Enpä olisi arvannut 5v sitten että elämäni on näin surkeaa tänään; tinderistä ei saa matcheja, baariin ei ole varaa mennä, kaikki tutut ovat...
Koko loppuelämätätä yksinäisyyttä?
Mitä olen tehnyt väärin? 187cm, kroppa tosi tikissä, hampaat valkoiset, suorat ja hoidetut, vaatteet siistit ja uudet, hygienia kunnossa, joka kuukausi parturissa ja sängen trimmaus 2x viikossa JNE jne...kaikki perusjutut kunnossa, ja kroppa paljon keskoarvon yli.
Silti yksin vaan...
M36
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Onkohan ap:n ongelma se, että on liian trimmattu/sliipattu ja vähän sellainen nipottava ja vaativa kuva tulee siitä. Useimmat kuitenkin toivoo, että parisuhteessa olisi sellainen tietty rentous ja saa olla oma itsensä kotonaan sen toisenkin seurassa. Hyvännäköisetkin naiset voi olla epävarmoja sellaisen miehen seurassa, joka tuntuu syynäävän jokaisen ihovirheen tms.
Omahyväinen ja itsekäs luonne estää kyllä tehokkaasti tutustumisen. Kukaan ei halua olla pelkkä lihakimpale- ei edes ne ulkonäkö keskeisimmät naiset.
Vierailija kirjoitti:
Harrastan lajia missä on puolet naisia. Aika paljon naiset siellä kiinnostuu vaikka olen niitä yleensä ainakin 10 vuotta vanhempi. Ne ei sitä tosin tiedä ennen kuin asiasta kerron. En ole mikään superkomea, mutta kroppa on kunnossa ja hyvätapainen. Yleensä kaikki olettaa että olen sinkku ja korjaan olevani naimisssa.
Mukava luonne ja hyvät käytöstavat kyllä vetää ihmisiä puoleensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parisuhde ole mikään palkinto hyvin suoritetusta elämästä.
Joo, tämä. Minusta osittain vika on kaikissa niissä somen, netin ym self-help videoissa, artikkeleissa, kirjoissa jne. Nehän menee kaavan mukaan "Jos teet x, y, z, ja jos olet x, y z, niin tulet saamaan sen ja sen asian ja elämäsi tulee olemaan sellaista ja sellaista."
Todellisuudessa elämässä ei ole mitään takuita. Kukaan, ei siis KUKAAN, ei yksikään self-help guru, ei yksikään nettikirjoittaja, ei yksikään incel, ei yksikään Andrew Tate, tai Jordan Peterson voi luvata kenellekään rahtusen verran yhtään mitään tässä elämässä, koska elämässä ei ole takuita. Asioita pitää tehdä niiden itsensä takia. Esim. käydä salilla, koska tykkää itse henkilökohtaisesti siitä tunteesta, että kroppa on vahva ja ketterä, koska itse nauttii treenaamisesta ja siitä tulevasta fiiliksestä, EI jotta sillä tavoin saisi jonkun naisen, tai arvostusta jonkun silmissä. Sama pätee ihan kaikessa. Asioita pitää tehdä niiden itsensä ja oman itsensä takia siinä hetkessä, koska elämä ei tapahdu milloinkaan muulloin kuin juuri nyt. Jos vihaa kaikkea mitä tekee ja tekee sitä vain sen takia, jotta tulevaisuudessa olisi jotain, tai saisi naisen, tietenkin se kasvattaa vihaa ja tekee ihmisen katkeraksi, kun ne asiat ei toteudukaan. Kun elämä ei ole sillä lailla varmaa. Voi tavata elämäsi rakkauden ja menettää hänet, mitä tahansa voi koska tahansa tapahtua.
On totta, että elämän kulku on lähtökohtaisesti kaikille meille lopulta täysi arvoitus, vaikka suunnitelmia onkin tärkeää tehdä ja miettiä todennäköisyyksiä. Kukaan ei voi luvata kenellekään yhtään mitään, mutta tarkoin harkituilla päätöksillä ja teoilla voi ainakin yrittää vaikuttaa jonkin verran asioiden kulkuun. Tämäkään ei kuitenkaan lopulta takaa mitään -tuurilla kun voi olla suuri osuus tapahtumissa, niin positiivissa kuin negatiivisissakin.
