikä tämä tapahdu Porvoossa.
Prosessi aloitettu mutta ero ei vielä voimassa?
Anteeks, ei sais nauraa, mutta iltateet tyrskähti näppikselle.
Kannattaa tutustua limerence-ilmiöön, se auttoi itseäni. Kyseessä ei ole oikea ihastuminen vaan eräänlainen menneisyyden tai trauman aiheuttama pakkotoiminto.
En jaksa lukea koko ketjua, ehkä tästä on mainittu. Löytyy podcasteja ja tieteellisiäkin tekstejä aiheesta. Erityisesti kaltoin kohdelluilla lapsilla yleinen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua limerence-ilmiöön, se auttoi itseäni. Kyseessä ei ole oikea ihastuminen vaan eräänlainen menneisyyden tai trauman aiheuttama pakkotoiminto.
En jaksa lukea koko ketjua, ehkä tästä on mainittu. Löytyy podcasteja ja tieteellisiäkin tekstejä aiheesta. Erityisesti kaltoin kohdelluilla lapsilla yleinen.
Tässä ei ole kyse limerenssistä, sillä ap on yhteydessä tähän mieheen.
Limerenssi on esim. pakonomainen ihastus näyttelijään tai laulajaan, joka ei edes tiedä tämän ihastujan olemassaoloa.
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla kotoisin Kotkasta?
Miksi ajattelet niin? Itse veikkaan Haminaa ennemmin.
Vaikuttaa siltä, että ap on ihastunut pakonomaisesti hyvännäköiseen, nuorempaan naimisissa olevaan playeriin, naistenmieheen.
Ap:n oma avioliitto meni karille tuon seurauksena, mutta tuo mies ei olekaan valmis eroamaan omasta liitostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua limerence-ilmiöön, se auttoi itseäni. Kyseessä ei ole oikea ihastuminen vaan eräänlainen menneisyyden tai trauman aiheuttama pakkotoiminto.
En jaksa lukea koko ketjua, ehkä tästä on mainittu. Löytyy podcasteja ja tieteellisiäkin tekstejä aiheesta. Erityisesti kaltoin kohdelluilla lapsilla yleinen.Tässä ei ole kyse limerenssistä, sillä ap on yhteydessä tähän mieheen.
Limerenssi on esim. pakonomainen ihastus näyttelijään tai laulajaan, joka ei edes tiedä tämän ihastujan olemassaoloa.
Itseasiassa alunperin ajattelin itsekin jotain limerenssin tyyppistä ilmiötä, mutta ei se tosiaan enää ole sitä vaan jotain muuta. Ehkä sen oli kuitenkin tarkoitus pysyä sellaisena salattuna ihailuna. Ehkä juttu onkin siinä, että vähän limerenssinomaisesta haaveilusta uhkasikin tulla totta ja se sekoitti jotenkin koko pakan. Varsinkin, kun ei kuitenkaan ehtinyt tulla niin totta että arki olisi oikeasti tullut vastaan ja ne limerenssiin kuuluvat täysin epärealistiset odotukset ja haaveet olisi karisseet. Nyt on ehkä sitten tavallaan pahimmat puolet sekä limerenssistä että todellisesta rakastumisesta? Limerenssimäinen suhteeton intensiteetti tunteissa, mutta ei ole sitä kaukoihastuksiin normaalisti kuuluvaa tietoa täydestä yksipuolisuudesta niitä hillitsemässä.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua limerence-ilmiöön, se auttoi itseäni. Kyseessä ei ole oikea ihastuminen vaan eräänlainen menneisyyden tai trauman aiheuttama pakkotoiminto.
En jaksa lukea koko ketjua, ehkä tästä on mainittu. Löytyy podcasteja ja tieteellisiäkin tekstejä aiheesta. Erityisesti kaltoin kohdelluilla lapsilla yleinen.Tässä ei ole kyse limerenssistä, sillä ap on yhteydessä tähän mieheen.
Limerenssi on esim. pakonomainen ihastus näyttelijään tai laulajaan, joka ei edes tiedä tämän ihastujan olemassaoloa.
Itseasiassa alunperin ajattelin itsekin jotain limerenssin tyyppistä ilmiötä, mutta ei se tosiaan enää ole sitä vaan jotain muuta. Ehkä sen oli kuitenkin tarkoitus pysyä sellaisena salattuna ihailuna. Ehkä juttu onkin siinä, että vähän limerenssinomaisesta haaveilusta uhkasikin tulla totta ja se sekoitti jotenkin koko pakan. Varsinkin, kun ei kuitenkaan ehtinyt tulla niin totta että arki olisi oikeasti tullut vastaan ja ne limerenssiin kuuluvat täysin epärealistiset odotukset ja haaveet olisi karisseet. Nyt on ehkä sitten tavallaan pahimmat puolet sekä limerenssistä että todellisesta rakastumisesta? Limerenssimäinen suhteeton intensiteetti tunteissa, mutta ei ole sitä kaukoihastuksiin normaalisti kuuluvaa tietoa täydestä yksipuolisuudesta niitä hillitsemässä.
