Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi maaseudulla asuvat lapset ovat lihavempia?

Vierailija
14.12.2022 |

Onko syynä se että vanhemmat kuskaavat lapset autolla kaikkialle vai eikö siellä harrasteta liikuntaa ollenkaan? Tälläkin palstalla aina kehutaan kuinka maaseudulla on tilaa liikkua mutta lapsianne ette kuitenkaan patista hiihtämään yms?

https://yle.fi/a/74-20008725

Kommentit (97)

Vierailija
81/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun menee jonnekin kauppakeskukseen vaikkapa Vantaalla tai Helsingissä, niin ensimmäinen havainto taitaa olla,että ihmiset ovat keskimäärin ylipainoisia, sekä miehet että naiset.

Vierailija
82/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oma kotiseutuni on Kokkolan lähellä maaseudulla. Siellä lapset ovat yleensä hoikkia. Eli pitäisi varmaan maaseutuakin tarkastella alueittain. Ja toisaalta täällä pk-seudulla näkee kyllä paljon ylipainoisia lapsia.

Kokkola onkin rannikolla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.

En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.

Tämä ei kyllä taida valitettavasti olla mikään uskomusasia vaan tilastollinen fakta, että koulutettu väestö on keskittynyt kaupunkeihin.

No nyt pitäisi löytää se tilasto, jonka mukaan kaupungissa on suhteessa enemmän koulutettuja kuin maalla. Koska kaupungeissa on enemmän väkeä, on ihan totta, että siellä on myös enemmän koulutettuja, mutta kun tarkastellaan samaa asiaa 18-65v ikäisten suhteellisina osuuksina, niin maalla koulutustaso on korkeampi.

Sinne vaan sitten Tilastokeskuksen sivuja kaivelemaan jos haluat jatkaa vänkäämistä. Anekdootit omasta kotikylästä ovat tässä kohtaa jonninjoutavia.

https://www.stat.fi/til/vkour/2016/vkour_2016_2017-11-02_tie_001_fi.html

Tuosta voi katsoa tilastot. Siinä puhutaan PROSENTEISTA, ei esim. maistereiden lukumäärästä. 

Ja kyllähän tuon ihan ymmärtää. Kälviällä korkeakoulutettuja työskentelee tasan peruskoulussa, lukiossa, kunnanvirastossa, terveyskeskuksessa, muutama agronomi omilla tiloillaan, pankissa pari tradenomia, metsänhoitoyhdistyksellä ehkä joku ja paikallisessa teollisuusfirmassakin ehkä insinööri tai pari. Pääkaupunkiseudulla taas on satoja sellaisia valtion tai yksityissektorin työpaikkoja, joissa käytännössä kaikki työntekijät ovat akateemisesti koulutettuja. 

Pk-seudulla myös koulupudokkaita on todella paljon. Maalla se on lähes tuntematon ilmiö.

Maalla lähes kaikki hankkivat peruskoulun jälkeisen tutkinnon.

Ai nyt siirsit pikaisesti maalitolppia kun edellinen väitteesi ammuttiin yksiselitteisesti alas? 0/5

Kai sen verran ymmärrät, että jollei ole käynyt kouluja peruskoulun jälkeen, ei voi olla suorittanut korkeakoulututkintoa. Onko vaikeaakin käsittää?

Näkyy ottavan nyt todella koville tuo väärässä oleminen. Raivo välittyy söpösti tänne ruudun toiselle puolelle asti.

En ole raivoissani. Olen siis itsekin yliopistokouluttautunut pk-seudulla asuva nainen. Olen imenyt varmaan äidinmaidossa oikeudenmukaisuuden tavoittelun ihanteen. Pidän maaseudun puolta. Se on mielestäni velvollisuuteni monesta syystä. Niin paljon väärää tietoa on liikkeellä ja suuri osa ihmisistä ryntää laumassa kivittämään ihan vaan siitä syystä, kun on niin kiva kulkea laumassa viitsimättä tai kykenemättä omaan ajatteluun.

Kerropa sitten suuressa viisaudessasi, miksi maaseudun (mielestäsi kaupunkeja paremmin) koulutettujen vanhempien lapset eivät liiku? 

Vai etkö sinä ylipäättän nyt usko tätä uusinta tutkimusta?

Minun pitäisi perehtyä tutkimukseen ihan sen alkuasetelmista lähtien. Pitäisi tutkia, mitä on mitattu ja miten on mitattu ja miten johtopäätöksiin on päädytty. Sitten voisin kertoa, mitä mieltä olen. Olen tosiaan aika kriitttinen kaikkea tietoa kohtaan. Siunaus vai kirous, tiedä häntä.

