Lue keskustelun säännöt.
Anoppi haluaa, että matkustamme joulunpyhinä mummolaan - olenko kohtuuton, kun en halua?
18.12.2022 |
Mieheni ollessa lapsi/nuori, heidän perheensä matkusti aina joulunpyhiksi miehen äidin luokse maalle, kun miehen vanhemmilla alkoi töistään joululoma. Perhe vietti mummolassa monta päivää ja palasi usein vasta uuden vuoden jälkeen takaisin kotiin. Tätä perinnettä jatkui siihen asti, kunnes mies muutti pois kotoa eli vielä miehen teinivuosinakin matkustivat mummolaan.
Minä ja mies olemme työssä, jossa olemme töissä lähes poikkeuksetta jouluisin. Usein käy niin, että olemme töissä eri päivinä: molemmat ollaan töissä aattona, mies joulupäivänä ja minä tapaninpäivänä. Joskus harvoin sattuu niin, että oltaisiin molemmat vapaalla joulupäivänä, vaikka muuten oltaisiin töissä. Töiden vuoksi meillä ei ole koskaan ollut tarkkaa ohjelmaa joulunpyhiksi: saunat, jouluruoat ja muut tehdään silloin, kun ne töiden puolesta sopii. Emme ole halunneet ottaa joulusta ylimääräistä stressiä eikä meillä vietetä joulua mitenkään isosti. Emme myöskään haluaisi tunkea joulunpyhiä täyteen tekemistä, vaan haluaisimme työpäivien jälkeen myös levätä.
Meille syntyi lapsi ja anoppi haluaa, että alamme lapsen myötä viettää joulunpyhät mummolassa, kuten miehen lapsuudessa oli tapana. Anoppi on ehdoton siinä, että hän haluaa meidän matkustavan joulunpyhinä mummolaan - vaihtoehto ei ole se, että anoppi tulisi välillä meille jouluna. Anoppi on hyvässä kunnossa eli kyse ei ole siitä, että hän ei kykenisi matkustamaan. Matkaan mummolaan menee tunti, eikä työpaikkojen sijainnin takia ole mahdollista viettää joulua mummolasta ja käydä sieltä käsin töissä (työmatkoihin menisi kohtuuttomasti aikaa, työpaikat eivät sijaitse asuinkaupungissamme). Anoppi haluaa itse olla se, joka laittaa jouluruoat ja hän haluaa lapsenlapsensa saavan sellaiset joulut, kuin oma poikansa sai. Tänä vuonna menemme mummolaan joulupäivänä, kun miehellä on vapaapäivä töistä ja minä olen hoitovapaalla vauvan kanssa.
Ollaan miehen kanssa ehdotettu anopille seuraavaa järjestelyä: jos olemme miehen kanssa töissä joulunpyhinä, menisimme perheenä kylään vasta 27.12. Tai jos meillä on vapaapäivä molemmilla joulupäivänä, niin mentäisiin mummolaan silloin käymään päiväseltään. Tai jos ollaan koko joulu töissä ja anoppi haluaisi ehdottomasti nähdä jouluna, niin hän voisi tulla meille. Ollaan yritetty miehen kanssa puhua anopin kanssa tästä asiasta, mutta ehdotukset tasapuolisesta näkemisestä kaikuvat kuuroille korville. Jos jollakulla on vastaava ongelma/on ollut tällaista, niin kiinnostaisi kuulla, miten ratkaisitte tilanteen?
Ja kun joku kuitenkin kysyy: minun vanhempiani näemme vasta reilusti joulun jälkeen/tammikuussa, koska vanhempani ymmärtävät meidän olevan jouluna kiinni töissä. Tällöin vanhempani matkustavat meidän luokse tai me vanhemmille, vanhempani eivät oleta meidän matkustavan aina sinne.
Ap
Kommentit (510)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen anoppina jo kauan sitten siihen suostunut että olen se huonompi mummula. Meillä ei jouluja , kesälomilla poiketaan ohimennen, toisella mummolla viikkokausia kesälomalla. Poika voi joskus lasten kanssa olla jonkun päivän.
