Mitä tapahtuu kun hyväksyy vain kaikki tunteet ja elämänkatsomuksen? Antaa olla eikä yritä ratkaista epätoivoisesti mitään
Annanko vain olla kun en jaksa muutakaan. Annan ajatusten ja tunteiden tulla ja mennä.
En jaksa kamppailla, en yrittää en eläytyä, en murehtia, en ratkaista, en miettiä.
Jos vain annan kaiken olla kuten on ja elän voimieni mukaan, rauhassa ja olemisen ilosta vain, mitä tapahtuu?
Terveisin burn-out, masennusta poteva, joka ei jaksa.
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että olet käynyt jotain sisäistä kamppailua ja uupunut siinä. Tosiaan riippuu siitä mitä kamppailee ja kenen kanssa. Esim jos yrittää muuttaa muita ihmisiä on se melko hankalaa joskus tai jos on vastustaa totuuksia, niin voi käydä voimille. Olisi hyvä jos kertoisit paremmin kamppailustasi niin voisimme auttaa.
Ihan perus elämän kysymykset. Miksi toimimme kuten toimimme, mitä järkeä missään on. Miten löytää itsensä ja mitä kohti pitäisi mennä. Miksi en riitä, en osaa ja miksi uuvun. Liikaa päässä pyörii kaikkea joka oikeastaan vain kiertää kehää ja lisää tunnetta.
En jaksa enää, niinpä en halua kuin antaa olla ja hyväksyä. En enää jaksa ratkaista sisäisiä ristiriitoja ja miettiä mitään. Hyväksyn elämän näin ja tunteet niitä mitenkään liikaa pohtien. Saa tulla ja saa mennä.
Ap
Kaksipiippuinen juttu. Tuolla tavalla helposti katkaiset välit ihmisiin. Olisko jokin kultainen keskitie? Tiedostat tunteet ja käsittelet niitä. Et anna tunteille täyttä valtaa kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu. Tuolla tavalla helposti katkaiset välit ihmisiin. Olisko jokin kultainen keskitie? Tiedostat tunteet ja käsittelet niitä. Et anna tunteille täyttä valtaa kuitenkaan.
Niin, tämä tässä on vaikeaa kai kun pitäisi tehdä niin tai näin, ehkä vähän enemmän tai vähemmän. Tullut olo, että tulkoot mitä tulkoot ja menkööt miten menköön. Tervetuloa ja tervemenoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu. Tuolla tavalla helposti katkaiset välit ihmisiin. Olisko jokin kultainen keskitie? Tiedostat tunteet ja käsittelet niitä. Et anna tunteille täyttä valtaa kuitenkaan.
Niin, tämä tässä on vaikeaa kai kun pitäisi tehdä niin tai näin, ehkä vähän enemmän tai vähemmän. Tullut olo, että tulkoot mitä tulkoot ja menkööt miten menköön. Tervetuloa ja tervemenoa.
Ap
Minä tein noin. En yrittänyt edes taistella enää. Annoin kaiken tulla ja mennä. Tuli täydellinen elämänmuutos sairastumisen jälkeen. Vanhat ystävät jäivät. Työelämä jäi.
Kai tuo oli vain tarkoitettu noin sitten. Mutta on ollut vaikea ja raskas tie.
Varmaan jokainen reagoi omalla tavallaan.
Lääkkeet estää tuon tapahtumasta. Mutta mietin välillä, että maailma ympärillä on sairas ja rankka, kun mieli reagoi. Onko oikein elää väärää elämää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksipiippuinen juttu. Tuolla tavalla helposti katkaiset välit ihmisiin. Olisko jokin kultainen keskitie? Tiedostat tunteet ja käsittelet niitä. Et anna tunteille täyttä valtaa kuitenkaan.
Niin, tämä tässä on vaikeaa kai kun pitäisi tehdä niin tai näin, ehkä vähän enemmän tai vähemmän. Tullut olo, että tulkoot mitä tulkoot ja menkööt miten menköön. Tervetuloa ja tervemenoa.
ApMinä tein noin. En yrittänyt edes taistella enää. Annoin kaiken tulla ja mennä. Tuli täydellinen elämänmuutos sairastumisen jälkeen. Vanhat ystävät jäivät. Työelämä jäi.
Kai tuo oli vain tarkoitettu noin sitten. Mutta on ollut vaikea ja raskas tie.Varmaan jokainen reagoi omalla tavallaan.
Ehkä kaikella on tarkoituksensa. Silläkin mitä itse nyt tässä käyn läpi. Ehkä ihmisten kuuluu vaikeuksien kautta löytää itsensä. Antaa olla ja hyväksyä mutta tehdä jollakin tasolla työtä. Minulla on mennyt terveys, ystävät, työt ja talous sellaiseen tilaan että olen ymmälläni, miksi näin. Miksi en saa otetta ja heräänkö vain jonain päivänä tekemään itselleni jotain hyvää. Tämä on epätodellista.
Ap
Mielenterveyden perusta on ne omat rajat. Eli kyllä annat vain kaiken olla ja teet sen, mihin voit vaikuttaa. Esim. jollain on huolia - kuuntelet - otat osaa ja toivottat jaksamista tai lisäksi autat, jos voit jotain konkreettisesti tehdä omien voimien rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyden perusta on ne omat rajat. Eli kyllä annat vain kaiken olla ja teet sen, mihin voit vaikuttaa. Esim. jollain on huolia - kuuntelet - otat osaa ja toivottat jaksamista tai lisäksi autat, jos voit jotain konkreettisesti tehdä omien voimien rajoissa.
Niin. Masentuneena alkaa helposti miettimään muiden asioita. Koittaa auttaa ja parantaa. Ymmärtää. Löytää kaikkeen ymmärryksen.
Tuntuu, kuinka sisäinen ja ulkoinen menevät sekaisin. Kaikki on yhtä. Jonkinlaista valaistumista.
Minua auttaa, kun hoen itselleni, että muiden asiat eivät kuulu minulle. Minä en voi kantaa huolta kaikista ihmisistä. Vain lähimmistä. Muiden asiat eivät kuulu minulle.
Vaikuttaa siltä, että olet käynyt jotain sisäistä kamppailua ja uupunut siinä. Tosiaan riippuu siitä mitä kamppailee ja kenen kanssa. Esim jos yrittää muuttaa muita ihmisiä on se melko hankalaa joskus tai jos on vastustaa totuuksia, niin voi käydä voimille. Olisi hyvä jos kertoisit paremmin kamppailustasi niin voisimme auttaa.