Miesystävän pienet lapset joka toinen viikonloppu

"Lapsiviikonloput ahdistaa kerta kerralta enemmän. Mies on kaikinpuolin hyvä ja ihana mies, paras tapaamani ja haluamme samoja asioita elämältä."

Mä en näe yhtään, että haluatte samoja asioita, jos et ymmärrettävästi jaksa viikonloppuisin miehen lapsia ja haluaisitte joskus muuttaa yhteen..

Vierailija kirjoitti:

"Lapsiviikonloput ahdistaa kerta kerralta enemmän. Mies on kaikinpuolin hyvä ja ihana mies, paras tapaamani ja haluamme samoja asioita elämältä."

Mä en näe yhtään, että haluatte samoja asioita, jos et ymmärrettävästi jaksa viikonloppuisin miehen lapsia ja haluaisitte joskus muuttaa yhteen..

Jep. Kuulostaa ennemminkin siltä, että ap:n kannattaisi ottaa ne vaaleanpunaiset lasit pois ja vähän realistisesti tarkastella miehen toimintaa ja vaatimuksia. Rakastuneena helposti sivuuttaa toisen huonot puolet ja selittää kaiken mielessään parhain päin. Ei ole normaalia vaatia, että kumppanin täytyy vasten tahtoaan joka toinen viikonloppu hoitaa toisen lapsia. Ja mitä siihen vastuuseen tulee, niin varmasti mies on lasten äidillekin alkuun uskotellut, että tulee kantamaan puolet lapsivastuusta (aivan kuten nyt uskottelee ap:lle, ettei siirtäisi vastuuta lapsista hänelle). Pikkuhiljaa kuitenkin huomaisit, että olet enemmän ja enemmän kiinni miehen lapsissa (ja lasten äiti huomasi pyörittävänsä lapsiarkea yksin).

En ihan noin vaan luottaisi pikkulasten isän sanaan näissä asioissa. Tarkastele kriittisesti miehen todellista toimintaa.

Eräs (miespuolinen) varhaiskasvatuksen opettaja kertoi minulle, että hänen mielestään viikko-viikko -huoltajuutta kannattaa alkaa toteuttaa vasta sitten, kun lapset ovat vähintään 5-6-vuotiaita, että ihan pienille lapsille se ei sovi, kun sen ikäisillä täytyy olla vain yksi vakituinen koti. Ja tällä miehellä oli 4-vuotias lapsi ex-vaimon kanssa. Hän kertoi, että lapsi asuu hänen luonaan joka toinen viikonloppu pe-su ja lisäksi hän viettää lapsen kanssa vähän aikaa 1-2 iltana viikossa. Hän kertoi, että suunnitelmissa on, että 1-2 vuoden kuluttua lapsi alkaisi asua hänen kanssaan vuoroviikoin. Hän myös sanoi, että sinällään lapsen kehitykselle ei ole vuoroviikkoasumisesta mitään haittaa, mutta ehtona on, että vanhemmilla pitää olla asialliset välit.

Teillä ei ole tulevaisuutta! Jos lapset jo nyt pieninä häiritsevät sinua niin mites sitten kun alkaa teini iän angstit ?

Nyt kannattaa erota heti eikä antaa toiselle ja lapsille turhaa toivoa !

Kun lapset tulevat kouluikään, heidän kanssaan on tosi helppoa, koska alkavat tuoda kavereita kotiin tai mennä kavereille.

Sinnittele, ap, pari vuotta. On hyvä, että pidät lapsista ja he sinusta. Lyhennä osaltasi lapsiviikonloppujen pituutta, mutta älä niin paljon, että he vieraantuvat sinusta. Sinun pitää kertoa miehelle, että tarvitset palautumista työviikon jälkeen.

Hyvät suhteet miehen lapsiin on hyvä olla valmiina, koska murrosikäisinä he voivat olla hyvinkin kriittisiä.

Katkeroitunut vanhapiika ja lapsivihaaja!!!!!!!

T: av-mammat joiden mielestä muksut on aina niin ihania

Vierailija kirjoitti:

Kun lapset tulevat kouluikään, heidän kanssaan on tosi helppoa, koska alkavat tuoda kavereita kotiin tai mennä kavereille.