-Ap
Eihän kyse ole mistään limerenssistä, koska olette tienneet toisenne jo monta vuotta, ainakin olemassaolonne. Mies ei ole mikään sellainen kaukainen kohde, joka ei edes tietäisi sinun olemassaolosta.
Mun mielestä voisit unohtaa tuon limerenssin, siitä ei todellakaan ole kyse, varsinkaan nyt, kun olette viestitelleet ja tapailleet. Sinulle on kehittynyt traumaside mieheen, koska et voi häntä saada. Pienetkin huomionosoitukset ja muruset, joita mies heittelee tiellesi, antaa sinulle voimaa ja ylläpitää sun ihastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tutustua limerence-ilmiöön, se auttoi itseäni. Kyseessä ei ole oikea ihastuminen vaan eräänlainen menneisyyden tai trauman aiheuttama pakkotoiminto.
En jaksa lukea koko ketjua, ehkä tästä on mainittu. Löytyy podcasteja ja tieteellisiäkin tekstejä aiheesta. Erityisesti kaltoin kohdelluilla lapsilla yleinen.Tässä ei ole kyse limerenssistä, sillä ap on yhteydessä tähän mieheen.
Limerenssi on esim. pakonomainen ihastus näyttelijään tai laulajaan, joka ei edes tiedä tämän ihastujan olemassaoloa.
Itseasiassa alunperin ajattelin itsekin jotain limerenssin tyyppistä ilmiötä, mutta ei se tosiaan enää ole sitä vaan jotain muuta. Ehkä sen oli kuitenkin tarkoitus pysyä sellaisena salattuna ihailuna. Ehkä juttu onkin siinä, että vähän limerenssinomaisesta haaveilusta uhkasikin tulla totta ja se sekoitti jotenkin koko pakan. Varsinkin, kun ei kuitenkaan ehtinyt tulla niin totta että arki olisi oikeasti tullut vastaan ja ne limerenssiin kuuluvat täysin epärealistiset odotukset ja haaveet olisi karisseet. Nyt on ehkä sitten tavallaan pahimmat puolet sekä limerenssistä että todellisesta rakastumisesta? Limerenssimäinen suhteeton intensiteetti tunteissa, mutta ei ole sitä kaukoihastuksiin normaalisti kuuluvaa tietoa täydestä yksipuolisuudesta niitä hillitsemässä.
-Ap
Eihän kyse ole mistään limerenssistä, koska olette tienneet toisenne jo monta vuotta, ainakin olemassaolonne. Mies ei ole mikään sellainen kaukainen kohde, joka ei edes tietäisi sinun olemassaolosta.
Mun mielestä voisit unohtaa tuon limerenssin, siitä ei todellakaan ole kyse, varsinkaan nyt, kun olette viestitelleet ja tapailleet. Sinulle on kehittynyt traumaside mieheen, koska et voi häntä saada. Pienetkin huomionosoitukset ja muruset, joita mies heittelee tiellesi, antaa sinulle voimaa ja ylläpitää sun ihastusta.
Minä olen kyllä törmännyt termiin sellaisissakin yhteyksissä, joissa kohde ei ole ollut täysin tuntematon. Olen ymmärtänyt, että olennaisempaa on se ettei tunteiden kohde ole niistä tietoinen eikä ole antanut minkäänlaista vastakaikua tai rohkaisua.
Samaa mieltä kyllä ettei se enää sitä ole. Mutta ehkä se vaikuttaa taustalla edelleen, että homma alkoi intensiivisenä salattuna ihastuksena. Sen tyyppiseen ihastukseen voi ladata "turvallisesti" hirveän paljon epärealistisia tunteita ja ajatuksia, koska ei ole riskiä joutua vastakkain todellisuuden kanssa. Sitten kun sellaisessa kuviossa saakin rahtusen todellista vastakaikua on koko pakka ihan sekaisin. Se minkä piti olla turvallisesti piilossa omassa päässä läikkyykin yli oikean elämän puolelle.
-Ap
Jos ap keksit keinon päästä eroon tunteista niin vinkkaa tänne, olen täysin samassa jamassa. Olen ihastunut varattuun ja hänkin minuun. Lupailee kuut taivaalta, mutta mitään ei toteuta. Yritän eroon tästä ihan tosissani, mutta hän roikkuu minussa ja laittaa ikävissään viestiä. Ei kuitenkaan ole niin ikävissään, että eroaisi vaikka niin uhoaakin. Vuosia mennyt ja tilanne edelleen sama. Olen niin väsynyt. En edes enää tiedä tykkäänkö vai vihaanko, tässä on mennyt liian iso osa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap keksit keinon päästä eroon tunteista niin vinkkaa tänne, olen täysin samassa jamassa. Olen ihastunut varattuun ja hänkin minuun. Lupailee kuut taivaalta, mutta mitään ei toteuta. Yritän eroon tästä ihan tosissani, mutta hän roikkuu minussa ja laittaa ikävissään viestiä. Ei kuitenkaan ole niin ikävissään, että eroaisi vaikka niin uhoaakin. Vuosia mennyt ja tilanne edelleen sama. Olen niin väsynyt. En edes enää tiedä tykkäänkö vai vihaanko, tässä on mennyt liian iso osa elämää.
