Lue keskustelun säännöt.
Koulumuistoja 2000-luvun ekalta vuosikymmeneltä, jotka eivät enää nykyään olisi ok -peukutusketju
14.12.2022 |
Ei tarvitse mennä kauas taaksepäin, kun koulumaailmassa törmäsi moniin asioihin, joita ei tänä päivänä pidettäisi hyväksyttävänä. Äkkiä tulisi lehtijuttu tai somekohu olisi valmis. Mitä sellaista sinä muistat kouluvuosiltasi (peruskoulu/toinen aste) 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä, mikä ei enää nykyään olisi ok?
Olin 2000-luvun alussa 12-vuotiaana englannintunnilla. Meillä oli tunnilla miessijainen, n. 50 v mies, jota pidettiin ko. paikkakunnalla ankarana kieltenopettajana. Miessijainen alkoi kertoa koko luokan kuullen englanniksi tarinaa, jossa käytti minua esimerkkinä. Mies kertoi tarinassa, kuinka minä ja mies matkustimme rantalomalle ja minulla oli uusi uimapuku. Mies vielä kuvaili minua tuossa uimapuvussa. Olin kuolla häpeästä, kun ällöttikin ajatus tuollaisesta matkasta jonkun vieraan miehen kanssa. Oloani ei helpottanut se, että luokkalaiset naureskelivat tuolle. En ymmärrä, miksi opettaja ei käyttänyt tarinassaan vaikka jotain kuvitteellisia esimerkkihenkilöitä "John ja Susan lähtivät rannalle..."
Nykyään nuo miehen puheet 12-vuotiaasta oppilaasta uimapuvussa ei tulisi kuuloonkaan.
Ap
Kommentit (132)
Pakotetaanko vielä liikuntatunnin yhteydessä ryhmän nähden suihkuun? Tämä oli ainakin vielä vuosituhannen alussa omassa koulussani käytäntö. Liikuntanumeroksi ei voinut saada kasia parempaa, jos ei mennyt tunnin jälkeen suihkuun. Opettaja seisoi vielä vahtimassa, ketkä menivät ja ketkä eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koululainen sai pesäpallosta päähän (nykyäänhän pesäpallo koululiikuntana pitäisi kieltää)
Pukkitappalelu oli vaan leikkiä, nykyään vakavaa tappelua.
Homekoulussa oltiin ainoa luokka yläkerrassa, kun muissa luokissa niin huono sisäilma (siirtyivät parakkiin), meidän luokassa ei (jäätiin sitten yläkertaan ).
Mutta se mikä toimisi nykyään, niin ope piti niin vaikean kokeen, että mentiin lakkoon. :D Lähettiin tunnilta ja mentiin ulos. Tästä tuli kunnon saarna ja huudot reksiltä ja itse opelta. Nykyään huuto tulis varmaan reksiltä opettajalle. :D
Nää vuodet 2000-2006.
Vaikka se, että jos opettaja kertoi oppilaan käytöksestä jotain negatiivista vanhemmille, vanhempi uskoi opettajaa, eikä hyökännyt opettajaa vastaan väittäen, että ei meidän kulta ole tehnyt mitään väärää. Tämä taisi olla 90-luvun lopulla, vitosluokkaa varmaan, mutta kuitenkin, että muistan jopa saaneeni kotona remmiä pelkästään sen perusteella, mitä opettaja oli käytöksestäni kertonut vanhemmille.
Kävin koulua 70- ja 80- luvuilla, sillon vasta kovaa menoa olikin. Ekan luokan ope haukkui minua muiden kuullen useaan kertaan, tosin teki sitä muillekin. Yläasteella yksi sijaisope välitti oppilaille tupakkaa. Luokkaretkellä porukka kännäsi ja pojat tappeli niin, että yksi vietiin ambulanssilla sairaalaan. Lukiossa valvova opettaja oli vanhojen risteilyllä niin känissä, että opilaat taluttivat hänet hyttiinsä. Jne.