Vierailija
84/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.

En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.

Kävin oikein miettimään kyläni koulutustasoa väitteeni tueksi. Laskujeni mukaan pikkukylässäni asuu noin 10 maisteria ja myös noin 10 amk-tutkinnon suorittanutta ja usealla on ammattikoulututkinto. Tämä ammattijakauma vastannee esim. sitä, mikä on vaikkapa Helsingin Töölössä.

Se, että teidän pikkukylässä on paljon maistereita on silloin tilastollinen oikku, ei järkevä yleistys. Kysy niiltä korkeakoulutetuilta kyläläisiltä, he osaavat varmaan kertoa sinulle miten tilastot toimivat.

Olen toki maisteri itsekin ja kuten toisessa viestissä kerroin, olen suorittanut yliopiston tilastokurssit erinomaisin tiedoin. Entä sinun arvosanasi ko. aineessa?

Gradusta sain laudaturin, ja tosiaan tilastotieteen maisteri olen, joten kiva, että sait parista kurssista erinomaiset arvosanat! Minäkin sain virkamiesruotsista vitosen, en silti esitä olevani ruotsin asiantuntija!

Vierailija
85/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika symppistä, että tässäkin ketjussa joku rakastaa suomalaista maaseutua niin sokeasti ja intohimolla, että pitää väittää mustaa valkoiseksi ja maalaista niin hyvin koulutetuksi, että menee heittämällä kaupunkilaisista ohi sekä koulutuksen että painoindeksin osalta. Ehkä meidän muidenkin pitäisi vaan mennä näihin harhoihin mukaan, kun siitä tulisi tälle suomalaisen maaseudun ylivertaisuuden palvojalle niin hyvä mieli.

Vierailija
86/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.

En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.

Tämä ei kyllä taida valitettavasti olla mikään uskomusasia vaan tilastollinen fakta, että koulutettu väestö on keskittynyt kaupunkeihin.

No nyt pitäisi löytää se tilasto, jonka mukaan kaupungissa on suhteessa enemmän koulutettuja kuin maalla. Koska kaupungeissa on enemmän väkeä, on ihan totta, että siellä on myös enemmän koulutettuja, mutta kun tarkastellaan samaa asiaa 18-65v ikäisten suhteellisina osuuksina, niin maalla koulutustaso on korkeampi.

Sinne vaan sitten Tilastokeskuksen sivuja kaivelemaan jos haluat jatkaa vänkäämistä. Anekdootit omasta kotikylästä ovat tässä kohtaa jonninjoutavia.

https://www.stat.fi/til/vkour/2016/vkour_2016_2017-11-02_tie_001_fi.html

Tuosta voi katsoa tilastot. Siinä puhutaan PROSENTEISTA, ei esim. maistereiden lukumäärästä. 

Ja kyllähän tuon ihan ymmärtää. Kälviällä korkeakoulutettuja työskentelee tasan peruskoulussa, lukiossa, kunnanvirastossa, terveyskeskuksessa, muutama agronomi omilla tiloillaan, pankissa pari tradenomia, metsänhoitoyhdistyksellä ehkä joku ja paikallisessa teollisuusfirmassakin ehkä insinööri tai pari. Pääkaupunkiseudulla taas on satoja sellaisia valtion tai yksityissektorin työpaikkoja, joissa käytännössä kaikki työntekijät ovat akateemisesti koulutettuja. 

Pk-seudulla myös koulupudokkaita on todella paljon. Maalla se on lähes tuntematon ilmiö.

Maalla lähes kaikki hankkivat peruskoulun jälkeisen tutkinnon.

Ai nyt siirsit pikaisesti maalitolppia kun edellinen väitteesi ammuttiin yksiselitteisesti alas? 0/5

Kai sen verran ymmärrät, että jollei ole käynyt kouluja peruskoulun jälkeen, ei voi olla suorittanut korkeakoulututkintoa. Onko vaikeaakin käsittää?

Näkyy ottavan nyt todella koville tuo väärässä oleminen. Raivo välittyy söpösti tänne ruudun toiselle puolelle asti.

En ole raivoissani. Olen siis itsekin yliopistokouluttautunut pk-seudulla asuva nainen. Olen imenyt varmaan äidinmaidossa oikeudenmukaisuuden tavoittelun ihanteen. Pidän maaseudun puolta. Se on mielestäni velvollisuuteni monesta syystä. Niin paljon väärää tietoa on liikkeellä ja suuri osa ihmisistä ryntää laumassa kivittämään ihan vaan siitä syystä, kun on niin kiva kulkea laumassa viitsimättä tai kykenemättä omaan ajatteluun.

