Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei ole koskaan antanut minulle yhtään lahjaa
16.12.2022 |
En siis mitään kallistakaan toivoisi, mutta kunhan se olisi lahja, jossain lahjapaketissa ja jonain merkkipäivänä tai jouluna. Suklaarasiastakin ilahtuisin. Ei hän tosin kenellekään muullekaan ole tietääkseni antanut lahjaa, mutta silti ärsyttää. Miksi tämä on joillekin miehille niin vaikeaa? Kaikki exäni, niin ex-avomies kuin jopa seurustelukumppanit lyhyen tapailun jälkeen on antaneet lahjoja, osa todella hienosti mietittyjä (ja raha ei siis ratkaise vaan ajatus).
Kommentit (70)
Eikö tuo käynyt ilmi heti ensimmäisen seurusteluvuoden aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on ihan peruskäytöstapoja ostaa kumppanille lahja syntymäpäivänä ja jouluna, jos ei muuta erikseen sovita. Minä olen opettanut mun lapsillekin tämän, eli olen vienyt ne joululahjaostoksille jo ihan pienestä pitäen, ovat saaneet valita pinenen lahjan sisarukselleen, maksaa sen (mun antamille rahoilla toki) ja sitten paketoida lahjan. Hyvin on sujunut ja nyt teinit jo osaa ihan ite mennä lahjaostoksille ja ostaa lahjat muille perheenjäsenille.
Jos en kelpaisi vaimolleni ilman lahjojen antamista, sitten varmaankin erottaisiin. Ihan yhtä tyhjän kanssa tuollainen lahjojen antaminen.
-Tässä vaimokulta joululahjasi.
-Oi, kiitos suklaarasiasta. Tässä sinun joululahjasi, rakas.
-Oijoi, suklaalevy. Kiitos tuhannesti.
Vierailija kirjoitti:
Kultaseni, mies on itsessään lahja naiselle. Kaikki muu on vain naisen omaa henkistä pienuutta ja haneutta kun ei kykene tyytymään edes jumalankuvaan eli mieheen. Älä kurottele taas sitä omenaa paratiisissasi henkisen käärmeesi kannustamana...
Hei me ollaan jostain samaa mieltä! Keltaisesta Ruususta voi jokainen nainen käydä noutamassa maailman upeimman lahjan. Kotiinkuljetus on 60e. Justin pysyy vetreänä eikä löysty. Säästämisen arvoinen sijoitus. Kehno äijä mäkeen!
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihan peruskäytöstapoja ostaa kumppanille lahja syntymäpäivänä ja jouluna, jos ei muuta erikseen sovita. Minä olen opettanut mun lapsillekin tämän, eli olen vienyt ne joululahjaostoksille jo ihan pienestä pitäen, ovat saaneet valita pinenen lahjan sisarukselleen, maksaa sen (mun antamille rahoilla toki) ja sitten paketoida lahjan. Hyvin on sujunut ja nyt teinit jo osaa ihan ite mennä lahjaostoksille ja ostaa lahjat muille perheenjäsenille.
jos ei muuta erikseen sovita...meillä ainakin aihe tuli esille kun se eka yhteinen joulu alkoi lähestymään. Ollaan kaksi aikuista jolla on kaikki ns valmiina. Suklaa, karkit, kukat, jne ei oikein ole kummaankaan juttu ja päädyttiin siihen, että tehdään joku yhteinen isompi juttu kerran vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelin kerran miehen kanssa, joka aina nimipäivänä, syntymäpäivänä ja jouluna kysyi minulta mitä haluan lahjaksi. Mitä tahansa sanoinkin niin hän osti sen (en koskaan siis tietenkään sanonut mitään kalliita toiveita). Pyysi kaupassa kauniiseen pakettiin ja antoi juhlapäivänä. Tuli hyvä mieli. Ei se vaikeaa ole, miehet. Siis jos on yhtään halua edes yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin kerran miehen kanssa, joka aina nimipäivänä, syntymäpäivänä ja jouluna kysyi minulta mitä haluan lahjaksi. Mitä tahansa sanoinkin niin hän osti sen (en koskaan siis tietenkään sanonut mitään kalliita toiveita). Pyysi kaupassa kauniiseen pakettiin ja antoi juhlapäivänä. Tuli hyvä mieli. Ei se vaikeaa ole, miehet. Siis jos on yhtään halua edes yrittää.
En mä halua. Olen aineettomien lahjojen kannalle. Jos ei kelpaa esim metsäretki, jne. ei ole ainesta minun naiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin kerran miehen kanssa, joka aina nimipäivänä, syntymäpäivänä ja jouluna kysyi minulta mitä haluan lahjaksi. Mitä tahansa sanoinkin niin hän osti sen (en koskaan siis tietenkään sanonut mitään kalliita toiveita). Pyysi kaupassa kauniiseen pakettiin ja antoi juhlapäivänä. Tuli hyvä mieli. Ei se vaikeaa ole, miehet. Siis jos on yhtään halua edes yrittää.
En mä halua. Olen aineettomien lahjojen kannalle. Jos ei kelpaa esim metsäretki, jne. ei ole ainesta minun naiseksi.
Kyllä minulle kelpaisi tietenkin myös aineeton lahja. En ole sellaistakaan saanut yhtenäkään merkkipäivänä enkä jouluna nykyiseltä mieheltäni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin kerran miehen kanssa, joka aina nimipäivänä, syntymäpäivänä ja jouluna kysyi minulta mitä haluan lahjaksi. Mitä tahansa sanoinkin niin hän osti sen (en koskaan siis tietenkään sanonut mitään kalliita toiveita). Pyysi kaupassa kauniiseen pakettiin ja antoi juhlapäivänä. Tuli hyvä mieli. Ei se vaikeaa ole, miehet. Siis jos on yhtään halua edes yrittää.
