Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksia parisuhteesta asperger-puolison kanssa?
09.12.2022 |
Olen alkanut epäillä, että mieheni on autismin kirjolla. Minulla on aina ollut sellainen olo, että syvää yhteyttä häneen ei oikein saa, hän on aina vähän etäinen. Viihtyy omissa maailmoissaan koneella. Läheisyydestä ei ymmärrä mitä se oikein tarkoittaa. Hän ei myöskään ymmärrä tai tajua muita asioita, jotka on minulle itsestäänselvyyksiä. Ollaan oltu jo yli 10 vuotta yhdessä. Nykyään osaa esim merkkipäivinä ostaa minulle lahjan/kukkia tms, kun vuosia niitä ensin pyysin. Myös kotitöitä on jonkin verran oppinut tekemään. Mutta tosiaan aloitteellisuus on tosi huonoa mitä tulee ihan arkisiin asioihin. Ei edes hoida asioita omalla tyylillään vaan asioita kylmästi tekemättä, jotka on kuitenkin pakollisia, kun on lapsiakin. Ei myöskään osaa soveltaa ollenkaan tai prioirisoida tekemisiään. Jos olen esim pyytänyt laittamaan pyykit, kun olen pois kotoa illan, niin saattaa unohtaa antaa lapsille ruokaa, jos en sitä muista erikseen pyytää. Vaikka tietenkin jos aikataulut muuttuu, niin tärkeämpää on että lapset saa ruokaa, pyykit voi odottaa. Mutta hän jää täysin jumiin siihen, että olen pyytänyt häntä laittamaan pyykit.
Olen tosi väsynyt jankkaamaan itsestäänselvyyksistä. Mietin onko hän vaan niin välinpitämätön, eikä välitä kuunnella mikä minulle ja muullekin perheelle on tärkeää, vai onko jotain muuta problematiikkaa taustalla ettei vaan suoriudu arjesta. Yksi lapsista on myös haastava ja epäilen että hänkin saattaa olla autismin kirjolla, muitakin oireita on. On tosi erilainen kuin kaksi muuta ja ollut haasteita kaverisuhteissa ym, oppi 3-vuotiaana lukemaan, monella tapaa tosi lahjakas, mutta samalla on haasteita oppia jotain muita yksinkertaisia, etenkin arkisia asioita.
Onko täällä sellaisia jotka ovat parisuhteessa aspergerin kanssa? Onko jotain vinkkejä miten jaksaa suhdetta? Vai onko se vaan tätä taistelua ja pään hakkaamista seinään loppuun saakka ja ainoa vaihtoehto ero?
Kommentit (364)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni on as ja on kyllä lottovoittoon verrattavissa. Arki toimii mahtavasti ja riitoja on tosi harvoin. Mies on moderni ja oikeudenmukaisuuden perikuva ja välillä itken ilosta, kun kuuntelen ystävien miesten tunkkaisia ajatusmaailmoja ja typeriä tempauksia.
Onko sinulla itsellä as-piirteitä? Jostain luin että suhteet asseilla ja nenteillä ovat tuhoon tuomittuja...Vain kaksi as-piirteistä voivat ymmärtää toisiaan ja olla onnellisia yhdessä. Onko tosiaan näin? En osaa sanoa, voi olla että itsellänikin jotain piirteitä on..
Ei tietenkään pidä yleistää, kyllä joillakin neurokirjavilla on nenttikumppaneita. Tämä vaatii tietenkin ymmärrystä puolin ja toisin, sekä ennen kaikkea kommunikaatiota.
T. AS-nainen
As-ihmisellä vähemmän ymmärrystä.
Todella todellisuudesta vieraantunut näkemys, että neurotyypilliset muka ymmärtäis helpommin autisteja kuin toisinpäin.
Eihän tuo autisti tajua(joka täällä on), että hänen tarvitsisi ovi avata minulle, kun seison vessan oven edessä kainalosauvojen varassa mennäkseni virtsalle.
