Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksei lääkäreille ole soveltuvuus/psykologisia testejä valintakokeessa?
Kommentit (40)
Niissä pitäisi yleensäkin olla paljon enemmän ja paljastavampia kysymyksiä, asenteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika harva lääkäri, etenkään kirurgi, on hyvä sosiaalisissa tilanteissa ihmisten kanssa. He ovat tieteilijöitä. Siksi on sairaanhoitajat välissä puskurina. Sairaalassa potilas ei välttämättä näe lääkäriä koko hoitojakson aikana.
Psykiatrit toki eri juttu, siinä voi potilas valita, ottaa tai jättää.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri on luonnontieteilijä. Osa heistä suuntautuu tutkimukseen, ja epäsosiaaliset tyyliin röntgenlääkäriksi. Hoitaja taas on lähestulkoon aina ihmisen kanssa tekemisissä.
Lääkärin kannalta on mukava, jos lääkäri saa itse päättää, että mitä taitoja häneltä vaaditaan. Potilaan kannalta ikävämpi homma varsinkin, kun lääkärin sosiaaliset taidot vaikuttavat huomattavasti hoidon onnistumiseen useiden tutkimusten mukaan.
Taksikuskiksi haluava ei voi päättää, että mopokortti riittää.
Lääkäri ei ole tieteilijä, vaan akateeminen työntekijä, jolle on määrätty tietty rutiinityö omassa työpaikassa.
Lääketieteen tutkija on tieteilijä. Toki joku voi olla lääkäri ja tieteentekijä yhtä aikaa; tutkinto antaa siihen valmiudet.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri on luonnontieteilijä. Osa heistä suuntautuu tutkimukseen, ja epäsosiaaliset tyyliin röntgenlääkäriksi. Hoitaja taas on lähestulkoon aina ihmisen kanssa tekemisissä.
Lääkäri on palveluammatissa. Jos olet lääketieteen tutkija, niin sitten voit nimittää itseäsi luonnontieteilijäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika harva lääkäri, etenkään kirurgi, on hyvä sosiaalisissa tilanteissa ihmisten kanssa. He ovat tieteilijöitä. Siksi on sairaanhoitajat välissä puskurina. Sairaalassa potilas ei välttämättä näe lääkäriä koko hoitojakson aikana.
Psykiatrit toki eri juttu, siinä voi potilas valita, ottaa tai jättää.
Sen takia pitäisikin olla psykologiset soveltuvuuskokeet, jotta olisi muunkinlaisia lääkäreitä kuin puhumattomia ja välinpitämättömän oloisia.
Opiskelijavalinnoissa käytettävillä soveltuvuustesteillä halutaan mitata lähinnä motivaatiota alan opintoihin. Ihan siis tiedoksi tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri on luonnontieteilijä. Osa heistä suuntautuu tutkimukseen, ja epäsosiaaliset tyyliin röntgenlääkäriksi. Hoitaja taas on lähestulkoon aina ihmisen kanssa tekemisissä.
....joo...miten ne potilastyötä tekevät lääkärit? Luonnontieteilee menemään vaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri on luonnontieteilijä. Osa heistä suuntautuu tutkimukseen, ja epäsosiaaliset tyyliin röntgenlääkäriksi. Hoitaja taas on lähestulkoon aina ihmisen kanssa tekemisissä.
....joo...miten ne potilastyötä tekevät lääkärit? Luonnontieteilee menemään vaan?
Näin he tekevät. Etkö ole huomannut? Koko ajan poissulkevat eri diagnooseja, ja se, mikä jää jäljelle, on se lopullinen diagnoosi. Se on luonnontieteilijyyttä.
Jos menee ei-luonnontieteilijäm hoidettavaksi, niin prosessi on toisenlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika harva lääkäri, etenkään kirurgi, on hyvä sosiaalisissa tilanteissa ihmisten kanssa. He ovat tieteilijöitä. Siksi on sairaanhoitajat välissä puskurina. Sairaalassa potilas ei välttämättä näe lääkäriä koko hoitojakson aikana.
Psykiatrit toki eri juttu, siinä voi potilas valita, ottaa tai jättää.
Jos verrataan jotain hätäkirurgiaa ei-akuuttipsykiatriaan, verrataan ihan ääripäitä.
Myös psykiatria on tiede.
Lisäksi sosiaaliset taidot ovat eri asia kuin arvot tai persoonallisuus.
Teologian maisteri ja pappi on "tieteilijä", mutta teologian maisteriksi opiskelu ei ole lupaus pappiudesta, vaan siihen haetaan erikseen. Lääketieteen lisensiaatti ei myöskään ole vielä lääkäri, vaan lääkärin lupa haetaan erikseen.
