Aikuiset lapset, jo omillanne asuvat, ettehän mene vanhempien luokse jouluksi niin sanotusti valmiiseen pöytään!

Vierailija kirjoitti:

Huomaavatko kaikki, jossain välissä saattaa sille vanhemmalle äidille tulla jo jaksaminen eteen ja eläkkeestäkin menee aina enemmän lääkkeisiin.

Huomaavatko nämä viiskymppiset, äidithän yrittää sinnitellä viimeiseen asti.

Olen näistä keskusteluista huomannut moniem viiskymppisten jääneen teinin asteelle suhteessaan äitiin. Äiti jaksaa, äidillä rahaa, äidin pitää huomioida minut, ola mun mieliksi. Tarjota satumainem valmis joulu vielä 80 v lapsilleen ja näiden aikuisille lapsille. Ja kiitellä kahvipaketista ja suklaarasiasta kun pesee monen hengen lakanatkin joulun jälkeen.

Tuskinpa kukaan 5-kymppinen odottaa 'satumaista' äidin järjestämää joulua, vaan kuvittelee menevänsä sinne äidin mieliksi, ja äiti sitten ilmeisesti ei osaa puhua totta.

Olisihan se näin 60+ mummona ja pappana jo mukava päästä valmiiseen pöytään edes yhtenä jouluna.

4 lasta perheineen tulevat taas jouluna meille jo klo 12. Ihanaahan se toki on ja tuovat tänävuonna jo osan ruuistakin mukana (aiemmin lähinnä viiniä ja suklaata) mutta on tässä siivoamista ja laittamista enemmän kuin jaksaisi. Varsinkin nyt kun toivumme koronasta parhaillaan . Osa vielä jää yöksi joten joulupäivän aamiainen ja lounaskin pitää hoitaa.

Onneksi ei anoppi ole enää mukana, lapset hälisevät liikaa eikä hän jaksa koko iltaa. Aiemmin hekin olivat aina meillä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kovasti vanhuksia, jotka eivät halua viettää joulua lasten ja lastenlasten kanssa. Ymmärrän joskus, mutta jos on tapana möllöttä yksin niin onkosta jotain vikaa suhteissa?

Meillä syyt miksi jotkut ei mukana joulunvietossa: osa ulkomailla ja yhden vei jehovat.

Varmasti kaikki haluavat viettää joulua yhdessä. Onkin kysymys siitä, kuinka itsekukin omalta osaltaan osallistuu yhteisen joulun valmisteluun.

Vai näännytetäänkö ennestään sairaat, vanhat ihmiset yksin kaikilla mahdollisilla jouluvalmisteluilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on lokkeilua, jos aikuisena menee vanhempiensa vaivaksi. Moni mummo ei ilkeä tunnustaa että kärsii monestakin syystä, kun lapset tunkevat lapsineen passattavaksi.

Jotkut kyllä kertovat naapurille tai muulle tutulle. Noin oli minun työkaverille kertonut naapurin mummo että taas sama parin päivän urakka, jonka jälkeen itse saa levätä. Kertonut, että mitkä pyykkivuoretkin jää hänen pestäväkseen puhumattakaan joulunajan ruuanlaitosta ja leipomuksista.

Tunkevat? Väkisin ja kutsumatta? Jos kutsuu, voi halutessaan samalla toivoa apua valmisteluissa eikä marttyroida.

Voi kuule tuollaista voudaan käyttää ihan dissausvälneenäkin. Meistäkin valehdeltiin, että olisi rasitetty mummia liikaa lastenlastenhoidolla. Kateellisia ja katkeria valheita. Itseasiassa naurettavaa, kun mummi ei itse ikinä edes ajatellut noin. Ainoastaan hänen miesystävänsä oli sanonut hänelle noin. Oli jäänyt joku Tallinnan matka välistä kun juuri silloin piti lapset olla hoidossa ja harmitti varmaan.