Hänelle pitää sanoa: avaa ovi
Hän on keski-ikäinen. Ei tajua muitakaan tilanteita, joissa apu on tarpeen. Tästä syystä tulee vaikutelma, että hän on yksinkertaisesti tyhmä.
Niin mikä tässä on se ongelma? Sinä tarvitset oven avausta, pyydät toista avaamaan oven ja hän avaa?
Eli tulkitsenko oikein, että neurotyypilliselle on ongelma joutua sanomaan ääneen mitä haluaa tai tarvitsee?
Ongelma on se, että autistille pitää sanoa yksinkertaisimmatkin asiat käskyn muodossa. Mitään se ei tee oma aloitteisesti. On kuin taaperoa opettaisi huomioimaan muita ihmisiä.
Päivä toisensa jälkeen SAMAT asiat pitää käskeä. Se ei mene perille jos sanon, että sauna pitöisi laittaa päälle.
Mitään ei tapahdu.
Sanon, pane sauna päälle nyt. Sitten vasta hän tajuaa.
Ei tämä nyt kuulosta esimerkiltä siitä, että neurotyypillinen jotenkin ymmärtäisi autistia 🤔.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ajatella lapsia. Asperger vanhempi tms voi olla yhtä helvottia lapselle. Toki jotain viisauksia voi siirtyä lapselle, jota ei muualta tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni on as ja on kyllä lottovoittoon verrattavissa. Arki toimii mahtavasti ja riitoja on tosi harvoin. Mies on moderni ja oikeudenmukaisuuden perikuva ja välillä itken ilosta, kun kuuntelen ystävien miesten tunkkaisia ajatusmaailmoja ja typeriä tempauksia.
Onko sinulla itsellä as-piirteitä? Jostain luin että suhteet asseilla ja nenteillä ovat tuhoon tuomittuja...Vain kaksi as-piirteistä voivat ymmärtää toisiaan ja olla onnellisia yhdessä. Onko tosiaan näin? En osaa sanoa, voi olla että itsellänikin jotain piirteitä on..
Ei tietenkään pidä yleistää, kyllä joillakin neurokirjavilla on nenttikumppaneita. Tämä vaatii tietenkin ymmärrystä puolin ja toisin, sekä ennen kaikkea kommunikaatiota.
T. AS-nainen
As-ihmisellä vähemmän ymmärrystä.
Todella todellisuudesta vieraantunut näkemys, että neurotyypilliset muka ymmärtäis helpommin autisteja kuin toisinpäin.
Eihän tuo autisti tajua(joka täällä on), että hänen tarvitsisi ovi avata minulle, kun seison vessan oven edessä kainalosauvojen varassa mennäkseni virtsalle.
Hänelle pitää sanoa: avaa ovi
Hän on keski-ikäinen. Ei tajua muitakaan tilanteita, joissa apu on tarpeen. Tästä syystä tulee vaikutelma, että hän on yksinkertaisesti tyhmä.
Niin mikä tässä on se ongelma? Sinä tarvitset oven avausta, pyydät toista avaamaan oven ja hän avaa?
Eli tulkitsenko oikein, että neurotyypilliselle on ongelma joutua sanomaan ääneen mitä haluaa tai tarvitsee?
BTW sun teksti vaikuttaa asiaa väheksyvältä. Kysehän on muuttumattomasta toiminnanohjausongelmasta siellä autistin korvien välissä. Sitä ei voi korjata.
Mun on turha haaveilla, että puoliso tekisi pyytömättä mutäön minun hyvinvoinnin eteen. Esim toisi kahvia, laittaisi ruokaa käskemättä.
Tämä saa minut itkemään
Ja taas. Minä kysyn autistina tarkentavia kysymyksiä, että ymmärtäisin, ja se sitte tulkitaan vähätteleväksi.
