Lue keskustelun säännöt.
Miksi maaseudulla asuvat lapset ovat lihavempia?
14.12.2022 |
Onko syynä se että vanhemmat kuskaavat lapset autolla kaikkialle vai eikö siellä harrasteta liikuntaa ollenkaan? Tälläkin palstalla aina kehutaan kuinka maaseudulla on tilaa liikkua mutta lapsianne ette kuitenkaan patista hiihtämään yms?
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.
En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.
Kävin oikein miettimään kyläni koulutustasoa väitteeni tueksi. Laskujeni mukaan pikkukylässäni asuu noin 10 maisteria ja myös noin 10 amk-tutkinnon suorittanutta ja usealla on ammattikoulututkinto. Tämä ammattijakauma vastannee esim. sitä, mikä on vaikkapa Helsingin Töölössä.
Kuinka hölmö pitää olla, että kuvittelee oman kokemuksensa kumoavan tilastot? Joo, jokainen tuntee terveen iäkkään tupakoitsijan, mutta todistaako se että tupakka ei ole epäterveellistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla mahdollista, että maalla on lihavampia lapsia.
Mutta me osaamme kirjoittaa oikein. LIHAVAMPI.
Harrastusmahdollisuuksien puuttuessa, luemme paljon. Samalla opimme myös kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla keskimäärin matalammin koulutettu väestö, ja matala koulutus korreloi ylipainon ja epäterveiden elintapojen kanssa?
Suomen maaseudulla on paljon alueita, joista kaikki kynnelle kykenevät on lähteneet pois jo monen sukupolven ajan. Eli kauniisti sanottuna eivät ole ehkä ihan välkyintä tai kauneinta kansanosaa. Lisääntyvät keskenään, joten ne ylipainoon ja henkiseen hitauteen painottuvat geenit oikein jalostuvat. Sinänsä syrjäseuduilla on ollut edullista vuosisatojen ajan olla helposti lihovaa sorttia, koska ravintoa on ollut vähän ja aivotonta raadantaa paljon. Nykyään vaan ei enää raadeta ja ruokaa on hyvin saatavilla.
Sama Helsingissä, sieltäkin löytyy alueita, joissa työssäkäynti on ylellisyyttä, rasvainen grillimättö ja kalja arkiruokaa. Lisäksi maalta lähti aikoinaan surkein aines kaupunkeihin, tilaa jäi jatkamaan se, josta siihen oli. Vai miten oletit, että tehtaat sai työvoimaa liukuhihnan ääreen, tuskin niistä fiksuimmista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla liikutaan vähemmän ja syödään epäterveellisemmin kuin kaupungissa.
Mitä siellä syödään ja miksi justiinsa epäterveellisemmin?
No riippunee ihan kotitaloudesta. Kertyyhän sitä rasvaa helposti, jos esimerkiksi käyttää paljon maitotuotteita, etenkin punaista maitoa, kermaa, voita ja juustoa. Mieheni on maalta ja hänelle maistuu leipä päällysteineen vähän liiankin hyvin. Korvaa sillä usein pääruuan. Lisäksi vetää lihapiirakoita, pasteijoita ja sokerisia välipaloja. Itse syön ihan lämmintä ruokaa ja välipala on yleensä hedelmä. Lapsena kun kävin maalla sukulaisilla, oli tarjolla kahvia kermalla (myös lapsille), voilla ja kermalla kyllästettyä pottumuusia ja jotain erittäin läskistä lihaa. Siihen päälle tarjottiin vielä leivonnaisia, karkkia ja limua. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.
En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.
Tämä ei kyllä taida valitettavasti olla mikään uskomusasia vaan tilastollinen fakta, että koulutettu väestö on keskittynyt kaupunkeihin.
Osaatkohan sinä tulkita tilastoja. Tietysti kaupungeissa on määrällisesti enemmän koulutettuja ihmisiä, koska väkeä on enemmän. Mutta kun katsotaan prosenttiosuuksia, asetelma muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla keskimäärin matalammin koulutettu väestö, ja matala koulutus korreloi ylipainon ja epäterveiden elintapojen kanssa?
Suomen maaseudulla on paljon alueita, joista kaikki kynnelle kykenevät on lähteneet pois jo monen sukupolven ajan. Eli kauniisti sanottuna eivät ole ehkä ihan välkyintä tai kauneinta kansanosaa. Lisääntyvät keskenään, joten ne ylipainoon ja henkiseen hitauteen painottuvat geenit oikein jalostuvat. Sinänsä syrjäseuduilla on ollut edullista vuosisatojen ajan olla helposti lihovaa sorttia, koska ravintoa on ollut vähän ja aivotonta raadantaa paljon. Nykyään vaan ei enää raadeta ja ruokaa on hyvin saatavilla.