Oikeasti lapset oli tosi vähän hoidissa mummilla ihan jos keskiverto mummeja miettii. Huom! vaikka sinulka ei olisi ollut kertaakaan lapsenlapset hoidossa tajuathan, että se ei ole normaalia se. Onneksi mummikasn ei mennyt totaaliisesti miesystävän katkeruystilityksiin mukaan. Kun mummi osti omilla rahoillaan jotain lastenlapsille, marmatti jotain että miksi ostat. Eivät edes asuneet yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä useampi isoäiti tuttava, jotka kertovat laittavansa lapsilleen ja heidän lapsilleen viimeisillä voimillaan kaiken valmiiksi jouluksi. Sääliksi heitä käy. Ja ihmetellä täytyy, kuinka jotkut käyttävät tilannetta hyväkseen, vai eivätkö edes huomaa, miltä tilanne näyttäytyy.

Kannattaisiko tuokin kertoa niille lapsille, eikä sinulle?

Kai kehoitit häntä avautumaan myös asiaan liittyville henkilöille?

Jos minut kutsutaan juhliin (oli ne sitten mitkä tahansa juhlat) oletan, että isäntäväki ne jaksaa järjestää. En erikseen ala kyselemään heidän jaksamisiaan.

Jas. Minä itte ei läheistensa jaksamisesta ole huolissaan. Mummotkin luulee olevansa huonoja mummoja jos eivät kutsu neljää lastaan ja 16 lastenlasta jouluksi. Vaikka ehkä verenpaine nousee heilläkin kattoon kun valmistautuvat. Lisäksi 24 lahjaa a 50 euroa.

Toki mummoa muistetaan, viedään hyasintti, kynttilä ja juhla-mokka 3,95.

Tottahan on ettei mummot emää tarvitse mitään mutta jos suinkin on varaa ja tietää mummun tilanteen, voisi vaikka lahjakortin ruokakauppaan antaa lahjaksi. K ja s kortit käy missä ryhmän kaupassa vaan

Vierailija kirjoitti:

Ap:n puolella!

Ollaan työssäkäyviä isovanhempia, pitkät päivät ja vielä lisäksi pitkät työmatkat. Ei meillä ole aikaa eikä voimiakaan enää rustata täyshoitolaa pystyyn, kun jälkikasvu haluaisi päästä helpolla. Mielellään ne rymistävät paikalle, valloittavat sohvat ja viihtyvät kännyköidensä kimpussa, meille kuuluisi täyshuolto ja siinä sivussa lastenlasten hoitaminen. Kyseessä siisä kolmekymppiset lapset puolisoineen ja lapsineen.

Suostun tähän kokoonpanoon enää sillä ehdolla, että jokainen tuo edes jotain nyyttäriperiaatteella, syömiset laitetaan yhdessä ja vaikka vuorollaan, jos muuten on ahdasta tai ruuhkaa. Ihaninta olisi se, että nuoret laittavat ja me saamme nauttia ajasta lastenlasten kanssa. Mieheni suhtautuisi lempeämmin, mutta koska  tuo rupeama on enimmäkseen kaatunut minun hoidettavakseni, on hänkin rinnallani tuonut tätä uutta ajatusmallia esille. Ja ihan hyvin se on otettukin vastaan.

Tämän joulun jälkeen en taidakaan olla puolikuollut ja iloinen siitä, että koko shitti on viimein ohi...

Tuo kuulostaa hyvältä. Kysehän tässä keskustelussa on siitä, että isovanhempi voi itse päättää, haluaako kantaa vastuun järjestelyistä vai jaetaanko homma toisin.

En ole mennyt koskaan. Puolison kanssa tehdään omat joulumme. 

Vierailija kirjoitti:

Ap:n puolella!

Ollaan työssäkäyviä isovanhempia, pitkät päivät ja vielä lisäksi pitkät työmatkat. Ei meillä ole aikaa eikä voimiakaan enää rustata täyshoitolaa pystyyn, kun jälkikasvu haluaisi päästä helpolla. Mielellään ne rymistävät paikalle, valloittavat sohvat ja viihtyvät kännyköidensä kimpussa, meille kuuluisi täyshuolto ja siinä sivussa lastenlasten hoitaminen. Kyseessä siisä kolmekymppiset lapset puolisoineen ja lapsineen.

