Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten toipua kun tuli vaihdetuksi toiseen?
25.12.2022 |
Viime kesänä meni elämä palasiksi kun mies ilmoitti haluavansa avioeron kuuden vuoden suhteen jälkeen, vaikka juuri oltiin katseltu uutta taloa ja puhuttu, että lapsikin saisi pian tulla. Syyksi ilmoitti monia asioita mitä minä olen suhteessamme tehnyt väärin, syyllisti minut kaikesta. Koskaan aiemmin ei ollut puhunut näistä asioista. Siirtyi eromme jälkeen saman tien heilastelemaan harrastuskaveriaan. Jonkun ajan kuluttua erosta selvisi, että olivat ilmeisesti pelanneet pelejään suhteemme aikanakin. Mitään ei itse koskaan myöntänyt vaan käänsi vihansa minuun. Eikä aikaakaan kun oli uusi valloitus jo paksuna. Itse irtisanouduin töistäni ja muutin loppusyksyllä 200km päähän aloittaakseni uuden elämän, lähemmäs omia tukiverkostoja. Tämä puolivuotinen on ollut tuskien taival. Nyt jouluna tunnen kymmenkertaisesti kaiken surun ja vihan. Olen 31-vuotias enkä tiedä ehdinkö toipua ja löytää enää uutta kumppania perheen perustamiseen. En ylipäätään tiedä uskallanko enää ikinä luottaa kehenkään. Kaikelta tuntuu menneen pohja. Olen hakenut ammattiapua, lukenut kirjallisuutta. Tuntuu silti kuin elämä olisi ohi lopullisesti. Toinen vaan vaihtoi minut toiseen ja jatkoi meidän elämän elämistä ja haaveiden toteuttamista uuden kanssa, ilman huolenhäivää. Vaikka jätti jälkeensä hirveän määrän tuhoa, sekä henkisesti että taloudellisesti. Ymmärrän, että puoli vuotta on lyhyt aika, mutta tuntuu epätoivoiselta voiko tällaisesta koskaan päästä jaloilleen. Kohtalotovereita?
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei pidä suhteessa hyväksyä puolitotuuksia, epärehellisyyttä, asioiden pimittämistä, valehtelua, pettämistä sekä syyllistämistä pettäjältä siitä että petti.
Tätähän tämä juuri on raivohullun pirttihirmun kanssa eläminen. Oikein sieluni silmin näen, kuinka antaumuksella tämänkin kommentin kirjoittaja latelee saman oksennuksensa viattoman kumppaninsa päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies nyt löysi sinua sopivamman. Niin käy joskus, harva suhde kestää hautaan asti. Sinäkin löydät vielä itsellesi sopivamman. Kun ikää tulee, valitsemme kumppanimme paremmin.
Ei löytänyt. Tämä on nähty jo monet kerrat. Uuden kanssa on muutama vuosi ihanaa ja sitten pettämiskierre alkaa uudelleen ja todennäköisesti matelee vielä AP:n luokse
Tämä on minusta anteeksi vaan hieman lapsellinen ajattelutapa. Kyllä joskus käy noinkin. Mutta paljon on niitäkin tarinoita, joissa se uusi suhde onkin se loppuelämän rakkaus.
Tietenkin aina on kaikessa poikkeuksia. Mutta kyllä nuo pettämiselle ja valheille pohjautuneet suhteet näyttävät pääsääntöisest aina ajavan karille.
Eräs tuttu mies, jonka avioliitto ei toiminut, vaihtoi toiseen naiseen. Vaikka onkin nykyiseen vaimoonsa kiintynyt, niin vaimo epäilee häntä joka käänteessä pettämisestä. Sen siitä saa loppuelämäkseen kannettavakseen molemmat. Vaimo kun tietää miehen kykenevän pettämään. Jos mies olisi ensin eronnut toimimattomasta suhteesta ja vasta sitten sinkkuna katsellut uutta, olisi tilanne nykyisin toisenlainen.
Joo, minäkin tiedän yhden kumminkaimankaverin..