Olen vähän vanhempi, köyhempi, mutta en ole mikään alkoholisti tai mt-ongelmainen.Näinhän se on, jokainen perhe elää niinkuin tahtoo. Poikanikaan ei ole mitään mummola-malleja nähnyt koska meillä ei niitä ollut. Kummatkin elossaolevat, mummonsa ja toiselta puolelta vaarinsa, asuivat piskuisessa yksiössä jo siihen aikaan.
Ainakin sinulla on suht huono lukutaito. Aloittaja kertoi, että hänen vanhemmillaan he eivät käy jouluna lainkaan. Ovat normaalisti jouluna töissä, ja anoppi valittaa tästä.
Ja usein ongelma on siinä, että miehet eivät itse ole niin kovia mummolaan viejiä. Nykyisissä parisuhteissa ollaan tasa-arvoisia, ja nainen huolehtii suhteesta omaan sukuunsa, mies omaansa. Jos miestä ei kiinnosta, ei se vaimoon liity mitenkään, eikä anoppiuteen.
Ei tosiaan anopit kuulu miniöille mitenkään . Ihan totta, kun lukee tätä vauvapalstaa, miniät ovat täysin neitraaleja anopeilleen, anopin poika vaan ei vie miniää lapsuuskotiinsa. Näinhän se oli?
Aloiruksesta riippumatta, näitä myöhempiä kommentteja lukien, 90 % mummolousta on vaimon vanhempien luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särähtää kyllä korvaan tuo, että anoppi haluaa lapsenlapsensa saavan sellaiset joulut kuin hänen poikansa sai. Teillä on nyt oma perhe ja te päätätte, millaiset joulut teidän lapsenne saavat. Anopin täytyy kunnioittaa teidän rajoja. On teidän vuoronne luoda omat perinteenne. Jos haluatte olla jouluna kotona, voitte hyvin olla.
Mutta perheen mielipide ei ole yhtä kuin ap:n mielipide
Mutta pitäisi olla! Nih.
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon täällä on minäminä-tyyppisiä mielipiteitä. Ajatteleeko kukaan enää lapsen tai sen jo iäkkään ja ehkä yksinäisen läheisen kannalta vai painaako "työ on tärkeintä" ja "ei huvita, ei jaksa, liian pitkä matka, mulla ei ole kivaa" vaakakupissa eniten?
Ei ihme, että Suomi on täynnä yksinäisiä vanhuksia. Ja lapset näkevät joulunakin ne vanhemmat, joiden pitää kerätä voimia töihin - sen sijaan, että mahdollistettaisiin nuoremmille ja vanhemmille sukupolville hetki iloita toistensa seurasta juuri heille tärkeänä ajankohtana.
Soh, soh, kuului muurahaispesästä.
Aloittajan anoppi ei ole yksinäinen vanhus jumissa kotonaan, vaan terve ihminen, joka ei halua poistua kotoaan muualle joulun viettoon. Ja miksi työt ovat huono syy kieltäytyä vierailusta? Aika harvassa työssä voi sanoa, että jätän tässä hommat hoitamatta ja lähden anoppilaan jouluksi. Kaikissa ammateissa ei työvuoroja voi valita.
Kiitos Luojalle ettei mun miehellä saati sitten anopillakaan ole mitään tiettyjä jouluperinteitä! Joulua kyllä vietetään, mutta rennolla otteella. Ja samanlaisesta suvusta tulen itsekin. Kuka vierailee milloin missäkin, sopiminen on aina helppoa. Tai jos jotkut haluavat viettää joulun keskenään kotona, se on täysin ok kaikille, nähdään sitten vaikka joulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettisin ensisijaisesti lapsen kannalta. Ja myös lapsen isoäidin kannalta, koska yhteisten muistojen luomiseen ei ole välttämättä kovinkaan montaa vuotta. Tunnin ajomatka ei ole pitkä. Toki myös työn ja jaksamisen mukaan.
🤮
Miksei yhteisiä muistoja voisi sitten luoda siellä toisessa mummolassa, äidin vanhempien luona?
Eiköhän 90 % mummoloista ole vaimon vanhempien luona? Isänpuoleiset mummolat ovat niitä toissijaisia jossa kaikki on väärin , etenkin se anoppi.
