Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten toipua kun tuli vaihdetuksi toiseen?
25.12.2022 |
Viime kesänä meni elämä palasiksi kun mies ilmoitti haluavansa avioeron kuuden vuoden suhteen jälkeen, vaikka juuri oltiin katseltu uutta taloa ja puhuttu, että lapsikin saisi pian tulla. Syyksi ilmoitti monia asioita mitä minä olen suhteessamme tehnyt väärin, syyllisti minut kaikesta. Koskaan aiemmin ei ollut puhunut näistä asioista. Siirtyi eromme jälkeen saman tien heilastelemaan harrastuskaveriaan. Jonkun ajan kuluttua erosta selvisi, että olivat ilmeisesti pelanneet pelejään suhteemme aikanakin. Mitään ei itse koskaan myöntänyt vaan käänsi vihansa minuun. Eikä aikaakaan kun oli uusi valloitus jo paksuna. Itse irtisanouduin töistäni ja muutin loppusyksyllä 200km päähän aloittaakseni uuden elämän, lähemmäs omia tukiverkostoja. Tämä puolivuotinen on ollut tuskien taival. Nyt jouluna tunnen kymmenkertaisesti kaiken surun ja vihan. Olen 31-vuotias enkä tiedä ehdinkö toipua ja löytää enää uutta kumppania perheen perustamiseen. En ylipäätään tiedä uskallanko enää ikinä luottaa kehenkään. Kaikelta tuntuu menneen pohja. Olen hakenut ammattiapua, lukenut kirjallisuutta. Tuntuu silti kuin elämä olisi ohi lopullisesti. Toinen vaan vaihtoi minut toiseen ja jatkoi meidän elämän elämistä ja haaveiden toteuttamista uuden kanssa, ilman huolenhäivää. Vaikka jätti jälkeensä hirveän määrän tuhoa, sekä henkisesti että taloudellisesti. Ymmärrän, että puoli vuotta on lyhyt aika, mutta tuntuu epätoivoiselta voiko tällaisesta koskaan päästä jaloilleen. Kohtalotovereita?
Kommentit (243)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää ihmiset, joille parisuhteen päättyminen ottaa näin koville. Toiset eivät vaan osaa nauttia elämästä ja ottaa rennosti.
Ero ottaa aina koville, mutta onhan se tavallaan väärin. Siinähän vain kaksi toisilleen epäsopivaa pääsee toisistaan eroon eikä kenenkään tarvitse enää esittää mitään.
Kyllä. Ihminen joka tietoisesti ja tahalllaan esittää tai vetää jotain roolia parisuhteessa omista esimerkiksi käsittelemättömistä lapsuusajan traumoista johtuen on kelvoton parisuhteeseen tai vanhemmaksi eron jälkeen. Antaa huonon ja haitallisen mallin lapsille.
Ei kaikilla eronneilla ole mitään lapsuuden traumoja. Ja entä sitten, jos olisikin? Pitääkö ihmisen lopettaa itsensä, jos hän on saanut huonot eväät elämään? Miksi lisäännytte näiden vajavaisten ihmisten kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistista persoonallisuushäiriötä sairastava on narsisti. Ei siis ole erikseen narsisteja ja narsistista persoonallisuushäiriöitä sairastavia. Itserakkaita ja muista piittaamattomia ei ihmisiä voi olla. Mutta hekin omaavat silti vielä tunteet.
On olemassa ihmisiä joiden käyttäytyminen pitkältä ajalta ja toistuvasti osoittaa voimakkaita narsistisia piirteitä ilman että heillä olisi diagnosoitu narsistinen persoonalisuushäiriö.
He rikkovat läheisiä suhteita läpi elämänsä, he pettävät toistuvasti suhteissaan ja avioliitoissaan, he piilottelevat todellisia tunteitaan, he näyttelevät muille ihmisille jotain muuta kuin ovat.
He fantasioivat pakonomaisesti ja jatkuvasti sellaisesta rakkaussuhteesta joka on epärealistinen pelkkään rakastumisen tunteeseen perustuva vailla aikuista kypsää valintaa ja työntekoa oleva suhde. He arvostelevat voimakkaasti normaaleja ihmisiä jotka tiedostavat tuon edelläkuvatun.
Tällaiset ihmiset eivät koskaan tule saamaan itselleen rauhaa koska he eivät halua muuttua ja opetella pois tavoistaan jotka ovat muille ihmisille myrkyllisiä ja haitallisia.