Opettaja nostaa oppilaan negatiiviseksi esimerkiksi siitä, miltä kuulostaa kun oppilaan vanhemmat tulevat eri maista ja molemmat vanhemmat puhuvat oppilaalle äidinkieltään. Epäili, että oppilas jää puolikieliseksi. Myöhemmin ylioppilaskirjoituksissa kirjoitti suomesta laudaturin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piti lukea äänen koko luokan edessä, vaikka lukutaito oli heikko. Nykyään tämä olisi varmaan joku kunnianloukkaus? Uutisissa oli vielä hetki sitten esillä se, kuinka niin moni nuori ei pysty nykyään lukemaan hyvin ääneen. Ääneen lukeminen on sitä opettelua.
Itseä tämä ei haitannut, pystyn vieläkin lukemaan hyvin, äänettömästi tai äänen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Luokkamme seinällä oli lista, johon kirjattiin kaikki tavaroiden unohtamiset ja muut. Jos unohdit vaikka matikankirjan kotiin, sait viivan nimesi kohdalle. Kolmesta unohtamisesta, tunnilta myöhästymisestä jne sait jälki-istuntoa. Jälki-istunto ei sinällään ollut paha: 30 min koulupäivän jälkeen koulun kirjastossa vapaavalintaisen kirjan lukemista. Isompi rangaistus oli se, että käytösnumero putosi yhdellä alaspäin, jos sait jälki-istuntoa kerran lukukauden aikana, kaksi numeroa jos sait kahdesti jälki-istuntoa jne.
Kirjan lukeminen kirjastossa rangaistuksena?! Ei ihme jos ei nuoria kiinnosta lukea kirjoja kun opetetaan että se on niin ikävää että sitä joutuu tekemään rangaistuksena jostain väärästä teosta. Itse nuorena tykkäsin mennä kirjastoon ja lukeminen oli mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikuntatunnit oli tuskaa. Opettaja oli todella ankara ja vertasi muita aina lajissa parhaiten pärjäävään. Liikuntaryhmässämme oli pari tyttöä, jotka olivat pelanneet futista melkein 10 vuotta. Muiden oppilaiden taso suhteutettiin heidän osaamiseensa. Kummasti suurin osa ryhmästä sai huonoja arvosanoja, kun vertailukohdat olivat tuollaisia.
Myös huutojaot olivat hirveitä, kun oppilaat huusivat vain kavereitaan/parhaimpia pelaajia. Ryhmämme oli vielä niin huono ryhmähengeltään, että osa suostui syöttämään pallon vain omalle kaverilleen eikä esim. samassa joukkueessa olleelle henkilölle, jonka kaveri ei itse ollut. Opettaja oli usein pettynyt noihin huutojakoihin ja saattoi vaikka kesken pelin todeta: "Jenna, Henna ja Janna! Olette aivan surkeita! Laura, Emmi ja Senni, vaihtakaa tuon kolmikon kanssa puolia, niin peli tasoittuisi edes vähän!" Opettaja siis ihan suoraan sanoi, ketkä eivät jossain lajissa pärjänneet.
Vierailija kirjoitti:
Piti lukea äänen koko luokan edessä, vaikka lukutaito oli heikko. Nykyään tämä olisi varmaan joku kunnianloukkaus? Uutisissa oli vielä hetki sitten esillä se, kuinka niin moni nuori ei pysty nykyään lukemaan hyvin ääneen. Ääneen lukeminen on sitä opettelua.
Itseä tämä ei haitannut, pystyn vieläkin lukemaan hyvin, äänettömästi tai äänen kanssa.
Joo muistan, meillä oli luokaassa yksi ilmeisen lukihäiriöinen ja luettiin usein oppilas kerrallaan jotain kirjasta, niin siinä vaan kaikki kiusaantuneena kuuntelivat, kun tämä yksi vaivalloisesti takellellen sana kerrallaan luki omalla vuorollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkamme seinällä oli lista, johon kirjattiin kaikki tavaroiden unohtamiset ja muut. Jos unohdit vaikka matikankirjan kotiin, sait viivan nimesi kohdalle. Kolmesta unohtamisesta, tunnilta myöhästymisestä jne sait jälki-istuntoa. Jälki-istunto ei sinällään ollut paha: 30 min koulupäivän jälkeen koulun kirjastossa vapaavalintaisen kirjan lukemista. Isompi rangaistus oli se, että käytösnumero putosi yhdellä alaspäin, jos sait jälki-istuntoa kerran lukukauden aikana, kaksi numeroa jos sait kahdesti jälki-istuntoa jne.