Ennen kaupunkiin lähetettiin ne, joista ei ollut työntekoon. Sama näkyy nytkin, isoissa kaupungeissa työttömyys% on korkeampi kuin pikkupaikkakunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.
En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.
Kävin oikein miettimään kyläni koulutustasoa väitteeni tueksi. Laskujeni mukaan pikkukylässäni asuu noin 10 maisteria ja myös noin 10 amk-tutkinnon suorittanutta ja usealla on ammattikoulututkinto. Tämä ammattijakauma vastannee esim. sitä, mikä on vaikkapa Helsingin Töölössä.
Se, että teidän pikkukylässä on paljon maistereita on silloin tilastollinen oikku, ei järkevä yleistys. Kysy niiltä korkeakoulutetuilta kyläläisiltä, he osaavat varmaan kertoa sinulle miten tilastot toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.
En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.
Tämä ei kyllä taida valitettavasti olla mikään uskomusasia vaan tilastollinen fakta, että koulutettu väestö on keskittynyt kaupunkeihin.
No nyt pitäisi löytää se tilasto, jonka mukaan kaupungissa on suhteessa enemmän koulutettuja kuin maalla. Koska kaupungeissa on enemmän väkeä, on ihan totta, että siellä on myös enemmän koulutettuja, mutta kun tarkastellaan samaa asiaa 18-65v ikäisten suhteellisina osuuksina, niin maalla koulutustaso on korkeampi.
Sinne vaan sitten Tilastokeskuksen sivuja kaivelemaan jos haluat jatkaa vänkäämistä. Anekdootit omasta kotikylästä ovat tässä kohtaa jonninjoutavia.
Maaseudulla tuotetaan enemmän ruokaa kuin kaupungeissa, joissa taas on paljon köyhiä nälkäkurkia, joilla ei ole varaa tuhtiin ruokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan siksi kun juodaan maitoa suoraan lehmän utareesta?
Vierailija kirjoitti:
Voi olla mahdollista, että maalla on lihavampia lapsia.
Mutta me osaamme kirjoittaa oikein. LIHAVAMPI.
Harrastusmahdollisuuksien puuttuessa, luemme paljon. Samalla opimme myös kirjoittamaan.
No tämä näyte ei kyllä ainakaan siitä taidosta todista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä42852 kirjoitti:
Meidän mökki on maalla ja lähellä kylän koulua.Lapset kävelee tai pyöräilee kouluun ,vain ani harvan joku tuo autolla.
Enpä ole nähnyt, yhtään ylipainoista lasta sielläpäin.
Ruoka tulee pitkälti omasta maasta.Pikaruokaa ei ole meidän kylällä, lainkaan myynnissä.
Kyllä ne lapset täällä kaupungissa kuskataan pilalle ja syötetään eineksiä ja pikaruokaa,koska ei jakseta laittaa ravitsevaa ruokaa.
Eli olen erimieltä :)
Joo, mutta maalla syödään paljon perunaa, leipää ja muuta hiilihydraattipitoista ruokaa. Leivotaan ja tehdään kastikkeita, laatikkoruokia ja muita rasvaisia ja raskaita ruokia. Lapsia kyyditään mopoikään asti ja mopoiän jälkeen ne hankkii heti auton. Autolla ajtaan kauppaan, töihin, kylään ja harrastuksiin. Ainoa liikunta on pihan haravointi ja kolaus, ja niihinkin hankitaan moottorivehkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noi move-tulokset ei erittele maaseutua ja kaupunkeja. Eikä niissä puhuta lihavuudesta mitään. Kunnon ankka toimittajalta.
No totta kai erittelevät. Muissa tutkimuksissa on moneen kertaan todettu, että maalla ollaan läskimpiä. Se on fakta, ei mielipidekysymys.
Missä tutkimuksissa?
Ihan oikeasti, googlaa itse. Löydät tilastoja ja tuloksia monelta vuosikymmeneltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minua maalaisena vähän naurattaa tämä homma. Täällä me kasvatamme luomuvihanneksia, jotka menee kaupunkilaisille. Itse syödään vihanneksina korkeintaan Findusin pakastewokkia tai herne maissi paprikaa. Sipsikin on periaatteessa vihannes, onhan se perunaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.
En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.
Kävin oikein miettimään kyläni koulutustasoa väitteeni tueksi. Laskujeni mukaan pikkukylässäni asuu noin 10 maisteria ja myös noin 10 amk-tutkinnon suorittanutta ja usealla on ammattikoulututkinto. Tämä ammattijakauma vastannee esim. sitä, mikä on vaikkapa Helsingin Töölössä.