En tiedä, varmaan se täällä ehdotettu totaaliblokkaus olisi tehokkain. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. Itse olen kerran blokannut, mutta poistanut blokkauksen 2 päivää myöhemmin...
-Ap
Totaaliblokkaus ei valitettavasti lopeta ajatuksia harhailemasta häneen. Mitä ihmettä mä teen? :(
Numero 174
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap keksit keinon päästä eroon tunteista niin vinkkaa tänne, olen täysin samassa jamassa. Olen ihastunut varattuun ja hänkin minuun. Lupailee kuut taivaalta, mutta mitään ei toteuta. Yritän eroon tästä ihan tosissani, mutta hän roikkuu minussa ja laittaa ikävissään viestiä. Ei kuitenkaan ole niin ikävissään, että eroaisi vaikka niin uhoaakin. Vuosia mennyt ja tilanne edelleen sama. Olen niin väsynyt. En edes enää tiedä tykkäänkö vai vihaanko, tässä on mennyt liian iso osa elämää.
En tiedä, varmaan se täällä ehdotettu totaaliblokkaus olisi tehokkain. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. Itse olen kerran blokannut, mutta poistanut blokkauksen 2 päivää myöhemmin...
-Ap
Miksi poistit blokkauksen?
Varattujen vokottelu on moraalisesti väärin, ja jos omatunto kolkuttaa, asiat ovat vielä pelastettavissa. Jeesus vapauttaa. Saa anteeksiannon ja vapautuksen kahlitsevasta tunteesta. Joitakin ärsyttää tämä vastaus, mutta joillekin tämä toimii. Jos sinä uskot, olet tänään vapaa tuosta kahlitsevasta tunteesta, päätä itse, koska sinulla on vapaa tahto. Suomessa on vapaus uskoa tai olla uskomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyysi anteeksi mitä? Sitä että on johtanut harhaan vai ettei voi antaa sitä mitä olisit halunnut?
Käsittääkseni sitä, että ylipäänsä sotkeentui minuun vaikka ei sitten ollutkaan niin kiinnostunut että olisi halunnut edetä asian kanssa.
-Ap
Oma toipuminen lähtee siitä, että annat anteeksi. Hän huomasi oman virheensä ja pyysi anteeksi. Hän toipuu omillaan. Sinun on tehtävä sama, eli päätä antaa anteeksi ja aloita toipuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap keksit keinon päästä eroon tunteista niin vinkkaa tänne, olen täysin samassa jamassa. Olen ihastunut varattuun ja hänkin minuun. Lupailee kuut taivaalta, mutta mitään ei toteuta. Yritän eroon tästä ihan tosissani, mutta hän roikkuu minussa ja laittaa ikävissään viestiä. Ei kuitenkaan ole niin ikävissään, että eroaisi vaikka niin uhoaakin. Vuosia mennyt ja tilanne edelleen sama. Olen niin väsynyt. En edes enää tiedä tykkäänkö vai vihaanko, tässä on mennyt liian iso osa elämää.
En tiedä, varmaan se täällä ehdotettu totaaliblokkaus olisi tehokkain. Mutta helpommin sanottu kuin tehty. Itse olen kerran blokannut, mutta poistanut blokkauksen 2 päivää myöhemmin...
-Ap
Miksi poistit blokkauksen?
Ajattelin, että siitä seuraa kiusallinen tilanne kun toinen tajuaa tulleensa blokatuksi ja väistämättä kuitenkin tavataan. En halunnut vaikuttaa niin heikolta, säälittävältä, epätoivoiselta ja hullulta että joudun turvautumaan blokkaukseen. Se tuntuu jotenkin typerältä ja teiniltä. Haluaisin olla niin kypsä ja vahva ja kontrollissa, ettei olisi tarvetta tuollaiselle typerehtimiselle. Mutta enhän minä ole.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Varattujen vokottelu on moraalisesti väärin, ja jos omatunto kolkuttaa, asiat ovat vielä pelastettavissa. Jeesus vapauttaa. Saa anteeksiannon ja vapautuksen kahlitsevasta tunteesta. Joitakin ärsyttää tämä vastaus, mutta joillekin tämä toimii. Jos sinä uskot, olet tänään vapaa tuosta kahlitsevasta tunteesta, päätä itse, koska sinulla on vapaa tahto. Suomessa on vapaus uskoa tai olla uskomatta.
Omatunto toki kolkuttaa, mutta ei tässä ole kyllä siitä kyse, ottaisin tuon henkilön silmääkään räpäyttämättä jos saisin. Sekin on asia jonka olen käsitellyt. En ole niin hyvä ihminen kuin kuvittelin ja haluaisin olla. En ole niin epäitsekäs, että heittäisin muiden ihmisten vuoksi menemään jotain mikä tuntuu näin suurelta, en jos olisi pienikin mahdollisuus. Näin se vaan on.
-Ap
Älä huutele täällä palstalla, vaan kääri hihat ja ryhdy hommiin. Olis meinaan aika paljon tehtävää sullekin.