Varatusta tykkääminen

Vierailija kirjoitti:

Ajattelitko kauankin odotella että herran mieli muuttuu. Luulin et nimenomaan halusit vinkkejä miten pääset itse tilanteesta yli..

En minä sitä odottele, vaan sitä että oma mieli muuttuisi. Ja kyllä se muuttuu.

-Ap

Eli näistä murusista, joita ap kertoi tähän ketjuun pikku hiljaa kokosin tällaisen palapelin:

Ap on tahollaan naimisissa ja on lapsia.

Ap:n ihastus on 13 vuotta nuorempi naimisissa oleva mies myöskin, lapsia liitossa.

Ap lähentelee iältään 40-vuotta ellei ole jo ja on ollut mitä luultavimmin noin 15 vuotta ainakin saman miehen kanssa. Eli noin 25-vuotiaasta.

Nyt ap ihastui hyvin voimakkaasti tähän mystiseen varattuun mieheen, joka tosiaan on 13 vuotta nuorempi ja näin ollen hänen avioliittonsa on melko tuore ja lapsetkin vielä todella pieniä. Ensin tunne oli muutaman vuoden yksipuolista kaukaa ihailua, sitten se muuttui yhteydenpidoksi ja salaa viestittelyksi. Mies antoi ymmärtää olevansa kiinnostunut ainakin jollain tasolla. Ap oli aivan tosissaan miehen suhteen. Ap:n omat tunteet aviomiestään kohti kuolivat noiden vuosien saatossa ja viimeinen herätys oli tämä pakonomainen ihastuminen naimisissa olevaan hyvännäköiseen mieheen. Ap jätti aviomiehensä, tarina ei kerro, onko aviomies jo muuttanut eri asuntoon.

Mutta nyt muutaman kuukauden säätämisen jälkeen ap:lle onkin käynyt selväksi, että tämä mystinen ihastus ei ollutkaan niin tosissaan ap:n suhteen, sillä hän ei olekaan valmis eroamaan vaimostaan syistä x, z ja y.

Vielä hetki sitten ap:lla oli kaksi miestä ja nyt hänellä ei ole kumpaakaan.

Kun kerta törmäämättä ei voi olla ja tämän takia ap ei voi miestä blokata netissä, veikkaan, että tämä mystinen mies on työpaikalta, sillä siellä perheelliset ihmiset viettävät eniten aikaa kotinsa lisäksi tässä iässä ja näissä kuvioissa. Nimittäin muissa paikoissa tavattuna, miestä ei olisi pakko nähdä (esim. kuntosalia tai kahvilaa voi vaihtaa tai niihin ei ole pakko mennä).

Ap on ikäänkuin pidemmällä tässä, oma pitkä suhde kuivahti kokoon, mies on vasta oman suhteensa "alussa". Veikkaan, että tämä ap:n mies on reilu 30+ ikäinen ja ap pikkasen päälle 40 v.

Eikä tarina kerro, onko ap jo ihan virallisestikin eronnut aviomiehestään. Veikkaan, että se prosessi on vielä kesken. Ei ne hetkessä hoidu 6 kk pakollisine harkinta-aikoineenkin.

Ap voisi tulla kertomaan, osuiko profilointini kohdilleen :D

 

Veikkaan, että ap muutteli hieman noita numeroita, ettei olisi tunnistettavissa. Hänhän myös ripotteli nämä tiedot tähän ketjuun hyvin hajanaisesti. Pelkää kovasti, että jää tästä kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö sä tunne mitään sääliä miehen perhettä ja vaimoa kohtaan, vaan itsekkäästi haluat vain miehen itsellesi? Miksi juuri hänet sun on saatava?

Nyt sinulla lähti laukalle. Varattu ei ole sama asia kuin a) naimisissa b) perheellinen.

Enkä minäkään tiedä miksi juuri tämä. Sitä minä olen kuule yrittänyt tässä jo vuosia pähkäillä saamatta minkäänlaista vastausta. Ei ole osanneet kertoa kaverit eikä kaksi eri teraputtiakaan.

-Ap

Minä olen perehtynyt ap:n ongelmaan. Ap:lla on kehittynyt mieheen ns. trauma bond.