Sinnittele, ap, pari vuotta. On hyvä, että pidät lapsista ja he sinusta. Lyhennä osaltasi lapsiviikonloppujen pituutta, mutta älä niin paljon, että he vieraantuvat sinusta. Sinun pitää kertoa miehelle, että tarvitset palautumista työviikon jälkeen.

Hyvät suhteet miehen lapsiin on hyvä olla valmiina, koska murrosikäisinä he voivat olla hyvinkin kriittisiä.

Ei ap:n kuviossa ongelmana ole ap:n ja miehen lasten välinen suhde, vaan se, että mies vaatii ap:ta olemaan aina paikalla, kun mies on omien lastensa kanssa. Syitä moiseen miehen käytökseen voi vaan arvailla.

Joko mies itse ei kestä olla hetkeäkään lastensa kanssa yksin (ja ero lasten äidistäkin tuli tämän vuoksi) tai sitten mies on esim. äärimmäisen mustasukkainen, muttei paljasta sitä (vielä) suoraan. Lapsiviikonloppuinaan mies on jumissa lasten kanssa ja ap taas vapaa kulkemaan, missä tahtoo. Ehkä mies on mustis ja kontrollinhaluinen ja vetoamalla ap:n suhteeseen miehen lasten kanssa yrittää painostaa ap:ta luopumaan omasta ajastaan. Ei ole tervettä tuollainen.

Aina hälytyskellot päälle, kun pikkulasten isä on eronnut. On voinut lasten varjolla kontrolloida myös exäänsä sairaalloisesti. Tuollainen painostaminen on henkistä väkivaltaa ja se tuppaa vuosien saatossa pahenemaan vaivihkaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapset kasvavat yllättävän nopeasti. Jos ihmissuhde on muuten juuri sitä mitä toivot, säilytä oma tila ja ota omaa aikaa tarvittaessa mutta pidä joku säännöllinen yhteys myös lapsiin, jotta tutustutte kunnolla. Ennen kuin huomaatkaan, lapset menevät omilla teillään ja parisuhteelle on taas aikaa enemmän kuin riittävästi.

Jossain vaiheessa ovat ihquja teinejä, sitten nuoria aikuisia ja lopulta ehkä itse vanhempia. Jokaisessa vaiheessa isä pysyy isänä. Jos ap:ta kiinnostaa vain mies ja muu on rasitetta, kannattaa vaihtaa mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lapset tulevat kouluikään, heidän kanssaan on tosi helppoa, koska alkavat tuoda kavereita kotiin tai mennä kavereille.

Sinnittele, ap, pari vuotta. On hyvä, että pidät lapsista ja he sinusta. Lyhennä osaltasi lapsiviikonloppujen pituutta, mutta älä niin paljon, että he vieraantuvat sinusta. Sinun pitää kertoa miehelle, että tarvitset palautumista työviikon jälkeen.

Hyvät suhteet miehen lapsiin on hyvä olla valmiina, koska murrosikäisinä he voivat olla hyvinkin kriittisiä.

Ei ap:n kuviossa ongelmana ole ap:n ja miehen lasten välinen suhde, vaan se, että mies vaatii ap:ta olemaan aina paikalla, kun mies on omien lastensa kanssa. Syitä moiseen miehen käytökseen voi vaan arvailla.

Joko mies itse ei kestä olla hetkeäkään lastensa kanssa yksin (ja ero lasten äidistäkin tuli tämän vuoksi) tai sitten mies on esim. äärimmäisen mustasukkainen, muttei paljasta sitä (vielä) suoraan. Lapsiviikonloppuinaan mies on jumissa lasten kanssa ja ap taas vapaa kulkemaan, missä tahtoo. Ehkä mies on mustis ja kontrollinhaluinen ja vetoamalla ap:n suhteeseen miehen lasten kanssa yrittää painostaa ap:ta luopumaan omasta ajastaan. Ei ole tervettä tuollainen.

Aina hälytyskellot päälle, kun pikkulasten isä on eronnut. On voinut lasten varjolla kontrolloida myös exäänsä sairaalloisesti. Tuollainen painostaminen on henkistä väkivaltaa ja se tuppaa vuosien saatossa pahenemaan vaivihkaa.