Piilottelen kyllä tunteitani. Se on minun asiani, eikä se ei tee kenestäkään narsistia. Lisäksi jokainen saa haaveilla. Sekään ei tee ihmisestä narsistia. Kuulostaa siltä, ettei joku ole sinusta piitannut ja sinä et sitä hyväksy.
Niin. Mikään tunnehan ei ole väärä. Miksi siis piilotella niitä läheisiltä? Pelosta? Käsittelemättömistä traumoista?
Vanhempana lapsilleen tulisi antaa hyvät eväät aikuisuuteen. Epäilen että tuolla edelläkuvatulla tavalla lapsi tai lapset tulevat oireilemaan viimeistään teini-iässä tai aikuisina ja silloin jos näin käy vanhemman tulisi katsoa syvälle itseään peiliin.
Niinpä, jos vanhempi on teini-iästä aina pitkälle keski-ikään saakka ratkaissut ongelmiaan pettämällä, valehtelemalla, piilottelemalla ja pakenemalla aina uusiin suhteisiin niin ennuste on aika huono lasten hyvinvoinnin kannalta.
Tällöin toisen vanhemman tai jonkun muun tasapainoisen ja tunne-elämältään vakaan aikuisen tulee ottaa päävastuu lasten hoidosta ja kasvatuksesta koska tuollainen pettäjä-pakenija on huono ja kelvoton kasvattajana.
Ok. No menen heti huomenna kertomaan työpaikan ihanalle, että rakastan häntä. Toivottavasti ei tule ihan kauheasti kiusallisia hetkiä.
Siitä vaan. Onko sulla ollut pitkäkin suhde jo tämän kanssa kun ihan rakastamisesta jo puhut? Rakastumisen tunne dopamiiniryöppiyneen on eri asia kuin normaalien ihmisten välinen kestävä rakkaus. Mutta elämähän on valintoja.
On joo. Pidempi kun ap:n avioliitto.
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö Suomessa pakastamaan munasolujaan? Niin saisit vähän lisää aikaa.
No se ei kyllä ikää alenna vaikka miten päin asiaa katsoisi. Vain niiden munasolujen
Vierailija kirjoitti:
No, ehkä löydät joskus jonkun toisen, ja sittenhän tällä asialla ei enää ole väliä. Mitään takeita siitä ei tietenkään ole, mutta kyllä useimmat jätetyksi tulleet joskus rakastuvat uudestaan.
Minä en välttämättä enää tahdo. Oma elämä ja isot lapset ( ja näiden hyvinvointi) riittävät minulle.
Toivon myös exälle sielunrauhaa ja vakautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää ihmiset, joille parisuhteen päättyminen ottaa näin koville. Toiset eivät vaan osaa nauttia elämästä ja ottaa rennosti.
Ero ottaa aina koville, mutta onhan se tavallaan väärin. Siinähän vain kaksi toisilleen epäsopivaa pääsee toisistaan eroon eikä kenenkään tarvitse enää esittää mitään.
Kyllä. Ihminen joka tietoisesti ja tahalllaan esittää tai vetää jotain roolia parisuhteessa omista esimerkiksi käsittelemättömistä lapsuusajan traumoista johtuen on kelvoton parisuhteeseen tai vanhemmaksi eron jälkeen. Antaa huonon ja haitallisen mallin lapsille.
Ei kaikilla eronneilla ole mitään lapsuuden traumoja. Ja entä sitten, jos olisikin? Pitääkö ihmisen lopettaa itsensä, jos hän on saanut huonot eväät elämään? Miksi lisäännytte näiden vajavaisten ihmisten kanssa?
Niin. Jos näitä traumoja on lapsuudesta niin rehellinen ja aito ihminen hoitaa ne ennen pidempiaikaisia parisuhteitaan joissa jo lapsia tehdään. Pirullisimpia ovat ne jotka piilottelevat äärimmäisen pitkään traumojaan ja kompensoivat näitä suhteessa esimerkiksi ylimiellyttämällä vailla todellisuudessa tuntevat täysin muuta. He ovat minusta toisten ihmisten tietoisia hyväksikäyttäjiä tunnetasolla.
Nuorisopsykiatriaa ja nuorille aikuisille suunnattua terapiaa on tässä maassa ollut saatavilla jo 1990-luvun alkuvuosista lähtien joten siitä ei ole ollut kiinni enää pitkään aikaan vaan syy on vain silloin tuollaisessa ihmisessä itsessään. Itsetuntemus pitää olla kunnossa ennenkuin suhteisiin lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää ihmiset, joille parisuhteen päättyminen ottaa näin koville. Toiset eivät vaan osaa nauttia elämästä ja ottaa rennosti.