Kuinka hölmö pitää olla, että kuvittelee oman kokemuksensa kumoavan tilastot? Joo, jokainen tuntee terveen iäkkään tupakoitsijan, mutta todistaako se että tupakka ei ole epäterveellistä?
Olen kyllä tilastotieteen kurssit suorittanut erinomaisin tiedoin. En väitä, että oma pikkukyläni mitään kumoaisi. Mutta halusin vain kertoa, että nykymaaseudulla ihmisillä on aika hyvä koulutustaso, varmasti korkeampi kuin monessa lähiössä kaupungeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.
En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.
Kävin oikein miettimään kyläni koulutustasoa väitteeni tueksi. Laskujeni mukaan pikkukylässäni asuu noin 10 maisteria ja myös noin 10 amk-tutkinnon suorittanutta ja usealla on ammattikoulututkinto. Tämä ammattijakauma vastannee esim. sitä, mikä on vaikkapa Helsingin Töölössä.
Se, että teidän pikkukylässä on paljon maistereita on silloin tilastollinen oikku, ei järkevä yleistys. Kysy niiltä korkeakoulutetuilta kyläläisiltä, he osaavat varmaan kertoa sinulle miten tilastot toimivat.
Olen toki maisteri itsekin ja kuten toisessa viestissä kerroin, olen suorittanut yliopiston tilastokurssit erinomaisin tiedoin. Entä sinun arvosanasi ko. aineessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.
En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.
Tämä ei kyllä taida valitettavasti olla mikään uskomusasia vaan tilastollinen fakta, että koulutettu väestö on keskittynyt kaupunkeihin.
No nyt pitäisi löytää se tilasto, jonka mukaan kaupungissa on suhteessa enemmän koulutettuja kuin maalla. Koska kaupungeissa on enemmän väkeä, on ihan totta, että siellä on myös enemmän koulutettuja, mutta kun tarkastellaan samaa asiaa 18-65v ikäisten suhteellisina osuuksina, niin maalla koulutustaso on korkeampi.
Sinne vaan sitten Tilastokeskuksen sivuja kaivelemaan jos haluat jatkaa vänkäämistä. Anekdootit omasta kotikylästä ovat tässä kohtaa jonninjoutavia.
https://www.stat.fi/til/vkour/2016/vkour_2016_2017-11-02_tie_001_fi.html
Tuosta voi katsoa tilastot. Siinä puhutaan PROSENTEISTA, ei esim. maistereiden lukumäärästä.
Ja kyllähän tuon ihan ymmärtää. Kälviällä korkeakoulutettuja työskentelee tasan peruskoulussa, lukiossa, kunnanvirastossa, terveyskeskuksessa, muutama agronomi omilla tiloillaan, pankissa pari tradenomia, metsänhoitoyhdistyksellä ehkä joku ja paikallisessa teollisuusfirmassakin ehkä insinööri tai pari. Pääkaupunkiseudulla taas on satoja sellaisia valtion tai yksityissektorin työpaikkoja, joissa käytännössä kaikki työntekijät ovat akateemisesti koulutettuja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua maalaisena vähän naurattaa tämä homma. Täällä me kasvatamme luomuvihanneksia, jotka menee kaupunkilaisille. Itse syödään vihanneksina korkeintaan Findusin pakastewokkia tai herne maissi paprikaa. Sipsikin on periaatteessa vihannes, onhan se perunaa.
Asun itse maaseutukunnan keskustaajamassa. Muutin tänne pari vuotta sitten Helsingistä. Varsinkin silloin tuoreeltaan silmiin pisti nimenomaan aikuisväestön lihavuus aikaisempaan ympäristöön verrattuna. Useimmat yli 35-vuotiaat ovat ylipainoisia, miehistä lähes kaikki. Ne, jotka eivät (vielä) ole, ovat hekin sen näköisiä, että liikuntaa ei juurikaan harrasteta. Kesäisin täällä käy paljon mökkiläisiä erityisesti pk-seudulta ja heidät erottaa esim. paikallisessa kaupassa välittömästi.
Suomen maaseudulla on paljon alueita, joista kaikki kynnelle kykenevät on lähteneet pois jo monen sukupolven ajan. Eli kauniisti sanottuna eivät ole ehkä ihan välkyintä tai kauneinta kansanosaa. Lisääntyvät keskenään, joten ne ylipainoon ja henkiseen hitauteen painottuvat geenit oikein jalostuvat. Sinänsä syrjäseuduilla on ollut edullista vuosisatojen ajan olla helposti lihovaa sorttia, koska ravintoa on ollut vähän ja aivotonta raadantaa paljon. Nykyään vaan ei enää raadeta ja ruokaa on hyvin saatavilla.