Kirjallisuutta pääaineenaan opiskellut treffimies tulee luoksesi. Minkä kirjan esittelet hänelle ensimmäisenä kirjahyllystäsi, millä pyrit t...
Itse olen valittettavasti joutunut huomaamaan, että monen sinkkunaisen kirjahyllyn sisältö (jos sitä kirjahyllyä ylipäätään on...) on varsin banaalia ja ennalta-arvattavaa: chick littiä, self helppiä, ehkä joku neulomiskirja, parhaimmillaan muumeja ja pottereita. Harvoin näkee mitään mikä todella säväyttäisi. Missä Karamazovin veljekset? Missä Infinite Jest tai Gravitys Rainbow? Olisi mukavaa jos tyttöystävän kanssa voisi keskustella myös kirjallisuudesta...
Kommentit (214)
Jos mies tulee luokseni, niin ei ala pitämään mitään kirjaesittelyä. Olet ap aika nolo.
Vaikka Joe McGinnissin The Miracle of Castel Di Sangro tai Nick Hornbyn Fever Pitch. Jos mies ei ymmärrä mitään jalkapallokulttuurin päälle, niin raskaaksi kävisi yhteiselo.
Yrjö asialla. Se on repaleinen ja paljon luettu, eli käsittele varovasti.
Hauska ketju. Opiskelin kirjallisuutta pääaineena. Omien opiskelukavereiden kiinnostuksen kohteet kirjallisuuden suhteen vaihtelivat tosi paljon: joku luki lähinnä amerikkalaista nykyproosaa, toinen kotimaista draamaa, kolmas vanhempaa kotimaista lyriikkaa, neljäs fantasiakirjallisuutta, viides sarjakuvia jne. Kaikki ymmärsivät, että jokaisella on omat kiinnostuksen kohteensa. Toki kirjallisuuden kaanoniin kuuluu tietyt klassikot kuten Kivi, Linna, Dostojevski, Shakespeare ym., mutta ei niiden tunteminen tee vaikutusta kirjallisuutta opiskelleeseen. Ne ovat sellaisia juttuja, joiden kaikkien oletetaan tuntevan. Klassikot ovat klassikkoja syystä; niissä on jotain erityistä. Jos oikeasti haluat tehdä vaikutuksen kirjallisuusihmiseen, kerro vilpittömästi se, millaisesta kirjallisuudesta tai kirjasta tykkäät. Älä yritä tehdä vaikutusta puhumalla jostain erikoisesta tai klassikkoteoksesta. On paljon kiinnostavampaa, että tykkäät jostain teoksesta tai kirjailijasta omien kriteeriesi perusteella. Vaikka se olisi sellainen, että suurin osa muista ihmisistä pitäisi sitä jotenkin nolona. On aivan ok esim. lukea pelkkiä viihderomaaneita, dekkareita tai harlekiineja. Älä yritä näyttää "fiksummalta" kuin olet. Sinussa kiinnostaa sun intohimoinen suhtautumisesi taiteeseen ja elämään, jos jokin. Sen sijaan epäaitous on aina falskia, ja älykkäinä ihmisinä kirjallisuuden harrastajat huomaavat falskiuden heti.
Keittelisin kirjatoukalle kunnon sapuskat.
Juha Itkosen Anna minun rakastaa enemmän ja Palatkaa perhoset. Sekä Hanya Yanakiharan Pieni elämä. Ja Martin Pagen Maailmanloppuihin tottuu. Nuo ovat kirjoja, jotka merkitsevät itselleni paljon.
Sellaisen, jonka olen hiljattain lukenut.
Kirjallisuutta pääaineena opiskellut mies on luultavasti jonkinlainen taivaanmaalari. En tuhlaisi aikaa sellaiseen.
Näyttäisin hänelle kaikki Stephen Kingin, Robin Cooking, Dean Koontzin, Philip Pullmanin sekä H.P. Lovecraftin kirjani. Sen jälkeen esittelisin hänelle kaikki Erin Hunterin kirjani. Sen jälkeen näyttäisin hänelle 5 kirjahyllillistäni mangaa. Sen jälkeen esittelisin hänelle kaikki peleihin liittyvät taidekirjani.
Mulla ei ole yhtäkään neulomis, kutomis jne hömppäkirjaa eikä muumeja.
Jos hyllystä löytyy, Pano Rajala tekee vaikutuksen kirjallisissa piireissä.
Lolita on juuri kesken ja yöpöydällä. Kai hän sen siinä näkisi.