Ero ottaa aina koville, mutta onhan se tavallaan väärin. Siinähän vain kaksi toisilleen epäsopivaa pääsee toisistaan eroon eikä kenenkään tarvitse enää esittää mitään.
Kyllä. Ihminen joka tietoisesti ja tahalllaan esittää tai vetää jotain roolia parisuhteessa omista esimerkiksi käsittelemättömistä lapsuusajan traumoista johtuen on kelvoton parisuhteeseen tai vanhemmaksi eron jälkeen. Antaa huonon ja haitallisen mallin lapsille.
Ei kaikilla eronneilla ole mitään lapsuuden traumoja. Ja entä sitten, jos olisikin? Pitääkö ihmisen lopettaa itsensä, jos hän on saanut huonot eväät elämään? Miksi lisäännytte näiden vajavaisten ihmisten kanssa?
Niin. Jos näitä traumoja on lapsuudesta niin rehellinen ja aito ihminen hoitaa ne ennen pidempiaikaisia parisuhteitaan joissa jo lapsia tehdään. Pirullisimpia ovat ne jotka piilottelevat äärimmäisen pitkään traumojaan ja kompensoivat näitä suhteessa esimerkiksi ylimiellyttämällä vailla todellisuudessa tuntevat täysin muuta. He ovat minusta toisten ihmisten tietoisia hyväksikäyttäjiä tunnetasolla.
Nuorisopsykiatriaa ja nuorille aikuisille suunnattua terapiaa on tässä maassa ollut saatavilla jo 1990-luvun alkuvuosista lähtien joten siitä ei ole ollut kiinni enää pitkään aikaan vaan syy on vain silloin tuollaisessa ihmisessä itsessään. Itsetuntemus pitää olla kunnossa ennenkuin suhteisiin lähtee.
Olet tullut jätetyksi ja syytät siitä eksän lapsuudentraumoja? Vai mikä tämän jankkauksen pointti on?
Pitääkö nyt erota, jos on koulussa kiusattu ja terapia jäi väliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö nyt erota, jos on koulussa kiusattu ja terapia jäi väliin?
Ei koska sitten on narsisti. Toisaalta aina lopulta päädytään narsismiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää ihmiset, joille parisuhteen päättyminen ottaa näin koville. Toiset eivät vaan osaa nauttia elämästä ja ottaa rennosti.
Ero ottaa aina koville, mutta onhan se tavallaan väärin. Siinähän vain kaksi toisilleen epäsopivaa pääsee toisistaan eroon eikä kenenkään tarvitse enää esittää mitään.
Kyllä. Ihminen joka tietoisesti ja tahalllaan esittää tai vetää jotain roolia parisuhteessa omista esimerkiksi käsittelemättömistä lapsuusajan traumoista johtuen on kelvoton parisuhteeseen tai vanhemmaksi eron jälkeen. Antaa huonon ja haitallisen mallin lapsille.
Ei kaikilla eronneilla ole mitään lapsuuden traumoja. Ja entä sitten, jos olisikin? Pitääkö ihmisen lopettaa itsensä, jos hän on saanut huonot eväät elämään? Miksi lisäännytte näiden vajavaisten ihmisten kanssa?
Niin. Jos näitä traumoja on lapsuudesta niin rehellinen ja aito ihminen hoitaa ne ennen pidempiaikaisia parisuhteitaan joissa jo lapsia tehdään. Pirullisimpia ovat ne jotka piilottelevat äärimmäisen pitkään traumojaan ja kompensoivat näitä suhteessa esimerkiksi ylimiellyttämällä vailla todellisuudessa tuntevat täysin muuta. He ovat minusta toisten ihmisten tietoisia hyväksikäyttäjiä tunnetasolla.
Nuorisopsykiatriaa ja nuorille aikuisille suunnattua terapiaa on tässä maassa ollut saatavilla jo 1990-luvun alkuvuosista lähtien joten siitä ei ole ollut kiinni enää pitkään aikaan vaan syy on vain silloin tuollaisessa ihmisessä itsessään. Itsetuntemus pitää olla kunnossa ennenkuin suhteisiin lähtee.
Olet tullut jätetyksi ja syytät siitä eksän lapsuudentraumoja? Vai mikä tämän jankkauksen pointti on?