Autistien yleisin toive neurotyypillisiä kohtaan lienee se, että toivottais, että ihmiset vaan SANOIS mitä haluavat, mitä eivät halua, mikä loukkaa ja miksi, mitä pitäisi milloinkin tehdä jne. Tähän vilpittömään toiveeseen usein vastataan jollain "kyllä sinä tiedät", "pakkohan sun on itsekin tajuta" ym.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ajatella lapsia. Asperger vanhempi tms voi olla yhtä helvottia lapselle. Toki jotain viisauksia voi siirtyä lapselle, jota ei muualta tule.
Mun asperger vanhempani on ollut tosi hyvä vanhempi. Olen erittäin kiitollinen. Olen saanut rakkautta, ymmärrystä, minua on kuunneltu, ja olen saanut valtavan määrän tietoa ja yleissivistystä.
Toki tämä on yksilökohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdotonta tulla toimeen. Ei kestä normaaleja ääniä, kuten veden laskemista, tiskaamista, ruoanlaiton kolinoita, vessaääniä, siivousääniä, ei mitään. On aivan kammottava hyökätessään aina päälle, että nyt lopeta tuo! Mutta me perheenjäsenet emme koskaan lopeta. Olkoot hullu kirjolla oleva omassa kuplassaan. Nytkin hän on erillään muista, mutta muisti kyllä ärsyyntyä, kun kuuli meistä lähtevän ääntä.
Ei autistin aistiyliherkkyydet ole mitään hulluutta. Eikä autisti mahda itse niille mitään. Tekö ette siis ota hänen aistiyliherkkyyksiään lainkaan huomioon? Kyllähän elämää pitäisi silloin suunnitella niin, että autistilla on mahdollisuus hiljaiseen tilaan, ja muilla mahdollisuus normaaleihin elämän ääniin.
Mutta käsittämättömän julmaa kyllä teiltä. Tääkään ei kyllä nyt tue sitä väitettä, että neurotyypilliset olis niitä, jotka enemmän ymmärtää autisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni on as ja on kyllä lottovoittoon verrattavissa. Arki toimii mahtavasti ja riitoja on tosi harvoin. Mies on moderni ja oikeudenmukaisuuden perikuva ja välillä itken ilosta, kun kuuntelen ystävien miesten tunkkaisia ajatusmaailmoja ja typeriä tempauksia.
Onko sinulla itsellä as-piirteitä? Jostain luin että suhteet asseilla ja nenteillä ovat tuhoon tuomittuja...Vain kaksi as-piirteistä voivat ymmärtää toisiaan ja olla onnellisia yhdessä. Onko tosiaan näin? En osaa sanoa, voi olla että itsellänikin jotain piirteitä on..
Ei tietenkään pidä yleistää, kyllä joillakin neurokirjavilla on nenttikumppaneita. Tämä vaatii tietenkin ymmärrystä puolin ja toisin, sekä ennen kaikkea kommunikaatiota.
T. AS-nainen
As-ihmisellä vähemmän ymmärrystä.
Todella todellisuudesta vieraantunut näkemys, että neurotyypilliset muka ymmärtäis helpommin autisteja kuin toisinpäin.
Eihän tuo autisti tajua(joka täällä on), että hänen tarvitsisi ovi avata minulle, kun seison vessan oven edessä kainalosauvojen varassa mennäkseni virtsalle.
Hänelle pitää sanoa: avaa ovi
Hän on keski-ikäinen. Ei tajua muitakaan tilanteita, joissa apu on tarpeen. Tästä syystä tulee vaikutelma, että hän on yksinkertaisesti tyhmä.
Niin mikä tässä on se ongelma? Sinä tarvitset oven avausta, pyydät toista avaamaan oven ja hän avaa?
Eli tulkitsenko oikein, että neurotyypilliselle on ongelma joutua sanomaan ääneen mitä haluaa tai tarvitsee?
Sivusta: neurotyypillistä ihmetyttää suuresti se, ettei tilannetajua ole tuon vertaa.
Neurotyypillistä ihmetyttää, että autisti ei osaa automaattisesti käyttäytyä kuin neurotyypillinen? Eihän se olisi autisti, jos ei se autismi ilmenisi missään.
