Tukevasti keski-ikäiset naiset: mistä te aidosti ilahdutte?

Ihanantuoksuinen jalkavoide ja aamutossut.

Minulle kaikkein ihanin lahja on kasvohoito, koska harvoin raaskin sellaisen itselleni ostaa. Kirja on myös hyvä lahja ja jokin hyvä syötävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso jouluinen kukka-asetelma, johon on myös ympätty viherkasveja, joista hän voi Joulun jälkeen saada kestäviä, monivuotisia viherkasveja.

Kukkien kanssa et voi mennä vikaan. Naiset mieltävät kukkiin suuren tunnelatauksen. Kukkien kanssa et voi mennä vikaan. Älä kuitenkaan osta kaktusta: tappaa tunnelman.

Älä vain osta eroottisia alusasuja, ellet ole aivan varma.

Voi mennä pahasti pieleen. Joku hyasintti on vihon viimeinen, minkä haluan. Kaktus puolestaan kelpaisi hyvin.

Niinpä, aika moni harrastaa mehikasveja.

Kannattaisi nyt vaan ymmärtää, että ei ole olemassa lahjaa, josta kaikki naiset (tai miehet) ilahtuisivat.

Jos ei tunne ihmistä sen vertaa, että tietäisi mistä se tykkää, miksi edes antaa mitään? Eihän silloin olla niin läheisiä, että ollaan lahjomisväleissä.

Mitä jos kirjoittaisit kortin, johon laittaisit kaikkia hyviä ominaisuuksia, joita lahjansaajalta löytyy, sekä kivoja muistoja, joita sinulla hänestä on. Tavaraa ihmisellä voi olla jo liikaakin, mutta kehuja ja hyviä muistoja harvemmin. Kortin kylkeen voisi ostaa jonkin tässä ketjussa olleen asian, josta tiedät lahjansaajan pitävän esim. kukka, äänikirjapalvelu, hieronta-lahjakortti.

Jahas, uskoisin että joka muija painoon ja ikään katsomatta ilahtuisi uudesta, taitavasta ja iloisesta rakastajasta.

Vaihtakaamme tympeät ukkomme pirteisiin poikiin!

Kukat. Kauniita, eikä jää nurkkiin pyörimään. Tai lahjakortti ravintolaan tms.

Minä EN halua suklaata, mutta saan sitä joka vuosi enkä enää kehtaa sanoa, etten tykkää siitä. Ruokalahjat on muutenkin olleet kamalia. Jotain valkosipulimarinoituja porkkanoita ja karpalohyytelöä, hyi yrjö. Tulee tunne, ettei minua tunneta ollenkaan tai sitten vattuillaan urakalla.

Vierailija kirjoitti:

Kukat. Kauniita, eikä jää nurkkiin pyörimään. Tai lahjakortti ravintolaan tms.

Mikään ei ole surullisempi näky, kuin nuupahtanut kukkakimppu, joka pitää sulloa roskikseen. Kukat eivät ilahduta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso jouluinen kukka-asetelma, johon on myös ympätty viherkasveja, joista hän voi Joulun jälkeen saada kestäviä, monivuotisia viherkasveja.

Kukkien kanssa et voi mennä vikaan. Naiset mieltävät kukkiin suuren tunnelatauksen. Kukkien kanssa et voi mennä vikaan. Älä kuitenkaan osta kaktusta: tappaa tunnelman.

Älä vain osta eroottisia alusasuja, ellet ole aivan varma.

Silkkaa paskaa tuo, mitä kukista väität. Minä olen hortonomi  ja puutarha-alalla töissä ja voin vakuuttaa, että viimeinen asia, mitä olen koskaan halunnut lahjaksi, on kukat. En tykännyt kukkien saamisesta edes ennen koulutusta, vielä vähemmän nykyään kun tiedän mitä eettisiä ongelmia varsinkin leikkokukkien tuotantoon liittyy.