Agatha Christien kirjan: Eikä yksikään pelastunut.
t. testamentti jo valmiina
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina naisen luo päästyäni ensin käynyt läpi kirjahyllyn. Itsellä on 3000 miten kirjasto, jotka olen kaikki lukenut ja haluan tietää mitä se voisi, jota aion polkea on lukenut. Yleensä jotain Robin Cookkia 😂
Käänsin tämän Google translatella ja se antoi seuraavaa:
"Kerran kehtasin koulussa katsoa tyttöä silmiin, ei se sitten sanonut mitään joten siitä asti en ole tykännyt tytöistä kyllä yhtään. Siitä on nyt 30 vuotta ja risat."
Saisi ihan itse tutkia noi hyllyt, jos haluaisi. Niin sekalaista sakkia rokkareiden elämäkerroista kirjallisuuden klassikoihin, Potterit ja Muumitkin löytyy sekä taidekirjoja ja dekkareita. Ja arkkitehtuuria ja perinnerakentamista ammattikirjallisuutena. Fantasiaa ja hömppääkin on tyrkyllä, ja oikeasti vanhoja opuksia...
Gary Larsonit voisi tietty kaivaa ja katsoa, kohtaako huumorintaju.
Vierailija kirjoitti:
Hauska ketju. Opiskelin kirjallisuutta pääaineena. Omien opiskelukavereiden kiinnostuksen kohteet kirjallisuuden suhteen vaihtelivat tosi paljon: joku luki lähinnä amerikkalaista nykyproosaa, toinen kotimaista draamaa, kolmas vanhempaa kotimaista lyriikkaa, neljäs fantasiakirjallisuutta, viides sarjakuvia jne. Kaikki ymmärsivät, että jokaisella on omat kiinnostuksen kohteensa. Toki kirjallisuuden kaanoniin kuuluu tietyt klassikot kuten Kivi, Linna, Dostojevski, Shakespeare ym., mutta ei niiden tunteminen tee vaikutusta kirjallisuutta opiskelleeseen. Ne ovat sellaisia juttuja, joiden kaikkien oletetaan tuntevan. Klassikot ovat klassikkoja syystä; niissä on jotain erityistä. Jos oikeasti haluat tehdä vaikutuksen kirjallisuusihmiseen, kerro vilpittömästi se, millaisesta kirjallisuudesta tai kirjasta tykkäät. Älä yritä tehdä vaikutusta puhumalla jostain erikoisesta tai klassikkoteoksesta. On paljon kiinnostavampaa, että tykkäät jostain teoksesta tai kirjailijasta omien kriteeriesi perusteella. Vaikka se olisi sellainen, että suurin osa muista ihmisistä pitäisi sitä jotenkin nolona. On aivan ok esim. lukea pelkkiä viihderomaaneita, dekkareita tai harlekiineja. Älä yritä näyttää "fiksummalta" kuin olet. Sinussa kiinnostaa sun intohimoinen suhtautumisesi taiteeseen ja elämään, jos jokin. Sen sijaan epäaitous on aina falskia, ja älykkäinä ihmisinä kirjallisuuden harrastajat huomaavat falskiuden heti.
Hyvä kommentti. Itse esittelisin Tolkienin LOTR:n, koska se on suosikkikirjani. Jos ei natsaa, niin ei sitten.
Ukko40 kirjoitti:
Jos täytyy "tehdä vaikutus", on suhde tuhoon tuomittu.
Ole oma itsesi.
Lisäisin, että jos olettaa että toisen täytyy "tehdä vaikutus ", voi olla jopa vähemmän oma itsensä, kasvattaa pallit ja opetella normaalin suhtautumistavan deittailuun prosessina, jossa molemmat tutustuu toisiinsa ja selvittää onko sopivuutta. Ap:n kaltainen epävarmuuttaan peittelevä pätijä saisi jäädä kyllä keskenään alakuppilan ovelle, ei puhettakaan että kotiovet aukeaisi.
Vierailija kirjoitti:
En ottais työttömiä juoppoja kotiini rähisemään.
Apua oon nauranut tätä 10 minuuttia :D
Mulla on vaan kevyttä hömppäkirjallisuutta ja romanttisia draamatarinoita kuten Nora Robertia ja Nicholas Sparksin kirjoja ja Harlekiini-kirjoja.
Ei mahtais kovin isoa vaikutusta tehdä.
Paulo coelhon ja Juha Vuorisen tuotantoa.