Kerropa sitten suuressa viisaudessasi, miksi maaseudun (mielestäsi kaupunkeja paremmin) koulutettujen vanhempien lapset eivät liiku? 

Vai etkö sinä ylipäättän nyt usko tätä uusinta tutkimusta?

Minun pitäisi perehtyä tutkimukseen ihan sen alkuasetelmista lähtien. Pitäisi tutkia, mitä on mitattu ja miten on mitattu ja miten johtopäätöksiin on päädytty. Sitten voisin kertoa, mitä mieltä olen. Olen tosiaan aika kriitttinen kaikkea tietoa kohtaan. Siunaus vai kirous, tiedä häntä.

Minulla on sama taipumus. Toisaalta tutkintojen vertailu on ehkä helpoin ja yksinkertaisin tutkimuksen muoto. Siinä ei oikein voi tulla virheitä, jos data vaan on luotettavaa. Ja Suomessa todennäköisesti tutkintoja koskeva tieto on suht luotettavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maalainen täällä, hei. Mitä joa me ei aina otettaisi niin nokkiimme asioista, vaan katsottaisiin faktaa silmiin - kyllä se niin on että täällä maalla nuoret ovat lihavampia kuin kaupungeissa. Se ei tarkoita, että kaikki ovat, eikä se tarkoita, että ollaan laiskoja vätyksiä. Mutta jokin syy siihen on. Kaupunkilaisia haukkumalla se ei ainakaan parane, niin jos vain mietittäisi muutosmahdollisuuksia mieluummin?

Itse tiedän että mummoni pyörtyisi, jos tietäisi minun käyttävän 10% ruokakermaa kunnon kerman sijasta. Voita en myöskään käytä, enkä liiemmin suolaa. Traditiot elävät täällä vahvasti ja epäterveellinen ruoka on yleistä. Ei ehkä sitä mäkkärin ruokaa mitä kaupungissa, mutta kyllä kotitekoinenkin ruoka voi olla epäterveellistä.

Vierailija
88/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika symppistä, että tässäkin ketjussa joku rakastaa suomalaista maaseutua niin sokeasti ja intohimolla, että pitää väittää mustaa valkoiseksi ja maalaista niin hyvin koulutetuksi, että menee heittämällä kaupunkilaisista ohi sekä koulutuksen että painoindeksin osalta. Ehkä meidän muidenkin pitäisi vaan mennä näihin harhoihin mukaan, kun siitä tulisi tälle suomalaisen maaseudun ylivertaisuuden palvojalle niin hyvä mieli.

Jep, ajatuskin siitä, että Tohmajärven kapakassa istuu vieri vieren hoikkia maistereita ja tohtoreita naurattaa niin vietävästi😂 Kukaan ei tietenkään sanonut, ettei maalla asu myös korkeakoulutettuja, mutta prosentuaalisesti ne eivät kaupunkialueita voita. Ei vaikka maalaiset näyttävätkin luulevan, että kaupungit ovat pelkkää köyhää lähiötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.

En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.

Kävin oikein miettimään kyläni koulutustasoa väitteeni tueksi. Laskujeni mukaan pikkukylässäni asuu noin 10 maisteria ja myös noin 10 amk-tutkinnon suorittanutta ja usealla on ammattikoulututkinto. Tämä ammattijakauma vastannee esim. sitä, mikä on vaikkapa Helsingin Töölössä.

Se, että teidän pikkukylässä on paljon maistereita on silloin tilastollinen oikku, ei järkevä yleistys. Kysy niiltä korkeakoulutetuilta kyläläisiltä, he osaavat varmaan kertoa sinulle miten tilastot toimivat.

Olen toki maisteri itsekin ja kuten toisessa viestissä kerroin, olen suorittanut yliopiston tilastokurssit erinomaisin tiedoin. Entä sinun arvosanasi ko. aineessa?

Gradusta sain laudaturin, ja tosiaan tilastotieteen maisteri olen, joten kiva, että sait parista kurssista erinomaiset arvosanat! Minäkin sain virkamiesruotsista vitosen, en silti esitä olevani ruotsin asiantuntija!

Onnittelut sinulle! Hassua, että tähän ketjuun sattuikin tilastotieteen maisteri ja gradusta laudatur. Olet varmasti poikkeusyksilö.