Autisteilla ei muodostu aiempien kokemusten pohjalta yhtä voimakkaita automaattisia toimintamalleja kuin neurotyypillisillä, vaan joudutaan jatkuvasti käsittelemään aivojen loogiseen päättelyyn käytettävällä osalla niitä arkipäiväisiä pikku toimintoja, jotka muilla on muotoutunut automaattiseksi, eivätkä vaadi mitään ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni on as ja on kyllä lottovoittoon verrattavissa. Arki toimii mahtavasti ja riitoja on tosi harvoin. Mies on moderni ja oikeudenmukaisuuden perikuva ja välillä itken ilosta, kun kuuntelen ystävien miesten tunkkaisia ajatusmaailmoja ja typeriä tempauksia.
Onko sinulla itsellä as-piirteitä? Jostain luin että suhteet asseilla ja nenteillä ovat tuhoon tuomittuja...Vain kaksi as-piirteistä voivat ymmärtää toisiaan ja olla onnellisia yhdessä. Onko tosiaan näin? En osaa sanoa, voi olla että itsellänikin jotain piirteitä on..
Ei tietenkään pidä yleistää, kyllä joillakin neurokirjavilla on nenttikumppaneita. Tämä vaatii tietenkin ymmärrystä puolin ja toisin, sekä ennen kaikkea kommunikaatiota.
T. AS-nainen
As-ihmisellä vähemmän ymmärrystä.
Todella todellisuudesta vieraantunut näkemys, että neurotyypilliset muka ymmärtäis helpommin autisteja kuin toisinpäin.
Eihän tuo autisti tajua(joka täällä on), että hänen tarvitsisi ovi avata minulle, kun seison vessan oven edessä kainalosauvojen varassa mennäkseni virtsalle.
Hänelle pitää sanoa: avaa ovi
Hän on keski-ikäinen. Ei tajua muitakaan tilanteita, joissa apu on tarpeen. Tästä syystä tulee vaikutelma, että hän on yksinkertaisesti tyhmä.
Niin mikä tässä on se ongelma? Sinä tarvitset oven avausta, pyydät toista avaamaan oven ja hän avaa?
Eli tulkitsenko oikein, että neurotyypilliselle on ongelma joutua sanomaan ääneen mitä haluaa tai tarvitsee?
Sivusta: neurotyypillistä ihmetyttää suuresti se, ettei tilannetajua ole tuon vertaa.
Autistia taas ihmetyttää suuresti se, miksi sille neurotyypilliselle on ongelma sanoa asioita. Että miksi on niin tärkeää, että toisen pitäisi tajuta sanomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdotonta tulla toimeen. Ei kestä normaaleja ääniä, kuten veden laskemista, tiskaamista, ruoanlaiton kolinoita, vessaääniä, siivousääniä, ei mitään. On aivan kammottava hyökätessään aina päälle, että nyt lopeta tuo! Mutta me perheenjäsenet emme koskaan lopeta. Olkoot hullu kirjolla oleva omassa kuplassaan. Nytkin hän on erillään muista, mutta muisti kyllä ärsyyntyä, kun kuuli meistä lähtevän ääntä.
Ei autistin aistiyliherkkyydet ole mitään hulluutta. Eikä autisti mahda itse niille mitään. Tekö ette siis ota hänen aistiyliherkkyyksiään lainkaan huomioon? Kyllähän elämää pitäisi silloin suunnitella niin, että autistilla on mahdollisuus hiljaiseen tilaan, ja muilla mahdollisuus normaaleihin elämän ääniin.
Mutta käsittämättömän julmaa kyllä teiltä. Tääkään ei kyllä nyt tue sitä väitettä, että neurotyypilliset olis niitä, jotka enemmän ymmärtää autisteja.
Jos ei kestä mitään normaaliin elämään kuuluvia ääniä tai muita asioita niin silloin ei yksinkertaisesti kannata väkisin mennä parisuhteeseen tai perustaa perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekäs
Kyyninen
Vittumainen
Kaikentietävä
Ei suutele. Ei katsekontaktia.
