Onko törkeää, jos ei tervehdi tai kiitä kaupan kassoja?
Onko se nyt muka hirveän epäkohteliasta? Kiinnostaako niitä kassoja edes yhtään, että tervehtiikö ja kiittääkö asiakas?
Kommentit (113)
Onko tuhat ihmistä tuhatkertaa bussikuskille päivää sanominen häiriötä ?
Pahimman koronamyllytyksen aikana aloin karttaa kaikkia ja myös kassoja, koska tuntui että se korona voi hypätä silmille melkeinpä katseesta. Nyt huomaan, että siitä tuli tapa, mutta kylä mä kiitän kuin ostosten päätteksi, mutta en aina yhtään muista minkä näköinen kassa oli sillä kertaa. Kassat vaihtuu.
Antaa ihmisestä kieltämättä kyllä aika tyhmän vaikutelman jos ei osaa edes tervehtiä tai kiittää. Itse just tänään ihmettelin uusia naapureita kun tervehdin ja kukaan perheestä ei tervehtinyt takaisin.
Kaupat ovat kouluttaneet kassamyyjät tervehtimään (ja toivottamaan hyvää päivänjatkoa). Niinpä minä asiakkaana tervehdin ja sanon asioinnin lopuksi kiitos hei, ja jos toivottavat hyvää päivänjatkoa, toivotan sitä takaisin. Ei maksa mitään, mutta ehkä ihmiskontakti tekee heidän mekaanisesta työstään vähemmän mekaanista. Asioin mieluiten Helsingin keskustassa sijaitsevassa kyläkaupassa jossa kauppias, myyjät ja asiakkaat tuntevat toisensa. Me olemme toisiamme varten.
Kassat tervehtii koska heidät on koulutettu niin tekemään,ei sen takia että haluaisivat. Ei ne piittaa jos joku ei vastaa.832
Jo lapsukaisena, 1950 luvulla, minua opetettiin tervehtimään kaupan väkeä ja kaikkia tuttuja. Elimme silloin maalla pienissä kyläyhteisöissä, joissa kaikki tunsivat toisensa. Silloin oppimani hyvät tavat ovat seuranneet mukanani myös kaupunkiolosuhteissa. En ole havainnut niistä ainakaan haittaa olevan.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen suomalaisena miehenä sitä kohteliaampi ihmiselle, mitä vieraampi hän on. Kaveria voisin tervehtiä vaikka sanomatta mitään ja tökkäämällä mahaan että menitkin pöljä laskemaan suojuksesi, mutta kaupan kassaa en kehtaisi olla tervehtimättä mahdollisimman neutraalisti. Itse asiassa mitä tahansa asiakaspalvelijaa kohtaan olisi sama, aina kohtelias ja mahdollisimman vähän hankaluuksia aiheuttava. Leimaavat vielä muuten julkisilla paikoilla öykkäriksi. Uskon ajattelutapani olevan hyvinkin yleinen näillä leveysasteilla.
Aihetta sivuten, en pidä itseäni minään palveltavana keisarina jonka katsettakaan ei saisi kohdata ja pitäisi pokkuroida minua miellyttääkseni, kuten tippikulttuurin omaavassa jenkkilässä käyttäydytään. Jos tilanteessa tulee mitään ristiriitaa niin ennemminkin oletan että tein jotain nyt väärin ja aiheutin tilanteen johon asiakaspalvelija ei ole törmännyt. En pidä asiakaspalveluammatteja vähäarvoisempina vaan kaikkia töitä samanarvoisina, sillä jonkun on sekin työ joka tapauksessa pakko tehdä. He tavallaan tekevät vain minulle palveluksen pyörittämällä järjestelmän sitä osaa johon en pyri itse innolla. Tästä syystä en myöskään erityisemmin kannata isoja palkkaeroja. Kaupoissa tarvitaan kassahenkilöt, tarhoissa tarvitaan lastenhoitajat, roskat on pakko kuskata ettei ne keräänny ja niin edelleen. Jos työ on pakko tehdä yhteiskunnan pyörittämistä varten niin ei sillä pitäisi olla suurta merkitystä onko ministeri vai roskakuski. Pikemminkin jälkimmäisen kuuluisi saada suurempi palkka näistä kun ensimmäinen on siistiä sisätyötä johon löytyy kyllä halukkaita.