Laitapa vaikka tuo hakusanaksi Youtubeen, jos englanninkielen kuuntelu sujuu. Siellä on paljon videoita tästä aiheesta.

Olen muuten törmännyt tähän termiin aiemminkin ja aiheesta lukiessani tullut samaan lopputulokseen, että ainakin osittain tästä on kyse.

-Ap

Miten trauma bond ilmenee sulla?

Mä oisin arvannut et mies on vanhempi ja lapset isoja ja sikäliberi tilanteessa. Oma mies tuntuu nyt hiukan keskenkasvuiselta kuin toinen mies ja osaa elämänkokemuksensa perusteella sanoa just ne oikeat sanat..

Vierailija kirjoitti:

Mä oisin arvannut et mies on vanhempi ja lapset isoja ja sikäliberi tilanteessa. Oma mies tuntuu nyt hiukan keskenkasvuiselta kuin toinen mies ja osaa elämänkokemuksensa perusteella sanoa just ne oikeat sanat..

Ap vastasi tähän ketjuun, että tämä ihastus on 13 vuotta nuorempi.

Eli kun kiinnijäämisen pelossa muutellut lukuja, niin mies on noin 9-15 vuotta ap:ta nuorempi.

Ja sitä paitsi jos ap olisi ihastunut vanhempaan mieheen eli noin viisikymppiseen, olisi miehen omat lapset jo lähempänä täysi-ikää ja miehen liitto tuntuisi vielä puuduttavammalta, jotenka mies olisi herkempi eroamaan ja hyppäämään ap:n mukaan. Monet miehet lähtevät nimittäin herkästikin sen salarakkaan matkaan noin 40-50 vuotiaana, siinä neljänkympin ja viidenkympin kriisissään. Kolmekymppiset miehet eivät ole siihen useinkaan vielä valmiita, jos avioliittoa takana alle 10 vuotta ja lapsetkin juuri syntyneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö sä tunne mitään sääliä miehen perhettä ja vaimoa kohtaan, vaan itsekkäästi haluat vain miehen itsellesi? Miksi juuri hänet sun on saatava?

Nyt sinulla lähti laukalle. Varattu ei ole sama asia kuin a) naimisissa b) perheellinen.

Enkä minäkään tiedä miksi juuri tämä. Sitä minä olen kuule yrittänyt tässä jo vuosia pähkäillä saamatta minkäänlaista vastausta. Ei ole osanneet kertoa kaverit eikä kaksi eri teraputtiakaan.

-Ap

Minä olen perehtynyt ap:n ongelmaan. Ap:lla on kehittynyt mieheen ns. trauma bond.

Laitapa vaikka tuo hakusanaksi Youtubeen, jos englanninkielen kuuntelu sujuu. Siellä on paljon videoita tästä aiheesta.

Olen muuten törmännyt tähän termiin aiemminkin ja aiheesta lukiessani tullut samaan lopputulokseen, että ainakin osittain tästä on kyse.

-Ap

Miten trauma bond ilmenee sulla?

Nyt kun hain tietoa niin useimmat lähteet puhuu trauma bondista hyväksikäyttösuhteiden yhteydessä. En minä tilannetta kyllä sellaiseksi koe. Joskus olen nähnyt termiä käytettävän myös artikkelissa, joka kuvasi aiemman hyväksikäyttötrauman aiheuttamaa kiintymyshäiriötä ja se kyllä vaikutti sopivan itseeni. Ikäänkuin hakeudun toistuvasti ihmissuhteisiin joissa ei voi tulla kuin turpaan, elän samaa hylkäystraumaa uudelleen ja uudelleen, mutta ei ne miehet välttämättä tai edes yleensä mitään hirveitä hyväksikäyttäjiä ole.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap voisi tulla kertomaan, osuiko profilointini kohdilleen :D

 

Osa osui, osa ei ja valitettavasti en tunnistusriskin vuoksi ole valmis avaamaan mikä meni pieleen ja mikä oikein. Viihdyttävää kyllä lukea näitä spekulaatioita.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oisin arvannut et mies on vanhempi ja lapset isoja ja sikäliberi tilanteessa. Oma mies tuntuu nyt hiukan keskenkasvuiselta kuin toinen mies ja osaa elämänkokemuksensa perusteella sanoa just ne oikeat sanat..