Suostun tähän kokoonpanoon enää sillä ehdolla, että jokainen tuo edes jotain nyyttäriperiaatteella, syömiset laitetaan yhdessä ja vaikka vuorollaan, jos muuten on ahdasta tai ruuhkaa. Ihaninta olisi se, että nuoret laittavat ja me saamme nauttia ajasta lastenlasten kanssa. Mieheni suhtautuisi lempeämmin, mutta koska  tuo rupeama on enimmäkseen kaatunut minun hoidettavakseni, on hänkin rinnallani tuonut tätä uutta ajatusmallia esille. Ja ihan hyvin se on otettukin vastaan.

Tämän joulun jälkeen en taidakaan olla puolikuollut ja iloinen siitä, että koko shitti on viimein ohi...

Eli muutos ei lopulta vaatinut kuin suun avaamista. Oikeasti lapsien syyttäminen tilanteesta pelkästään ei oikein silloin koska vanhemmat mahdollistaneet passaamisellaan. Seuraava vaihe tosiaan se että sanotte että välillä te haluatte täysin valmiiseen pöytään jos nykyinenkin tuntuu rankalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kovasti vanhuksia, jotka eivät halua viettää joulua lasten ja lastenlasten kanssa. Ymmärrän joskus, mutta jos on tapana möllöttä yksin niin onkosta jotain vikaa suhteissa?

Meillä syyt miksi jotkut ei mukana joulunvietossa: osa ulkomailla ja yhden vei jehovat.

Varmasti kaikki haluavat viettää joulua yhdessä. Onkin kysymys siitä, kuinka itsekukin omalta osaltaan osallistuu yhteisen joulun valmisteluun.

Vai näännytetäänkö ennestään sairaat, vanhat ihmiset yksin kaikilla mahdollisilla jouluvalmisteluilla.

Jos ei ole päästään jo dementoitunut, uskon että vanhuksiakaan ei voi näännyttää vaan valmistavat sen minkä haluavat ja jaksavat ja avaavat suunsa jos eivät jaksa. Jos vanhus itse kutsuu luokseen, eikä ole dementoitinut, tuskin ongelma. Näin ainakin meillä. Joku ei osallistu vaikka jaksaisi tai pystyisi. Ei voi mitään. Kaikille ei joulu samalla tavalla tärkeä. Joidenkin mielestä noloa jos ei ole hankittu lahjoja ja jotkut eivät edes muista lahjojen hankkimista.

Sääli tietenkin, jos samassa taloudessa erilaisia näkemyksiä.

Olen jo 3 omillaan asuvan aikuisen äiti ja 2 lapsen mummi sekä kahden kotona asuvan alaikäisen äiti, sekä mamma miehen kahdelle aikuiselle lapselle ja heidän viidelle lapselle. 

Meille todellakin kaikki ovat tervetulleita valmiiseen pöytään ja valmiiseen jouluun jota olen suunnitellut taas - kuten joka joulu jo monta kuukautta aiemmin. Rakastamme miehen kanssa sitä, että kaikki haluavat viettää meillä joulun ja meidän joulu on ihana. Haluamme tarjota hyvää ruokaa, ohjelmaa, yhdessäoloa sekä lomaa kaikille jo pesästä lentäneille sekä perheen pienemmille naperoille. 

Ihan kuten muulloinkin, meillä on ovet aina auki ja vapaus tulla kuin hotelliin. Nehän ovat meidän mukuloita vaikka biologisesti ei kaikki olekaan omia, mutta meidän rakkaita, meidän jengiin kuuluvia joille haluaa kaikkea hyvää. Vävyt ja miniät, bonuslapset ja bonuslapsenlapset. 

Vierailija kirjoitti:

Ap:n puolella!

Ollaan työssäkäyviä isovanhempia, pitkät päivät ja vielä lisäksi pitkät työmatkat. Ei meillä ole aikaa eikä voimiakaan enää rustata täyshoitolaa pystyyn, kun jälkikasvu haluaisi päästä helpolla. Mielellään ne rymistävät paikalle, valloittavat sohvat ja viihtyvät kännyköidensä kimpussa, meille kuuluisi täyshuolto ja siinä sivussa lastenlasten hoitaminen. Kyseessä siisä kolmekymppiset lapset puolisoineen ja lapsineen.