Ihana kommentti! Samoilla linjoilla olen itsekin. Nuorena tein jonkin verran aspa-töitä, ja arvostan niitä, jotka sitä jaksavat. On jonkinlainen epäkohta, että kaikkein ikävimmistä ja raskaimmista töistä saa usein pienintä palkkaa. Kuitenkin ne pienipalkkaiset työt ovat usein aivan pakollisia yhteiskunnan pyörittämisen kannalta.
Vähän sellasta epäkohteliasta, outoa ehkä hajamielistä tai tahallista. Maailman mittakaavassa pieni juttu eikä hirveästi kerro kuitenkaan henkilöstä. Jos hän on tekemässä psykologista testiä.
Onko törkeää jos ei tervehdi kaupan kissoja?
Kaikkia ihmisiä yleensä tervehditään kohtaamistilanteessa. Näin "isossa maailmassa" toimitaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuhat ihmistä tuhatkertaa bussikuskille päivää sanominen häiriötä ?
Onko tarpeen sanoa jokaiselle matkustajalle erikseen päivää. Sama kassajonossa.
Ihan tässä lyhyen ajan sisään on ollut niin tympeää asiakaspalvelua, että ihan olen tilanteissa vajonnut itsekin myyjän tasolle ja käyttäytynyt välinpitämättömästi. Silmäasemalla pari naista oli kiihkeinä kuittiensa ja lappustensa kimpussa ja toinen heistä kuitenkin nosti katseensa nähdessään minun lähestyvän kassaa. Sellainen löytyi sieltä, sanoi hän. Eli tuo on kai heidän nykyinen tyylinsä tervehtiä asiakasta. Suoritin maksun ja mykkänä lähdin matkoihini.
Prismassa myös pari naismyyjää nykyään niin elämäänsä kyllästyneitä, että ihan ketuttaa. Lapsenikin olen opettanut hyville käytöstavoille ja vastassa hapan naama, huulet viivana oleva asiakaspalvelija. Kaikkein veemäisintä, että ei edes muita asiakkaita jonossa ja alkaa kassa lätisemään juttujaan kolleegalleen siinä minun höylätessäni maksua. Pitää pystyä se pieni hetki odottamaan!
Vierailija kirjoitti:
Kassat tervehtii koska heidät on koulutettu niin tekemään,ei sen takia että haluaisivat. Ei ne piittaa jos joku ei vastaa.832
Kyllä se nyt ainakin vähän vaikuttaa, ihmisiä hekin ovat. Minäkin olin kesätöissä ison marketin kassalla, eikä kyllä kukaan erikseen kouluttanut tervehtimään asiakkaita, vaan ehkä oletettiin, että tervehtiä osataan ilman koulutustakin. Luuletko oikeasti, että kaupan kassoille on jotain kursseja, joilla opetetaan tervehtimään?
Käytöstavat alkaa tosiaan olemaan katoavaa kansanperinnettä.
Vierailija kirjoitti:
Pahimman koronamyllytyksen aikana aloin karttaa kaikkia ja myös kassoja, koska tuntui että se korona voi hypätä silmille melkeinpä katseesta. Nyt huomaan, että siitä tuli tapa, mutta kylä mä kiitän kuin ostosten päätteksi, mutta en aina yhtään muista minkä näköinen kassa oli sillä kertaa. Kassat vaihtuu.
Olit lähtenyt koronismiin mukaan, olit antanut pelolle vallan.
Vierailija kirjoitti:
Kassat tervehtii koska heidät on koulutettu niin tekemään,ei sen takia että haluaisivat. Ei ne piittaa jos joku ei vastaa.832
Olen ollut useassa kaupassa töissä, eikä ikinä ole erikseen koulutettu tervehtimään. Suurin osa ihmisistä hallitsee perus käytöstavat ilman mitään koulutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Jo lapsukaisena, 1950 luvulla, minua opetettiin tervehtimään kaupan väkeä ja kaikkia tuttuja. Elimme silloin maalla pienissä kyläyhteisöissä, joissa kaikki tunsivat toisensa. Silloin oppimani hyvät tavat ovat seuranneet mukanani myös kaupunkiolosuhteissa. En ole havainnut niistä ainakaan haittaa olevan.
Mun isovanhemmat ja iäkäs työnantajani ovat kertoneet, että kaupassa asioidessaan he ovat kuin vanhoja tuttuja kaupanhenkilökunnalle.
Vaihtavat kuulumisia ja ovat tosi hyvää pataa.
Itse oon nuori aikuinen ja itse tunnen että kukaan ei halua kanssani olla hyvää pataa edes hetken vertaa missään.
En varmasti ole ainut, joten luulen tämän mukavuuden koskevan itseäni vanhempia sukupolvia.
Olet bimbo!