Meillä olemme aina olleet tasapuolisia, hyvin tarkkaan. Aloittajakaan ei ollut joulua viettämässä omien vanhempiensa luona, vaan töissä. Se vaan ei anopilla mennyt jakeluun.
Hoitovapaalla on. Johan se on sanottu. Mies tosin on kai töissä, mutta vaikka ei olis, ei sitä kuunnella. Tämä on nyt naisten sota. Miehet ja lapset toteltkoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei teidän tarvitse mitään sleittää tai perustella.
Pysykää kotona, kutsukaa käymään. Jos ei tule, ei tule.
Miksi näin kylmästi? Eikö miehen äidille voi selittää asiaa ystävällisesti?
Perheen ulkopuolisille ei tarvitse selittää mitään tekemisiään.
Ihan normaalit käytöstavat. Kutsuu ja sitten toinen vastaa tuleeko vaiko ei. Ihan kuten ihmisten kanssa yleensä.
Onneksi emme ole samaa sukua.
Mikä on noin pelottavaa normaalissa käytöksessä?
Normaalia käytöstä on puhua sisarusten ja vanhempien kanssa elämän iloista ja suruista, vaikka kaikilla olisi omat perheet. Ei ole normaalia eristää heitä ulkopuolisiksi joilla ei ole mitään merkitystä, koska on mennyt naimisiin ja saanut lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon täällä on minäminä-tyyppisiä mielipiteitä. Ajatteleeko kukaan enää lapsen tai sen jo iäkkään ja ehkä yksinäisen läheisen kannalta vai painaako "työ on tärkeintä" ja "ei huvita, ei jaksa, liian pitkä matka, mulla ei ole kivaa" vaakakupissa eniten?
Ei ihme, että Suomi on täynnä yksinäisiä vanhuksia. Ja lapset näkevät joulunakin ne vanhemmat, joiden pitää kerätä voimia töihin - sen sijaan, että mahdollistettaisiin nuoremmille ja vanhemmille sukupolville hetki iloita toistensa seurasta juuri heille tärkeänä ajankohtana.
Soh, soh, kuului muurahaispesästä.
Aloittajan anoppi ei ole yksinäinen vanhus jumissa kotonaan, vaan terve ihminen, joka ei halua poistua kotoaan muualle joulun viettoon. Ja miksi työt ovat huono syy kieltäytyä vierailusta? Aika harvassa työssä voi sanoa, että jätän tässä hommat hoitamatta ja lähden anoppilaan jouluksi. Kaikissa ammateissa ei työvuoroja voi valita.
Perheelliset ihmiset joka ainoa joulu töissä? Joopa joo! Eikö noissa vuorotella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi ei taida käsittää, että te olette joulut töissä? Olisiko itse lähtenyt koko perheen voimin äitinsä luo keskellä työviikkoa? Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei teidän tarvitse mitään sleittää tai perustella.
Pysykää kotona, kutsukaa käymään. Jos ei tule, ei tule.
Miksi näin kylmästi? Eikö miehen äidille voi selittää asiaa ystävällisesti?
Perheen ulkopuolisille ei tarvitse selittää mitään tekemisiään.
Ihan normaalit käytöstavat. Kutsuu ja sitten toinen vastaa tuleeko vaiko ei. Ihan kuten ihmisten kanssa yleensä.
Onneksi emme ole samaa sukua.
Mikä on noin pelottavaa normaalissa käytöksessä?
Normaalia käytöstä on puhua sisarusten ja vanhempien kanssa elämän iloista ja suruista, vaikka kaikilla olisi omat perheet. Ei ole normaalia eristää heitä ulkopuolisiksi joilla ei ole mitään merkitystä, koska on mennyt naimisiin ja saanut lapsia.
Täh?
Mistä ihmeestä sinä puhut?
He ovat perheen ulkopuolisia. Ei se estä puhumasta heidän kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas: mitä ap haluaa ja mitä anoppi haluaa.
Miehen haluista ei sanaakaan. Joo: miehen kans on yrittänyt selittää anopille jotain, mutta se ei kerro vielä miehen omasta tahdosta mitään.
Lapsillakaan ei todennäköisesti tule koskaan olemaan omaa tahtoa.