Vierailija
90/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Spontaanit ulkoleikit ja pitkien matkojen pyöräily arkena on jäänyt pois.

Kaupunkilaisilla tilalle on tullut ohjattu urheiluharrastus, maalla se on harvinaisempaa.

Kaupungissa helpommin tulee kuljettua kävellen/pyörällä, maalla saattaa olla välimatkat liian pitkiä.

Maalla voidaan syödä raskaammin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun menee jonnekin kauppakeskukseen vaikkapa Vantaalla tai Helsingissä, niin ensimmäinen havainto taitaa olla,että ihmiset ovat keskimäärin ylipainoisia, sekä miehet että naiset.

Tuon huomaa, jos on itse hoikka. Vastahan täällä oli ketju, jossa joku kertoi, että oli alkanut pitämään 90 kg painavia hoikkina, kun oma paino oli noussut 100 kiloon

Vierailija
92/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olisit jaksanut lukea jutusta muutakin kuin otsikon, olisit saanut selville yhden syyn:

"Erot selittyvät muun muassa harrastusmahdollisuuksilla."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaa'a, silloin kun olin lapsi niin kyllä näki ennemmin siellä maalla niitä hoikkia ja hyvässä kunnossa olevia lapsia. Vaikka välimatkat olivat pitkät, niin lääniä oli sen verran, että onnistui pesäpallo, jalkapallo, hiihtäminen ja luistelu. Ulkoiltua tuli paljon enemmän kuin nykyisin.

Vierailija
94/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamattonia ihmisiä(ja epäterveellistä rasvaista ruokaa) enemmän maalla.

En usko, että maalla on enemmän kouluttamattomia ihmisiä. Omassa kotikylässäni taitaa suurimmassa osassa perheistä ainakin toisella vahemmalla olla joko yliopisto- tai amk-tutkinto, lopuilla ammattikoulututkinto.

Kävin oikein miettimään kyläni koulutustasoa väitteeni tueksi. Laskujeni mukaan pikkukylässäni asuu noin 10 maisteria ja myös noin 10 amk-tutkinnon suorittanutta ja usealla on ammattikoulututkinto. Tämä ammattijakauma vastannee esim. sitä, mikä on vaikkapa Helsingin Töölössä.

Se, että teidän pikkukylässä on paljon maistereita on silloin tilastollinen oikku, ei järkevä yleistys. Kysy niiltä korkeakoulutetuilta kyläläisiltä, he osaavat varmaan kertoa sinulle miten tilastot toimivat.

Olen toki maisteri itsekin ja kuten toisessa viestissä kerroin, olen suorittanut yliopiston tilastokurssit erinomaisin tiedoin. Entä sinun arvosanasi ko. aineessa?

Gradusta sain laudaturin, ja tosiaan tilastotieteen maisteri olen, joten kiva, että sait parista kurssista erinomaiset arvosanat! Minäkin sain virkamiesruotsista vitosen, en silti esitä olevani ruotsin asiantuntija!

Onnittelut sinulle! Hassua, että tähän ketjuun sattuikin tilastotieteen maisteri ja gradusta laudatur. Olet varmasti poikkeusyksilö.

Onneksesi voin kertoa, että tilastollisesti laudaturin saaminen Suomessa ei ole mitenkään poikkeus, vaan itse asiassa laudatur-graduja on noin 3-5 per vuosikurssi. Ei siis hirveästi, mutta ei myöskään tee minusta poikkeusyksilöä. Turha siis yrittää vähätellä saavutuksiani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta toi on ihan järkeenkäypää.

Miettikääpä nyt. Pienet kyläkoulut, jotka olivat inhimillisen matkan päässä suurimmalle osalle koululaisia, on lopetettu. Sen sijaan, että koululaiset pyöräilisivät sen 3-4km joka päivä kouluun (tai hiihtävät), niin nyt kipitetään 200m tien varteen odottamaan koulutaksia, joka vie 10km päähän ison tien varteen koulubussiin. Iltapäivällä sama reitti takaisin.

Se tarkoittaa myös sitä, että iltaharrastukset jäävät pois, tai muuttuvat erilaisiksi. Ennen pyöräiltiin näppärästi sinne koululle illalla uudestaan, nyt ei sinne 17km päähän kyllä pyöräillä. Jos ennen rymyttiin pitkin koulun pihaa ja lähimetsiä koulupäivän jälkeen, niin nyt kiirehditään kesken viimeisen tunnin sinne bussipysäkille. Ei kukaan jaksa enää illalla todellakaan lähteä johonkin kavereiden kanssa, sitä tehdään kesäisin, kun ei sada räntää eikä ole -15 pakkasta.

