Oletko koskaan käynyt mielisairaalassa vierailemassa
Kommentit (85)
Ihan leppoisaa oloa toi on ollut, kaksi kertaa "hoidossa".
Eka kerralla en tainnut edes lääkäriä tavata, toisella kerralla oli joku kandi, joka kirjasi kertomani päin persettä, ei siis edes kuunnellut.
Ns. omahoitaja ei kummallakaan kerralla jutellut kanssani hoitoon liittyvistä asioista.
Television katselua, tupakkahuoneessa istumista, ruokailua, lääkkeitä, nukkumista. Et sellaista "hoitoa", keskivaikea masennus ja itsariyritykset.
Ekan "hoito"jakson jälkeen ajanvaraus psykologin juttusille, toka kerran jälkeen ois itse pitänyt varata aika.. joo, en mennyt.
Eri kunnat kyseessä, toka isompi kaupunki, joka mielestäni jätti heitteille, ei masentuneella itsaripotilaalla ole voimia itse hakeutua jatkohoitoon.
Nyt lääkkeetön, kaikki o.k., mutta siitä ei kotikaupunkini mielenterveyshoito ansaitse kiitosta.
Olen käynyt ja myös vienyt mielisairaalassa potilaana olevan usein virkistäytymään kahvioon tai ujlos kävelylle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä Niuvanniemessä useammalla osastolla.
Ei, et sinä töissä ole ollut! Se on jotain terapiaa, että teillä potilailla teetetään jotain yksinkertaista työtä, kuten astioiden pesua, siivousta yms.
Ei siellä mitään töitä teetetä:D istutaan tupakalla, jutellaan niiden kanssa jotka haluaa jutella, on erillaisia kuntoilu mahdollisuuksia ja myös uintia, sauna, kirjasto. Voi käydä kahvilla vaikka läheisessä kahvilassa kunhan pyytää luvan päästä osastolta ulos. Ihan oman voinnin mukaan. Sitten kun voit liian hyvin niin potkivat ulos.
Olen. Ihan samanlainen kuin muutkin sairaalan osastot, paitsi yksityishuoneet ja mukavat sohvat yleisissä tiloissa. Hyvin rauhallista. Ihan tavallisia ihmisiä lepäämässä. Aloittaja ei ole tainnut olla, koska hakee ilmeisesti jotain tavallisesta poikkeavaa?
Äitiäni kävin tapaamassa Lapinlahdessa. Silloin todella toivoin, että ei ole periytyvää tai että olisin vahingossa vaihtunut synnärillä toiseen vauvaan. Oli kyllä niin kukkuu -porukkaa osa potilaista, että en itse sellaiseen paikkaan koskaan halua. Pahin pelkoni on joutua pakkohoitoon.
Olen ollut osastolla hoidossakin kolme kertaa, ei hyviä muistoja pahemmin siitä
Mummuni oli aikoinaan mielisairaalassa ja sinne ei saanut lapset mennä. Onko psykiatrinen osasto sitten sama kuin ennen oli mielisairaala. Käytetäänkö enää nimeä mielisairaala. Psykiatrisella osastolla olen käynyt kaveria katsomassa ka muutamaa sukulaista. Osa potilaista oli ihan zompieita. Ihmettelin sitä.Tämä oli 1990 luvun alussa.
olen ja olen ollut siellä suljetulla 1,5 kk, en olisi päässyt pois jos en olisi sylkenyt niitä lääkkeitä aina maitolasiin syödessä, kerran pakottivat ottamaan ja olin sekaisin 2 tuntia sohvalla, mitään ei pystynyt ajattelemaan, riivattuja potilaita läääkkeissä kaikki
Vierailija kirjoitti:
Mummuni oli aikoinaan mielisairaalassa ja sinne ei saanut lapset mennä. Onko psykiatrinen osasto sitten sama kuin ennen oli mielisairaala. Käytetäänkö enää nimeä mielisairaala. Psykiatrisella osastolla olen käynyt kaveria katsomassa ka muutamaa sukulaista. Osa potilaista oli ihan zompieita. Ihmettelin sitä.Tämä oli 1990 luvun alussa.
Psykiatrisia osastoja on sairaaloissa, psykiatrinen sairaala on oma laitoksensa. Ja niitä on edelleen. Itse vietin lapsuuttani piirin mielisairaalan lähellä.
Siskoani kävin katsomassa. Oli siellä nuorten osastolla pari vuotta. Ovet olivat lukossa etteivät pääsee karkuun. Paljon katosi siskolta tavaraa, koska olivat yhteishuoneissa. Rauhallinen tunnelma kun kävin, olivat niin lääkittyjä. Nuorena pelotti käydä siellä, kun tuntui että ne arvioivat minuakin ja kohta ottavat sisälle.
Eiköhän ne ole muuttuneet inhimillisemmiksi paikoiksi tai ainakin toivon niin. Mun tyttöystävä oli joskus 18 v.sitten ja siellä lähinnä porukka oli tupakkahuoneessa tupakoimassa ja keskustelemassa. Mun tyttöystävä sai joltain miespuoliselta asiantota kommenttia. Jotain siihen tyyliin,et mitä sä tääl teet kun olet niin kaunis.Tämä mies ei ollut asakas tai potilas vaan henkilökuntaa.
Olen vierailulla tällä hetkellä. Vierailun pitäisi loppua helmi-maaliskuussa.
Jotenkin tulee näistä jutuista mieleen vanhainkodit. Vanhuksetkin lääkitään vahvasti.
Lääke on vastaus kaikkiin ongelmiin. Oikeilla mömmöillä voidaan valita paapoille kakkapäivä, jolloin ulostus onnistuu.
Minkä asian täytyy täyttyä, että joutuu/pääsee hoitoon?
Kyllä olen. Kahden eri henkilön luona.
Vierailin toisilla osastoilla potilastovereiden luona, kun olin muutaman kuukauden lukittuna kidutuslaitokseen.
Monta kertaa. Jos luu on murtunut, sitä korjataan. Jos sydän ei toimi, sitä korjataan. Jos mieli on rikki, sitä korjataan.
Vierailija kirjoitti:
Minkä asian täytyy täyttyä, että joutuu/pääsee hoitoon?
Että olet mielisairas, vaikkapa psykoottinen.
Hoitaja psykalta
Olen käynyt kultaani katsomassa, pääsi pois jo. Ihan mukava korkeaturvallisen laitoksen fiilis kun sisään ja ulospääsy täytyi tilata.
Mua kiinnostaa, se mikä on oikeasti mielenterveyden häiriö. Kahvikuppineuroosikin on mielenterveyden häiriö. Jos siin sua pelottaa, ja sen takia sun kahvikuppi tärisee.
Onko kaikki määritelmästä kiinni?
Ennen sai vähän oudotkin juosta vapaasti.
Pitääkö olla vaaraksi?