Mitä sanoa työhaastattelussa vahvuuksiksi, kun niitä ei kerta kaikkiaan ole
Minulla ainakin lyö täysin tyhjää, kun pitäisi kertoa omista vahvuuksista. Nimittäin kun minulla ei ole niitä vahvuuksia, joista olisi työelämässä mitään hyötyä.
Kommentit (213)
Omat vahvuudet löytää usein vasta kun on jo pureutunut työelämään.
No keksi jotain. Sano että olet luotteva, maalaisjärkinen ja vastuullinen. Haluat hoitaa työsi kunnialla ja yrität aina parhaasi.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Työhaastattelussa tarkoitus on valhdelle sen minkä ehtii. Jos ei tätä ole tajunnut, saa ollakin työtön.
Melko surullista. Jos vahvuus on rehellisyys ja aitous niin en ainakaan itse edes haluaisi paikkaan jonka arvoihin kuuluu valehtelu.
Ja muutenkin typerää, jos hakija joutuu valehtelemaan haastattelussa itsestään niin eihän hän välttämättä ole lainkaan sitä mitä haetaan. Ihan skitso asetelma.
Haluatko töitä vai et? Kaikkia ihmisiä se valehtelu ei häiritse, joten ne valehtelee töitä hakiessa vielä enemmän. Jos olet täysin rehellinen, niin et tule töitä saamaan.
Valehtele olennaiset asiat ja kerro rehellisesti joku epäolennainen asia, niin kuulostt paljon vakuuttavammalle.
Aloittajan vahvuus on olla tavallinen tennarin kuluttaja.
Sano, että olet mukavan miehen maineessa. Tai naisen.
Sama ongelma. Työelämässä kaikesta suoriutunut muiden mielestä kiitettävästi.
Krapula paskani on todella vahvan tuoksuinen.
Haloo ne vahvuudet pitää liittää jotenkin siihen haettavaan työhön. Jos haet trukkikuskiks niin mitä järkeä kertoa että sun ystävät pitää sua mukavana ihmisenä tai että oot hyvä neulomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on vahvuuksia. Usein tuota kysymystä ajatellaan liian monimutkaisesti, eikä nähdä jotain arkista juttua omaksi vahvuudeksi. Työelämässä on hyötyä aika monesta asiasta, myös sellaisista mitä ei heti tule ajatelleeksi.
Nimenomaan tämä. Tärkein vahvuus lopultakin on ihminen kokonaisuutena, kaikkine luonteenpiirteineen. Työpaikoilla ja tiimeissä tarvitaan erilaisia ihmisiä. Kaikkien ei tarvitse olla niitä sosiaalisia työyhteisön keskipisteitä, meitä hiljaisia ja rauhallisia tarkkailijoitakin tarvitaan
Eli teistä kumpikaan ei osannut sanoa, mitä ap:n pitäisi haastattelussa vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrot, että olet ihmisenä luotettava ja rauhallinen, keskityt olennaiseen ja jos olet perheenäiti, kerrot organisaatiokyvystäsi ja taidostasi keskittyä olennaiseen ja priorisoida asiat.
Älä mainitse turhaa vaatimattomuuttasi :)
Jokainen rekrytoija vetää viivan nimen yli, jos vedotaan äitiyteen ja sen mukanaan tuomaan organisointikykyyn. Rekrytoijaa kiinnostaa työelämän näytöt, ei kuvitteelliset mammanäytöt.
Itse asiassa olen aina ihmetellyt, millainen huithapeli täytyy olla, jos se äitinä oleminen tuntuu niin haastavalta että ihan organisointikyky kehittyy.
t: Itsekin rekrytoijan pallilla istunut äiti-ihminen
Riippuu monta vekaraa löytyy. Muutama hiukan eri ikäistä vekaraa vaatii kyllä kohtuullisia organisointikykyjä
Rekrytoija ikävä kyllä arvioi myös, onko elämäntilanne sellainen, että jaksaa kyseistä työtä tehdä kaiken muun lisäksi.
Esim.mitä erityisemmät lapset, sitä kuormittuneempi vanhempi. Työnantaja voi nähdä tämän riskialttiina sijoituksena.
Sanot että olet sitkeä ja taipumaton kuin kataja. Jos eivät valitse sinua nyt, niin tulet hakemaan sinne aina uudelleen ja uudelleen. Niin välttyisivät jatkuvalta uusintarekrytoinnilta.
Vahvuuskin on työmarkkinoilla heikkoutta. Kokemusta kyllä pitäisi olla, mutta miltei 30 vuoden työkokemusta yhdeltä alalta, joista 22 vuotta on ollut yrittäjänä, ei tunnuta kyllä pidettävän meriittinä, vaan ennemminkin riippakivenä.
Tuo 4 hakemuksenkin täyttäminen alkaa tuntua todella turhauttavalta, kun ikääntyneellä koulutuksella ei mitään painoarvoa ja päivittämiseen eivät riitä aika, ei motivaatio ja kaikkein vähiten resurssit ja sitten tulee vielä juridisiakin rajoitteita.
Sorminäppäryyttä kasaamis- tai kokoonpanolinjoille ei ole, eikä vuosikausia yötyötä tehneenä olisi oikein fyysisiäkään jaksamisen edellytyksiä, eikä empatia ole ikinä ollut parisuhteissakaan omia vahvuuksiani.
Siistejä toimistotöitä ma-pe 8-16, joissa ei tarvitsisi osata ennestään kymmentä eri it-ohjelmaa, ei enää nykyisin ole olemassakaan. Jos korkeakoulutettuja akateemisia ihmisiä on kortistot väärällään ja nuorille ei ole kuin pätkätöitä, niin todella naurettavaa ja alistavaa on tuo työpaikkojen hakeminen, varsinkin kun itse on ollut se työllistäjä, joka on kerännyt tälle valtiolle suuret määrät auto-, ajoneuvo-, polttoaine-, arvonlisä- ja tuloveroja. Tervetuloa päähän potkittujen joukkoon ja vieläpä vain elinkeinonvapauden riistämisen vuoksi!