Ap vastasi tähän ketjuun, että tämä ihastus on 13 vuotta nuorempi.

Eli kun kiinnijäämisen pelossa muutellut lukuja, niin mies on noin 9-15 vuotta ap:ta nuorempi.

Ja sitä paitsi jos ap olisi ihastunut vanhempaan mieheen eli noin viisikymppiseen, olisi miehen omat lapset jo lähempänä täysi-ikää ja miehen liitto tuntuisi vielä puuduttavammalta, jotenka mies olisi herkempi eroamaan ja hyppäämään ap:n mukaan. Monet miehet lähtevät nimittäin herkästikin sen salarakkaan matkaan noin 40-50 vuotiaana, siinä neljänkympin ja viidenkympin kriisissään. Kolmekymppiset miehet eivät ole siihen useinkaan vielä valmiita, jos avioliittoa takana alle 10 vuotta ja lapsetkin juuri syntyneet.

BS

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö sä tunne mitään sääliä miehen perhettä ja vaimoa kohtaan, vaan itsekkäästi haluat vain miehen itsellesi? Miksi juuri hänet sun on saatava?

Nyt sinulla lähti laukalle. Varattu ei ole sama asia kuin a) naimisissa b) perheellinen.

Enkä minäkään tiedä miksi juuri tämä. Sitä minä olen kuule yrittänyt tässä jo vuosia pähkäillä saamatta minkäänlaista vastausta. Ei ole osanneet kertoa kaverit eikä kaksi eri teraputtiakaan.

-Ap

Minä olen perehtynyt ap:n ongelmaan. Ap:lla on kehittynyt mieheen ns. trauma bond.

Laitapa vaikka tuo hakusanaksi Youtubeen, jos englanninkielen kuuntelu sujuu. Siellä on paljon videoita tästä aiheesta.

Olen muuten törmännyt tähän termiin aiemminkin ja aiheesta lukiessani tullut samaan lopputulokseen, että ainakin osittain tästä on kyse.

-Ap

Trauma bonding muodostuu herkästi toksisiin suhteisiin.

Ne suhteet menee yleensä niin, että ensin lirkutellaan ja saadaan toinen aivan toisen lumoihin. Toinen ihastuu enemmän kuin toinen. Kun tämä ihastuneempi osapuoli on sitten aivan myyty ja hän on valmis ryntäämään suhteeseen jättäen kaiken muun taakseen, tämä lirkuttelija yleensä säikähtää ja vetäytyy. Silloin ihastuneelle yleensä kehittyy hyvin voimakas pakkomielle tähän vetäytyjään, vetäytyjä on pakko saada. On pakko saada sitä ihailua ja kehua. Pakko saada se tunne, että toinen asettaa jalustalle ja rakastaa mielettömästi.

Varsinkin, jos vetäytyjä antaa pieniä murusia ja huomiota silloin tällöin ruokkiakseen ihastuneen ihastusta ja pitääkseen sitä yllä, traumaside vahvistuu.

Suhteessa tai salasuhteessa toinen on se kiinnostuneempi ja toinen ehkäpä ns. player tyyppinen playboy, naistennaurattaja, don juan, onhan näitä nimityksiä, yleensä ne playerit ovat varattuja ja flirttaavat ympäriinsä haluamatta mitään syvempää.

He useimmiten flirttaavat useille naisille, varsinkin netissä, sillä se on niin helppoa. Heillä ei ole aikomusta vakavampaan, mutta roikottavat näitä ihastuneita jopa vuosikausia tässä trauma bondissa.

Traumasidos syntyy, kun tämä ihastuja on kokenut hyvin varhaisessa lapsuudessa jonkinasteisen hylkäämisen kokemuksen, esim. äiti ollut liian kauan poissa tai vastaavaa.