Suostun tähän kokoonpanoon enää sillä ehdolla, että jokainen tuo edes jotain nyyttäriperiaatteella, syömiset laitetaan yhdessä ja vaikka vuorollaan, jos muuten on ahdasta tai ruuhkaa. Ihaninta olisi se, että nuoret laittavat ja me saamme nauttia ajasta lastenlasten kanssa. Mieheni suhtautuisi lempeämmin, mutta koska  tuo rupeama on enimmäkseen kaatunut minun hoidettavakseni, on hänkin rinnallani tuonut tätä uutta ajatusmallia esille. Ja ihan hyvin se on otettukin vastaan.

Tämän joulun jälkeen en taidakaan olla puolikuollut ja iloinen siitä, että koko shitti on viimein ohi...

Ei sitä joulua ole pakko juhlia jos se niin rasittaa. Typerää uhriutumista taas kun ei itse avannut suutaan. Tuntuu että sitä saamattomuutta PUHUA OMILLE LAPSILLE tämä koko ketju vain käsittelee.

Miksikäs ne mt-ongelmat on nykyään niin yleisiä? Johtaisiko sukupolvesta joka oli kyvytön loumaan suhdetta omiin lapsiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Huomaavatko kaikki, jossain välissä saattaa sille vanhemmalle äidille tulla jo jaksaminen eteen ja eläkkeestäkin menee aina enemmän lääkkeisiin.

Huomaavatko nämä viiskymppiset, äidithän yrittää sinnitellä viimeiseen asti.

Olen näistä keskusteluista huomannut moniem viiskymppisten jääneen teinin asteelle suhteessaan äitiin. Äiti jaksaa, äidillä rahaa, äidin pitää huomioida minut, ola mun mieliksi. Tarjota satumainem valmis joulu vielä 80 v lapsilleen ja näiden aikuisille lapsille. Ja kiitellä kahvipaketista ja suklaarasiasta kun pesee monen hengen lakanatkin joulun jälkeen.

Mun 74v. ja 75v. vanhemmat ovat terveitä. Tekevät kotityöt yhdessä. Ostavat jouluruoan valmiina. Ei tarvitse kuin lämmittää ruoka.

T. 52v.

Äitini kuoltua 7 vuotta sitten olemme viettäneet joulua vuorotellen meillä ja sisareni luona. Isälle nakitetaan vain kinkun hommaaminen, jotta ei tuntisi oloaan ulkopuoliseksi kuitenkaan. Siskon kanssa sitten yhdessä suunnitellaan ja tehdään muut ruoat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on lokkeilua, jos aikuisena menee vanhempiensa vaivaksi. Moni mummo ei ilkeä tunnustaa että kärsii monestakin syystä, kun lapset tunkevat lapsineen passattavaksi.

Jotkut kyllä kertovat naapurille tai muulle tutulle. Noin oli minun työkaverille kertonut naapurin mummo että taas sama parin päivän urakka, jonka jälkeen itse saa levätä. Kertonut, että mitkä pyykkivuoretkin jää hänen pestäväkseen puhumattakaan joulunajan ruuanlaitosta ja leipomuksista.

Tunkevat? Väkisin ja kutsumatta? Jos kutsuu, voi halutessaan samalla toivoa apua valmisteluissa eikä marttyroida.

Voi kuule tuollaista voudaan käyttää ihan dissausvälneenäkin. Meistäkin valehdeltiin, että olisi rasitetty mummia liikaa lastenlastenhoidolla. Kateellisia ja katkeria valheita. Itseasiassa naurettavaa, kun mummi ei itse ikinä edes ajatellut noin. Ainoastaan hänen miesystävänsä oli sanonut hänelle noin. Oli jäänyt joku Tallinnan matka välistä kun juuri silloin piti lapset olla hoidossa ja harmitti varmaan.

Oikeasti lapset oli tosi vähän hoidissa mummilla ihan jos keskiverto mummeja miettii. Huom! vaikka sinulka ei olisi ollut kertaakaan lapsenlapset hoidossa tajuathan, että se ei ole normaalia se. Onneksi mummikasn ei mennyt totaaliisesti miesystävän katkeruystilityksiin mukaan. Kun mummi osti omilla rahoillaan jotain lastenlapsille, marmatti jotain että miksi ostat. Eivät edes asuneet yhdessä.