Itse koitan ajatella niin, että keskityn niihin positiivisiin asioihin elämässäni ja siihen toimintakykyyn, joka minulla vielä on ja koitan pienin teoin parantaa elämääni. Olen kokenut paljon sairautta ja menetyksiä elämäni aikana ja aina ei ole ollut helppoa ajatella toiveikkaasti. Olen kuitenkin myös noussut ylös pohjalta moneen kertaan ja mennyt elämässäni eteenpäin ja myös onnellisia asioita olen saanut osakseni.
Kirjoitin tuon kommentin ja minulla on ollut vähän samanlainen elämänpolku. Monenlaisia elämänvaiheita, huippuja ja pohjakosketuksia, hyvää tuuria, mutta myös todella huonoa tuuria. Pointti ei ollut se, että ei pitäisi yrittää, mutta pitää yrittää itsensä takia, omista lähtökohdista ja arvoista lähtien.
Liian usein katteettomilla lupauksilla myydään ihmisille kaikenlaista hölynpölyä ja luvataan asioita elämässä, joita kukaan ei voi luvata toiselle. Varsinkaan tuiki tuntemattomalle, jonka lähtökohtia ei tiedä. Se mikä on totta yhden kohdalla, ei välttämättä ole totta toisen kohdalla lainkaan, koska me ihmiset ei kaikki olla samanlaisia. Jokainen tekee niillä resursseilla, mitä itselle on suotu. Jos tätä ei ymmärrä, lopptulos on usein pettymys ja katkeruus.
Ja jos katsotaan maailman menestyneimpiä, parhaimman näköisiä julkkiksia, näyttelijöitä, urheilutähtiä jne. eivät hekään usein saa parisuhteitaan kestämään ja kaikenlaista vastoinkäymisiä, addiktiota, sairautta, mielenterveysongelmia kohtaavat hekin. Tuo koko pakonomainen menestyskultti, jossa iskostetaan ihmisiin, että olisi olemassa jotain tässä maailmassa oli se sitten rahaa, suosiota vastakkaiselta sukupuolelta, ihan mitä vaan, joka säästäisi ihmisen kärsimykseltä rakentuu valheelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei parisuhde ole mikään palkinto hyvin suoritetusta elämästä.
Joo, tämä. Minusta osittain vika on kaikissa niissä somen, netin ym self-help videoissa, artikkeleissa, kirjoissa jne. Nehän menee kaavan mukaan "Jos teet x, y, z, ja jos olet x, y z, niin tulet saamaan sen ja sen asian ja elämäsi tulee olemaan sellaista ja sellaista."
Todellisuudessa elämässä ei ole mitään takuita. Kukaan, ei siis KUKAAN, ei yksikään self-help guru, ei yksikään nettikirjoittaja, ei yksikään incel, ei yksikään Andrew Tate, tai Jordan Peterson voi luvata kenellekään rahtusen verran yhtään mitään tässä elämässä, koska elämässä ei ole takuita. Asioita pitää tehdä niiden itsensä takia. Esim. käydä salilla, koska tykkää itse henkilökohtaisesti siitä tunteesta, että kroppa on vahva ja ketterä, koska itse nauttii treenaamisesta ja siitä tulevasta fiiliksestä, EI jotta sillä tavoin saisi jonkun naisen, tai arvostusta jonkun silmissä. Sama pätee ihan kaikessa. Asioita pitää tehdä niiden itsensä ja oman itsensä takia siinä hetkessä, koska elämä ei tapahdu milloinkaan muulloin kuin juuri nyt. Jos vihaa kaikkea mitä tekee ja tekee sitä vain sen takia, jotta tulevaisuudessa olisi jotain, tai saisi naisen, tietenkin se kasvattaa vihaa ja tekee ihmisen katkeraksi, kun ne asiat ei toteudukaan. Kun elämä ei ole sillä lailla varmaa. Voi tavata elämäsi rakkauden ja menettää hänet, mitä tahansa voi koska tahansa tapahtua.
On totta, että elämän kulku on lähtökohtaisesti kaikille meille lopulta täysi arvoitus, vaikka suunnitelmia onkin tärkeää tehdä ja miettiä todennäköisyyksiä. Kukaan ei voi luvata kenellekään yhtään mitään, mutta tarkoin harkituilla päätöksillä ja teoilla voi ainakin yrittää vaikuttaa jonkin verran asioiden kulkuun. Tämäkään ei kuitenkaan lopulta takaa mitään -tuurilla kun voi olla suuri osuus tapahtumissa, niin positiivissa kuin negatiivisissakin.