Tämä on totta. Meni vuosia ennen kuin havahduin siihen, mitä hommassa tapahtui (oikeastaan vasta sitten, kun mukaan tuli jo töniminen jne.), mutta lasteni isä suhteen aikana kontrolloi mua pahasti esim. syyllistäen, etten halua olla perheeni kanssa, jos hyvin harvoin halusin tavata ystävääni tms. Suhde jatkui 6 vuotta ja alkuun ei ollut mitään tällaista ja alkuun mulla olikin paljon sosiaalista elämää, eli se alkaa nimen omaan vaivihkaa ja huomaamatta tilanne pahenee.

Tuo kuulostaa kyllä manipuloinnilta, että vetoamalla uuden naisen suhteeseen lasten kanssa yrittää saada naisen luopumaan omista menoistaan ja ajastaan ja painostaa viettämään koko viikonlopun lastensa (ja itsensä) kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän roolijako menee lasten ollessa paikalla? Oletko aivan varma, ettei mies halua sinua paikalle, koska hoidatkin salakavalasti 90% pakasta? 

Meillä se ainakin menee näin. Mies tarvitsee jonkun joka pitää huushollin järjestyksessä, tekee ruoat ja sitten toki joka kerralle vähintään yhdelle päivälle, jonkun joka jää lasten kanssa, että hän pääsee itse töihin. Lapset (4kpl) siis joka toinen viikonloppu.

Sitten ihmettelee kovasti, jos joskus sanon, että välillä voisi kysyä etukäteen, että onko mulla jotain menoa jne. Ja kyseenalaistaa myös sitä, kun lasten kasvaessa yritän pikkuhiljaa opettaa heille pientä itsenäisyyttä omien jälkien siivouksessa, tyyliin roskat lattialle jättämisen sijaan roskikseen ja omat astiat hoidetaan ruokailun jälkeen pois pöydästä ja aamupalan syövät yleensä nykyään itsenäisesti niin kaikki jääkaappiin menevä laitetaan sinne takaisin eikä jätetä tuntikausiksi pöytään lojumaan. Molemmat vanhemmat siis erittäin epäsiistejä, joten lapsille täysin vieraita asioita. Eikä oikein tykkää siitäkään kun hänen kotonaollessaan sitten jätän lapsiin liittyviä asioita (ruoat, pesut) hänen itsensä hoidettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän roolijako menee lasten ollessa paikalla? Oletko aivan varma, ettei mies halua sinua paikalle, koska hoidatkin salakavalasti 90% pakasta? 

Meillä se ainakin menee näin. Mies tarvitsee jonkun joka pitää huushollin järjestyksessä, tekee ruoat ja sitten toki joka kerralle vähintään yhdelle päivälle, jonkun joka jää lasten kanssa, että hän pääsee itse töihin. Lapset (4kpl) siis joka toinen viikonloppu.

Sitten ihmettelee kovasti, jos joskus sanon, että välillä voisi kysyä etukäteen, että onko mulla jotain menoa jne. Ja kyseenalaistaa myös sitä, kun lasten kasvaessa yritän pikkuhiljaa opettaa heille pientä itsenäisyyttä omien jälkien siivouksessa, tyyliin roskat lattialle jättämisen sijaan roskikseen ja omat astiat hoidetaan ruokailun jälkeen pois pöydästä ja aamupalan syövät yleensä nykyään itsenäisesti niin kaikki jääkaappiin menevä laitetaan sinne takaisin eikä jätetä tuntikausiksi pöytään lojumaan. Molemmat vanhemmat siis erittäin epäsiistejä, joten lapsille täysin vieraita asioita. Eikä oikein tykkää siitäkään kun hänen kotonaollessaan sitten jätän lapsiin liittyviä asioita (ruoat, pesut) hänen itsensä hoidettavaksi.

Miksi olet tuollaisen miehen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Aina hälytyskellot päälle, kun pikkulasten isä on eronnut.

Olen samaa mieltä. Enkä edes omasta mielestäni ole mitenkään konservatiivinen tai vanhanaikainen, mutta onhan se vähän outoa, että ensin hankitaan pari lasta pienellä ikäerolla ja sitten erotaan.