Hän yrittää toistaa tätä tapahtumaa ja korjata tapahtuneen eli pakkomielteen omaisesti miettimällä tätä tyyppiä ja yrittämällä pakottamalla saada asiat onnistumaan tällä kertaa. Hän luulee pakonomaisen ajattelun ja ihastuksen olevan syvää rakkautta, mutta se onkin lapsuuden hylkäämiskokemuksista pursuaa traumaa, jota ihastuja yrittää alitajuisesti korjata. Yrittää korjata sen siis, ettei häntä hylätäkään.

Yleensä nää naistenmiehet on hyvin narsistisia myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap voisi tulla kertomaan, osuiko profilointini kohdilleen :D

 

Osa osui, osa ei ja valitettavasti en tunnistusriskin vuoksi ole valmis avaamaan mikä meni pieleen ja mikä oikein. Viihdyttävää kyllä lukea näitä spekulaatioita.

-Ap

Tunnistusriskin?

Luuletsä oikeesti, että just joku sun tuttus lukis tätä? Tietääkö edes moni sun tuttus tästä kuviosta? Kenen pelkäät tunnistavan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö sä tunne mitään sääliä miehen perhettä ja vaimoa kohtaan, vaan itsekkäästi haluat vain miehen itsellesi? Miksi juuri hänet sun on saatava?

Nyt sinulla lähti laukalle. Varattu ei ole sama asia kuin a) naimisissa b) perheellinen.

Enkä minäkään tiedä miksi juuri tämä. Sitä minä olen kuule yrittänyt tässä jo vuosia pähkäillä saamatta minkäänlaista vastausta. Ei ole osanneet kertoa kaverit eikä kaksi eri teraputtiakaan.

-Ap

Minä olen perehtynyt ap:n ongelmaan. Ap:lla on kehittynyt mieheen ns. trauma bond.

Laitapa vaikka tuo hakusanaksi Youtubeen, jos englanninkielen kuuntelu sujuu. Siellä on paljon videoita tästä aiheesta.

Olen muuten törmännyt tähän termiin aiemminkin ja aiheesta lukiessani tullut samaan lopputulokseen, että ainakin osittain tästä on kyse.

-Ap

Miten trauma bond ilmenee sulla?

Nyt kun hain tietoa niin useimmat lähteet puhuu trauma bondista hyväksikäyttösuhteiden yhteydessä. En minä tilannetta kyllä sellaiseksi koe. Joskus olen nähnyt termiä käytettävän myös artikkelissa, joka kuvasi aiemman hyväksikäyttötrauman aiheuttamaa kiintymyshäiriötä ja se kyllä vaikutti sopivan itseeni. Ikäänkuin hakeudun toistuvasti ihmissuhteisiin joissa ei voi tulla kuin turpaan, elän samaa hylkäystraumaa uudelleen ja uudelleen, mutta ei ne miehet välttämättä tai edes yleensä mitään hirveitä hyväksikäyttäjiä ole.

-Ap

Ai et koe tätä hyväksikäyttösuhteeksi? Jos mies on sinulle lirkutellut muutaman kuukauden antaen ymmärtää enemmän, kuin mihin on valmis ja nyt ei olekaan valmis, niin sinun tietynasteista hyväksikäyttöähän se on ollut! 

Mies on varattu, naimisissa ja leikitellyt sinun kansssasi, kuitenkaan haluamatta vakavampaa. Ei tuota käytöstä tarvitse nimetä hyväksikäytöksi, jos se sanana tuntuu vieraalta, mutta sitähän se pitkälti on ollut.

Miehestä on tuntunut imartelevalta sinun huomiosi ja kaikki salaa lepertely, mutta sitten kun pitäisi toimia, niin hänestä ei olekaan siihen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi täältä poistettiin ketju, jossa kerroin yrittäväni päästä eroon varattuun kohdistuvista kielletyistä tunteista? Miksi tästä aiheesta ei saa keskustella? Luulisi, että se olisi kaikkien osapuolten etu saada vinkkejä miten tällaiset ongelmat saa kuriin.

Ihan tosissaan haluaisin konkreettisia vinkkejä miten tunteitaan ja ajatuksiaan saisi paremmin hallintaan.

Trauma bondingiin perehtyneenä, se tosiaan muodostuu tällaisiin hankaliin suhteisiin, jossa toinen ei niin haluakaan sitä suhdetta, toinen pakenee ja toiselle tulee pakkomielle. 

