Miesystävän pienet lapset joka toinen viikonloppu
Miesystävälläni on kaksi pientä lasta, alle kouluikäisiä. Lapset ovat hänen luona joka toinen viikonloppu pitkän viikonlopun (4pv). Olemme seurustelleet noin 1,5v ja tapasin lapset ensimmäisen kerran noin vuoden seurustelun jälkeen. Alkuun tapasin lapsia noin joka toinen kerta kun he olivat mieheni luona, pikkuhiljaa useammin ja nykyään olen mieheni luona melkeinpä joka kerta kun lapsetkin. Miesystäväni on toivonut, että minä olisin mahdollisimman paljon heidän kanssa, jotta tutustuisin lasten kanssa paremmin. Hän ei yritä sysätä yhtään minulle vastuuta lapsista tai kotitöistä vaan todellakin haluaa minun olevan mukana sen takia että tutustuisin lapsiin paremmin.
Lapset ovat kivoja ja hyvinkäyttäytyviä ja pidän heistä. Olen kuitenkin huomannut, etten nauti niistä viikonlopuista, kun lapset ovat mieheni luona. Minulla on kuormittava työ ja haluaisin viikonloppuisin nukkua, rentoutua rauhassa ja tehdä kaikkia asioita, joista nautin ilman, että lapset pitää koko ajan ottaa huomioon ja leikkiä heidän kanssa jne. Lapset ovat niin pieniä, että vaativat todella paljon koko ajan.
Jäisin mieluusti lapsiviikonloppuina yksin omaan kotiini, mutta mies on selkeästi pettynyt jos teen niin, joten koen painetta olla mukana lapsiviikonloppuina. Olen myös miettinyt, että onko suhteellamme tulevaisuutta, koska minulle on tärkeää, että muutamme jossain vaiheessa yhteen. Tiedän, ettei se ole pakollista ja seurustella voisi näinkin, mutta tuo on se, mitä haluan parisuhteelta. Ja niin haluaa mieskin. Mutta silloin joutuisin viettämään aina joka toisen viikonlopun miehen lasten kanssa ja se hirvittää.
Lapsiviikonloput ahdistaa kerta kerralta enemmän. Mies on kaikinpuolin hyvä ja ihana mies, paras tapaamani ja haluamme samoja asioita elämältä. En haluaisi erota, mutta se on pyörinyt paljon mielessä viime aikoina. Vertaistukea? Mielipiteitä?
Kommentit (227)
Christiiina kirjoitti:
HEI LUKEKAA TÄÄ!
Onko myös naisille tyypillistä se, että he suorastaan vaativat, että miesystävä viettää paljon aikaa hänen kotonaan silloin kun lapset ovat äidin luona ? Että onko naisille ihan mielettömän tärkeää se, että miesystävä tutustuu heidän lapsiin ja viettää vaikka koko viikonlopun heidän kanssaan 24/7 ?
En ole vaatinut mitään, omasta halustaan viettää aikaa meidän koko porukan kanssa. Päinvastoin olen kannustanut ottamaan itselleen aikaa koska ymmärrän jos lapset tuntuvat kuormittaviltakin, mutta ei ole tuntenut tarvetta siihen.
Vaatimalla ei yleensäkään mikään asia tai ihmissuhde parane.
Mä en olisi ikinä tehnyt lapsia puolisoni kanssa, jos hän olisi jättänyt lapsensa ikinä kakkoseksi suhteessamme ( vaikka tottakai se on vaatinut tasapainoilua suhteessamme)
Mene sinne miehen luo pariksi päiväksi viikonloppuna, ja vietä ne kaksi muuta päivää omassa kotonasi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap luulet, että mies haluaa, että sinä olen hänen luonaan kun lapsetkin ovat? Olisiko yksi syy se, että miehesi yksinkertaisesti ei jaksa olla yksin vastuussa lapsista neljää päivää? Se on kenelle tahansa raskasta, ei yhtään omaa aikaa ja hengähdystaukoa kun lapset ovat pieniä. Kun paikalla on kaksi aikuista niin se on hänelle huomattavasti helpompaa. Okei, hän haluaa että sinä tutustut lapsiin ja lapset sinuun, mutta siinähän tarkoitus on juuri se, että haluaa sinun osallistuvan aika paljon lasten hoitamiseen.
Aluksi tuo on kivaakin ja sellainen kuherruskuukausi kaikille. Mutta tulee aika kun lapset alkavat kiukutella sinullekin ja huomaat, että et jaksa olla heille aina kiva ja huomioiva. Se on ihan luonnollista, ei kukaan vanhempikaan sellaiseen pysty. Arki ei ole ehkä ihan toden teolla astunut vielä sinun ja miehen lasten välisiin suhteisiin.
Ota omaa aikaa kun sitä haluat. Jos tämä ei käy miehelle, on ehkä aika keskustella vakavasti. Jos muutatte yhteen ja ehkä joskus hankitte yhteisen lapsen et pääse miehen lapsista vaan ovat osa perhettä, halusit sitä tai et.
Tämä on se todellinen syy. Varmaan ovat eronneetkin siksi, että mies ei hoida hommiaan isänä. Miten muuten olisi tuollainen jako noin nuorilla lapsilla... hän haluaa työparin. Jututapa lasten äitiä niin selviää minkälainen vanhempi tämä jätkä on. Nimittäin lapsettomalle voi olla hankala hahmottaa vanhemmuutta ja arvioida ulkopuolelta tai edes tuolla tavoin vierestä, että mikä on tyypin todellinen kyky hoitaa lapsiaan asianmukaisesti.
