Lue keskustelun säännöt.
Te 80-luvulla eläneet, osaatteko kertoa että oliko kasari juuri sellainen kuin se esitetää elokuvissa ja sarjoissa?
Sillä kun en ole elänyt itse kyseistä aikaa, niin olen miettinyt että kuinka hyvin elokuvat ja sarjar kuvastaa tätä aikakautta? Kuten esim. Back to the Future, MacGyver ja Stranger Things? Tai tämä Netflixin uusin elokuva White Noise:
Kommentit (777)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei peruspertsoilla ja -liisoilla todellakaan ollut mitään päivittäistä uhkaa tulla pahoinpidellyksi tai ryöstetyksi julkisissa kulkuvälineissä tai kaduilla kävellessään. Ventovieraat yksittäiset ihmiset tai jengit eivät todellakaan hyökkäilleet samalla tavalla sivullisten kimppuun kuten nykyään.
Sanomalehdet kyllä kertovat jotain aivan muuta. Jo yksi yksittäinen lehti (Uusi Suomi, jonka sähköinen arkisto on käytettävissäni) kertoi yhtenä satunnaisesti valittuna vuonna (1983) muun muassa seuraavista yleisellä paikalla sattuneista tapauksista:
- kaksi bussinkuljettajaa hakattiin Helsingissä ja toiselta ryöstettiin matkakassa (5.2.)
- 18-vuotias nainen tapettiin 11 veitseniskulla bussipysäkillä Tampereella (11.2.)
- kaksi yläasteikäistä poikaa ryösti Lahdessa useita ohikulkijoita terä- ja lyömäaseella uhaten (12.3.)
- kolme poikaa pahoinpiteli neljättä koulupäivän jälkeen kirjaston vessassa Pirkkalassa (14.3.)
- kolme yläasteikäistä poikaa tulitti kuutta ohikulkijaa ilmakiväärillä Helsingin Hämeentiellä, osa haavoittui (25.3.)
- kaksi 11-vuotiasta tyttöä pahoinpiteli 7-vuotiaan tytön sairaalakuntoon Helsingin Myllypurossa (19.4.)
- teinipoika puukotti 31-vuotiasta miestä Helsingin Itä-Pasilassa, koska tämän pitkät hiukset ärsyttivät (13.7.)
- 16-vuotias poika tappoi 81-vuotiaan eläkeläisen pahoinpitelemällä Espoossa (20.7.)
- kaksi alaikäistä veljestä tappoi 22-vuotiaan miehen pahoinpitelemällä metsikössä Lauttasaaressa (3.8.)
- 32-vuotias mies puukotettiin pysäköintipaikalla Helsingin keskustassa (28.9.)
- noin 20-vuotias mies puukotti ohikulkijaa Tampereen keskustassa (28.9.)
- 16- ja 17-vuotiaat pojat hakkasivat 39-vuotiaan miehen kuoliaaksi Turussa (16.10.)Tämä on se Suomi, jossa silloin todellisuudessa elettiin. (Toki se oli tämän rinnalla paljon muutakin.)
Samanlaisia uutisia olisi helppo koota vaikka vuosilta 2021-2022. Olen aina osannut pitää puoleni fyysisesti, sosiaalisesti ja verbaalisesti enkä joutunut tappeluihin tai kiusatuksi 1980-luvulla enkä sen jälkeen. Minulla on onneksi ollut aina varsin fiksua porukkaa ystävä- ja tuttavapiirissä ja uskallan puhua naapureitttekin kanssa. Vaikka olen suhteellisen urheilullinen, niin tähän asti normaali puhe on riittänyt tähän asti eikä ole tarvinnut turvautua nyrkkeihin tai poliisin apuun. Suomessa ne väkivaltarikokset tapahtuvat tavallisesti humalapäissä, kun jotkut selvittevät teräaseiden kanssa vanhoja kaunojaan.
Minulle 1980-luvun Suomesta tulee enemmänkin mieleen omat muistot lukiosta, armeijasta ja yliopistosta, mitä kirjoja luin, mitä vinyylilevyjä ostin, mitä tv-sarjoja tuli katsottua, mitä urheilua tuli harrastettua ja seurattua sekä millaisten ihmisten kanssa olin eniten tekemisissä. Seurasin toki myös politiikkaa sekä maailmalla että Suomessa, mutta ei rikosuutiset olleet mitenkään keskeisesti esillä. Jostain Mikkelin panttivankidraamasta taidettiin tehdä iso uutinen 1986.