Ainut keino päästä eroon on totaalinen blokkaus joka paikasta. Estot päälle joka ikisessä paikassa siis.

Ja sitten oikea elämä sellaiseksi, ettei siihen henkilöön enää törmää. Nolla kontaktilinja siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö sä tunne mitään sääliä miehen perhettä ja vaimoa kohtaan, vaan itsekkäästi haluat vain miehen itsellesi? Miksi juuri hänet sun on saatava?

Nyt sinulla lähti laukalle. Varattu ei ole sama asia kuin a) naimisissa b) perheellinen.

Enkä minäkään tiedä miksi juuri tämä. Sitä minä olen kuule yrittänyt tässä jo vuosia pähkäillä saamatta minkäänlaista vastausta. Ei ole osanneet kertoa kaverit eikä kaksi eri teraputtiakaan.

-Ap

Minä olen perehtynyt ap:n ongelmaan. Ap:lla on kehittynyt mieheen ns. trauma bond.

Laitapa vaikka tuo hakusanaksi Youtubeen, jos englanninkielen kuuntelu sujuu. Siellä on paljon videoita tästä aiheesta.

Olen muuten törmännyt tähän termiin aiemminkin ja aiheesta lukiessani tullut samaan lopputulokseen, että ainakin osittain tästä on kyse.

-Ap

Trauma bonding muodostuu herkästi toksisiin suhteisiin.

Ne suhteet menee yleensä niin, että ensin lirkutellaan ja saadaan toinen aivan toisen lumoihin. Toinen ihastuu enemmän kuin toinen. Kun tämä ihastuneempi osapuoli on sitten aivan myyty ja hän on valmis ryntäämään suhteeseen jättäen kaiken muun taakseen, tämä lirkuttelija yleensä säikähtää ja vetäytyy. Silloin ihastuneelle yleensä kehittyy hyvin voimakas pakkomielle tähän vetäytyjään, vetäytyjä on pakko saada. On pakko saada sitä ihailua ja kehua. Pakko saada se tunne, että toinen asettaa jalustalle ja rakastaa mielettömästi.

Varsinkin, jos vetäytyjä antaa pieniä murusia ja huomiota silloin tällöin ruokkiakseen ihastuneen ihastusta ja pitääkseen sitä yllä, traumaside vahvistuu.

Suhteessa tai salasuhteessa toinen on se kiinnostuneempi ja toinen ehkäpä ns. player tyyppinen playboy, naistennaurattaja, don juan, onhan näitä nimityksiä, yleensä ne playerit ovat varattuja ja flirttaavat ympäriinsä haluamatta mitään syvempää.

He useimmiten flirttaavat useille naisille, varsinkin netissä, sillä se on niin helppoa. Heillä ei ole aikomusta vakavampaan, mutta roikottavat näitä ihastuneita jopa vuosikausia tässä trauma bondissa.

Traumasidos syntyy, kun tämä ihastuja on kokenut hyvin varhaisessa lapsuudessa jonkinasteisen hylkäämisen kokemuksen, esim. äiti ollut liian kauan poissa tai vastaavaa.

Hän yrittää toistaa tätä tapahtumaa ja korjata tapahtuneen eli pakkomielteen omaisesti miettimällä tätä tyyppiä ja yrittämällä pakottamalla saada asiat onnistumaan tällä kertaa. Hän luulee pakonomaisen ajattelun ja ihastuksen olevan syvää rakkautta, mutta se onkin lapsuuden hylkäämiskokemuksista pursuaa traumaa, jota ihastuja yrittää alitajuisesti korjata. Yrittää korjata sen siis, ettei häntä hylätäkään.

Yleensä nää naistenmiehet on hyvin narsistisia myös.