Minäkin kerran kävin Tinder-treffeillä nelikymppisen miehen kanssa, jolla oli 11- ja 3-vuotiaat lapset. Minä tietenkin kuvittelin, että lapsilla on sama äiti. Sitten paljastuikin, että heillä on eri äidit, eli mies on siis kahdesti eronnut lapsen ollessa pieni. Sellainen ei herätä luottamusta. Kaiken huipuksi mies kertoi, että hän haaveilee vielä lisää lapsista, että ihannelapsiluku on neljä lasta. Jos hän kerta noin paljon tykkää lapsista, niin varmasti hänelle löytyy joku toinen yh-mutsi.

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina hälytyskellot päälle, kun pikkulasten isä on eronnut.

Olen samaa mieltä. Enkä edes omasta mielestäni ole mitenkään konservatiivinen tai vanhanaikainen, mutta onhan se vähän outoa, että ensin hankitaan pari lasta pienellä ikäerolla ja sitten erotaan.

Minäkin kerran kävin Tinder-treffeillä nelikymppisen miehen kanssa, jolla oli 11- ja 3-vuotiaat lapset. Minä tietenkin kuvittelin, että lapsilla on sama äiti. Sitten paljastuikin, että heillä on eri äidit, eli mies on siis kahdesti eronnut lapsen ollessa pieni. Sellainen ei herätä luottamusta. Kaiken huipuksi mies kertoi, että hän haaveilee vielä lisää lapsista, että ihannelapsiluku on neljä lasta. Jos hän kerta noin paljon tykkää lapsista, niin varmasti hänelle löytyy joku toinen yh-mutsi.

Yh-mutsi on todennäköisesti kantapään kautta oppinut, ettei noihin kannata koskea.

Ikävää, ettet huomaa ap tehneesi virhettä.

Jos miehesi toivoo sinusta lapsista huolehtivaa äitipuolta ja itse et kestä edes viikonloppuja silloin tällöin heidän kanssaan, eikö sinun pitäisi tajuta, ettei suhde voi toimia?

Kuitenkin ilmoitat haluavasi asumaan yhteen miehen kanssa.

Jotenkin sinulla ei tässä nyt realiteetit kohtaa.

Lasten tähden toivon, että ymmärrät poistua kuvioista mahdollisimman nopeasti.

Huvittavaa, että kuinka täällä meuhkataan, että kannattaa varoa miestä, joka on eronnut lasten ollessa pieniä. Itsellä tulee heti mieleen pari tällaista eronnutta pariskuntaa ja molemmissa tapauksissa nainen oli se, joka enemmän eroa halusi. Toinen jopa oli jo uusissa naimisissa ennen kuin nuorempi lapsista oli kouluikäinen.

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa, että kuinka täällä meuhkataan, että kannattaa varoa miestä, joka on eronnut lasten ollessa pieniä. Itsellä tulee heti mieleen pari tällaista eronnutta pariskuntaa ja molemmissa tapauksissa nainen oli se, joka enemmän eroa halusi. Toinen jopa oli jo uusissa naimisissa ennen kuin nuorempi lapsista oli kouluikäinen.

Tottakai se on nainen, joka haluaa sitä eroa. Siksi, että mies pitää lasten jälkeen naista kotiorjanaan, kontrolloi naisen tekemisiä ja menemisiä, haukkuu, lyttää jne., koska luulee, että nainen on nalkissa lasten myötä ja naista voisi kohdella miten vain.

Esim. mun exäni haukkui mut ennen työhaastattelua, eikä hänen mielestään mun olisi kannattanut mennä koko haastatteluun. Aloitti hirveän riidan, jos halusin kaverin kanssa kahville, vaikka olin koko kuukauden ollut kotona ja lasten kanssa. Laittoi telkkarista äänet täysille, jos olin puhelimessa ja vaikka mitä muuta sairasta. Miehellä itsellään sai kuitenkin menoja jne. Lopulta alkoi jo fyysinenkin väkivalta.

Että joo, minä halusin erota, kun lapset oli pieniä ja erosinkin. Nyt se exäni viikonloppuisänä metsästää uusia uhreja ja voisin hyvin kuvitella, että painostaisi uutta naistaan olemaan kanssaan lapsiviikonloput, koska ei kestä sitä, että nainen on menoillaan ja hän lasten kanssa.

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina hälytyskellot päälle, kun pikkulasten isä on eronnut.

