IS: Kotkassa TALOYHTIÖ MENI KONKURSSIIN, koska asukkailla ei ollut enää varaa maksaa vastikkeita. Eläköön, elämisen hinta täällä Suomessa! Jokohan päättäjät vihdoin heräävät todellisuuteen?
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009254013.html
Asuntojen arvo voi laskea nollaan. Monille jää vain asuntolaina käteen.
Näitä tulee vielä lisää. Missä kunnossa sinun taloyhtiösi oikeasti on?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata yleistää. Talossa oli osakkaita, jotka eivät maksaneet yhtiövastikkeita. Asunnot olisi pitänyt ottaa taloyhtiön hallintaan ja myydä tai laittaa vuokralle.
Oulunkin kokoisessa "kasvukeskuksessa" keskusta on täynnä tyhjillään olevia liiketiloja, joita kukaan ei ole halunnut ostaa tai vuokrata. Käytännössä tilat pitäisi muuntaa asunnoiksi.
Kerrostalo, jossa on liiketiloja katutasossa,on nykyään ongelmallinen. Kivijalkaan on vaikea saada yrittäjää kuin ihan kaupungin keskustaan. Muutos on ollut valtava viime vuosien aikana kun netti on mullistanut kaupankäynnin. Vastikkeet on pääasiassa kerätty liikehuoneistoilta ja kun niitä ei enää saada, kohoaa asukkaitten vastikkeet kestämättömiksi.
Ei hyvin hoidetuilla taloyhtiöillä, joiden taloudesta ovat aina vastanneet osakkaat, ole pääsääntöisesti mitään hätää.
Minä kannatan omistusasumista, mutta pitää valita viisaasti ja huolehtia omaisuudestaan. Olen asunut omistusasunnoissa 24-vuotiaasta, olen nyt 67 v, ja olen ollut velaton yli 35 v. Eläkepäivieni koti on uudehkossa kaukolämpörivarissa keskellä pientä kotikaupunkiani, vastike, joka sis. kaikki asumisen kulut, on n. 250 €/kk , poislukien käyttösähkö, joka siirtoineen noin 60 €/2 kk. Mistään en saa vuokrattua tämän tasoista kotia tähän hintaan. Vapailla markkinoilla vuokraa joutuisin maksamaan 700-900 €/kk. Enkä minä ainakaan halua elää kaupungin levottomassa vuokraslummeissa, joissa asuminen on halvempaa mutta asunnot surkeita tasoltaan.
Miksi ihmeessä kerryttäisin omaisuutta muille? Minusta kannatta aina keskittyä oman varallisuuden kasvattamiseen.
Toki heidän, jotka muuttavat jatkuvasti, kannattaa varmaan pysyä vuokralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata yleistää. Talossa oli osakkaita, jotka eivät maksaneet yhtiövastikkeita. Asunnot olisi pitänyt ottaa taloyhtiön hallintaan ja myydä tai laittaa vuokralle.
Oulunkin kokoisessa "kasvukeskuksessa" keskusta on täynnä tyhjillään olevia liiketiloja, joita kukaan ei ole halunnut ostaa tai vuokrata. Käytännössä tilat pitäisi muuntaa asunnoiksi.
Mutta kuka haluaa asua katutasossa keskellä kaupunkia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata yleistää. Talossa oli osakkaita, jotka eivät maksaneet yhtiövastikkeita. Asunnot olisi pitänyt ottaa taloyhtiön hallintaan ja myydä tai laittaa vuokralle.
Oulunkin kokoisessa "kasvukeskuksessa" keskusta on täynnä tyhjillään olevia liiketiloja, joita kukaan ei ole halunnut ostaa tai vuokrata. Käytännössä tilat pitäisi muuntaa asunnoiksi.
Mutta kuka haluaa asua katutasossa keskellä kaupunkia?
Ei varmaan kukaan. Eipä ole itselle tullut koskaan mieleenkään harkita edes keskusta-asuntoa, missä on liiketiloja alakerrassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata yleistää. Talossa oli osakkaita, jotka eivät maksaneet yhtiövastikkeita. Asunnot olisi pitänyt ottaa taloyhtiön hallintaan ja myydä tai laittaa vuokralle.