En ole koskaan ymmärtänyt mikä idea on lahjassa jonka on itse nimennyt. Jos ei sen vertaa ole oppinut minua tuntemaan, että tietäisi mistä ilahdun olen sitten vaikka ennemmin ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet varmaan yhtä huomaamaton ja huono ihminen kuin minäkin, olen siis 50v mies ja en ole koskaan saanut keneltäkään lahjaa saati kakkua. Ihmeissäni katson kun toisille järkätään esim. isoja 50v synttäreitä jne. Vaimotkaan eikä vanhemmat tunnu haluavan muistaa syntymääni, no kaikkeen tottuu.
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan yhtä huomaamaton ja huono ihminen kuin minäkin, olen siis 50v mies ja en ole koskaan saanut keneltäkään lahjaa saati kakkua. Ihmeissäni katson kun toisille järkätään esim. isoja 50v synttäreitä jne. Vaimotkaan eikä vanhemmat tunnu haluavan muistaa syntymääni, no kaikkeen tottuu.
Olen koko 36-vuotisen elämäni ajan saanut joka vuosi lahjoja. Vanhemmiltani paljonkin ja kolmelta sisarukseltani edelleen joka joulu. Myös ystäviltä syntymäpäivinä ja jouluna. Ja jokaiselta aiemmalta kumppaniltani, jo seurusteluaikana. Eli olen tottunut siihen, että muistetaan, niin synttäreinä kuin jouluina kuin muinakin juhlapäivinä. Itsekin annan paljon lahjoja monelle ihmiselle. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on yksinkertainen, itsekäs , vailla empatiakykyä oleva ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan yhtä huomaamaton ja huono ihminen kuin minäkin, olen siis 50v mies ja en ole koskaan saanut keneltäkään lahjaa saati kakkua. Ihmeissäni katson kun toisille järkätään esim. isoja 50v synttäreitä jne. Vaimotkaan eikä vanhemmat tunnu haluavan muistaa syntymääni, no kaikkeen tottuu.
Tämä aikuiselle lahjoja on vain alle neljäkymppisten hömpötyksiä. Jokin on mennyt heidän kasvatuksessaan väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin kerran miehen kanssa, joka aina nimipäivänä, syntymäpäivänä ja jouluna kysyi minulta mitä haluan lahjaksi. Mitä tahansa sanoinkin niin hän osti sen (en koskaan siis tietenkään sanonut mitään kalliita toiveita). Pyysi kaupassa kauniiseen pakettiin ja antoi juhlapäivänä. Tuli hyvä mieli. Ei se vaikeaa ole, miehet. Siis jos on yhtään halua edes yrittää.
En ole koskaan ymmärtänyt mikä idea on lahjassa jonka on itse nimennyt. Jos ei sen vertaa ole oppinut minua tuntemaan, että tietäisi mistä ilahdun olen sitten vaikka ennemmin ilman.
Sokeripappa. Saat ostaa lahjakorttia ja rahaa vasten ihan oman näköisen lahjan. Ei tarvi piinata tavista.
Meillä on toisinpäin eli mies ostaa enemmän lahjoja kuin toivon. Yhdessä oltu yli 30 vuotta.
Ehkä se apn mies on katsonut sivusta, kun nainen avaa lahjoja.
-Oi, tää on liikaa, miten sä raaskit tän ostaa?
- Tai joku lahja on jälkeenpäin haukuttu, et mitähän mä tälläkin teen.
Fiksu kun ei rahojansa tuhlaa ja pitäisi apn ajatuksetkin osata lukea. Ehkä ajattelee, et ne riittää mitä se muilta saa, koska ei valitakkaan, ettei mieheltä saanut mitään.
Olisiko hänellä arjessa kiire tai sitten ei osaa hankkia, jos et yhtään kerro mistä asioista pidät tai tarvitset. Ja mitä on jo. Voi naisillekin käydä niin että ei osaa enää hankkia äidille lahjaa, koska ei sano mitä haluaa ja on jo kaikkea, tulee tauko ideoihin. Kunnes joku päivä taas keksii edes jotain. Jos haluaa lahjan toisen pitäisi suurin piirtein tietää mitä tai tulee lottoarvonta, tulos on mitä on. Aikuiset eivät aina paketoi lahjaa, voi tulla lahjakassissa pienet. Ehkä sekin pitää sanoa erikseen että haluaisi paketoinnin, että jatkossa tiedetään maku. -Jos on taitava mies ehkä osaa nämä hommat ja ottaa selvää, mutta eivät naisetkaan aina tiedä mitä tekisi tai hankkisi toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Jos en kelpaisi vaimolleni ilman lahjojen antamista, sitten varmaankin erottaisiin. Ihan yhtä tyhjän kanssa tuollainen lahjojen antaminen.
-Tässä vaimokulta joululahjasi.
-Oi, kiitos suklaarasiasta. Tässä sinun joululahjasi, rakas.
-Oijoi, suklaalevy. Kiitos tuhannesti.
Pidät suklaalevyä erityisenä lahjana ja sitäkään et ihan periaatteesta voi kerran vuodessa antaa? 😮
Meillä nuo tuommoset kuuluu ihan arjen muistamisiin kun haluaa pienesti ilostuttaa toista. Ja pieniä lahjoja ja yllätyksiä ihan ilman pakollisia päiviäkin.
Teillä taitaa olla aika iloton suhde?
Johan se maksaa sun elämisen,shoppailut,lomamatkat ja heppailut.
Ja vielä lisää pitäs saada?
Alue: Aihe vapaa
Tällainen asenne onkin varmaan se syy miksi ei sitten keksi yhtään mitään lahjaksi...