Ei ole kyse siitä mitä ap haluaa tai mies haluaa, vaan siitä, että kumpikin on jouluna töissä, ja se suututtaa anoppia. Ja valitettavasti, siihen ei lapsillakaan ole sanomista.
Ainakin tämän provoperheen lapset vois laittaa isompana aina anopin luokse jouluna, kun aina jokaikinen aatto menee töitä tehdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon täällä on minäminä-tyyppisiä mielipiteitä. Ajatteleeko kukaan enää lapsen tai sen jo iäkkään ja ehkä yksinäisen läheisen kannalta vai painaako "työ on tärkeintä" ja "ei huvita, ei jaksa, liian pitkä matka, mulla ei ole kivaa" vaakakupissa eniten?
Ei ihme, että Suomi on täynnä yksinäisiä vanhuksia. Ja lapset näkevät joulunakin ne vanhemmat, joiden pitää kerätä voimia töihin - sen sijaan, että mahdollistettaisiin nuoremmille ja vanhemmille sukupolville hetki iloita toistensa seurasta juuri heille tärkeänä ajankohtana.
Soh, soh, kuului muurahaispesästä.
Aloittajan anoppi ei ole yksinäinen vanhus jumissa kotonaan, vaan terve ihminen, joka ei halua poistua kotoaan muualle joulun viettoon. Ja miksi työt ovat huono syy kieltäytyä vierailusta? Aika harvassa työssä voi sanoa, että jätän tässä hommat hoitamatta ja lähden anoppilaan jouluksi. Kaikissa ammateissa ei työvuoroja voi valita.
Perheelliset ihmiset joka ainoa joulu töissä? Joopa joo! Eikö noissa vuorotella?
Minä olen ammatissa, jossa jouluna on töitä. Kerran 10 vuodessa taitaa osua kohdalle jouluvapaa, nämä kiertävät työyhteisössä. Vielä ei ole osunut kertaakaan, koska olen välissä vaihtanut työpaikkaa pari kertaa. Nykyisessä työpaikassa olen ollut kohta 4 vuotta, joten vapaan joulun pitäisi koittaa vielä ennen 2030-lukua. Usko tai älä, mutta monissa työpaikoissa ollaan töissä 365 päivänä vuodessa ja joku nekin vuorot hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon täällä on minäminä-tyyppisiä mielipiteitä. Ajatteleeko kukaan enää lapsen tai sen jo iäkkään ja ehkä yksinäisen läheisen kannalta vai painaako "työ on tärkeintä" ja "ei huvita, ei jaksa, liian pitkä matka, mulla ei ole kivaa" vaakakupissa eniten?
Ei ihme, että Suomi on täynnä yksinäisiä vanhuksia. Ja lapset näkevät joulunakin ne vanhemmat, joiden pitää kerätä voimia töihin - sen sijaan, että mahdollistettaisiin nuoremmille ja vanhemmille sukupolville hetki iloita toistensa seurasta juuri heille tärkeänä ajankohtana.
Soh, soh, kuului muurahaispesästä.
Aloittajan anoppi ei ole yksinäinen vanhus jumissa kotonaan, vaan terve ihminen, joka ei halua poistua kotoaan muualle joulun viettoon. Ja miksi työt ovat huono syy kieltäytyä vierailusta? Aika harvassa työssä voi sanoa, että jätän tässä hommat hoitamatta ja lähden anoppilaan jouluksi. Kaikissa ammateissa ei työvuoroja voi valita.
Perheelliset ihmiset joka ainoa joulu töissä? Joopa joo! Eikö noissa vuorotella?
Ei. En ole aloittaja, mutta tiedän paljon töitä, missä jouluna juuri on sesonki, missä kaikkien on oltava töissä. Ja meillä on oman perheen nuorilla aikuisilla työvuoroja jouluna. Onneksi asumme samassa kaupungissa, niin pääsemme näkemään, mutta jotkut työt nyt on vaan hoidettava, ja joissakin sellaisissa ammateissa on krooninen työvoimapula.