Kirjan lukeminen kirjastossa rangaistuksena?! Ei ihme jos ei nuoria kiinnosta lukea kirjoja kun opetetaan että se on niin ikävää että sitä joutuu tekemään rangaistuksena jostain väärästä teosta. Itse nuorena tykkäsin mennä kirjastoon ja lukeminen oli mukavaa.
Minusta kirjastossa lukeminen ei ollut rangaistus, koska tykkäsin lukemisesta ja tykkään yhä. Tuo käytösnumeron tippuminen oli se, mikä itsellä harmitti. Sen sijaan monet luokkalaiseni eivät tuosta kirjastossa istumisesta tykänneet.
T. Tuon aiemman kommentin kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Liikuntatunnit oli tuskaa. Opettaja oli todella ankara ja vertasi muita aina lajissa parhaiten pärjäävään. Liikuntaryhmässämme oli pari tyttöä, jotka olivat pelanneet futista melkein 10 vuotta. Muiden oppilaiden taso suhteutettiin heidän osaamiseensa. Kummasti suurin osa ryhmästä sai huonoja arvosanoja, kun vertailukohdat olivat tuollaisia.
Myös huutojaot olivat hirveitä, kun oppilaat huusivat vain kavereitaan/parhaimpia pelaajia. Ryhmämme oli vielä niin huono ryhmähengeltään, että osa suostui syöttämään pallon vain omalle kaverilleen eikä esim. samassa joukkueessa olleelle henkilölle, jonka kaveri ei itse ollut. Opettaja oli usein pettynyt noihin huutojakoihin ja saattoi vaikka kesken pelin todeta: "Jenna, Henna ja Janna! Olette aivan surkeita! Laura, Emmi ja Senni, vaihtakaa tuon kolmikon kanssa puolia, niin peli tasoittuisi edes vähän!" Opettaja siis ihan suoraan sanoi, ketkä eivät jossain lajissa pärjänneet.
Meillä oli jossain vaiheessa kaksi kenttää käytettävissä liikuntatunneilla, niin jaot tehtiin niin, että hyvät pelasi toisella ja huonot toisella kentällä! :) Toisaalta, siellä huonojen puolella oli ihan kiva pelata, kun kaikki idiootit, jotka ottaa pelin liian tosissaan, oli siellä toisella kentällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppilaan toiseen oppilaaseen kohdistamalle seks.u. aaliselle ahd.istelulle naurettiin eikä siihen puututtu. Selitettiin, miten se Mikko nyt vaan tykkää susta tosi paljon, kun tunkee kätensä sun paidan alle tai rinnakkaisluokan Jape yrittää kurkkia pukuhuoneeseen, kun olet siellä alas.ti.
Kuvaamiseen suhtauduttiin ihan eri tavalla kuin nyt pitkän someaikakauden jälkeen. Tuolloin lähinnä syyteltiin, jos joku otti sinusta asiattoman kuvan. "Mitäs olit tuollaisessa tilanteessa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Opettaja vetäisi tuolin erään pojan alta ja tämä loukkasi häntäluunsa & löi takaraivonsa takana olevan pulpetin reunaan.
- Opettaja atk-tunnilla muokkasi kuvankäsittelyohjelmalla erään tytön pään simpanssin vartaloon ja käytti kuvaa esimerkkinä
- Opettaja huusi oppilaalle luokan kuulle , kun tämän arvosanat olivat laskeneet isän kuoleman jälkeen
Luokkaretkirahat varastettiin, koska niitä säilytettiin luokassa oppilaiden ulottuvilla. Kenellä käy mielessä säilyttää nelinumeroisia summia oppilaiden ulottuvilla?!