Itse koitan ajatella niin, että keskityn niihin positiivisiin asioihin elämässäni ja siihen toimintakykyyn, joka minulla vielä on ja koitan pienin teoin parantaa elämääni. Olen kokenut paljon sairautta ja menetyksiä elämäni aikana ja aina ei ole ollut helppoa ajatella toiveikkaasti. Olen kuitenkin myös noussut ylös pohjalta moneen kertaan ja mennyt elämässäni eteenpäin ja myös onnellisia asioita olen saanut osakseni.Kirjoitin tuon kommentin ja minulla on ollut vähän samanlainen elämänpolku. Monenlaisia elämänvaiheita, huippuja ja pohjakosketuksia, hyvää tuuria, mutta myös todella huonoa tuuria. Pointti ei ollut se, että ei pitäisi yrittää, mutta pitää yrittää itsensä takia, omista lähtökohdista ja arvoista lähtien.
Liian usein katteettomilla lupauksilla myydään ihmisille kaikenlaista hölynpölyä ja luvataan asioita elämässä, joita kukaan ei voi luvata toiselle. Varsinkaan tuiki tuntemattomalle, jonka lähtökohtia ei tiedä. Se mikä on totta yhden kohdalla, ei välttämättä ole totta toisen kohdalla lainkaan, koska me ihmiset ei kaikki olla samanlaisia. Jokainen tekee niillä resursseilla, mitä itselle on suotu. Jos tätä ei ymmärrä, lopptulos on usein pettymys ja katkeruus.
Ja jos katsotaan maailman menestyneimpiä, parhaimman näköisiä julkkiksia, näyttelijöitä, urheilutähtiä jne. eivät hekään usein saa parisuhteitaan kestämään ja kaikenlaista vastoinkäymisiä, addiktiota, sairautta, mielenterveysongelmia kohtaavat hekin. Tuo koko pakonomainen menestyskultti, jossa iskostetaan ihmisiin, että olisi olemassa jotain tässä maailmassa oli se sitten rahaa, suosiota vastakkaiselta sukupuolelta, ihan mitä vaan, joka säästäisi ihmisen kärsimykseltä rakentuu valheelle.
Ymmärrän mitä hait, halusin kommentillani vain vielä korostaa sitä puolta, että siltikin aina on toivoa ja asioihin kannattaa yrittää vaikuttaa. Mitä tulee pääpointtiisi, niin olen samaa mieltä, että asioita kannattaa tehdä itse tekemisen ja oman itsensä vuoksi ja mikäli niistä poikii jotakin muutakin, niin se on sitten vaan plussaa.
Vauvallakin on ollut hiljattain keskustelua siitä miten toisinaan ihmiset vähättelevät tuurin osuutta menestyksessään ja sen sijaan näkevät mielellään onnistumisten olevan suurimmalta osin omaa ansiotaan. Ehkäpä tuo self help-bisnes nojautuu vahvasti tähän ajatukseen. Kannustuksella ja toivolla on kuitenkin parhaimmillaan suuri eteenpäin vievä voima, joten asiassa on myös tämä puoli. Onhan sitä maailmassa kaikenlaisia huijareita, jotka lupaavat asioita, mutta mukaan mahtuu myös ihan asiallisia auttajia, jotka eivät anna katteettomia lupauksia.
Ei kannata kiinnittää omaa ihmisarvoa jonkun parisuhteen varaan.
Kyselikö ap jo poistetussa ketjussa mistä löytäisi gamer girlin? Ja vastaus kuului että ne on peleissä, mutta androgyyneinä koska muuten miesten käytös on niin paskaa. Miettikää nyt tuotakin miehet oikein huolella. Te voisitte tavata niitä samanhenkisiä naisia suoraan peleissä, jos ette käyttäytyisi kuin itse perkeleet... Sama koskee myös näitä nettikeskusteluja, Twitteriä jne. Miten olisi oikein kunnon peiliin katsominen ja ryhtiliike koko porukalle.
Vierailija kirjoitti:
Kyselikö ap jo poistetussa ketjussa mistä löytäisi gamer girlin? Ja vastaus kuului että ne on peleissä, mutta androgyyneinä koska muuten miesten käytös on niin paskaa. Miettikää nyt tuotakin miehet oikein huolella. Te voisitte tavata niitä samanhenkisiä naisia suoraan peleissä, jos ette käyttäytyisi kuin itse perkeleet... Sama koskee myös näitä nettikeskusteluja, Twitteriä jne. Miten olisi oikein kunnon peiliin katsominen ja ryhtiliike koko porukalle.