Tietenkin on helppo koostaa uutisia. Mutta tilastot kertovat kyllä mitä oikeasti tapahtui. Myös median muutos on ollut voimakasta tuon ajan jälkeen. Siis se mitä uutisoidaan, ja miten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kato Karpolla on asiaa ohjelmia niin tiedät todellisuuden.
Lieköhän tällä foorumilla Karpon arvostelijat niitä joiden kyseenalaisen toiminnan Karpo paljasti...
Tietenkin on. Kaikki ovat sellaisia. Ja salaliitossa keskenään.
-77 Rokkari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaisen kuvan 80-luvusta nuo sarjat antavat, mutta itse sen ajan eläneenä voin sanoa, että oli suomessa upein vuosikymmen ikinä(ja aivan ihmeellinen ajanjakso ihmiskunnan historiassa yleisesti.) Maailma oli värikäs, yllätyksellinen, jokainen sai olla oma itsensä, osattiin juhlia täysillä miettimättä huomista, elettiin hetkessä. Rajoituksia oli hyvin vähän, mopoilla ajettiin ilman kypäriä, ruotsin laivalle pääsi risteilemään ilman vanhempia kun oli 15v(mekin teimme kaveriporukassa alaikäisinä useamman reissun autolautoilla ruotsiin, laivalla osteltiin olutta ja tupakkaa, päivät rällättiin tukholmassa) jne... Ruoka ja tavarat olivat halpoja suomalaisten tulotasoon nähden. Jokainen sai töitä jos halusi (viimeistään talonrakennustyömailta, jossa tienattiin "mukavasti" hanttihommissa). Suurin ero tähän päivään oli yksilön valtava vapaus ja se, että ihmiset olivat perhekeskeisiä, perheen asioita ei ulkopuolisille isolti juteltu. Jokainen hoiti omat asiansa, viranomaisille ei ilmoituksia helpolla tehty.Tätä ajanjaksoa on lähes mahdoton 2000-luvulla syntyneen ihmisen ymmärtää.
Oli joo ihan omanlainen, humalassa yksi sivuaskel ja löysit itsesi putkasta. Rikoit ikkunan; 2 vuotta ehdonalaista. 2 vuotta sai lähes mistä teosta tahansa. Kyllä tää oli ihan Kekkosslovakia vielä. Poliittisesti oltiin hyvin vastakkain-asettelu ryhmissä. Homous oli rikos vielä -70 luvulla ja kasarilla sairaus. Mielestäni se ei ole kumpaakaan vaan jonkinlaista himoa.
Elettiin aikaa kun alettiin vapautua ahtaista mielipiteistä. Tämän ansiosta seuraavan sukupolven oli helpompi olla oma itsensä.
Ihmettelin kun ostarilla ala-ikäisinä kaljaa juotiin kun kylän mummot sitä siunaili. ihmekkös tuo, kun olut vapautettiin kauppoihin vain muutamaa vuotta aiemmin..(eri aikoihin osassa kunnissa -70 luvulla)..osa kielsi edelleen.
No ei ollut homous rikos "70-luvulla", kun poistui rikoslaista 1971, eikä sairaus kasarilla, kun tautiluokitus poistui 1981.
Vierailija kirjoitti:
-77 Rokkari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaisen kuvan 80-luvusta nuo sarjat antavat, mutta itse sen ajan eläneenä voin sanoa, että oli suomessa upein vuosikymmen ikinä(ja aivan ihmeellinen ajanjakso ihmiskunnan historiassa yleisesti.) Maailma oli värikäs, yllätyksellinen, jokainen sai olla oma itsensä, osattiin juhlia täysillä miettimättä huomista, elettiin hetkessä. Rajoituksia oli hyvin vähän, mopoilla ajettiin ilman kypäriä, ruotsin laivalle pääsi risteilemään ilman vanhempia kun oli 15v(mekin teimme kaveriporukassa alaikäisinä useamman reissun autolautoilla ruotsiin, laivalla osteltiin olutta ja tupakkaa, päivät rällättiin tukholmassa) jne... Ruoka ja tavarat olivat halpoja suomalaisten tulotasoon nähden. Jokainen sai töitä jos halusi (viimeistään talonrakennustyömailta, jossa tienattiin "mukavasti" hanttihommissa). Suurin ero tähän päivään oli yksilön valtava vapaus ja se, että ihmiset olivat perhekeskeisiä, perheen asioita ei ulkopuolisille isolti juteltu. Jokainen hoiti omat asiansa, viranomaisille ei ilmoituksia helpolla tehty.Tätä ajanjaksoa on lähes mahdoton 2000-luvulla syntyneen ihmisen ymmärtää.