Olen samaa mieltä. Enkä edes omasta mielestäni ole mitenkään konservatiivinen tai vanhanaikainen, mutta onhan se vähän outoa, että ensin hankitaan pari lasta pienellä ikäerolla ja sitten erotaan.

Minäkin kerran kävin Tinder-treffeillä nelikymppisen miehen kanssa, jolla oli 11- ja 3-vuotiaat lapset. Minä tietenkin kuvittelin, että lapsilla on sama äiti. Sitten paljastuikin, että heillä on eri äidit, eli mies on siis kahdesti eronnut lapsen ollessa pieni. Sellainen ei herätä luottamusta. Kaiken huipuksi mies kertoi, että hän haaveilee vielä lisää lapsista, että ihannelapsiluku on neljä lasta. Jos hän kerta noin paljon tykkää lapsista, niin varmasti hänelle löytyy joku toinen yh-mutsi.

Minun aviomieheni on eronnut kahdesti. Molemmilla kerroilla kuopus on ollut reilu 1 v.

Me olemme olleet naimisissa 10 v. Tänä aikana olen oppinut, että mies on aviomiehenä täysi timantti. No, ei nyt maailman siistein, mutta se, että kannan hänen jäljiltä vaatteita pyykkikoriin on pieni hinta kaikesta muusta.

Oletan, että hän oli erilainen ihminen ensimmäisessä liitossaan, nuori kun oli. He erosivat yhteistuumin, koska elo oli jatkuvaa riitelyä.

Mutta oletan, että hän oli kakkosliitossa jo samanlainen kuin minun kanssani. Siinä nainen heitti hänet pihalle.

Anyway, haluan vain sanoa tällä kokemuksella, ettei kaksi eroa tarkoita välttämättä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina hälytyskellot päälle, kun pikkulasten isä on eronnut.

Olen samaa mieltä. Enkä edes omasta mielestäni ole mitenkään konservatiivinen tai vanhanaikainen, mutta onhan se vähän outoa, että ensin hankitaan pari lasta pienellä ikäerolla ja sitten erotaan.

Minäkin kerran kävin Tinder-treffeillä nelikymppisen miehen kanssa, jolla oli 11- ja 3-vuotiaat lapset. Minä tietenkin kuvittelin, että lapsilla on sama äiti. Sitten paljastuikin, että heillä on eri äidit, eli mies on siis kahdesti eronnut lapsen ollessa pieni. Sellainen ei herätä luottamusta. Kaiken huipuksi mies kertoi, että hän haaveilee vielä lisää lapsista, että ihannelapsiluku on neljä lasta. Jos hän kerta noin paljon tykkää lapsista, niin varmasti hänelle löytyy joku toinen yh-mutsi.

Minun aviomieheni on eronnut kahdesti. Molemmilla kerroilla kuopus on ollut reilu 1 v.

Me olemme olleet naimisissa 10 v. Tänä aikana olen oppinut, että mies on aviomiehenä täysi timantti. No, ei nyt maailman siistein, mutta se, että kannan hänen jäljiltä vaatteita pyykkikoriin on pieni hinta kaikesta muusta.

Oletan, että hän oli erilainen ihminen ensimmäisessä liitossaan, nuori kun oli. He erosivat yhteistuumin, koska elo oli jatkuvaa riitelyä.

Mutta oletan, että hän oli kakkosliitossa jo samanlainen kuin minun kanssani. Siinä nainen heitti hänet pihalle.

Anyway, haluan vain sanoa tällä kokemuksella, ettei kaksi eroa tarkoita välttämättä mitään.

Onko sulla lapsia tuon miehen kanssa? Ehkä se pointti onkin se, että perusarjessa mies on ok, mutta ei sopeudu poikkeustilanteisiin, kuten vauvavuosiin, jolloin nukutaan tunnin pätkiä kuukausitolkulla, toisen tulot romahtaa jne. Ehkä hän ei ymmärrä muutoksia, eli sitä kun toinen ei ole voimissaan jne. Toivottavasti et esim. sairastu vakavasti, koska se voisi tilanteena vastata vauvavuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomalle lapseton kumppani, lapselliselle lapsellinen. Tämän yksinkertaisen säännön muistamalla elämä on niin paljon helpompaa.