Onhan näitä tarinoita. On myös paljon niitä tarinoita, joissa uusi suhde on johtanut huomattavasti parempaan elämään. Ilkeitä ja holtittomia ihmisiä toki on, mutta oikeasti suhteen tuntee vain siinä olijat. Eivätkä hekään sen toisen ajatuksiin pääse. Yleensä se joka löytää toisesta vain mielenterveysongelmia, on itse eniten hoidon tarpeessa. Kun tunnette niin hyvin narsistit, tiedätte varmaan miten hyvin he mustamaalavat toisen ja saavat hänet lopulta menettämään kokonaan uskon itseensä.
Varmasti mutta en ole vielä nähnyt tarinaa missä esimerkiksi moninkertainen pettäjä ja suhteesta toiseen hyppijä vuosikymmenestä toiseen olisi löytänyt sen paremman elämän ilman että olisi tehnyt totaalisen ja näkyvän elämänmuutoksen myös aiempien ajatusmalliensa osalta. Oletko sinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei pidä suhteessa hyväksyä puolitotuuksia, epärehellisyyttä, asioiden pimittämistä, valehtelua, pettämistä sekä syyllistämistä pettäjältä siitä että petti.
Tätähän tämä juuri on raivohullun pirttihirmun kanssa eläminen. Oikein sieluni silmin näen, kuinka antaumuksella tämänkin kommentin kirjoittaja latelee saman oksennuksensa viattoman kumppaninsa päälle.
Jep, vai olisko naarasnalkutin parempi ilmaisu? No vakavasti ottaen harvapa tuollaista ilman pätevää syytä sanoo. Itse olen laittanut merkille että tossukkamiehet pettävät useiten.
Parisuhde perustuu kahden ihmisen vapaaseen tahtoon olla yhdessä. Missään ei ole sanottu, että parisuhteesta lähteminen olisi kiellettyä. Jos näin olisi, kukaan tuskin pariutuisi. Vai miksi teillä on muuten avioehto?
Lisäksi liika takertuminen toiseen, tappaa taatusti rakkauden. Jokainen ihminen tahtoo olla vapaa. Parisuhteesta ei pidä tulla vankilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies nyt löysi sinua sopivamman. Niin käy joskus, harva suhde kestää hautaan asti. Sinäkin löydät vielä itsellesi sopivamman. Kun ikää tulee, valitsemme kumppanimme paremmin.
Ei löytänyt. Tämä on nähty jo monet kerrat. Uuden kanssa on muutama vuosi ihanaa ja sitten pettämiskierre alkaa uudelleen ja todennäköisesti matelee vielä AP:n luokse
Tämä on minusta anteeksi vaan hieman lapsellinen ajattelutapa. Kyllä joskus käy noinkin. Mutta paljon on niitäkin tarinoita, joissa se uusi suhde onkin se loppuelämän rakkaus.
Tietenkin aina on kaikessa poikkeuksia. Mutta kyllä nuo pettämiselle ja valheille pohjautuneet suhteet näyttävät pääsääntöisest aina ajavan karille.
Eräs tuttu mies, jonka avioliitto ei toiminut, vaihtoi toiseen naiseen. Vaikka onkin nykyiseen vaimoonsa kiintynyt, niin vaimo epäilee häntä joka käänteessä pettämisestä. Sen siitä saa loppuelämäkseen kannettavakseen molemmat. Vaimo kun tietää miehen kykenevän pettämään. Jos mies olisi ensin eronnut toimimattomasta suhteesta ja vasta sitten sinkkuna katsellut uutta, olisi tilanne nykyisin toisenlainen.
Joo, minäkin tiedän yhden kumminkaimankaverin..
Onhan näitä tarinoita. On myös paljon niitä tarinoita, joissa uusi suhde on johtanut huomattavasti parempaan elämään. Ilkeitä ja holtittomia ihmisiä toki on, mutta oikeasti suhteen tuntee vain siinä olijat. Eivätkä hekään sen toisen ajatuksiin pääse. Yleensä se joka löytää toisesta vain mielenterveysongelmia, on itse eniten hoidon tarpeessa. Kun tunnette niin hyvin narsistit, tiedätte varmaan miten hyvin he mustamaalavat toisen ja saavat hänet lopulta menettämään kokonaan uskon itseensä.