Oulunkin kokoisessa "kasvukeskuksessa" keskusta on täynnä tyhjillään olevia liiketiloja, joita kukaan ei ole halunnut ostaa tai vuokrata. Käytännössä tilat pitäisi muuntaa asunnoiksi.
Tilojen muuttaminen maksaa ja onko kaikilla osakkailla rahaa investointeihin.
Hankalampi juttu on yhtiöjärjestys.
Yleensä liikehuoneistoiden vastike on tyyliin 1,5 kertaa asuinhuoneiston vastike.
Kuka haluaa asunnon, jossa vastike on 300€ sijaan 450€/kk vain sen takia, kun se on entinen liiketila.
Tämä on kirjattu yhtiöjärjestykseen ja yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii täyttä yksimielisyyttä, eli jokaisen osakkeenomistajan on hyväksyttävä muutos.
Hankalampi homma.
Sama homma, jos halutaan mennä sähkössä yhteisostoon. Vaatii yhtiöjärjestyksen muuttamisen ja yksimielisyyden.
Yhteissähkössä on se hyvä puoli, että jos taloyhtiössä on 30 osakasta (huoneistoa), niin tarvitaan yksi sähkösopimus.
jos jokainen hoitaa sähkönsä itse, niin tarvitaan 31 sähkösopimusta.
Tuossa säästää vuositasolla 5000-7000 euroa helposti.
Lisäksi yhteissähkö helpottaa kummasti aurinkopaneelien asentamista, kun sähkö on kaikille yhteistä.
Muussa tapauksessa taloyhtiö joutuisi olemana sähkönmyyjä osakkaille. hankalaa ja byrokraattista.
Nythän on mennyt paljon taloyhtiöitä konkurssiin rakennusvaiheessa ja siitä jäänyt käteen vaan laina esim. 300 000€ tai jos rakennettu valmiiksi on tullut lisälainaa esim 400 000€ per asunto. Eli vaikka kaupat olisi tehty 300 000€ niin lopullinen hinta 700 000€, näitä jonkun verran nyt kun rakentaminen kallistunut niin ei saada valmiiksi sillä hinnalla kuin millä kaupat tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata yleistää. Talossa oli osakkaita, jotka eivät maksaneet yhtiövastikkeita. Asunnot olisi pitänyt ottaa taloyhtiön hallintaan ja myydä tai laittaa vuokralle.
Oulunkin kokoisessa "kasvukeskuksessa" keskusta on täynnä tyhjillään olevia liiketiloja, joita kukaan ei ole halunnut ostaa tai vuokrata. Käytännössä tilat pitäisi muuntaa asunnoiksi.
Mutta kuka haluaa asua katutasossa keskellä kaupunkia?
Ei varmaan kukaan. Eipä ole itselle tullut koskaan mieleenkään harkita edes keskusta-asuntoa, missä on liiketiloja alakerrassa.
Kyllä pitkään, kun kivijalkaliikkeet olivat voimissaan, oli erittäin hyvä juttu jos talossa oli niitä. Vuokrat pitivät vastikkeet alhaisina. Vasta nyt tilat ovat muuttuneet ongelmallisiksi.
Olisiko taloyhtiön hallinnossa ollut jonkinlaisia ongelmia? Meillä taloyhtiön talous on kunnossa.
Huonot yhtiöt menevät konkurssiin, miksi valtion pitäisi herätä. Miettikää mitä ostatte.
Eläkeläisnaapurini kertoi muutaman vuoden takaisesta asuntoasiastaan, kun oli asunut aika kauankin eräässä rivitalossa. Omistusasuntoja kaikki ja ajan myötä oli tullut vastaan korjaustarpeita ja aina suurempaa ja suurempaa. Lopulta oli velkaa niin paljon , että asunnon arvo( t) oli pienempi kuin velat.
Naapuri sanoi, että oli luovuttava ja myytävä pois hinnalla millä meni. Nauroi ja sanoi, että käteen jäi hieman alle 200e puhdasta rahaa. Sitten vuokramarkkinoille.
