Aikuiset lapset, jo omillanne asuvat, ettehän mene vanhempien luokse jouluksi niin sanotusti valmiiseen pöytään!

Kyllä menen, jos muusta ei ole sovittu. Isäni etenkin osaa kyllä avata suunsa ja pyytää tuomaan joku ruokalaji tai jotain kaupasta. Jouluisin ei ole pyytänyt mitään. Oletteko te ap:n kaltaiset noin onnettomia, ettette pysty puhumaan suoraan omille lapsillenne?

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin menen, kun on pyydetty, vien lapsenikin ja myös sisarukseni perheineen tulee kutsuttuina. Keittiöönsä äiti ei ole ikinä muita laskenut.

Jaksamisen lisäksi on myös ne kustannukset

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti, ettei kinkun paistaminen ole rasittavaa. No, kuka tilaa, noutaa, maksaa ja valmistaa sen kinkun ym.t jouluruoat, parhaassa tapauksessa monta jouluateriaa kahveineen ja muiden tarjottavineen ja lisäksi majoittaa useampihenkisiä perheitä asunnoissaan, järjestää lapsille "ohjelmaa".

Kunpa tietäisitte, kuinka paljon nämä asiat vaativat yli 70 vuotiailta, kun alkaa olla erilaisia kremppoja esim. tukielimissä. Mutta eihän mummot ja papat valita...muuta kuin ikätovereilleen.

Luitko mun viestin? Mun 70+ vanhemmat ovat terveitä. Tekevät yhdessä kotityöt. He haluvat että minä ja sisko menemme sinne. Myös mun aikuinen lapsi ja mun mies tulee sinne. Eli 4 aikuista käy siellä.

Tarjovat kinkkua ja valmisruokaa. Joulutorttu on ainut minkä äiti tekee itse. Sekin on tehty valmiista taikinasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mene. Kamalaa, että aikuiset ihmiset menevät vanhemmilleen vaivoiksi. 

Parempi ja terveempi malli onkin se, missä kaikki vaan kököttävät omissa kodeissaan ja eivät ikinä tapaa ketään.

Höpöhöpö. Terve malli on se, että kaikki osallistuva tavalla tai toisella. Ja perheet kokoontuvat yhteen, jotka haluavat.

Monesti se vastuun jakaminen on helpointa niin, että etukäteen sovitaan kuka tuo mitäkin. Ei niin, että pienessä keittiössä on yhtäkkiä monta kokkia, joista suurin osa ei tiedä missä mikin tavara on. Teen itse mielelläni kaikenlaista, mutta olisi kauhistus mennä säntäilemään jonkun toisen keittiöön, enkä omaankaan keittiööni vieraita kaipaa. Näistä sopimuksista vaan pitäisi pystyä sitten pitämään kiinni. Järjestin itse joulun jokunen vuosi sitten ja pyysin anoppia tuomaan tämän ja tuon ja hän innoissaan suostui. Lopulta toi ihan kaiken sen mitä oli ennenkin tehnyt jouluksi, vaikka olin vastaavat jutut itse jo tehnyt. No, olipahan ruokaa...

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Me mennään miehen vanhemmille ja he missään nimessä EIVÄT HALUA että osallistumme valmisteluihin. Olen koettanut tarjota apuani kyllä, mutta eivät he halua. Joku vuosi ilmoitin suoraan että teen porkkanalaatikon, mutta menin sitten tekemään sen väärin  XD  Joten kyllä vaan, me  mennään heille ihan loisimaan. Se on heidän toiveensa. Ja me taas luovutaan omista visioistamme joulun suhteen ja vietetään se heidän tavallaan.

Minä tein maksalaatikon. Lapset kertoivat, että Saarioisten äidit tekevät parempaa. 

Itse ovat kutsuneet ja halunneet että mennään, pitääkö jättää menemättä kun joku palstalla käskee? Luulen että pahastuisivat kovasti, jos ei mentäisi. Luonnollisesti autetaan siinä missä voidaan eikä mennä tyhjin käsin.

