Voisitteko opetella sanomaan "anteeksi, pääsisinkö ohi"? ?

Vierailija kirjoitti:

Sellaisessa tilanteessa kun seisotaan jossain jonossa (kassajono, vessajono...) niin tietenkin pitääkin olla kohtelias jos tarvitsee jonon läpi päästä kulkemaan.

Sensijaan jos muita täysin huomioimatta ollaan tukittu jalkakäytävä, ostarin käytävä, hedelmäosasto vaikkapa juttelemalla siinä perheen/tuttujen/puhelimen kanssa niin turha odotella mitään kohteliaisuuksia sen enempää. Ja tapauksissa joissa jäätte vaikka tutun kanssa juttelemaan oviaukon, liukuportaiden tai vastaavien eteen on jopa syytä odottaa että kohta joku tulee väkisin siitä läpi niin että kohteliaisuus on kaukana

Hauskaa joulua :)

Oli tilanne mikä tahansa, ei kohteliaat tavat maksa mitään. Niiltä kulun tukkuviltakin voi kohteliaasti pyytää väistämistä. Fiksu tekee niin.

Hauskempaa joulua :)

Viimeksi Lidlissä pyysin kolme kertaa pariskunnalta, että pääsisinkö tästä ohi kun arpoivat jotain käyttötavarahyllyjen välissä. Kolmannen kerran jälkeen kävelin heidän välistään väkisin ja sain vihaista mulkoilua heiltä. Suomea puhuivat keskenään että kyse ei ollu kielimuurista, kuuroudesta vaan ihan k*sipäisyydestä.

Voisko tantat ja mummot olla jyräämättä muita ostoskärryillä, kiitos!

Joskus en huomaa olevani jonkun edessä. Hänen pyytäessä anteeksi ja ohituslupaa pyydän häneltä anteeksi esteenä olemistani.

Näitä tunnekylmiä ja itsekkäitä ihmisiä näkee päivittäin,bussijonossakin tönivät ja tuuppivat jatkuvasti sekä kiilaavat eteen.

M

E

A

T

B

A

L

L

!

Tuon huutaminen ja vauhdinoton aloitus tekee yleensä hyvin tilaa kaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useammin eli joka ikisellä kauppareissulla näkee näitä, joiden mielestä he ovat ainoita ihmisiä koko kaupassa. Työnnetään kärryjä siksakkia, ettei varmasti pääse ohi, seisotaan aina mahdollisimman keskellä kulkuväylää kärryt poikittain ja jäädään vaihtamaan kuulumisia kummin kaiman kanssa siihen kaikkein ahtaimpaan kohtaan keskelle käytävää ja poikittain.

Unohdit vielä sen mukanakulkevan puolison, jonka avustuksella saa tukittua leveänkin käytävän.

Lempikanssa-asiakastyyppini on:

Olen etsimässä kylmäkaapista jotain tiettyä tuotetta. Kylmäkaapin lasiovi on kiinni. Huomaan, että sivulta tulee joku henkilö (yleensä kärryineen).

Otan askeleen taaksepäin, jotta hän pääsisi ohittamaan minut, mutta jatkan tuotteen etsimistä kaapista.

No, tämä rakas kanssa-asiakas, pysähtyy itse eteeni muljaisten minua mutta sanomatta mitään , avaa kylmäkaapin oven, menee puoliksi kylmäkaappiin sisälle, ja etsii hitaasti kaapista jotain tukkien sekä näkötien että pääsyn kylmäkaapille, tai joskus yhtään mihinkään. :D

Nää on kyllä uskomattomia tapauksia. Etenkin ahtaassa lähikaupassa joku tunkee minun ja tuotehyllyn väliin. Itse "tungen" vain jos tiedän mitä otan, ja nappaan tuotteen nopeasti. Jotkut seisoo kymmeniä minuutteja yhden hyllyn edessä.

Vierailija kirjoitti:

Muutin vuosi sitten Pohjois-Karjalaan ja täytyy sanoa, että täällä osataan ja uskalletaan puhua muille.

Aloittajan mainitsemassa tilanteessa pyydetään kohteliaasti anteeksi eikä tönitä, busseissa tervehditään ja lähtiessä kiitetään kuskia, naapureita moikkaillaan ja kysellään kuulumisia, kaupassa ventovieraatkin voi jotain alkaa juttelemaan tai kysäistä että oletko kokeillut tällaista, onko hyvä jne.

Jotenkin ihana 🙂

Sellaista se on maalla, kun busseissakin on yleensä vain kaksi ihmistä. Kaupungeissa olisi aika raivostuttavaa, koska jokainen poislähtevä huutaisi kurkun täydeltä hyvästejä kuskille ja kuski niihin vastaisi. 

Eikös olisi vaan helpointa opetella käytöstavat puolin ja toisin? Sanoa kuuluvalla äänellä anteeksi jos haluaa ohi kapeassa paikassa ja toisaalta ei jäädä tupeksimaan toisten tielle. Saksassa olen kuullut monesti sanan Achtung vastaavassa tilanteessa ja hyvin sujuu väistämiset. Ihmisellä ei ole silmiä selässä..

Ulkomailla asuessani oli tapana töissä, kaupassa ja kadulla käyttää "sorry, coming through". Ensin luulin sen olevan kohteliasta, mutta ei se ollutkaan lopulta. Lause antoi vain oikeutuksen sanojalle tunkea ohi ja oli itse jopa väistettävä. Onneksi sitä tapaa ei ole Suomessa vaan suurin osa odottaa vuoroaan ihan hiljaa.

Jos "anteeksi, pääsenkö ohi?" kysytään, se on kohteliasta, mutta kun se lyhentyy, "sori, meen tästä" ja tungetaan joka kolosta on se mun mieslestä jopa rasittavaa.