Mieheni on jo kuollut. Olen seurannut lapseni ex-vävyä joka käyttäytyi aikanaan tuolla tavalla ja ehkä vieläkin.
Olin aikanaan hyvin huollissani kun lapsenlapseni joutui eron jälkeen katsomaan vierestä tämän ex-vävyn täysin holtitonta toimintaa vaihtuvine naisineen ja asuntoineen. Ei se mies osannut näin jälkeenpäin katsoen olla kuin imelä.
Äitinsä puolella oli vakaa ympäristö mutta sanoin heidän eronsa jälkeen tyttärelleni että lapsensa vieraanuttamista isästään ei saa koskaan tehdä. Se ei ole lapselle hyväksi. Onneksi lapsenlapseni pääsi muuttamaan omaan kotiinsa ja häntä olen tukenut vuosien mittaan paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies nyt löysi sinua sopivamman. Niin käy joskus, harva suhde kestää hautaan asti. Sinäkin löydät vielä itsellesi sopivamman. Kun ikää tulee, valitsemme kumppanimme paremmin.
Ei löytänyt. Tämä on nähty jo monet kerrat. Uuden kanssa on muutama vuosi ihanaa ja sitten pettämiskierre alkaa uudelleen ja todennäköisesti matelee vielä AP:n luokse
Tämä on minusta anteeksi vaan hieman lapsellinen ajattelutapa. Kyllä joskus käy noinkin. Mutta paljon on niitäkin tarinoita, joissa se uusi suhde onkin se loppuelämän rakkaus.
Tietenkin aina on kaikessa poikkeuksia. Mutta kyllä nuo pettämiselle ja valheille pohjautuneet suhteet näyttävät pääsääntöisest aina ajavan karille.
Eräs tuttu mies, jonka avioliitto ei toiminut, vaihtoi toiseen naiseen. Vaikka onkin nykyiseen vaimoonsa kiintynyt, niin vaimo epäilee häntä joka käänteessä pettämisestä. Sen siitä saa loppuelämäkseen kannettavakseen molemmat. Vaimo kun tietää miehen kykenevän pettämään. Jos mies olisi ensin eronnut toimimattomasta suhteesta ja vasta sitten sinkkuna katsellut uutta, olisi tilanne nykyisin toisenlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies nyt löysi sinua sopivamman. Niin käy joskus, harva suhde kestää hautaan asti. Sinäkin löydät vielä itsellesi sopivamman. Kun ikää tulee, valitsemme kumppanimme paremmin.
Ei löytänyt. Tämä on nähty jo monet kerrat. Uuden kanssa on muutama vuosi ihanaa ja sitten pettämiskierre alkaa uudelleen ja todennäköisesti matelee vielä AP:n luokse
Tämä on minusta anteeksi vaan hieman lapsellinen ajattelutapa. Kyllä joskus käy noinkin. Mutta paljon on niitäkin tarinoita, joissa se uusi suhde onkin se loppuelämän rakkaus.
Tietenkin aina on kaikessa poikkeuksia. Mutta kyllä nuo pettämiselle ja valheille pohjautuneet suhteet näyttävät pääsääntöisest aina ajavan karille.
Eräs tuttu mies, jonka avioliitto ei toiminut, vaihtoi toiseen naiseen. Vaikka onkin nykyiseen vaimoonsa kiintynyt, niin vaimo epäilee häntä joka käänteessä pettämisestä. Sen siitä saa loppuelämäkseen kannettavakseen molemmat. Vaimo kun tietää miehen kykenevän pettämään. Jos mies olisi ensin eronnut toimimattomasta suhteesta ja vasta sitten sinkkuna katsellut uutta, olisi tilanne nykyisin toisenlainen.
Niin. Tiedän yhden miehenkuvatuksen joka lähti pettämällä lennosta kahteen kertaan liitoista joissa oll lapsia. Kolmas liitto hajosi myös kanssa mutta sillä kertaa ilmeisesti nainen tajusi ajoissa lähteä. Sarjapettäjät ovat ihan oma lukunsa. Onneksi erittäin harvinaisia elämän laitamilla olevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa olit saanut käenpojan
Käenpoika ei ole sukua kummallekaan huoltajalleen. Tarkoitat siis, että vastasyntynyt olisi vaihtunut synnytyssairaalassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää ihmiset, joille parisuhteen päättyminen ottaa näin koville. Toiset eivät vaan osaa nauttia elämästä ja ottaa rennosti.