Tuosta sentään opittiin sen verran, että vastaisuudessa rahat kerättiin opettajanhuoneen kassakaappiin.
Koululaitoksemme ja oppilaiden osaaminen ova tällä hetkellä heikoimmalla tasolla vuosikymmeniin. Ehkä sen sijaan, että mietittäisiin mikä "ei enää olisi ok", kannattaisi miettiä kaikkea sitä mikä ennen tehtiin oikein ja palata siihen vanhaan tämän nykyisen roskakoulutuksen sijaan. Tai sitten voidaan mennä inkluusion ja intersektionaalisen feminismin tiellä kohti vuosi vuodelta typerämpiä tulevaisuuden sukupolvia.
Opettaja kommentoi huonoja liikunnan taitojani muiden edessä ja jouduin aina osallistumaan lajeihin samalla mittakaavalla kuin muut. Minulla on synnynnäinen fyysinen vamma. Tätä kutsuttiin tuolloin tasa-arvoksi enkä sinäänsä harmitellut asiaa, mutta luulen että nykyaikana saatettaisiin kaltaisiani avustaa ja kannustaa vähän enemmän piikittelyn sijaan.
Esimerkkejä:
- Vammani vuoksi en pysty kävelemään normaalisti, joten kaikki jalkoja vaativat lajit olivat vaikeita, jostain syystä etenkin hiihto. Hiihtotunnilla en pysynyt muiden perässä vaan jäin reilusti jälkeen. Opettaja sanoi että minun on hiihdettävä sama matka kuin muut, muuten ei olisi reilua. Jäin avustajan kanssa kaksin ja selvisin vaaditusta kierroksesta TUNNIN muiden oppilaiden jälkeen. Eli palasin takaisin koululle avustajan kanssa tunnimn myöhässä ja olin missannut liikuntatunnin jälkeisen matikantunnin ja sain siten jälki-istuntoa. Selitykseksi ei kelvannut että olin ollut hiihtämässä :D
- Opettaja keskeytti tanssitunnin kun en pysynyt rytmissä (liittyi enemmän ongelmiin jalkojen käytössä.. piti astua korokkeelle ja tehdä nopea pyörähdys) Sen jälkeen passitti minut luokan eteen ja vitsaili kuinka nyt keskeytin koko tunnin surkeiden taitojeni vuoksi? Muut nauroivat, vähän hämillään tosin.
- Ollessani erittäin nuori en saanut sidottua luistimia tarpeeksi tiukalle ja nilkkani taipuivat koko ajan ihan mutkalle. Opettaja sanoi ettei voi auttaa niiden kiristyksessä koska minun pitää itse oppia ja luultavasti yritin vain käyttää sitä tekosyynä. Istuin koko luistelutunnin yksin kopissa yrittäen kiristää luistimia ja sain huomautuksen asiasta kotiin. Ehkä jopa vähän surullista mutta seuraavan luistelutunnin alussa koulun vieressä asunut isäni tuli kiristämään luistimet että voisin osallistua :')
- Sain kirjallisen huomautuksen kotiin "huonosta asenteestani liikuntatunnilla" kun en jälleen kerran pysynyt tanssitunnilla koreografian mukana. Yritin tosissani ja tästä jäi kyllä paha mieli aikoinaan. Opettaja sanoi että "tanssin laiskasti".
Anteeksi pitkä viesti, kunnon muistelut lähti :D Kyseessä siis kaksi eri opettajaa, joilla molemmilla lääkärintodistus vammastani. Kyseessä ei niinkään pahantahtoisuus, vaan ehkä vain puhas tietämättömyys ja ajan suhtautuminen asioihin. Onneksi ei enää liikuntatunteja :)
Korotan vähän. Omalla opettajallani oli tytöille ja pojille eri arvosana-asteikot. Tyttöjen käytösnumeron lähtökohta oli 9, jonka sai olemalla kunnolla ja tekemällä läksyt. Poikien käytösnumeron lähtökohta oli 8, vaikka kriteerit oli tismalleen samat. Perustelut oli se, että tytöt on kiltimpiä kuin pojat, jotka ovat villimpiä.