Joka vuosi kutsutaan ja aina olen töissä vielä aatonaattona. Olisiko sitten parempi kieltäytyä kun en minä kehtaa teitä vaivata?

Vierailija kirjoitti:

Älkää kutsuko aikuisia lapsianne valmiiseen pöytään jouluksi jos se ei ole ok

No tämä. Miksi kutsuvat, jos eivät haluaisi lapsiaan sinne? Ja jos lapset ehdottaa, että mitäs jos tultais, niin voi sanoa, että tänä vuonna ei sovi. Jos sanoo, että hyvin sopii, tervetuloa, niin aika erikoista sitten itkeä vauvapalstalla, etteivät saisi tulla.

Jos minä kutsun vanhempani kylään, niin en minäkään vain oleta, että toisivat ruokia mukanaan, vaan kyllä pyydän tuomaan ne tietyt asiat, jos jotain heiltä haluan. Muussa tapauksessa oletus on, että kutsuja tarjoaa.

ElisabethB kirjoitti:

Samat sanat. Ei tarvitse osallistua ruuanlaittoon, kunhan tulevat kotiin. Otan ilolla lapset vastaan, laitan pöydän koreaksi ja nautimme siitä, että saamme viettää taas joulun koko perheen voimin. Voi tulla joulu, ettei päästä yhdessä kokoontumaan ja nyt nautitaan kaikesta kun vielä voidaan.

Kotiin? Eikö aikuisilla lapsilla ole jo oma koti? Oletko niitä äitejä, isoäitejä ja anoppeja joiden mielestä vain lapsuudenkoti aikuistuneiden lastenkin on ainoa oikea koti?

Menen vanhempieni luokse, mutta en valmiiseen pöytään. Hoidan kuusen ja joulusiivoukset ja vien mm. suklaat, viinit ja jälkkärit, äiti kyllä tekee ruoat. Äitini inhoaa siivoamista, joten tämä työnjako toimii. Sitten kun äiti ei enää jaksa/kykene niin sitten teen ruoatkin.  

Vieraassa keittiössä on hankala tehdä mitään. Toki voin kuoria perunat tai kattaa pöydän, mutta nämä on yleensä tehty ennen kuin tulen valmiiseen pöytään. Astioiden tiskaukseenkaan en saa osallistua, koska on paremmat kupit ja kipot pöydässä. Joskus olen kinkkua sulatellessa käynyt tekemässä lumityöt, mutta aina ei aattoiltana sada lunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin menen, kun on pyydetty, vien lapsenikin ja myös sisarukseni perheineen tulee kutsuttuina. Keittiöönsä äiti ei ole ikinä muita laskenut.

Jaksamisen lisäksi on myös ne kustannukset

Just haastateltiin radiossa jotain mummoa joka kertoi että mielellään haluaa tarjota lapsilleen ja lapsenlapsilleen joulun, kun näillä on paljon tiukempaa ja hänellä ei. Ja aikaakin on ja jaksamista, toisin kuin lastensa pikkulapsiperheissä. Samaa mieltä oli oma isäni kun halusi järjestää mökkijoulun pohjoisessa, ei ottanut meiltä lapsilta rahaa vastaan ollenkaan (ruokia laitettiin kyllä yhdessä). Että älkääpä nyt yleistäkö, jotkut ihan oikeasti ja aidosti haluaa ne lapset perheineen luokseen eikä kustannukset tai vaiva ole ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti, ettei kinkun paistaminen ole rasittavaa. No, kuka tilaa, noutaa, maksaa ja valmistaa sen kinkun ym.t jouluruoat, parhaassa tapauksessa monta jouluateriaa kahveineen ja muiden tarjottavineen ja lisäksi majoittaa useampihenkisiä perheitä asunnoissaan, järjestää lapsille "ohjelmaa".

Kunpa tietäisitte, kuinka paljon nämä asiat vaativat yli 70 vuotiailta, kun alkaa olla erilaisia kremppoja esim. tukielimissä. Mutta eihän mummot ja papat valita...muuta kuin ikätovereilleen.