Anoppi: "pakko kai nekin on kutsua, muuten loukkaantuvat".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon täällä on minäminä-tyyppisiä mielipiteitä. Ajatteleeko kukaan enää lapsen tai sen jo iäkkään ja ehkä yksinäisen läheisen kannalta vai painaako "työ on tärkeintä" ja "ei huvita, ei jaksa, liian pitkä matka, mulla ei ole kivaa" vaakakupissa eniten?
Ei ihme, että Suomi on täynnä yksinäisiä vanhuksia. Ja lapset näkevät joulunakin ne vanhemmat, joiden pitää kerätä voimia töihin - sen sijaan, että mahdollistettaisiin nuoremmille ja vanhemmille sukupolville hetki iloita toistensa seurasta juuri heille tärkeänä ajankohtana.
Soh, soh, kuului muurahaispesästä.
Aloittajan anoppi ei ole yksinäinen vanhus jumissa kotonaan, vaan terve ihminen, joka ei halua poistua kotoaan muualle joulun viettoon. Ja miksi työt ovat huono syy kieltäytyä vierailusta? Aika harvassa työssä voi sanoa, että jätän tässä hommat hoitamatta ja lähden anoppilaan jouluksi. Kaikissa ammateissa ei työvuoroja voi valita.
Perheelliset ihmiset joka ainoa joulu töissä? Joopa joo! Eikö noissa vuorotella?
Ei. En ole aloittaja, mutta tiedän paljon töitä, missä jouluna juuri on sesonki, missä kaikkien on oltava töissä. Ja meillä on oman perheen nuorilla aikuisilla työvuoroja jouluna. Onneksi asumme samassa kaupungissa, niin pääsemme näkemään, mutta jotkut työt nyt on vaan hoidettava, ja joissakin sellaisissa ammateissa on krooninen työvoimapula.
Jos näin todella on, niin kahta suurempi syy jatkossa tarjota lapsille jonkun surkean vuoropäiväkotijoulun sijaan sukujoulu.
Haluaisin viettää stressitöntä joulua, mutta nämä anoppilajoulut pilaavat tämän haaveen.
Anoppi puhuu koko ajan ja kyselee jatkuvasti. Sataan kertaan saa sanoa, että on hyvää itsetehtyä porkkanalaatikkoa ja en jaksa santsata enempää. Kyllä on parasta porkkanalaatikkoa, mitä olen syönyt. Eikö riittäisi, että kerran sanon, että on hyvää ja sillä se? En jaksaisi hössötystä ja vakuutteluja, haluaisin vaan nauttia yksinkertaisesta joulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miehen kanssa vetää yhtä köyttä tuossa. Isoin virhe on se, jos lupaudutte joka vuosi kyläilemään mummon toiveen takia. Äkkiä tuosta muodostuu mummon mielessä perinne, jota ei voi missään nimessä katkaista.
Tätä hieman pelkäänkin. Asia on selvästi anopille tärkeä ja hän on tässä harvinaisen ehdoton. Miehellä ja minulla on kuitenkin realiteettina se, että tulemme vastaisuudessakin olemaan jouluna töissä eli "ongelma" ei häviä mihinkään.
Ap
Nyt on tuhannen taalan paikka aloittaa teidän oman perheen omat joukuperinteet. Ilmoitatte mummolle, että olette joulun oman perheen kesken ja kutsutte hänet teille sellaisena päivänä kylään, joka teille sopii. Jos haluatte sisällyttää jouluperinteisiinne anoppilassa vierailun, niin menkää sinne. Anoppi saattaa kokea hankalia tunteita asian tiimoilta ja kiukutellakin, mutta miettikää mikä on teille tärkeämpää, anopin vai teidän perheen tyytyväisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon täällä on minäminä-tyyppisiä mielipiteitä. Ajatteleeko kukaan enää lapsen tai sen jo iäkkään ja ehkä yksinäisen läheisen kannalta vai painaako "työ on tärkeintä" ja "ei huvita, ei jaksa, liian pitkä matka, mulla ei ole kivaa" vaakakupissa eniten?
Ei ihme, että Suomi on täynnä yksinäisiä vanhuksia. Ja lapset näkevät joulunakin ne vanhemmat, joiden pitää kerätä voimia töihin - sen sijaan, että mahdollistettaisiin nuoremmille ja vanhemmille sukupolville hetki iloita toistensa seurasta juuri heille tärkeänä ajankohtana.