Ero ottaa aina koville, mutta onhan se tavallaan väärin. Siinähän vain kaksi toisilleen epäsopivaa pääsee toisistaan eroon eikä kenenkään tarvitse enää esittää mitään.
Kyllä. Ihminen joka tietoisesti ja tahalllaan esittää tai vetää jotain roolia parisuhteessa omista esimerkiksi käsittelemättömistä lapsuusajan traumoista johtuen on kelvoton parisuhteeseen tai vanhemmaksi eron jälkeen. Antaa huonon ja haitallisen mallin lapsille.
Ei kaikilla eronneilla ole mitään lapsuuden traumoja. Ja entä sitten, jos olisikin? Pitääkö ihmisen lopettaa itsensä, jos hän on saanut huonot eväät elämään? Miksi lisäännytte näiden vajavaisten ihmisten kanssa?
Niin. Jos näitä traumoja on lapsuudesta niin rehellinen ja aito ihminen hoitaa ne ennen pidempiaikaisia parisuhteitaan joissa jo lapsia tehdään. Pirullisimpia ovat ne jotka piilottelevat äärimmäisen pitkään traumojaan ja kompensoivat näitä suhteessa esimerkiksi ylimiellyttämällä vailla todellisuudessa tuntevat täysin muuta. He ovat minusta toisten ihmisten tietoisia hyväksikäyttäjiä tunnetasolla.
Nuorisopsykiatriaa ja nuorille aikuisille suunnattua terapiaa on tässä maassa ollut saatavilla jo 1990-luvun alkuvuosista lähtien joten siitä ei ole ollut kiinni enää pitkään aikaan vaan syy on vain silloin tuollaisessa ihmisessä itsessään. Itsetuntemus pitää olla kunnossa ennenkuin suhteisiin lähtee.
Olet tullut jätetyksi ja syytät siitä eksän lapsuudentraumoja? Vai mikä tämän jankkauksen pointti on?
Mieheni on jo kuollut. Olen seurannut lapseni ex-vävyä joka käyttäytyi aikanaan tuolla tavalla ja ehkä vieläkin.
Olin aikanaan hyvin huollissani kun lapsenlapseni joutui eron jälkeen katsomaan vierestä tämän ex-vävyn täysin holtitonta toimintaa vaihtuvine naisineen ja asuntoineen. Ei se mies osannut näin jälkeenpäin katsoen olla kuin imelä.
Äitinsä puolella oli vakaa ympäristö mutta sanoin heidän eronsa jälkeen tyttärelleni että lapsensa vieraanuttamista isästään ei saa koskaan tehdä. Se ei ole lapselle hyväksi. Onneksi lapsenlapseni pääsi muuttamaan omaan kotiinsa ja häntä olen tukenut vuosien mittaan paljon.
Vaikuttaa kyllä todella epävakaalta tapaukselta henkisesti. Onneksi lapsenlapsesi on päässyt omaan asuntoonsa ja saa tukea lähimmäisiltään jotka ovat läsnä. Hän tarvitsee turvan kokemuksia jotta pystyy pääsemään eroon tuon kaltaisen isän tuomasta hänelle tuomasta turvattomuudesta ja epävakaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyh. Tuo eksäsi on vain jossain rakastumishuumassa mennyt tekemään lapsen toisen kanssa tms. Kyllä se arki sieltä vielä kosahtaa ja tuskin se mies osaa puhua sille naisellekaan tulevaisuudessa parisuhteen ONGELMISTA saati ottaa omaa vastuuta niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittää ihmiset, joille parisuhteen päättyminen ottaa näin koville. Toiset eivät vaan osaa nauttia elämästä ja ottaa rennosti.
Ero ottaa aina koville, mutta onhan se tavallaan väärin. Siinähän vain kaksi toisilleen epäsopivaa pääsee toisistaan eroon eikä kenenkään tarvitse enää esittää mitään.
Kyllä. Ihminen joka tietoisesti ja tahalllaan esittää tai vetää jotain roolia parisuhteessa omista esimerkiksi käsittelemättömistä lapsuusajan traumoista johtuen on kelvoton parisuhteeseen tai vanhemmaksi eron jälkeen. Antaa huonon ja haitallisen mallin lapsille.
Ei kaikilla eronneilla ole mitään lapsuuden traumoja. Ja entä sitten, jos olisikin? Pitääkö ihmisen lopettaa itsensä, jos hän on saanut huonot eväät elämään? Miksi lisäännytte näiden vajavaisten ihmisten kanssa?