Ei rakastele. Roiskauttaa minuutissa.
Yksikään mun asperger-kumppaneista ei ole ollut mitään noista. Itse varmaan olen ärsyttävän kaikkitietävä. Kyynisyys on ylipäätään harvinaista autisteilla.
"Yksikään"? Keräilet nepsyjä kuin jotain pokemoneja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdotonta tulla toimeen. Ei kestä normaaleja ääniä, kuten veden laskemista, tiskaamista, ruoanlaiton kolinoita, vessaääniä, siivousääniä, ei mitään. On aivan kammottava hyökätessään aina päälle, että nyt lopeta tuo! Mutta me perheenjäsenet emme koskaan lopeta. Olkoot hullu kirjolla oleva omassa kuplassaan. Nytkin hän on erillään muista, mutta muisti kyllä ärsyyntyä, kun kuuli meistä lähtevän ääntä.
Ei autistin aistiyliherkkyydet ole mitään hulluutta. Eikä autisti mahda itse niille mitään. Tekö ette siis ota hänen aistiyliherkkyyksiään lainkaan huomioon? Kyllähän elämää pitäisi silloin suunnitella niin, että autistilla on mahdollisuus hiljaiseen tilaan, ja muilla mahdollisuus normaaleihin elämän ääniin.
Mutta käsittämättömän julmaa kyllä teiltä. Tääkään ei kyllä nyt tue sitä väitettä, että neurotyypilliset olis niitä, jotka enemmän ymmärtää autisteja.
Jos ei kestä mitään normaaliin elämään kuuluvia ääniä tai muita asioita niin silloin ei yksinkertaisesti kannata väkisin mennä parisuhteeseen tai perustaa perhettä.
Ei parisuhteeseen voi väkisin mennä, kyllä se aina vaatii sen toisen osapuolen halun ja suostumuksen myös. Parisuhteita ei solmita yksinään.
Aika julma näkemys, että aistiyliherkkä ihminen ei saa haluta rakkautta tai perhettä, vaan pitäis olla yksin koko elämä.
On täysin mahdollista tehdä sellaisia järjestelyjä, joilla suojataan aistiyliherkkää liialliselta aistikuormalta, ja mahdollistetaan muille kuitenkin sitä normaalia elämää. Nämä vaatii molemminpuolista ymmärrystä tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekäs
Kyyninen
Vittumainen
Kaikentietävä
Ei suutele. Ei katsekontaktia.
Ei rakastele. Roiskauttaa minuutissa.
Yksikään mun asperger-kumppaneista ei ole ollut mitään noista. Itse varmaan olen ärsyttävän kaikkitietävä. Kyynisyys on ylipäätään harvinaista autisteilla.
"Yksikään"? Keräilet nepsyjä kuin jotain pokemoneja?
No varmaan koska itse olen autismin kirjolla, niin niin on ollut myös jokainen ihminen jonka kanssa olen ikinä seurustellut tai jota olen tapaillut. Tämä siis jo silloin, kun kukaan meistä ei ole vielä tiennyt omasta autismistaan, eli kyse ei ole ollut mistään tietoisesta "olen autisti joten etsin kumppaniksi toista autistia", vaan siitä, että vain toisten autistien kanssa on tullut sillä lailla luontevasti toimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelin aika pitkään aspergernaisen kanssa. Jotenkin vain sammui halut, kun ei käynyt suihkussa tai vaihtanut vaatteita ikinä, jos ei erikseen siitä sanonut.
Jotakin muuta problematiikkaa tuo. Minulla on Asperger, ja olen aivan ylihygieeninen. Siitä on ihan mainintakin diagnoosissa.