Varmasti mutta en ole vielä nähnyt tarinaa missä esimerkiksi moninkertainen pettäjä ja suhteesta toiseen hyppijä vuosikymmenestä toiseen olisi löytänyt sen paremman elämän ilman että olisi tehnyt totaalisen ja näkyvän elämänmuutoksen myös aiempien ajatusmalliensa osalta. Oletko sinä?
En tunne suhteesta toiseen hyppijöitä. Parikymppisenä tiesin kyllä pari pelimiestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisi rakentaa oman itsetuntonsa ihan oman itsensä varaan, eikä antaa sen riippua kenestäkään muusta.
Vierailija kirjoitti:
Voisi rakentaa oman itsetuntonsa ihan oman itsensä varaan, eikä antaa sen riippua kenestäkään muusta.
Juuri näin. Vain huonolla itsetunnolla ja minäkuvalla varustettu pettää useissa suhteissaan. On muuten tuo ihan useissa tieteellisissä tutkimuksissa todettu lopputulema. Miehillä tämä usein liittyy äidin lapsuudessa olleeseen poissaolevuuteen ja/tai mt-ongelmiin ja mahdollisesti isän alkoholismiin.
Kun ei ole kokenut turvaa ja normaalia perhe-elämää niin sitten aikuisena rikkoo joskus jopa tahallaan ja tietoisestisuhteitaan pettämällä vaikka petetty kumppani olisi ollut täysin normaali.
Miksi näin sitten käy?
Siksi koska tällainen ihminen jostain syystä ahdistuu turvallisesta ja tasaisesta parisuhteesta. Naamioi toki tämän pettämistilanteessa kumppaniaan kohtaa koettuun ns rakkauden tunteen puuttumiseen vaikka kyse on halusta paeta lopulta omia pelkojaan ja ahdistustaan.
Katumusta tällainen ei kykene muille ihmisille näyttämään vaan näyttelee riippumatonta. Mutta loppujen lopuksi tällainen ihminen on hyvin onneton ja mikään ei enää auta jos samaa kaavaa tehty kauan ja kukaan ei enää pidä tällaista rakkauden arvoisena mikä on kyllä aika lähellä totuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde perustuu kahden ihmisen vapaaseen tahtoon olla yhdessä. Missään ei ole sanottu, että parisuhteesta lähteminen olisi kiellettyä. Jos näin olisi, kukaan tuskin pariutuisi. Vai miksi teillä on muuten avioehto?
Lisäksi liika takertuminen toiseen, tappaa taatusti rakkauden. Jokainen ihminen tahtoo olla vapaa. Parisuhteesta ei pidä tulla vankilaa.
Ei ollut avioehtoa. Otin toisessa suhteessa erikseen asuntolainat omakotitaloomme. Vasta erossa tästä liitosta minulle kävi selväksi että erilliset asuntolainat eivät tarkoitakaan sitä että en olisi joutunut vastaamaan exäni osuudesta lainasta. Mutta olin niin riippumattomuuteni vimmassa ja puhun muillekin tästä hienosta ideastani etten edes selvittänyt tätä loppuun asti. Onneksi kaikki hyvin nykyään mutta sanon kaikille että älkää uskoko kaikkea mitä netissä puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi rakentaa oman itsetuntonsa ihan oman itsensä varaan, eikä antaa sen riippua kenestäkään muusta.
Juuri näin. Vain huonolla itsetunnolla ja minäkuvalla varustettu pettää useissa suhteissaan. On muuten tuo ihan useissa tieteellisissä tutkimuksissa todettu lopputulema. Miehillä tämä usein liittyy äidin lapsuudessa olleeseen poissaolevuuteen ja/tai mt-ongelmiin ja mahdollisesti isän alkoholismiin.
Kun ei ole kokenut turvaa ja normaalia perhe-elämää niin sitten aikuisena rikkoo joskus jopa tahallaan ja tietoisestisuhteitaan pettämällä vaikka petetty kumppani olisi ollut täysin normaali.
Miksi näin sitten käy?
Siksi koska tällainen ihminen jostain syystä ahdistuu turvallisesta ja tasaisesta parisuhteesta. Naamioi toki tämän pettämistilanteessa kumppaniaan kohtaa koettuun ns rakkauden tunteen puuttumiseen vaikka kyse on halusta paeta lopulta omia pelkojaan ja ahdistustaan.