Lasten määrä on vähentynyt, ennen oli naapuritalossa taatusti suurinpiirtein omanikäistä seuraa. Nyt ikäerot on suurempia (15v) ettei sieltä sitä harrastusseuraa saa. Se kaveripiiri on netissä, ausseja, brittejä, jenkkejä, japanilaisia... Ei paljon houkuta lenkkipolulle lähtö, kun yksin joutuisi menemään.

Koulujen urheilukentät on tuhottu. Meillä oli lähikoululla urheilukenttä, jossa oli 60m juoksurata, pituushyppypaikka, korkeushyppyteline+hyppyalusta, kuularinki ja vieressä oli vielä urheiluseuran ylläpitämä täysmittainen jalkapallokenttä, 100m juoksurata (tiilimurskalla, kuten koulun kentän ratakin).  Koulun kentällä oli talvisin iso kaukalo ja hyvin hoidettu jää, ja iltaisin pääsi vaihtamaan luistimet koulun liikuntasalin pukkarissa, johon oli useammalla vanhemmalla avaimet.

Nyt on koulun hienon urheilukentän tilalla ankea sorakenttä, kaikki erilliset paikat/radar kaivettiin pois. Kaukalon laidat myytiin jollekin jobbarille parilla sadalla eurolla, ja kenttää ei jäädytetä. Tai jäädytettiin, koska koulun lähellä asuvat vanhemmat jäädyttivät sen talkoovoimin ja kunnossapitoon osallistui kylällä asuva koneyrittäjä omalla kustannuksellaan. Nyt kunta ajatti kentälle isot kasat soraa, joten tänä talvena kentää on hankala jäädyttää. Tuo koneurakoitsija kävi siirtämässä osan sorakasoista pois, niin sinne sai tehtyä pienemmän jääkentän. Jalkapallokenttä on käyttökiellossa, ettei hieno nurmi vaurioidu, siellä pelataan pari-kolme aikuisten sarjan peliä kesän aikana. Kentänlaidan juoksurata on päästetty pusikoitumaan, siellä kasvaa nyt jo noin kuusi-seitsemänmetrisiä haapoja/raitoja/koivuja/mäntyjä.

On se jännä juttu, että lapset ei enää niin paljon liiku. Koulun liikuntatunneillakaan ei ole enää samoja mahdollisuuksia kuin aiemmin, ihan kunnan oman toiminnan vuoksi. Joukkoliikennettä ei ole kouluaikojen ulkopuolella, eli aamulla pääsee koulubussilla koululle keskustaajamaan ja iltapäivällä pois, mutta iltaisin ei ole mahdollisuutta päästä sieltä keskustaajamasta pois kuin omalla kyydillä (ja sitä polkupyörää ei saa kuljettaa bussissa).

Urheiluseuroissa voi olla mukana, jos treenaa tavoitteellisesti. Mitään höntsäharrastuksia ei ole, joko tavoitteesi on NHL tai et pääse juniorijoukkueeseen.

Verratkaapa tuota sitten pienenkin kaupungin tilanteeseen: on uimahalli, liikuntapaikkoja, linja-autoreittejä, harrastusmahdollisuuksia ihan harrastamisen iloksi, ei änäri tai mestareiden liiga tähtäimessä. Tytöille on ehkä hevosharrastus, mutta jos ei tykkää koneista, niin ei ole mitään.

Vierailija
96/97 |
14.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos olisit jaksanut lukea jutusta muutakin kuin otsikon, olisit saanut selville yhden syyn:

"Erot selittyvät muun muassa harrastusmahdollisuuksilla."

Mikä estää hiihtämästä jne?

Vierailija
97/97 |
15.12.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisit jaksanut lukea jutusta muutakin kuin otsikon, olisit saanut selville yhden syyn:

"Erot selittyvät muun muassa harrastusmahdollisuuksilla."

Mikä estää hiihtämästä jne?

Oman kokemukseni mukaan: umpipimeässä umpihangessa hiihtäminen yksinään alalkouluikäisenä tappaa aika näppärästi ja tehokkaasti hiihtoinnostuksen. Olisi ollut edes jonkinlainen latu-ura valmiina, tai kaveri mukana. Okei, päivällä ei ollut umpipimeää, mutta kurjalta se silti tuntui, kun yritti kerätä hiihtokilometrejä, kun tiesi toisten sujuttelevan kunnon latu-uralla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi viisi kuusi