Oli joo ihan omanlainen, humalassa yksi sivuaskel ja löysit itsesi putkasta. Rikoit ikkunan; 2 vuotta ehdonalaista. 2 vuotta sai lähes mistä teosta tahansa. Kyllä tää oli ihan Kekkosslovakia vielä. Poliittisesti oltiin hyvin vastakkain-asettelu ryhmissä. Homous oli rikos vielä -70 luvulla ja kasarilla sairaus. Mielestäni se ei ole kumpaakaan vaan jonkinlaista himoa.
Elettiin aikaa kun alettiin vapautua ahtaista mielipiteistä. Tämän ansiosta seuraavan sukupolven oli helpompi olla oma itsensä.
Ihmettelin kun ostarilla ala-ikäisinä kaljaa juotiin kun kylän mummot sitä siunaili. ihmekkös tuo, kun olut vapautettiin kauppoihin vain muutamaa vuotta aiemmin..(eri aikoihin osassa kunnissa -70 luvulla)..osa kielsi edelleen.No ei ollut homous rikos "70-luvulla", kun poistui rikoslaista 1971, eikä sairaus kasarilla, kun tautiluokitus poistui 1981.
Joo mutta kansa piti niitä rikoksena ja sairautena kasarilla. Kasarilla papit saarnasi sunnuntaisin kirkossa homojen tulee tehdä parannus.
Silloin oli vallalla homouden kehottamisen kieltämisen laki. Lehdet ei saaneet kirjoittaa homopareista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vievieviekauaspois kirjoitti:
Areena arkistoston uutista näkee pinnalta Suomen yleistilan, mutta 80 luku eli oma 10-20v, koulussa käytiin, opettajia kuunneltiin, paitsi se yksi luokassa aina äänessä, oli pakko hiihto, pakko yleisurheilu, laulu, kuvis yms kisat koulussa. Alaasteella leikittiin yhessä poikien kaa, yläasteella pareittain murkissa ulkona aina välkät, satoi tai paistoi. Pari opee aina kävi sätkällä tunnilla, toiset välkällä.
Kotona syötiin kala-makkarakeittoo, muusia ja lihapullia, pitsa tuli vasta n. 85 ravintolaan ihan mentiin, oli hienoo. Viikonlopun illat vietettiin serkulla ja mummolassa tai kierrettiin kylää ympäriinsä kävellen tai autoilla ja luisteltiin ja kesällä ajeltiin pyörillä uimaan ja jokapaikkaan ite. Tai perheen kanssa tätin mökille 2kk kalateltiin ja oltiin vaakiireityä. Tukka kiharalla pystyssä hulmusi, ei voinut olla liian suurta luomusta, vaatteet väljiä ja collegee ja lepakohihaa, sammareita ja farkkuja. VHS leffa Videoita käytiin vuokraa hämärientyyppien liikkeistä ja Ärrältä. Tv ei tullu muuta kuin LiveAid, Ja McGyver joku Hitchcock. Dianan ja Charlesin häät. Eipä tullu ikinä katottuu uutisia. Never. Radiosta nauhotettiin biisit kasetille ja musaliikkeestä abat, hassisenkoneet ja pellemiljoonat. Isä ja äiti olivat aina töissä, lapsilisät muutama markan kymppi kk, sai merkkarit, t-paijan ja Suosikit ostetuu ja julisteet liimattuu seinille, kattoon...pari kertaa käytiin risteilyllä Ruottissa ja Tallinnassa, tai yo lahjana Epsanjassa. Golfilla, Kuplalla tai Ladalla ajeltiin lukio läpi. Oli niin tylsää, muualle amikseen ja merten taa 90 luvuksi lamaa pakoon.Siis kävittekö te Tallinnassa risteilyllä 80-luvulla?
Tuo taisi olla feikkijonne. Puhui itsensä pussiin tuolla Tallinnan-risteilyväitteellään.
Mitä uutisiin tulee, niin niitähän seurattiin Suomessa tosi tarkkaan 80-luvulla, koska haluttiin tietää maailman asioista: uutiset olivat yksi kurkistusaukko maailmalle täältä vielä silloin niin turvaisasta lintukodosta.
Kylmän sodan uhka oli jatkuvasti läsnä jossain taustalla, joten myös nuoria ihmisiä kiinnosti kyllä kovasti, missä milloinkin mennään sen suhteen.