Soh, soh, kuului muurahaispesästä.
Aloittajan anoppi ei ole yksinäinen vanhus jumissa kotonaan, vaan terve ihminen, joka ei halua poistua kotoaan muualle joulun viettoon. Ja miksi työt ovat huono syy kieltäytyä vierailusta? Aika harvassa työssä voi sanoa, että jätän tässä hommat hoitamatta ja lähden anoppilaan jouluksi. Kaikissa ammateissa ei työvuoroja voi valita.
Perheelliset ihmiset joka ainoa joulu töissä? Joopa joo! Eikö noissa vuorotella?
Ei. En ole aloittaja, mutta tiedän paljon töitä, missä jouluna juuri on sesonki, missä kaikkien on oltava töissä. Ja meillä on oman perheen nuorilla aikuisilla työvuoroja jouluna. Onneksi asumme samassa kaupungissa, niin pääsemme näkemään, mutta jotkut työt nyt on vaan hoidettava, ja joissakin sellaisissa ammateissa on krooninen työvoimapula.
Jos näin todella on, niin kahta suurempi syy jatkossa tarjota lapsille jonkun surkean vuoropäiväkotijoulun sijaan sukujoulu.
Sen sukujoulun voisi tarjota sillä, että ne isovanhemmat suostuisivat jouluksi matkustamaan sinne lapsenlapsen perheen luo. Isovanhemmat voisivat katsoa lasta sillä aikaa, kun vanhemmat käyvät töissä. Sen sijaan vängätään, että pitäisi sen Erkki-Eevin tulla meille viettämään joulua. Lopputuloksena lapsenlapsen perhe jää kotiinsa, vanhemmat ovat töissä, lapsi vuoropäiväkodissa ja isovanhemmat mököttää, kun ei tultu kylään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miehen kanssa vetää yhtä köyttä tuossa. Isoin virhe on se, jos lupaudutte joka vuosi kyläilemään mummon toiveen takia. Äkkiä tuosta muodostuu mummon mielessä perinne, jota ei voi missään nimessä katkaista.
Tätä hieman pelkäänkin. Asia on selvästi anopille tärkeä ja hän on tässä harvinaisen ehdoton. Miehellä ja minulla on kuitenkin realiteettina se, että tulemme vastaisuudessakin olemaan jouluna töissä eli "ongelma" ei häviä mihinkään.
Ap
Nyt on tuhannen taalan paikka aloittaa teidän oman perheen omat joukuperinteet. Ilmoitatte mummolle, että olette joulun oman perheen kesken ja kutsutte hänet teille sellaisena päivänä kylään, joka teille sopii. Jos haluatte sisällyttää jouluperinteisiinne anoppilassa vierailun, niin menkää sinne. Anoppi saattaa kokea hankalia tunteita asian tiimoilta ja kiukutellakin, mutta miettikää mikä on teille tärkeämpää, anopin vai teidän perheen tyytyväisyys.
Näissä haasteena on se, että perheen tyytyväisyys meinaa yleensä kahta asiaa: perheen äidin tyytyväisyys ja perheen isän tyytyväisyys. Äiti ehkä haluaisi kotijoulun, mutta isästä on enemmän kuin ok mennä lapsuuskotiin äitinsä lihapatojen ääreen.
Meillä appivanhemmat muuttivat yhtäkkiä hornan tuuttiin niin että meiltä oli sinne 500 kilsan matka.
Aiemmin asuivat 2 tunnin matkan päässä jolloin oli vielä ihan helppo käydä jopa päiväseltään.
Sitten alkoi se loputon kitinä siitä miten emme koskaan käy ja että miehen pitäisi hankkia töitä sieltä syrjäkyliltä jne.
Minulla on epäsäännöllinen työ ja miehellä paljon pitkiä työmatkoja.
Ja tie tai rautatie kulkee vain sinne. Ei tänne.
Ei ole kyse siitä mitä ap haluaa tai mies haluaa, vaan siitä, että kumpikin on jouluna töissä, ja se suututtaa anoppia. Ja valitettavasti, siihen ei lapsillakaan ole sanomista.