Jos näitä traumoja on niin sitten menne ammattimaiseen eikä mihinkään puoskariterapiaan ja sitoudutaan siihen ja hoidetaan traumat kuntoon. Mikään ei ole epärehellisempää kuin olla ensin itsekseen puoskariterapiassa puolivaloilla ja sitten käyttää terapeutin sanomisia oman joskus jopa kaikilla mittareilla kuvottavan käyttäytymisen perusteluna. Kertoo ihmisestä paljon.
Ap jälleen kommentoi. Minun puolestani mies on ollut vapaa lähtemään avioliitostamme ja takaisin en ole häntä pyrkinyt saamaan, ainoastaan ensimmäisten viikkojen aikana yritin saada häntä muuttamaan mieltään, koska olin shokissa ja tilanteen hyväksyminen ei heti onnistunut. Hän on vapaa tekemään oman elämänsä ratkaisut enkä itsekään haluaisi olla naimisissa ihmisen kanssa joka ei ole kanssani onnellinen. En ole onnellinen silloin itsekään. Minusta on hyvä, että hän lähti. Se oli tässä tilanteessa ainoa ratkaisu vaikka se sattui. Vaikeinta on kuitenkin ollut käsitellä kaikkea sitä harhaanjohtamista ja valheita. Siinä alkaa kyseenalaistaa sekä omaa järkeään että koko mennyttä suhdetta. Kenen kanssa olin naimisissa ja oliko mikään totta? Raha-asioita hän oli myös pimittänyt, mikä on aiheuttanut omat huolensa. Vaikka olen välillä hyvin vihainen kaikesta, en kuitenkaan toivo hänelle kärsimystä. Olihan hän kaikesta huolimatta ihminen jota rakastin, vaikka en enää tiedä tunsinko häntä lainkaan. Se tuleeko hänen uusi suhteensa kestämään ei oikeastaan minua kiinnosta. Se ei muuttaisi tapahtumia miksikään vaikka he eroaisivat ensi viikolla. Toivottavasti osaan jatkossa valita puolisoni paremmin ja olla myös itse parempi puoliso toiselle.
Minulla on nyt oma tieni kuljettavana ja nyt uusia ovia näyttää jo avautuvan ulkomaille suuntautuvien työmahdollisuuksien myötä. Tämä on tuonut nyt lisää valoa tilanteeseen.
Tsemppiä ap. On tosi kovaa varmasti huomata tuo kaikki epärehellisyys ja valehtelu jopa raha-asioita myöten. Se ei ole millään tavalla sinun syytäsi vaikka exäsi kuinka yrittäisi syyllistää sinua.
Tulet selviämään kyllä. Jaksa uskoa kaikesta huolimatta että on olemassa rehellisiä ja tasapainoisia ihmisiä jotka aidosti haluavat lähimmilleen hyvää.
Kenenkään ei pidä suhteessa hyväksyä puolitotuuksia, epärehellisyyttä, asioiden pimittämistä, valehtelua, pettämistä sekä syyllistämistä pettäjältä siitä että petti.
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei pidä suhteessa hyväksyä puolitotuuksia, epärehellisyyttä, asioiden pimittämistä, valehtelua, pettämistä sekä syyllistämistä pettäjältä siitä että petti.
Ei. Tuollainen on vaan moraalikukkuloitaan huutelevien kulahtaneen perinteisen parisuhdemallin ihmisten ehdottomuudesta kumpuavaa puhetta. Kyllä pienet valheet kuuluvat parisuhteeseen koska eihän kukaan täysin rehellinen ole.
Ja mitä sitten jos toinen pettää ja vaihtaa toiseen lennosta.
Sehän kertoo vain siitä että pettäjää ei ole huomiotu kuumin ja loputtomin suudelmin ja kosketuksin joka yö ja aamu. Petetyn pitää mennä peilin eteen ja pyytää anteeksi pettäjältä, antaa hänelle halaus ja toivottaa hänelle parempaa uutta suhdetta. Kaikki muu on väkivaltaa.
Perinteinen parisuhdenalli tarvitsee perusteellista pöyhimistä ja tuuletusta.
Alue: Aihe vapaa
Siitä vaan. Onko sulla ollut pitkäkin suhde jo tämän kanssa kun ihan rakastamisesta jo puhut? Rakastumisen tunne dopamiiniryöppiyneen on eri asia kuin normaalien ihmisten välinen kestävä rakkaus. Mutta elämähän on valintoja.