Matkustamisesta: ihmiset kävivät paljon risteilyllä Ruotsissa. Finnjetillä taas pääsi käymään Länsi-Saksassa ja Länsi-Saksan kautta pääsi kätevästi muualle Eurooppaan. Mutta eivät suomalaiset saati muut länsimaalaiset suinkaan missään Neuvostoliittoon kuuluvassa Tallinnassa käyneet risteilyllä. Viro oli vielä 80-luvulla osa Neuvostoliittoa ja täysin suljettu yhteiskunta. Ei sinne niin vain päässyt risteilemään kuten nykyään.
Suomesta lennettiin 80-luvulla paljon lomailemaan mm. Manner-Espanjan Aurinkorannikolle + Espanjan saarille: Mallorcalle, Ibizalle, Teneriffalle ja Kanariansaarille. Myös Italiaan ja Kreikkaan lennettiin paljon lomailemaan. Nuoret kävivät paljon interreilaamassa ympäri Eurooppaa ja näkivät maailmaa laajemmin. Vaihto-oppilaita lähti paljon Suomesta mm. Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan ja Länsi-Saksaan vuodeksi. Sieltä tultiin takaisin joko "maitojunalla" tai yhtä kokemusta rikkaampana.
Tällaisia juttuja tuli tänään mieleen.T. 49-vuotias täti
Kyllä Neuvostoliitossa käytiin 1980-luvulla, sinne pääsi matkustamaan. Tallinnaan meni matkustajalaivoja yms. viisumi piti tietysti olla kuten vielä pitkään 1990-luvullakin. 1980-luvulla suomalaiset matkailijat matkustivat paljon eri puolilla Neuvostoliittoa. Mustanmeren rannikon lomakohteet (mm. Sotsi, Krim, Batumi, Odessa) olivat suosittuja koska sinne sai edullisemmin matkan kuin vaikkapa Kreikkaan tai Espanjaan.
Suomalaiset matkustivat tietysti myös Leningradiin ja Moskovaan. Sekä vielä kauemmas mm. Uzbekistania myöten mutta näihin tietysti vähemmissä väärin kuin vaikkapa Leningradiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin eilen vaimoni serkun poikaa tapaamassa. Kysyin oliko hänen moponsa viritetty. Todellakin oli, huippunopeus 138km/h. Olen niin ylpeä pojasta. Kasarin henki elää!
Vierailija kirjoitti:
Kävin eilen vaimoni serkun poikaa tapaamassa. Kysyin oliko hänen moponsa viritetty. Todellakin oli, huippunopeus 138km/h. Olen niin ylpeä pojasta. Kasarin henki elää!
Oikein toimittu. Poika on vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhallista oli. Erilaisia ihmisiä ja nuorisoryhmiä. Sai olla vaatimattoman näköinenkin.
Se oli niin p***a vuosikymmen ettei sitä koskaan kyetä kuvaamaan totuudenmukaisesti. Omille lapsille usein kertonut kasarikauheuksista. Maa oli umpijunttila, radiosta ei tullut juuri koskaan poppia ja kunnon telkkariohjelmia tuli ehkä yksi per viikko. Tietokoneet oli niin onnettomia että hyvälle mielikuvitukselle oli käyttöä kun niillä ns pelejä pelasi. Minkäänsortin erilaisuutta ei siedetty mutta räkäkänni oli hyväksyttävää jopa johtavilta poliitikoilta. Hyi helkkari sitä aikaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasari oli paljon, paljon mahtavampaa aikaa kuin missään elokuvissa.
Ehkä suurimpana syynä siksi, koska olin nuori.
Juu, kasari oli pelkkää peilipalloo....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasariko kirjoitti:
"Te 80-luvulla eläneet, osaatteko kertoa että oliko kasari juuri sellainen kuin se esitetää elokuvissa ja sarjoissa?" Kyllä, mun elämä oli juuri sellaista :) Joka päivä meni eri elokuvan mukaan. Ja sitten heräsin.
Olen syntynyt 77, eli elin lapsuuden ja nuoruuttani kasarilla. Hyvät muistot kasarista. Se oli onnellista aikaa, ennen 90 luvun kamalaa lama aikaa Suomessa. Ja taitaa olla elämäni mukavin vuosikymmen, varsinkin kun tulevaisuutta katsoo.
Parhaimmat muistot nopeasti ajateltuna 1) Sain C64, se oli aivan parasta. 2) Ritari ässä TV:ssä 3) Meille hankittiin VHS videot.