Selvitä perinpohjin mitkä jauhot on pussissa. Jos et ole halukas pyörittämään lapsiperherallia, vetäyty takavasemmalle. Jokainen vanhempi ymmärtää, jos lapseton ei ole motivoitunut olemaan vanhempana toisen lapsille.
No se on pakettidiili, ota tai jätä. Turha sitä sen enempää on vatvoa. Sillä miehelläkin on oikeus kuitenkin löytää nainen, joka rakastaa häntä SEKÄ hyväksyy hänen lapsensa ihan aidosti sydämestään.
Noin puoli vuotta ja nyt ajatukset on nuo?
Lähde ja älä ikinä enää hommaa itseäsi samaan tilanteeseen kiitos.
Tekisi mieli kysyä, mitä oikein ajattelit sen todellisuuden olevan vuoden aikana ennen kuin tapasit lapset, mutta ilmeisesti et mitään, kun jo puolessa vuodessa tilanne on tuo.
Kuka hullu on suhteessa sellaisen kanssa, jolla on lapsia????
Ei teillä ole selvästikään tulevaisuutta, ellet rupea ajattelemaan vähemmän itsekkäästi. Jokainen pikkulapsen vanhempi on väsynyt, eikä saa mielestään tarpeeksi lepoa tai omaa aikaa. Jos et sitä kestä, älä jatka tapailua. Lapset tulevat aina ensin vanhemman elämässä. Et voi vaatia muuta.
Onhan noita yksinhuoltajiakin, että päästävät alle kouluikäisen yksin pihalle ja lapsi soittaa koko ajan naapuriperheen ovikelloa, pyytää ruokaa ja kiukuttelee milloin mitäkin. Ja tuo kiukuttelu on 12 tuntia päivässä ja joka päivä, ei vain 2 h.
Ei mikään ihme, että lakiin tuli vuoroviikko systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus etenet tämän miehen kanssa niin pitkälle että teillä on yhteinen lapsi, tilanne muuttuu. Mutta uskoisin että ette jatka sinne asti.
Sinun pitää kuunnella etusijassa itseäsi. Muuten teet falskeja päätöksiä. Jos miehelle sopii että näette harvemmin, hyvä. Jos taas tunnet rakastavasi miestä niin että kestät nykytilanteen, hyvä. Mutta kuten sanoin, ole uskollinen itsellesi ja omille tunteillesi niin kipeää se kuin ehkä tekeekin.
Tilanne muuttuu? Niin, että ap ei jaksa miehen lapsia edes sen verran kuin nyt?
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita yksinhuoltajiakin, että päästävät alle kouluikäisen yksin pihalle ja lapsi soittaa koko ajan naapuriperheen ovikelloa, pyytää ruokaa ja kiukuttelee milloin mitäkin. Ja tuo kiukuttelu on 12 tuntia päivässä ja joka päivä, ei vain 2 h.
Ei mikään ihme, että lakiin tuli vuoroviikko systeemi.
Vaikka äiti olisi avierosta masentunut niin se ei ole syy lykätä lapsi joka päivä naapurin riesaksi.
Ja sinusta jutellaan koko loppuelämän mainiten nimesi, että olet niin tehnyt.
Jos naapurin äiti on työtön niin se on vielä pahempi, koska työkkäri kierrättää tuota äitiä kaupungin ja valtion työpaikoissa ja siellä jutellaan kahvitauoilla näistä huonoista äideistä ja nimellä.
Mikä ihmeen "mieheni"? Seurustelet ja molemmilla omat kodit, ei hän ole mikään miehesi.
Nykyään on kirjattu lakiin, että isä saa 3 - vuotiaan lapsen ja tuota vanhemman joka toinen viikko luokseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei teillä ole selvästikään tulevaisuutta, ellet rupea ajattelemaan vähemmän itsekkäästi. Jokainen pikkulapsen vanhempi on väsynyt, eikä saa mielestään tarpeeksi lepoa tai omaa aikaa. Jos et sitä kestä, älä jatka tapailua. Lapset tulevat aina ensin vanhemman elämässä. Et voi vaatia muuta.
Mä en ymmärrä , miten muka ap olisi itsekäs, jos hän ei halua viettää koko viikonloppua miesystävän luona silloin kun lapset ovat isänsä luona? Se on vanhempien tehtävä hoitaa omat lapsensa, ei kuulu lasten hoito vanhempien uusille kumppaneille.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on kirjattu lakiin, että isä saa 3 - vuotiaan lapsen ja tuota vanhemman joka toinen viikko luokseen.
Oli pakko, osa äideistä antaa jopa 4-vuotiaan mennä pihalle yksin. Meilläpäin yksi tuon ikäinen lapsi rikkoi kepillä lyömällä kerrostalon alaikkunan ja äiti oli vihainen kun joutui maksamaan sen. No, tottakai joutui, kukas muukaan.
Jos alkaisin seurustelemaan miehen kanssa jolla on pieni lapsi ja ex pompottaa niin kyllä minäkin osaan olla ilkeä ja en takuulla hoida lasta niinkuin ex käskee vaan paljon karkkia, jäätelöä, käydään parturissa.
En olisi suhdetta edes aloittanut vaikka mies olisi ollut kuinka unelma mies, ellei heti täysin varma että jaksaa ne lapsetkin.
Lapsille ei ole hyväksi ne alati vaihtuvat suhteet.
Näissä käytettyjen diilissä saa mitä tilaa, mitäs läksit.
Miksi? Eihän siinä ole mitään järkeä. Kai niillä lapsilla on omakin isä . Tai jos ei ole, niin ei se mutsin uusi random miesystävä ole mikään isä.