Aivan. Joulun tarkotus tuon ikäisille on olla rasittunut ja valittaa siitä sivullisille.

Toinen lapsi tuli jo kotiin, toinen tulee vasta aatonaattona. Tämä aiemmin saapunut lapsi lupasi pestä saunan, tehdä jotain joulupöytään ja jelppiä loppuviikosta siivouksessa. Tykkään.

No, enpä ole koskaan mennyt valmiiseen pöytään, sen jälkeen kun olin ehkä 12- vuotias. Nyt olen keski-ikäinen ja kokkaan kahdelle liikuntarajoitteiselle vanhukselle ja yhdelle kokkausrajoitteiselle miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se näin 60+ mummona ja pappana jo mukava päästä valmiiseen pöytään edes yhtenä jouluna.

4 lasta perheineen tulevat taas jouluna meille jo klo 12. Ihanaahan se toki on ja tuovat tänävuonna jo osan ruuistakin mukana (aiemmin lähinnä viiniä ja suklaata) mutta on tässä siivoamista ja laittamista enemmän kuin jaksaisi. Varsinkin nyt kun toivumme koronasta parhaillaan . Osa vielä jää yöksi joten joulupäivän aamiainen ja lounaskin pitää hoitaa.

Onneksi ei anoppi ole enää mukana, lapset hälisevät liikaa eikä hän jaksa koko iltaa. Aiemmin hekin olivat aina meillä.

Kamalaa. Miksi aikuiset lapset eivät voi vuorostaan järjestää joulua. 

Koska äiti/vanhemmat ei saa suutaan auki ja pyydä sitä. Hymyssä suin sanotaan että tottakai te tulettu ja sitten purnataan joka suuntaan selän takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin menen, kun on pyydetty, vien lapsenikin ja myös sisarukseni perheineen tulee kutsuttuina. Keittiöönsä äiti ei ole ikinä muita laskenut.

Jaksamisen lisäksi on myös ne kustannukset

Just haastateltiin radiossa jotain mummoa joka kertoi että mielellään haluaa tarjota lapsilleen ja lapsenlapsilleen joulun, kun näillä on paljon tiukempaa ja hänellä ei. Ja aikaakin on ja jaksamista, toisin kuin lastensa pikkulapsiperheissä. Samaa mieltä oli oma isäni kun halusi järjestää mökkijoulun pohjoisessa, ei ottanut meiltä lapsilta rahaa vastaan ollenkaan (ruokia laitettiin kyllä yhdessä). Että älkääpä nyt yleistäkö, jotkut ihan oikeasti ja aidosti haluaa ne lapset perheineen luokseen eikä kustannukset tai vaiva ole ongelma.

Niin kun työtoverin vanhemmat/appivanhemmat ovat varakkaita, sit ihmetellään miksi ei omat appivanhemmat, tavalliset duunarieläkeläiset tarjoa joulua lapissa täydellä ylläpidoilla ja kalliilla lahjoilla.

Vierailija kirjoitti:

ElisabethB kirjoitti:

Samat sanat. Ei tarvitse osallistua ruuanlaittoon, kunhan tulevat kotiin. Otan ilolla lapset vastaan, laitan pöydän koreaksi ja nautimme siitä, että saamme viettää taas joulun koko perheen voimin. Voi tulla joulu, ettei päästä yhdessä kokoontumaan ja nyt nautitaan kaikesta kun vielä voidaan.

Kotiin? Eikö aikuisilla lapsilla ole jo oma koti? Oletko niitä äitejä, isoäitejä ja anoppeja joiden mielestä vain lapsuudenkoti aikuistuneiden lastenkin on ainoa oikea koti?

Omalta lapselta kuulin hänen opiskeluaikanaan, että hänellä on koti ja kotikoti, joista tämä jälkimmäinen tarkoittaa lapsuuskotia. Minusta hauskasti sanottu.

Kyllä menen. Se on äidilleni jopa tärkeämpää kuin minulle. En ole jouluihminen joten en jäisi suremaan jos äitini päättäisi ettei laitakaan joulua.