80 -luku taisi olla sellainen optimismin ja kovan talouskasvun vuosikymmen. Joka heijasteli mukavia asioita ympärilleen. Joka vaihtuu negaatioon seuraavalla.
Olisi tosi mielenkiintoista kuulla kommentteja sellaisilta, ketkä olivat aikuisia kasarilla. Nuoruutta/lapsuutta kun muistelee, niin muistot ovat väkisin vahvasti värittyneitä. Johtuu siitä, että sen ikäisenä ei ole pahemmin vastuuta mistään.
Noo, olin 16 vuotias vuonna 1980 eli aika aikuinen.
1979 alkoi musiikissa tapahtua, kun tuli nuo uudet aallot, Pelle Miljoonasta alkaen.
Musiikki kasarilla oli parasta sekä tekninen kehitys laitteissa. Muistan elävästi CD levyn, kun musiikkiliikkeessä kaivopihalla myynnissä oleva uusi vinyyli oli satasen pintaan ja CD 110 markkaa.
Soittimia oli joillain, minulla sellanen kannettava, johonka oli virtalähdekelkka 230V ja RCA liittimet.
Elämä muuten oli vähän niinku ilman kännykkää ja nettiä, jolloin piti soittaa langalla asiat ja tapaamiset kavereille. Kävin paljon enemmän ulkona syömässä, koska kotona olin aika vähän. Leffa viikonloppu tai baari - siinä ne tai vaihtoehto b, nyhötys tytön kanssa. Seuraava murros oli videot, jolloin elokuvateatterit jäi paitsioon ja paljon hyviä teattereita meni kiinni. Tuli Bonnie&Clyde -kortti, jolla elokuva teatterit iski videoita vastaan. Ideana käydä kerran viikkoon leffassa ja 6kk jälkeen saat 50% alekortin. Sama juttu, kerran viikkoon leffassa ja saat Clyde kortin, 100% alea 6kk. Kävin parhaillaan 5 leffaa illassa katsoo. Ja kyllä, kerkee stadissa, kun ne teatterit oli aika lähekkäin. 80 luvun lopussa tuli eka lapsi ja 90 luvusta on musiikista aika hämärä kuva. Kaikkee uutta ja kivaa piti 80 luku sisällään ja palkka kehitystäkin koko vuosikymmen. No more.
Huolettoman kasarilapsuuden kivan kepeän tunnelman luoja tällaiset biisit, hyvä fiilis ja meininki :)
(Stacy Lattisaw - Dancin' Up A Storm)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan elävästi CD levyn, kun musiikkiliikkeessä kaivopihalla myynnissä oleva uusi vinyyli oli satasen pintaan ja CD 110 markkaa.
Siinä vaiheessa 80-luvulla, kun CD maksoi 110 markkaa, vinyyli-LP maksoi tyypillisesti joko 64 tai 68 markkaa. Hintalaput todistaa.
Tilastokeskuksen laskurin mukaan esim. vuoden 1987 rahanarvolla nämä hinnat ovat CD noin 35 euroa ja LP 20-22 euroa.
Olin aikuinen kasarin loppupuolella. En oikein tiedä, millaisena se esitetään leffoissa, en ole sellaisia leffoja juuri nähnyt. Poliittinen ilmapiiri oli toisenlainen kuin nykyään, lähes nykyajan peilikuva.
Silloin tehtiin jatkuvasti jotakin, kun ei ollut nettiä eikä kännyköitä. Täytyi jatkuvasti keksiä että mitäs tehtäisiin. Videot oli jo, mutta leffoja jaksoi vuokrata kyliltä ehkä yhden viikossa. Kuusnelonenkin oli jo joillain, mutta ne pari peliä oli aika äkkiä pelattu.
Olin hyvätuloinen, menevä, nuori Aikuinen kasarilla. Iso, kihara tukka, olkatoppaukset ja vyötärö.
Kavereiden kanssa käytiin töiden jälkeen harva se ilta elokuvissa, viinillä, pizzalla ja tanssiravintoloissa eli soittoruokaloissa, joissa tanssittiin ja tutustuttiin.
Ravintelissa oli kuri ja järjestys: hovimestari saattoi pöytään, josta kavaljeerit kävivät pokkaamassa tanssimaan. Käsilaukku ja drinkki olivat siinä pöydässä eikä kukaan kajonnut niihin.
Hyvin jaksoi töihin kahdeksaan, koska raflat menivät kiinni 00.30.