Niin ja oikeesti, asiaanne auttaisi sata kertaa enemmän kuin ruikutus täällä, että laittaisitte energianne siihen että miespuolisten pelaajien käytös naisia kohtaan saataisiin sille tasolle ettei naisten tarvisi piiloutua teiltä siellä missä vietätte paljon aikaanne.
Vierailija kirjoitti:
Harrastan lajia missä on puolet naisia. Aika paljon naiset siellä kiinnostuu vaikka olen niitä yleensä ainakin 10 vuotta vanhempi. Ne ei sitä tosin tiedä ennen kuin asiasta kerron. En ole mikään superkomea, mutta kroppa on kunnossa ja hyvätapainen. Yleensä kaikki olettaa että olen sinkku ja korjaan olevani naimisssa.
En usko. Miehet luulevat, että nainen on kiinnostunut, jos nainen tervehtii ja ihastunut,jos sanoo hei.
Vierailija kirjoitti:
Miten ei ole varaa käydä baareissa? Minulla osa-aikatöitä tekevällä opiskelijallakin on varaa käydä kerran kuussa. Enempää ei jaksaisikaan, kun ei se ole kovin mielenkiintoista hommaa kuunnella humalaisia.
Ja voi olla vaan kohtaanto ongelma. Itekin ollut pitkään sinkkuna, vaikka miehiä pyörii ympärillä. Ovat vaan väärää tyyppiä. Haluan parhaan kaverin kumppaniksi, en mitään pintaliitäjää, joka himoitsee mua vaan ulkonäön takia.
Ap on sairaseläkkeellä/ pitkäaikaistyötön ja pihi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastan lajia missä on puolet naisia. Aika paljon naiset siellä kiinnostuu vaikka olen niitä yleensä ainakin 10 vuotta vanhempi. Ne ei sitä tosin tiedä ennen kuin asiasta kerron. En ole mikään superkomea, mutta kroppa on kunnossa ja hyvätapainen. Yleensä kaikki olettaa että olen sinkku ja korjaan olevani naimisssa.
En usko. Miehet luulevat, että nainen on kiinnostunut, jos nainen tervehtii ja ihastunut,jos sanoo hei.
Tämä riippuu aivan siitä onko kyseessä normaali mies vai nepsy. Nepsyt esimerkiksi kuvittelevat , että kun nainen ei halua katsekontaktia ja katsoo pois niin hän on kiinnostunut. Tämä johtuu siitä ,että he itse toimii niin. Tästä syystä neuvot tehdä aloitteita vain niille, joita kiinnostaa valuu kuin vesi hanhen selästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa kerhoon. Olen 31, tasan kerran elämässäni ollut parisuhteessa ja se oli ikä välillä 23-27, päättyi kun mies petti ja jätti. Olin seksittä neljä vuotta, viime vuonna sain miehen sänkyyn. Tulin siitä raskaaksi ja olin aivan innoissani. Tämä meni kesken viikolla 12. Olisin ihan mielelläni yksinhuoltajana ollut ja näyttänyt maailmaa pienelle ihmiselle. Ei ole sen jälkeen ollut ketään. Tinderiä en lataa, koska viimeksi sain niin paljon negatiivista palautetta miehiltä joko ulkonäöstäni tai siitä, että olen kouluttautunut miehiselle alalle. En koe itseäni niin rumaksi kuitenkaan. Vaaleat hiukset, siniset silmät, hampaat kaikki tallella ja suorassa, nenä ei peitä kasvoja tai ole muutenkaan sellainen suomalainen pottunenä, kasvot vähän pyöreät, sellaiset tyttömäiset. Hymykuoppa vasemmassa poskessa ja leuassa, kulmakarvat ja ripset sellaiset tumman ruskeat. Olen akateemisesti kouluttautunut ja pidän itsestäni huolta, vaikka olen normaalipainon yläpäässä. Ilmeisesti olen persoona, joka jakaa mielipiteet todella voimakkaasti. Osa tykkää positiivisuudestani, mutta kuulemma saatan olla liikaa.
Kaverit on naimisissa tai parisuhteessa, osalla heistä lapsia jo muutama tai ensimmäinen tulossa. Hitto kun tämä iski taas viime viikolla kun yksi laittoi, että on raskaana ja laskettu aika on ensi kesänä. Eihän tuollaisesta voi kuin onnitella ja olla onnellinen toisen puolesta. Toinen kaveri laittoi samaan viestiketjuun, että poikaystävä on kosinut kuukausi sitten ja naimisiin ensi syksynä. Mitäpä itse siihen laittamaan, muuta kuin että olen edelleen seksittä ja asun tässä samassa 18 neliön asunnossani?