Yllätys yllätys katkerimmat vihjaukset tulee lapsettomilta tai vanhuksilta, joilla ei lapsenlapsia tai huonot välit niihin.

Todellakin omat lapset puolisoineen ja lapsineen ovat tervetulleet valmiiseen pöytään.

Nyt kun lapset eivät enää pyöri jaloissa, on hyvää aikaa laittaa joulusapuskoita ja meillä sentään paremmat tulot kuin nuorilla.

Vanhuksen luo meneminen on toinen juttu, 95v anopille vien ruoat valmiina, niin ettei häen tarvitse tehdä mitään.

Meille saa tulla valmiiseen pöytään lapset ja lapsenlapset ja heidän puolisonsa. Osataan avata suu sitten kun homma ei enää toimi. Mutta niin kauan kuin toimii niin nautin siitä, että saan järjestää suuren sukujoulun jossa on valmis pöytä vieraille.

Olemme eläkkeellä ja nautimme kovasti kun aikuiset lapset ja lapsenlapset tulevat jouluksi. Ei rasita ruuanlaittokaan kun ostamme valmiit ruuat.

Älä sitten, anoppini, kutsu meitä teille, jos on niin rasittavaa.

Tiedoksesi: tekisin mieluiten jouluruoan omaan kotiini, mutta kun poikasi tuntee syyllisyyttä, jos kieltäytyy kutsustasi.

Ehdotin pojallesi, että kutsutaan sinut meille, mutta ei, koska äidin joulupöytä.

Olen pahoillani, että en ilman erillistä pyytämistä tee pöytääsi mitään, kun en haluaisi edes olla koko pöydässä. Näin rehellisesti..

Vierailija kirjoitti:

Meillekin saa tulla valmiiseen pöytään. Vanhempani eivät kuitenkaan koskaan tule, koska "me niin tykätään olla kotona". Mahdotonta olla vastavuoroinen, jos toinen osapuoli ei sitä halua.

Minua ärsyttävät ihmiset, jotka eivät kestä että joku muu isännöi tai emännöi.

Hehhehheh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on lokkeilua, jos aikuisena menee vanhempiensa vaivaksi. Moni mummo ei ilkeä tunnustaa että kärsii monestakin syystä, kun lapset tunkevat lapsineen passattavaksi.

Jotkut kyllä kertovat naapurille tai muulle tutulle. Noin oli minun työkaverille kertonut naapurin mummo että taas sama parin päivän urakka, jonka jälkeen itse saa levätä. Kertonut, että mitkä pyykkivuoretkin jää hänen pestäväkseen puhumattakaan joulunajan ruuanlaitosta ja leipomuksista.

Tunkevat? Väkisin ja kutsumatta? Jos kutsuu, voi halutessaan samalla toivoa apua valmisteluissa eikä marttyroida.

Voi kuule tuollaista voudaan käyttää ihan dissausvälneenäkin. Meistäkin valehdeltiin, että olisi rasitetty mummia liikaa lastenlastenhoidolla. Kateellisia ja katkeria valheita. Itseasiassa naurettavaa, kun mummi ei itse ikinä edes ajatellut noin. Ainoastaan hänen miesystävänsä oli sanonut hänelle noin. Oli jäänyt joku Tallinnan matka välistä kun juuri silloin piti lapset olla hoidossa ja harmitti varmaan.

Oikeasti lapset oli tosi vähän hoidissa mummilla ihan jos keskiverto mummeja miettii. Huom! vaikka sinulka ei olisi ollut kertaakaan lapsenlapset hoidossa tajuathan, että se ei ole normaalia se. Onneksi mummikasn ei mennyt totaaliisesti miesystävän katkeruystilityksiin mukaan. Kun mummi osti omilla rahoillaan jotain lastenlapsille, marmatti jotain että miksi ostat. Eivät edes asuneet yhdessä.

Yllätys yllätys katkerimmat vihjaukset tulee lapsettomilta tai vanhuksilta, joilla ei lapsenlapsia tai huonot välit niihin.

Minua ei lapsettomana kiinnosta kyllä pätkänkään vertaa jonkun tuntemattoman lapsenlapsellisen joulusta vihjailu saatika että olisin katkera. Katkera mistä?