Hei.
Kirjoitin jutun Rokkivaari Hotanen nimikkeellä. Kiitos peukutuksista teille.
-kasari oli aikaa ( hyvää aikaa ), siellä kerrottiin ravintoloista ( soittoruokala pidin aiheesta ).
-äiti 49 kertoo myös hyvin kasarista.
-toki muutkin ovat kertoneet oman näkemyksen, osin on ollut erimielisyyttä.
-vaatetus oli kasarin mukainen mistä kerrotaan, ja olisikohan noi toppaukset tulossa takaisin.
toisin en ihan niin isoina kun siihen aikaan olivat, mutta se oli sitä kasari muotia, ei paha ?.
Kuten kerroin itsestäni kasari ajoilta, olin paljon auto purukoissa, ja autot kiinosta ja Chevy van.
Harmi vain ei siihen aikaan tuli paljon elokuvia leffoissa jossa oli ko autoa ja hinta sen mukainen. Tyytyminen oli silloin jaappaanilaiseen, ja oli hyvä coupe peli.
Jokainen on viettänyt kasarin omalla tyylillään, on mennyt hyvin tai huonommin. Itselläni meni hyvin intin jälkeen töihin ( oli työ ennen sama paikka ) ja uudempi auto (se coupe ) siitä alkoi kasari illat ja yöt ja aamulla töihin, hyvin jaksoi samoilla valoilla, niinhän tuolla joku kertoi ravintola illoista.
Kyllä ravintolassa kävin ja etupäässä Disco, toki osaan tanssia muutakin, nämä lavat tanssit onnistuu myös. Täytyy kyllä sanoa kun joku aloitti kysymällä kasari ajasta, kyllä siinä tuli haikea fiilis minulla ainakin, oli se sen verran hyvää aikaa, sanokaa mitä sanotte.
Katsotaan mitä vuosi 2023 tuo tullessan,
T Rokkivaari Hotanen
Nykyään sopivasti unohdetaan se ihan avoin naisviha, homofobia ja rasismi, mikä oli aivan arkipäivää kaikille. Sitä oli kaikkialla ja paljon. Kasari ja ysäri ei todellakaan olleet mitään idylliä.
Minun mielestä koko kasari jostain 1982 lähtien oli nousukautta ja kaikki asiat paranivat. Lehtiin tuli paksummat kannet, tuli mikrot, videot, tietokoneet, ulkomaiset vihannekset, ruoka ja hedelmät. Varsinaiset kulutusjuhlat kestivät kuitenkin vain pari vuotta kasarin lopussa. Suomi ja suomalaiset olivat köyhiä kasarin puoliväliin asti. Ajettiin vanhoilla 70-luvun autoilla ja asuttiin ankeahkosti. Suomi oli ahdasmielinen paikka elää jonnekin kasarin loppupuolelle asti. Uskonto ja Neuvostoliiton miellyttäminen hallitsivat politiikkaa. Moraali koettiin tärkeäksi ja siitä jokaisella oli omanlaisensa näkemyset. Suomessa uskottiin kaikkeen mitä lehdissä luki tai uutisissa kerrottiin. Totuus ja politiikka oli värittynyttä. Suomessa uskottiin yleisesti että suomalainen ruoka on puhtaampaa kuin ulkomailla tuotettu ja että suomalainen työ on laadukkaampaa kuin ulkomainen. Koulujen kokeissa testattiin "sivistyssanojen" osaamista. Nämä sivistyssanat oli englanninkielestä väännettyjä hirviöitä, vailla mitään järjellistä tarkoitusta. Esimerkkinä pendeliliikenne ja reversiibelivalssain. Auktoriteetteihin uskomista (poliitikot, opettajat, poliisit, virkamiehet) ei saanut kyseenalaistaa. Kasarilla kaikenlaisen markkinoinnin määrä räjähti. Kuluttajille oli luotu tarpeita aikaisemminkin, mutta kasarin lopussa uudenlaisia tarpeita onnistuttiin luoda joka kotiin. Kasarin lopulla alettiin myös huijata laajasti myymällä magneettirannekkeita sun muuta hömppää.
Olisi tosi mielenkiintoista kuulla kommentteja sellaisilta, ketkä olivat aikuisia kasarilla. Nuoruutta/lapsuutta kun muistelee, niin muistot ovat väkisin vahvasti värittyneitä. Johtuu siitä, että sen ikäisenä ei ole pahemmin vastuuta mistään.