Miehet yleensä dumppaavat tai torjuvat heti jos edes jotain ehdotan. Saan todella usein vastauksen, että olen todella siisti nainen ja moni mies olisi varmasti onnellinen herätessään vierestäni, mutta hän ei ole se. Kyllähän tuollainen syö ihmistä.
Mainitset akateemisen koulutuksen yhdessä lausessa, mutta et edes kerro tarkemmin alasta tai opinnoista mitään. Sen sijaan tarinoit nenän muodosta ja jostain hymykuopista. Tuo pinnallisuus lienee syynä sinkkuuteesi.
Kaikki ei välttämättä halua kertoa täällä itsestään kovin tarkasti. Joskus kiinnostus voi joskus lähteä liikkeelle myös pinnallisista asioista. Tutustumalla tarkemmin sen näkee.
No jos lähdetään siitä, että uhriutunut ja katkera mies ei ole kyllä yhdenkään naisen mielestä viehättävä. Jos kaikki muu on oikeasti kunnossa niin silloin vika on yleensä aina miehen luonteessa ja sitä onkin vaikeampi korjata.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo voi olla mahdollista? Lähes 20 vuotta vanhempi ylipainoinen kaljupää ja naista tulis vaikka muille jakaa. Mitä puhut niille, vai puhutko mitään?
mies54v
Siitä päätellen, mitä täällä möläyttelet, niin ei ne naiset sinunkaan syliisi verbaliikastasi johtuen kaadu. ;-D
Asperger tai narsisti? Tai molemmat !
Onko sinulla kapselivaatekaappi? Se ratkaisee kaikki ongelmasi.
Vierailija kirjoitti:
No jos lähdetään siitä, että uhriutunut ja katkera mies ei ole kyllä yhdenkään naisen mielestä viehättävä. Jos kaikki muu on oikeasti kunnossa niin silloin vika on yleensä aina miehen luonteessa ja sitä onkin vaikeampi korjata.
Luonteen lisäksi voi olla ongelma vuorovaikutustaidoissa ja/tai asenteissa. Moni mies kuvittelee, että joku seikka ulkonäössä, varallisuus tms on syy siihen ettei paria löydy ja se tietenkin on itsetunnon suojelua, sillä silloin he voi syyttää muita yksinäisyydestään. Kovempi paikka on myöntää että itse ei osaa ottaa kontaktia , huomioida toista tai että ei hae oikeasti kumppania vaan pelkkää seksiä ja toisen hyväksikäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luettelit pitkän listan ainostaan ulkoisia asioita. Millainen olet luonteeltasi, millaiset ovat arvosi? Millaista kumppania etsit, millainen kumppani itse olet?
Olen älykäs, huumorintajuinen, mukava, empaattinen ja rehellinen.
Etsin samankaltaista naista.
Ap
No onhan sinun pakko ymmärtää, että nuo mimmit ovat sinun ikäluokassasi jo sataprosenttisesti viety.
Joko tingit periaatteistasi, tai sitten alat iskemään tytsyjä ikäluokassa 20-23.
Joskin prosentit eivät paljoakaan kasva eduksesi.
Isoin syy miksei mies saa naista on ettei mies uskalla mennä juttelee naisille. Baariin voi mennä jos osaa säästää rahaa. Monilta menee rahapeleihin jo 100 euroa ja tupakkiin 100 euroa kuukaudessa. Kannattaa ehkä miettiä miten rahaa käyttää. Olen työttömänä löytänyt oman avovaimoni baarista.
Jos baariin ei ole varaa mennä tuossa iässä, ap lienee elämäntapatyötön. Se että hän on jo väittäisin vuosia tehnyt tämän saman aloituksen joka päivä tai harva se päivä, viittaa mielestäni autismin kirjoon. Siinä kaksi syytä miksi flaksi ei käy, ja jos ap haluaa muutosta tilanteeseen, on otettava seuranhaun lähtökohdiksi elämätapatyöttömyys ja/tai autismi. Missä elämäntapatyötön voi tavata samanhenkisiä naisia, entä autisti.
Harrastan lajia missä on puolet naisia. Aika paljon naiset siellä kiinnostuu vaikka olen niitä yleensä ainakin 10 vuotta vanhempi. Ne ei sitä tosin tiedä ennen kuin asiasta kerron. En ole mikään superkomea, mutta kroppa on kunnossa ja hyvätapainen. Yleensä kaikki olettaa että olen sinkku ja korjaan olevani naimisssa.