Siis jos mulla on lapsia, jotka on isällään vain joka toinen viikonloppu (koska ns. paperilla kunnollinen isänsä on itsekäs ja elää menettyä nuoruuttaan aivan kuten joku lapseton, reissailee, tekee paljon ylitöitä - siis koska nauttii siitä saamastaan arvostuksesta, ei suostu näkemään lapsia arkena jne.), niin luuletko tosissaan, että olisin pätkääkään kiinnostunut ottamaan jotain toista viikonloppuisää elämääni? Ehei, en todellakaan. Vain lapsettomat naiset voivat haksahtaa tuollaisiin.

Totuus on se, että hyvät tyypit, jotka kantavat vastuunsa ja ottavat muiden tarpeet huomioon, ovat hyviä kumppaneita riippumatta siitä, onko lapsia vai ei. Ap:n mies ei vaikuta tällaiselta hyvältä mieheltä, mutta joku toinen pienten lasten isä voi tuollainen ollakin.

Jostain syystä ihmiset ei ymmärrä tätä, että eronneella lasten äidillä on lapset aina paitsi joka toinen viikonloppu, ja eronnut lapsen isä viettää lapsivapaata arkea ja näkee lapsia vain joka toinen viikonloppu. Jos nuo eronneet lapselliset menisivät yhteen, mies eläisi lapsiarkea jonkun toisen lasten kanssa, vaikka omia lapsiaan suostuu näkemään vain joka toinen viikonloppu. Eihän siinä olisi mitään järkeä. Ei tuollainen viikonloppuisä kestä omiakaan lapsiaan, vaikka tuskin tuli raiskatuksi, kun ne lapset tehtiin, eli ihan saisi kantaa vastuunsa niistä. Mutta ei kai kukaan kuvittele, että sellainen itsekäs mies kestäisi jakaa naistaan naisen lapsien kanssa?

Meillä ainakin on ihan puhtaasti rahakysymys se miksi voin nähdä lapsiani vain joka toinen vkl. Minulla ei ole varaa laittaa lapsiini enemmän rahaa itse koska rahoitan exäni luokse elämistä. Heti kun saan laittaa omat rahani lapsiini kotonani, niin kykenen kustantamaan lapsilleni elämää kotonani. Tällä hetkellä se ei ikävä kyllä ole mahdollista, ja tämän tulevan indeksikorotuksen jälkeen täytyy katsoa vielä tarkemmin mitä voi enää lapsille ostaa. On törkeää väittää ettei omat lapset kiinnosta, kun olisi helppo vain siirtää lapset luokseni asumaan, ja maksaa minulle elarit ja lapsilisät, jonka jälkeen sinä, äiti, voisit olla (ja kustantaa) vaikka viikko-viikko ne lapset. Saisit nähdä niin paljon kuin haluat heitä, mutta ilman sitä 630€ kuussa mitä nyt lapsistamme saat. Siinä loppuu raha hyvin äkkiä kesken, sitä ei vain tajua kun saa vastikkeetonta ja verotonta tuloa omilla lapsilla.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai se on nainen, joka haluaa sitä eroa. Siksi, että mies pitää lasten jälkeen naista kotiorjanaan, kontrolloi naisen tekemisiä ja menemisiä, haukkuu, lyttää jne., koska luulee, että nainen on nalkissa lasten myötä ja naista voisi kohdella miten vain. .

Nimenomaan. Jos mies kertoo eronneensa silloin, kun lapsi on ollut pieni, herää epäilys, että hän on mokannut tai ei vaan ole osallistunut perhe-elämään tasapuolisesti. Tai jotain muuta radikaalia on tapahtunut. Jos se mies olisi edelleen huipputyyppi, niin miksi pikkulapsen äiti haluaisi ottaa eron lapsen isästä?

Toisaalta, olen myös kuullut sellaisen tapauksen, että lapsen äiti sairastui alkoholismiin vauvavuonna ja tullut siksi ero ja isä jäänyt lähihuoltajaksi ja lapsi tapaa äitiään vain satunnaisesti päiväseltään. Tosin erikoista, että miten se alkoholismi voi muka yks kaks puhjeta. Eikös sekin vaadi pitkäaikaista alkoholin runsasta käyttöä tai tissuttelua.