Minulla oli miesystävä, joka oli siisti itsestään, mutta koti oli törkyisä. Huonekaluja ei juuri ollut.Teki pahaa mennä sukkasillaan sinne ja sänky yökötti . Vaihtoi kyllä lakanaa, mutta peitto oli kissan oksennuksessa ja karvoja täynnä. En tiedä kuinka vanha se oli, mutta törkyinen. Kun hän leikkasi jäätelöä litran paketista, pesi veitsen välillä ennen kuin leikkasi toista makua, vaikka jäätelöt tulivat samaan kuppiin. . Aamiaisella oli kiire laittaa rasva jääkaappiin,( menee kuulemma pilalle ) viis leikkeleistä ja juustosta, Hyvä laskemaan ja kerran kuultuaan jonkin musiikkikappaleen, toisti sen . Vaatteissa ei saanut olla kuvia, eikä vetoketjuja. Oli jotenkin kova tarve todeta mielipiteeni vääräksi asioista ja pitää luento niistä. Tärkeää oli rutiinit toistaa kaikesta. Se alkoi kyllästyttää. Harrasti melkein pakomaisesti liikuntaa, mutta ei suostunut pyöräilemään kanssani. Pyörä hänellä oli varastossa vuodesta toiseen. Pidetty työntekijä työssään
Voisi olla hyvä että ei lisäänny, kun tiedostaa olevansa as
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken muun kestin, paitsi läheisyyden, hellyyden ja halausten puutetta. Nenttinä nämä ovat se suhteen ydin. Kaikki aspergerit eivät inhoa kosketusta, mutta tämä inhosi. Normaalisuhde ei siis ollut mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken muun kestin, paitsi läheisyyden, hellyyden ja halausten puutetta. Nenttinä nämä ovat se suhteen ydin. Kaikki aspergerit eivät inhoa kosketusta, mutta tämä inhosi. Normaalisuhde ei siis ollut mahdollista.
Minä en aspergerina kestäis myöskään läheisyyden, hellyyden ja halausten puutetta. Ne on mulle todella tärkeitä asioita. Olenkin sitten aina seurustellut sellaisten aspergerien kanssa, joille kosketus ja läheisyys on luontevaa ja tärkeää. Harvalle varmaan sopii parisuhde ilman niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni on as ja on kyllä lottovoittoon verrattavissa. Arki toimii mahtavasti ja riitoja on tosi harvoin. Mies on moderni ja oikeudenmukaisuuden perikuva ja välillä itken ilosta, kun kuuntelen ystävien miesten tunkkaisia ajatusmaailmoja ja typeriä tempauksia.
Onko sinulla itsellä as-piirteitä? Jostain luin että suhteet asseilla ja nenteillä ovat tuhoon tuomittuja...Vain kaksi as-piirteistä voivat ymmärtää toisiaan ja olla onnellisia yhdessä. Onko tosiaan näin? En osaa sanoa, voi olla että itsellänikin jotain piirteitä on..
Ei tietenkään pidä yleistää, kyllä joillakin neurokirjavilla on nenttikumppaneita. Tämä vaatii tietenkin ymmärrystä puolin ja toisin, sekä ennen kaikkea kommunikaatiota.
T. AS-nainen
As-ihmisellä vähemmän ymmärrystä.
Todella todellisuudesta vieraantunut näkemys, että neurotyypilliset muka ymmärtäis helpommin autisteja kuin toisinpäin.
Eihän tuo autisti tajua(joka täällä on), että hänen tarvitsisi ovi avata minulle, kun seison vessan oven edessä kainalosauvojen varassa mennäkseni virtsalle.
Hänelle pitää sanoa: avaa ovi
Hän on keski-ikäinen. Ei tajua muitakaan tilanteita, joissa apu on tarpeen. Tästä syystä tulee vaikutelma, että hän on yksinkertaisesti tyhmä.
Niin mikä tässä on se ongelma? Sinä tarvitset oven avausta, pyydät toista avaamaan oven ja hän avaa?
Eli tulkitsenko oikein, että neurotyypilliselle on ongelma joutua sanomaan ääneen mitä haluaa tai tarvitsee?