Papin työssä ei voi keskusteluajan varanneelle ihmiselle pitää luentoa uskonnosta ja jättää kävijää huomiotta sillä perusteella, että hän on uskonnon asiantuntija. Hyvän kohtaamisen periaatteet, jotka vaikuttavat myös lääkärin hoidon onnistumiseen on määritelty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri on luonnontieteilijä. Osa heistä suuntautuu tutkimukseen, ja epäsosiaaliset tyyliin röntgenlääkäriksi. Hoitaja taas on lähestulkoon aina ihmisen kanssa tekemisissä.
Lääkärin kannalta on mukava, jos lääkäri saa itse päättää, että mitä taitoja häneltä vaaditaan. Potilaan kannalta ikävämpi homma varsinkin, kun lääkärin sosiaaliset taidot vaikuttavat huomattavasti hoidon onnistumiseen useiden tutkimusten mukaan.
Taksikuskiksi haluava ei voi päättää, että mopokortti riittää.
Lääkäri ei ole tieteilijä, vaan akateeminen työntekijä, jolle on määrätty tietty rutiinityö omassa työpaikassa.
Lääketieteen tutkija on tieteilijä. Toki joku voi olla lääkäri ja tieteentekijä yhtä aikaa; tutkinto antaa siihen valmiudet.
Kyllä moni lääkäri tekee tutkimusta osana potilastyötä. Se ei vaan näy suoraan ulospäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykot osaa manipuloida itsensä lävitse.
Hirveästi lääkäreiden joukoissa on sellaisia, joilla on psykopaatin tai autistin piirteitä, eikä kovin ihmisläheisiä. En tiedä tuhotaanko ihmisyys lääkiksessä sitten, mutta kyllä ihmistä, että sairautta pitää hoitaa.
Ammatti(korkea)koulussa opetetaan tiettyyn ammattiin, tiettyjä tehtäviä hallitsemaan. Tiedetään siis millaisia tehtävät tulevat olemaan ja millaiset niihin soveltuvat parhaiten.
Yliopistossa tehdään tiedettä, luodaan uutta, jolloin vain taivas on rajana, ja "soveltuvuuden" sijaan tärkeintä on saada lahjakkaimmat sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään tuntuu että moni nuori hakee lääkikseen vain rahan ja statuksen vuoksi, ei sen takia että olisivat oikeasti kiinnostuneita lääketieteestä tai etenkään ihmisten hoitamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri on luonnontieteilijä. Osa heistä suuntautuu tutkimukseen, ja epäsosiaaliset tyyliin röntgenlääkäriksi. Hoitaja taas on lähestulkoon aina ihmisen kanssa tekemisissä.
....joo...miten ne potilastyötä tekevät lääkärit? Luonnontieteilee menemään vaan?
Näin he tekevät. Etkö ole huomannut? Koko ajan poissulkevat eri diagnooseja, ja se, mikä jää jäljelle, on se lopullinen diagnoosi. Se on luonnontieteilijyyttä.
Jos menee ei-luonnontieteilijäm hoidettavaksi, niin prosessi on toisenlainen.
Olen huomannut ja sitähän tässä aloituksessa kysyttiin, siis lääkärin sosiaalisia valmiuksia, ei hänen kykyjään luonnontieteilijänä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tuntuu että moni nuori hakee lääkikseen vain rahan ja statuksen vuoksi, ei sen takia että olisivat oikeasti kiinnostuneita lääketieteestä tai etenkään ihmisten hoitamisesta.
Ennenkö oli muka toisin? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tuntuu että moni nuori hakee lääkikseen vain rahan ja statuksen vuoksi, ei sen takia että olisivat oikeasti kiinnostuneita lääketieteestä tai etenkään ihmisten hoitamisesta.
Ennenkö oli muka toisin? :D
Läpäisit testin! :D
t.edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tuntuu että moni nuori hakee lääkikseen vain rahan ja statuksen vuoksi, ei sen takia että olisivat oikeasti kiinnostuneita lääketieteestä tai etenkään ihmisten hoitamisesta.
Ennenkö oli muka toisin? :D
Läpäisit testin! :D
t.edellinen
Kiva! Mikä on tulos?
En usko, että pääsykokeiden yhteydessä olisi mahdollista järjestää vakavasti otettavia luonnetestejä tai että tosissaan alalle pyrkivä ei osaisi esittää empaattista asiakaspalvelijaa sen aikaa, kun sitä mitataan. Jo opiskelemaan päässeiden karsiminen luonnetesteillä olisi monipuolista resurssien tuhlaamista.
Ja kuten on jo todettu, lääkäri on luonnontieteilijä.
Alue: Aihe vapaa
Lääkäri on luonnontieteilijä. Osa heistä suuntautuu tutkimukseen, ja epäsosiaaliset tyyliin röntgenlääkäriksi. Hoitaja taas on lähestulkoon aina ihmisen kanssa tekemisissä.