Katumusta tällainen ei kykene muille ihmisille näyttämään vaan näyttelee riippumatonta. Mutta loppujen lopuksi tällainen ihminen on hyvin onneton ja mikään ei enää auta jos samaa kaavaa tehty kauan ja kukaan ei enää pidä tällaista rakkauden arvoisena mikä on kyllä aika lähellä totuutta.
Onpa surullista. Mietin onkohan tällaiselta ihmiseltä mennyt aikojen saatossa mennyt perhesuhteitakin tai muita läheisiä ihmissuhteita poikki. enkä puhu nyt parisuhdekumppaneista, oman tietoisen toimintansa vuoksi. No, kaikella on hintansa elämässä. Joku kutsuisi karmaksi tuota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parisuhde perustuu kahden ihmisen vapaaseen tahtoon olla yhdessä. Missään ei ole sanottu, että parisuhteesta lähteminen olisi kiellettyä. Jos näin olisi, kukaan tuskin pariutuisi. Vai miksi teillä on muuten avioehto?
Lisäksi liika takertuminen toiseen, tappaa taatusti rakkauden. Jokainen ihminen tahtoo olla vapaa. Parisuhteesta ei pidä tulla vankilaa.
Tietenkin parisuhde perustuu vapaaseen tahtoon. Se on lähtökohta.
Mutta.
Tasapainoinen ja rehellinen parisuhde perustuu myös siihen että kumpikaan sen osapuolista ei lähde vääristä syistä siihen. Koska se joka sen tekee on epärehellinen valehteljia heti suhteen alusta lähtien.
Jos vielä tällainen tietoisesti vääristä syistä suhteeseen lähtenyt sitten vuosien ja kenties lasten tulon jälkeen pettää ja vaihtaa seuraavaan lennosta koska ei kestä turvallisuutta ja tasaisuutta on aika turhanaikaista ja oksettavaa syyttää sitä toista omasta pettämisestään.
Nämä takertumissyytökset tulevat usein esiin juuri pettäjiltä siinä vaiheessa kun salasuhde on aloitettu ja kumppani alkaa täysin perustellusta syystä epäilemään sen olemassa oloa. Se on pettäjän defensso perustellakseen omaa toimintaansa eikä mitään muuta.
No jotkut miehet tekevät tuota useaan kertaan elämässään.
Pahimmillaan puolison ollessa raskaana aloittavat salasuhteen jota rakentavat raskausaikana ja lapsen synnyttyä häipyvät toisen matkaan ja syyttelevät synnyttänyttä äitiä tekosistaan.
En oikein tiedä mitä sanoa tuollaisista miehistä. Rakkaudesta he eivät ainakaan tiedä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua näitä joitain jotka kommentoivat täällä miten "jokaisella on oikeus lähteä suhteestaan". No niin onkin! Eihän tässä siitä ole kyse. Mutta siitä suhteesta voi lähteä monella tavalla. Ei näissä tapauksissa loukkaa niinkään se toisen lähteminen vaan kaikki se valehtelu ja vastuunpakoilu. Kyky katsoa peiliin on hyvin tärkeä. Se pystyykö kunnioittamaan toista sen verran, että on rehellinen vaikka se tarkoittaisikin oman epätäydellisyyden kohtaamista. Moni ei tätä itsessään pysty kohtaamaan ja siksi haetaan syy omalle toiminnalle puolisosta ja huonosta parisuhteesta. Heikot on eväät missään uudessakaan suhteessa jos ei pysty tarkastelemaan sitä missä on itse mennyt vikaan ja minkä pitäisi jatkossa ehkä muuttua. Onnea ei voi rakentaa pelkkien uusien vaihtuvien suhteiden varaan jos itsessä ei koskaan muutu mikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies nyt löysi sinua sopivamman. Niin käy joskus, harva suhde kestää hautaan asti. Sinäkin löydät vielä itsellesi sopivamman. Kun ikää tulee, valitsemme kumppanimme paremmin.