Enkä todellakaan halua niitä surkeita viherkasveja, joita valmiissa asetelmissa on. Kasvatan itse omat huonekasvini siemenestä.

Emmekä me muutenkaan elä mitään 50-lukua, suurin osa naisista EI liitä kukkiin mitään sen kummempaa tunnelatausta, lahjana siis. Toki minäkin olen kiintynyt OMIIN kasveihini, mutta en saa mitään kiksejä siitä, että Jormapetteri tuo minulla luudan kasvien sukuelimistä.

Summa summarum: Ihan kaiken kanssa voi mennä vikaan. Naiset ovat yksilöitä (jännä ja yllättävä tieto, ymmärrän), ja tykkäävät eri asioista. Täytyy tietää, mistä lahjan saaja tykkää.

No sehän on selvää, ettei hortonomille kannata kukkia viedä. Sehän on sama kuin veisi sikalanpitäjälle lahjaksi joulukinkun.

Vierailija kirjoitti:

Mistä helvetistä me voimme tietää, mitä joku sinun tuttusi haluaa?

Jos ihminen on niin läheinen, että sille kannattaa lahja antaa, sinun tulee havainnoida sitä, ja ihan itse tietää, mistä se tykkää. Suurin osa tässäkin ketjussa listatuista asioista on sellaisia naistenlehtivinkkejä "geneerinen ja väsynyt lahja, koska en oikeasti tunne sinua enkä välitä ottaa selvääkään mutta, hei lahja on aina lahja!"

Joku Hermesin huivikin on vain kallis versio Juhlapöydän konvehdeista, jos vastaanottaja ei satu olemaan Hermes-tyyppiä, tai kuvio/väri ei ole mieleen. Alusvaatteet menee samaan kategoriaan.

Minä sain lahjaksi Skinbased liukulumikengät, ja itse ajattelin ostaa puisen vaellussauvan. Itselleni siis.

Noin muuten tässä melko varhaisessa keski-iässä (44) koko joulu- ja lahjavouhotus on menettänyt merkityksensä.

Ei käy. Silloinhan pitäisi kiinnostua tuosta henkilöstä ja nähdä vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukat. Kauniita, eikä jää nurkkiin pyörimään. Tai lahjakortti ravintolaan tms.

Mikään ei ole surullisempi näky, kuin nuupahtanut kukkakimppu, joka pitää sulloa roskikseen. Kukat eivät ilahduta.

Tyhjä kuoharipullo ja tyhjä, rytistetty suklaarasiakin ovat surullisia näkyjä.

Niissä ei kuitenkaan ole samaa ongelmaa kuin siinä rumassa vaasissa joka pitää aina kaivaa esille komerosta kun sen antaja tulee kylään. Tai siinä karmeassa sisustustaulussa joka ei sovi sisustukseen tai niissä kävelysauvoissa joihin aina kompastuu porstuassa tai siinä hirveässä pipo-kaulahuivisetissä, jota on pakko pitää.

Ehkä tosiaan paras lahja olisi joulukukka tai suklaarasia ja lahjakortti citymarkettiin tai prismaan ym.

Lahjakortti ihonhoitoon. Huippumestaan tai ehkä pieneen fyllinkiin.

Minua ilahduttaisi nuori rakastaja. Sellaista ei vaan taida kovin helpolla saada jouluksi.

Ps. En ole tukeva

N41

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukat. Kauniita, eikä jää nurkkiin pyörimään. Tai lahjakortti ravintolaan tms.

Mikään ei ole surullisempi näky, kuin nuupahtanut kukkakimppu, joka pitää sulloa roskikseen. Kukat eivät ilahduta.

Minä ilahdun kukista, mutta inhoan kun niistä varisee aina jotain roskaa ympäriinsä. Ja lopuksi pitää jynssätä se limainen maljakko.

Menette johonkin uuteen ravintolaan syömään. 

Yhteinen tekeminen.