BTW sun teksti vaikuttaa asiaa väheksyvältä. Kysehän on muuttumattomasta toiminnanohjausongelmasta siellä autistin korvien välissä. Sitä ei voi korjata.
Mun on turha haaveilla, että puoliso tekisi pyytömättä mutäön minun hyvinvoinnin eteen. Esim toisi kahvia, laittaisi ruokaa käskemättä.
Tämä saa minut itkemään
Ja taas. Minä kysyn autistina tarkentavia kysymyksiä, että ymmärtäisin, ja se sitte tulkitaan vähätteleväksi.
Autistien yleisin toive neurotyypillisiä kohtaan lienee se, että toivottais, että ihmiset vaan SANOIS mitä haluavat, mitä eivät halua, mikä loukkaa ja miksi, mitä pitäisi milloinkin tehdä jne. Tähän vilpittömään toiveeseen usein vastataan jollain "kyllä sinä tiedät", "pakkohan sun on itsekin tajuta" ym.
Pitäisi aina muistaa, että autisti/assi on vielä vanhanakin taaperon tasolla. Itsekäs minä-minä-minä-tyyppi, joka odottaa että kaikki tanssivat hänen pillinsä mukaan.
Neurotyypilliset eivät pysty ymmärtämään sellaista. Kannattaakin ennemmin panostaa parisuhteeseen ja etsiä ei-assi.
Onkohan AP:lle mies aina Asperger jos miestä ei vain oikeasti satu ap kiinnostamaan. Meillä on paljon samanlaista. Ei mua kiinnosta kuunnella mitä muija selittää, ei läheisyys, saatan unohtaa tehdä asioita, se johtuu vain ja ainoastaan siitä että hänellä ei ole ollut aikoihin mitään annettavaa minulle ja olen jo luovuttanut
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ajatella lapsia. Asperger vanhempi tms voi olla yhtä helvottia lapselle. Toki jotain viisauksia voi siirtyä lapselle, jota ei muualta tule.
On kokemusta assi-isästä. Toivottavasti hän kuolee pian. Aina suu mutrulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täysin mahdotonta tulla toimeen. Ei kestä normaaleja ääniä, kuten veden laskemista, tiskaamista, ruoanlaiton kolinoita, vessaääniä, siivousääniä, ei mitään. On aivan kammottava hyökätessään aina päälle, että nyt lopeta tuo! Mutta me perheenjäsenet emme koskaan lopeta. Olkoot hullu kirjolla oleva omassa kuplassaan. Nytkin hän on erillään muista, mutta muisti kyllä ärsyyntyä, kun kuuli meistä lähtevän ääntä.
Ei autistin aistiyliherkkyydet ole mitään hulluutta. Eikä autisti mahda itse niille mitään. Tekö ette siis ota hänen aistiyliherkkyyksiään lainkaan huomioon? Kyllähän elämää pitäisi silloin suunnitella niin, että autistilla on mahdollisuus hiljaiseen tilaan, ja muilla mahdollisuus normaaleihin elämän ääniin.
Mutta käsittämättömän julmaa kyllä teiltä. Tääkään ei kyllä nyt tue sitä väitettä, että neurotyypilliset olis niitä, jotka enemmän ymmärtää autisteja.
Emme ota huomioon autistin ääniherkkyyksiä. Miksi pitäisi? Olemme jo ihan tarpeeksi kärsineet hänen takiaan. Suksikoot suolle!
Alue: Aihe vapaa
Laittaa minut kantamaan raskaat ostoskassit, vaikka hän on 195cm ja minä olen 157cm. Kassit laahaavat melkein maata pitkin ja minulla on jatkuvasti selkä kipeä. Ei koskaan hiero selkääni, mutta muistaa valittaa miten kävelen liian nopeasti kauppakassien kanssa. Pakko kävellä pian, jotta pääsen äkkiä kasseista eroon. Mietin jo, että miten pääsisin koko assiäijästä eroon. Rakkaus on loppu.