Ei löytänyt. Tämä on nähty jo monet kerrat. Uuden kanssa on muutama vuosi ihanaa ja sitten pettämiskierre alkaa uudelleen ja todennäköisesti matelee vielä AP:n luokse
Tämä on minusta anteeksi vaan hieman lapsellinen ajattelutapa. Kyllä joskus käy noinkin. Mutta paljon on niitäkin tarinoita, joissa se uusi suhde onkin se loppuelämän rakkaus.
Tietenkin aina on kaikessa poikkeuksia. Mutta kyllä nuo pettämiselle ja valheille pohjautuneet suhteet näyttävät pääsääntöisest aina ajavan karille.
Eräs tuttu mies, jonka avioliitto ei toiminut, vaihtoi toiseen naiseen. Vaikka onkin nykyiseen vaimoonsa kiintynyt, niin vaimo epäilee häntä joka käänteessä pettämisestä. Sen siitä saa loppuelämäkseen kannettavakseen molemmat. Vaimo kun tietää miehen kykenevän pettämään. Jos mies olisi ensin eronnut toimimattomasta suhteesta ja vasta sitten sinkkuna katsellut uutta, olisi tilanne nykyisin toisenlainen.
Joo, minäkin tiedän yhden kumminkaimankaverin..
Onhan näitä tarinoita. On myös paljon niitä tarinoita, joissa uusi suhde on johtanut huomattavasti parempaan elämään. Ilkeitä ja holtittomia ihmisiä toki on, mutta oikeasti suhteen tuntee vain siinä olijat. Eivätkä hekään sen toisen ajatuksiin pääse. Yleensä se joka löytää toisesta vain mielenterveysongelmia, on itse eniten hoidon tarpeessa. Kun tunnette niin hyvin narsistit, tiedätte varmaan miten hyvin he mustamaalavat toisen ja saavat hänet lopulta menettämään kokonaan uskon itseensä.
Pidätkö normaalina jos ihminen lähtee useammasta kuin yhdestä avioliitosta ja sen päälle vielä yhdestä tai useammasta parisuhteesta pettämällä lennosta seuraavaan suhteeseen? Mitä se sinusta kertoo ihmisestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei pidä suhteessa hyväksyä puolitotuuksia, epärehellisyyttä, asioiden pimittämistä, valehtelua, pettämistä sekä syyllistämistä pettäjältä siitä että petti.
Tätähän tämä juuri on raivohullun pirttihirmun kanssa eläminen. Oikein sieluni silmin näen, kuinka antaumuksella tämänkin kommentin kirjoittaja latelee saman oksennuksensa viattoman kumppaninsa päälle.
Oletko siis sitä mieltä että parisuhteessa on hyväksyttävää valehdella ja olla epärehellinen kumppanilleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies nyt löysi sinua sopivamman. Niin käy joskus, harva suhde kestää hautaan asti. Sinäkin löydät vielä itsellesi sopivamman. Kun ikää tulee, valitsemme kumppanimme paremmin.
Ei löytänyt. Tämä on nähty jo monet kerrat. Uuden kanssa on muutama vuosi ihanaa ja sitten pettämiskierre alkaa uudelleen ja todennäköisesti matelee vielä AP:n luokse
Tämä on minusta anteeksi vaan hieman lapsellinen ajattelutapa. Kyllä joskus käy noinkin. Mutta paljon on niitäkin tarinoita, joissa se uusi suhde onkin se loppuelämän rakkaus.
Tietenkin aina on kaikessa poikkeuksia. Mutta kyllä nuo pettämiselle ja valheille pohjautuneet suhteet näyttävät pääsääntöisest aina ajavan karille.
Eräs tuttu mies, jonka avioliitto ei toiminut, vaihtoi toiseen naiseen. Vaikka onkin nykyiseen vaimoonsa kiintynyt, niin vaimo epäilee häntä joka käänteessä pettämisestä. Sen siitä saa loppuelämäkseen kannettavakseen molemmat. Vaimo kun tietää miehen kykenevän pettämään. Jos mies olisi ensin eronnut toimimattomasta suhteesta ja vasta sitten sinkkuna katsellut uutta, olisi tilanne nykyisin toisenlainen.
Joo, minäkin tiedän yhden kumminkaimankaverin..