Tiedän tuon konkurssiin menneen Asunto-osakeyhtiön. Eipä olisi uskonut että juuri tuo talo, alueen ehkä hulppein talo jossa hulppeat parvekkeet, talo ei ole yhtään rähjäisen näköinen.
Talo on vuodelta 1960 ja remontit tekemättä ja ei hissiä. Lisäksi syrjäinen sijainti ja vuokratontti (Kysan mukaan omistaa Stora Enso Oyj). Katutason liiketilojen vastikkeet maksamatta. Siinähän ne konkurssin ainekset.
Voi tietenkin olla että joku kiinteistösijoittaja ostaa talon. Edessä iso remontti ja liiketilan käyttötarkoituksen muuttaminen, ehkäpä asunnoiksi? Talo on hiomaton timantti mutta riskit ovat suuret.
Sunilan liikekeskus, johon tämä "apteekkitalokin" kuuluu, on hiljentynyt, vain parturi enää sinnittelee. Loiston päivinä (1980-luvulla) siinä oli pankki, apteekki, ravintola, pari ruokakauppaa ja muutama muu liike.
Matkaa Karhulan keskustaan 2,5 km ja kuutosen (kulkee puolen tai tunnin välein) pysäkille noin 600 m. Ei nyt mikään aivan mahdoton tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläisnaapurini kertoi muutaman vuoden takaisesta asuntoasiastaan, kun oli asunut aika kauankin eräässä rivitalossa. Omistusasuntoja kaikki ja ajan myötä oli tullut vastaan korjaustarpeita ja aina suurempaa ja suurempaa. Lopulta oli velkaa niin paljon , että asunnon arvo( t) oli pienempi kuin velat.
Naapuri sanoi, että oli luovuttava ja myytävä pois hinnalla millä meni. Nauroi ja sanoi, että käteen jäi hieman alle 200e puhdasta rahaa. Sitten vuokramarkkinoille.
Oli siis asunut kuitenkin pelkän vastikkeen hinnalla vuosikaudet. Tuskin vuokra-asuvana olisi selvinnyt tuohon saakka yhtä halvalla.
Kun Kotkan asukasluku oli huipussaan 1970-luvulla se oli 62 tuhattaa, nyt se on 50 800 ja lasku jatkuu. Kaikki asutus on keskittynyt ihmisten ilmoille, syrjäkylissä on asukkaita aika vähän. Tämä tarkoittaa että laitakaupunki tyhjenee. Ristinkalliolla ja Karhuvuoressa olevia kaupungin vuokra-kerrostaloja on jo purettu.
Voi käydä niinkin että tämä talo puretaan. Kukahan senkin maksaa, tontinomistajako?
Asun omakotitalossa ja talous on vakaalla pohjalla, mutta ei silti lähdetä hulluttelemaan rahan kanssa.
Nyt Apteekkitalon liikehuoneistossa toimii vintage-kauppa. Asunnot ovat yhä tyhjillään.
Joku on kuulemma ostanut osan kuolinpesästä.
Vierailija kirjoitti:
Nooh, eiköhän tämän pitäisi herättää ne, jotka luulevat, että omistusasunto on aina parempi kuin vuokralla asuminen ja että asunto on kannattava sijoitus.
Omistaminen on aina riskipeiä, voit menettää omaisuutesi. Asunto-osakeyhtiö on nimenomaan yhtiö, osakkaiden yhteinen yritys. Siinä voi tulla tappiotakin.
Asuntoa ei pidä ostaa taantuvasta pikkukaupungista, joita Suomessa nyt riittää.
Suomessa on vuokra-asunnoista ylitarjonta ja 5000 ihmistä kuolee kuukaudessa. Eläkeläisiä on 1 600 000.
Moni nyt oman asunnon ostanut joutuu kyllä varmaan maksamaan koko loppuelämänsä mummovainaan kaksion vastiketta. Se on 500 kuukaudessa, 6000 vuodessa.
Jos ottaa perinnön vastaan niin pitää ottaa koko perintö vastaan, ei voi ottaa pelkkää mökkiä järven rannalla vastaan, pitää ottaa myös se muuttotappiokaupungin kaksio tai sitten ei mitään.