Minä en koe, että se menisi minulla ihan noin. Taipumus tuohon hylkäämistrauman uusiksi elämiseen on, mutta ne miehet ei välttämättä tosiaan ole erityisen pahoja. Usein tavalla tai toisella saavuttamattomia tai rikkinäisiä, mutta ei pahoja. Olen joskus turhautuneena sanonutkin ystävilleni, että niin hyvää miestä ei tälle pallolle ole syntynytkään etten minä saisi siitä sisäistä mulkkua kaivettua esiin. Mutta minusta se on enemmän minun ominaisuuteni kuin niiden miesten. Minä elän ikäänkuin itse käsikirjoittamaani tarinaa ja survon miehet vaikka väkisin siihen rooliin jossa he joutuvat minua satuttamaan. Useimmat ei ole mitään pelimiehiä tai edes varattuja. Tavallaan minusta ne miehet on suunnilleen yhtä syyllisiä kuin rekkakuski jonka keulaan joku täräyttää mopoautolla.

Tuo korjaustarve kuulostaa kyllä hyvin tutulta ja olen tunnistanut jo nuorena, yli 15 vuotta sitten tarpeeni etsiä korjaavaa kokemusta jossa tulen melkein hylätyksi mutta hylkääjä muuttaakin lopulta mielensä. Kuvittelin vaan pitkään parantuneeni siitä. Varmaankin ajattelin puolisoni olleen se korjaava kokemus. Nyt olen ihan ihmeessä, miten voin olla taas tässä tilanteessa ja miksi se ei mene ohi. En kyllä ehkä usko tämän olevan puhdas trauma bond vaan varmaan joku sekoitus todellista ihastumista ja traumakemiaa. Niin kai ne yleensä on.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täältä poistettiin ketju, jossa kerroin yrittäväni päästä eroon varattuun kohdistuvista kielletyistä tunteista? Miksi tästä aiheesta ei saa keskustella? Luulisi, että se olisi kaikkien osapuolten etu saada vinkkejä miten tällaiset ongelmat saa kuriin.

Ihan tosissaan haluaisin konkreettisia vinkkejä miten tunteitaan ja ajatuksiaan saisi paremmin hallintaan.

Trauma bondingiin perehtyneenä, se tosiaan muodostuu tällaisiin hankaliin suhteisiin, jossa toinen ei niin haluakaan sitä suhdetta, toinen pakenee ja toiselle tulee pakkomielle. 

Ainut keino päästä eroon on totaalinen blokkaus joka paikasta. Estot päälle joka ikisessä paikassa siis.

Ja sitten oikea elämä sellaiseksi, ettei siihen henkilöön enää törmää. Nolla kontaktilinja siis.

Nollakontaktilinja ei oikein ole realistinen vaihtoehto. Toki minimiin voi laittaa. Mutta kun kyse on elinikäisestä taipumuksesta niin ei se yhden ihmisen blokkaaminen taida sitä juuriongelmaa edes ratkaista. Eniten varmaan haluaisin kaivella esiin ne pohjasyyt miksi ylipäänsä olen tällainen ja tehdä niille jotain.

-Ap

Minä olin ihastunut varattuun ja veikkaan että hänkin minuun. En tiedä miten tosissaan hän oli, mutta sellaista "arjen vipinää" ainakin haki kanssani tekemällä tikusta asiaa ja antamalla huomiota, tekemällä tarpeettomia palveluksia jne. Antoi myös ymmärtää, että kotona menee huonosti. Kyllähän se houkutti, mutta sisuunnuin kun toisaalta ärsytti se, että vaikutti haluavan säilyttää sekä perhe-elämän että kaivaa minusta jännitystä suht platonisesti ja viattomasti, mutta kuitenkin. Tai ainakin kokeili kepillä jäätä, olisiko uutta syliä lennosta tarjolla jos eroaisi. Kaivoin itsestäni kaiken mahdollisen selkärangan, en ollut huomaavinani hänen käytöstään ja ajattelin, että mietin häntä seuraavan kerran "siinä mielessä" kun hän on eronnut ja seisoo oveni takana. No, ei ole eronnut ja tunteet on haalenneet ilmeisesti puolin ja toisin. Tsemppiä!

Kielletty rakkaus on ihan tavallista. Ei ihmiset ole mitään koneita, jotka voi kytkeä halutessaan pois päältä. Elä ja ole iloinen, että osaat tuntea. 

Vierailija kirjoitti:

Kai sitä saa tykätä kenestä haluaa. Ei sille mitään tarvitse tehdä. 

Nimenomaan. Tunteitaan ei voi valita, mutta tekonsa voi.