Onhan näitä tarinoita. On myös paljon niitä tarinoita, joissa uusi suhde on johtanut huomattavasti parempaan elämään. Ilkeitä ja holtittomia ihmisiä toki on, mutta oikeasti suhteen tuntee vain siinä olijat. Eivätkä hekään sen toisen ajatuksiin pääse. Yleensä se joka löytää toisesta vain mielenterveysongelmia, on itse eniten hoidon tarpeessa. Kun tunnette niin hyvin narsistit, tiedätte varmaan miten hyvin he mustamaalavat toisen ja saavat hänet lopulta menettämään kokonaan uskon itseensä.
Katsopa YouTubesta Sam Vakninin video otsikolla Weak people pleasers? Walk away!
On muuten silmiä avaava kuvaus ylimiellyttäjistä suhteissa.
Tyhjyys, se on päällisin tunne kun naisystävän puhelimen selaushistoriasta löysin että hänellä on profiili deittisivustolla... Jäljistä päätellen on ollut aika aktiivinenkin, toki keskusteluiden sisältöä en päässyt näkemään.
Yhdessä ollaan oltu jo useampi vuosi, ei tosin asuta saman katon alla. Deittisivustokäynnit yllättäen sattuivat juuri niille päiville kun ei pystytty olla yhdessä. Näitä on välillä useampikin peräkkäin, viikkokin. Sujuvasti silti aina soiteltiinkin, toivotti viesteillä rakastavansa ja hyvän yön toivotukset jne. Tosin huomasin kyllä etääntymistä useammankin kerran, selittyy nyt täysin.
Epätietoisuus on kaikista pahinta, onko käynyt treffeillä tms? Fyysisesti pettänyt? Ei siis suostu puhumaan vaan on ilmeisesti syvästi loukkaantunut kun menin puhelimen selaushistoriaa selaamaan ilman lupaansa.
On upea nähdä että miten mies voimaantui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei pidä suhteessa hyväksyä puolitotuuksia, epärehellisyyttä, asioiden pimittämistä, valehtelua, pettämistä sekä syyllistämistä pettäjältä siitä että petti.
Ei. Tuollainen on vaan moraalikukkuloitaan huutelevien kulahtaneen perinteisen parisuhdemallin ihmisten ehdottomuudesta kumpuavaa puhetta. Kyllä pienet valheet kuuluvat parisuhteeseen koska eihän kukaan täysin rehellinen ole.
Ja mitä sitten jos toinen pettää ja vaihtaa toiseen lennosta.
Sehän kertoo vain siitä että pettäjää ei ole huomiotu kuumin ja loputtomin suudelmin ja kosketuksin joka yö ja aamu. Petetyn pitää mennä peilin eteen ja pyytää anteeksi pettäjältä, antaa hänelle halaus ja toivottaa hänelle parempaa uutta suhdetta. Kaikki muu on väkivaltaa.
Perinteinen parisuhdenalli tarvitsee perusteellista pöyhimistä ja tuuletusta.
Tuo sinun kommenttisi kertoo vain sinusta. Terveet ja normaalit ihmiset eivät ajattele ja toimi tuolla tavalla.
Tuo aiemmin linkatun Sam Vakninin videon kuvaus ja luonnehdinta heikkoluonteisista pettävistä ja valehtelevista ylimiellyttäjistä (people pleasers) pysäytti.
Englanniksi kuvaus meni jotenkin näin: Because weakness of character is indistinguishable from evil.
Eli suomeksi: tuollaista luonteenpiirrettä ei pysty erottamaan pahuudesta.
Alue: Aihe vapaa
Joo, minäkin tiedän yhden kumminkaimankaverin..
Onhan näitä tarinoita. On myös paljon niitä tarinoita, joissa uusi suhde on johtanut huomattavasti parempaan elämään. Ilkeitä ja holtittomia ihmisiä toki on, mutta oikeasti suhteen tuntee vain siinä olijat. Eivätkä hekään sen toisen ajatuksiin pääse. Yleensä se joka löytää toisesta vain mielenterveysongelmia, on itse eniten hoidon tarpeessa. Kun tunnette niin hyvin narsistit, tiedätte varmaan miten hyvin he mustamaalavat toisen ja saavat hänet lopulta menettämään kokonaan uskon itseensä.