Lue keskustelun säännöt.
Näemmä työhakemuksiin ei kannata kirjoittaa olevansa kahden lapsen lähivanhempi
09.12.2022 |
Hoitoala. Jostain vanhasta tottumuksesta kirjoitin hakemuksiin että asun Porissa kahden lapseni kanssa. Näihin ei tullut edes haastattelua.
Ja kun taas jätin nuo asiat viisastuneena mainitsematta niin kas, haastattelukutsuja.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kirjoitat sinne perheestäsi tai kerrot ikäsi? En mä ainakaan sellaisia kerro.
Tottakai ikä pitää rehellisesti mainita! Muista asioista voi sit valehdella omantunnon mukaan!
Niin miksi ikä pitää mainita?
Eikös se ole parempi mainita! Tavalla tai toisella se ikä tulee ilmi!
Iän kysymiseen ja kertomiseen pätee sama kuin seksuaalisesta suuntautumisesta, perhesuhteista tai puoluekannasta kertomiseen. Millään näistä ei pääsääntöisesti pitäisi olla mitään merkitystä rekrytoinnin kannalta, joten niistä kysyminen on kyseenalaista, jälkimmäisten osalta ihan laitontakin. Tottakai ne sitten haastattelussa näkee, että jos sinne saapuu viisikymppisen näköinen ihminen niin se luultavasti on viisikymppinen, mutta työnhakija ei ole mitenkään velvollinen kertomaan tällaista asiaa heti kärkeen. Hakijan kannalta ei näytä hyvältä, jos ei itsekään osaa erottaa oleellisia asioita epäoleellisista.
No just! Itse työnantajana arvostan hakijan rehellisyyttä! Jos hakija mainitsee ikänsä,niin näen sen suurena plussana,enkä miinuksena,kuten valtaosa työnantajista sen iän näkee/kokee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan laita mitään omia yksityisasioita hakemukseen. Jos pyydettäisiin kertomaan jotain vapaamuotoista kuten ap:n tapauksessa, miettisin todella tarkkaan mitä siihenkään laittaa ja keksisikin jotain ympäripyöreää tai jotain minkä voi yhdistää työhön liittyväksi vahvuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailmaa kirjoitti:
Kirjoitin, koska muiden työlle oleellisten asioiden vuoksi pyydettiin kirjoittamaan jotain itsestään vapaamuotoisesti.
No ensi kerralla kirjoitan vaan jotain että tykkään käsitöistä ja juoksulenkeistä.
Ei minulla ole lasten takia vaikeuksia hoitaa töitäni, he ovat jo kouluikäisiä (eli en esim enää jää kotiin jos he ovat perusflunssassa kotona).
Ja tämä aloitus nyt oli vain tämmöinen huomio ja herätys, itselle ja muille naisille. Et jos joku joskus mietti äitiydestä hakemukseen edes yhdellä sanalla kirjoittaa - niin älä. Antaa tulla yllärinä vaan vaikka ois seitsemän lasta kotona.
jotain itsestä? Kerrot töihin liittyviä seikkoja. Et suinkaan avaa vapaa-aikaasi työnantajalle.
Se itsestään kertominen on hyvä tapa erottautua siitä harmaasta hakijoiden massasta. Itse rekrytoidessa arvostan esim. kilpaurheilutaustaa (kertoo tavoitteellisuudesta) ja ylioppilaskuntataustaa (kertoo sosiaalisuudesta ja halukkuudesta tehdä töitä yhteisen hyvän eteen). Eivät nämä tietenkään ole tärkeämpiä, kuin suoraan työhön liittyvät asiat, mutta usein hyviä hakijoita, joilla koulutus ja työkokemus ovat kunnossa, on niin paljon, että erot pitää hakea muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kirjoitat sinne perheestäsi tai kerrot ikäsi? En mä ainakaan sellaisia kerro.
Tottakai ikä pitää rehellisesti mainita! Muista asioista voi sit valehdella omantunnon mukaan!
Niin miksi ikä pitää mainita?
Eikös se ole parempi mainita! Tavalla tai toisella se ikä tulee ilmi!
Iän kysymiseen ja kertomiseen pätee sama kuin seksuaalisesta suuntautumisesta, perhesuhteista tai puoluekannasta kertomiseen. Millään näistä ei pääsääntöisesti pitäisi olla mitään merkitystä rekrytoinnin kannalta, joten niistä kysyminen on kyseenalaista, jälkimmäisten osalta ihan laitontakin. Tottakai ne sitten haastattelussa näkee, että jos sinne saapuu viisikymppisen näköinen ihminen niin se luultavasti on viisikymppinen, mutta työnhakija ei ole mitenkään velvollinen kertomaan tällaista asiaa heti kärkeen. Hakijan kannalta ei näytä hyvältä, jos ei itsekään osaa erottaa oleellisia asioita epäoleellisista.
No just! Itse työnantajana arvostan hakijan rehellisyyttä! Jos hakija mainitsee ikänsä,niin näen sen suurena plussana,enkä miinuksena,kuten valtaosa työnantajista sen iän näkee/kokee.
Okei, päteekö tää "rehellisyyden arvostaminen" vain ikään, vai uteletko rehellisyyden nimissä myös hakijan seksuaalisista mieltymyksistä, äänestyspäätöksistä, perhesuhteista tai varallisuudesta?
Vierailija kirjoitti:
En koskaan laita mitään omia yksityisasioita hakemukseen. Jos pyydettäisiin kertomaan jotain vapaamuotoista kuten ap:n tapauksessa, miettisin todella tarkkaan mitä siihenkään laittaa ja keksisikin jotain ympäripyöreää tai jotain minkä voi yhdistää työhön liittyväksi vahvuudeksi.
Ne ympäripyöreät latteudet eivät vaan auta mitenkään erottumaan muista hakemuksista. Kaikki työnhakijat ovat avoimia ja sosiaalisia ihmisiä, jotka työskentelevät mielellään sekä tiimeissä että itsenäisesti. Koska tuo sama lukee joka ikisessä työhakemuksessa, olisi kiva saada vähän lihaa luiden ympärille, että miten nämä ominaisuudet ilmenevät hakijan elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailmaa kirjoitti:
Kirjoitin, koska muiden työlle oleellisten asioiden vuoksi pyydettiin kirjoittamaan jotain itsestään vapaamuotoisesti.
No ensi kerralla kirjoitan vaan jotain että tykkään käsitöistä ja juoksulenkeistä.
Ei minulla ole lasten takia vaikeuksia hoitaa töitäni, he ovat jo kouluikäisiä (eli en esim enää jää kotiin jos he ovat perusflunssassa kotona).
Ja tämä aloitus nyt oli vain tämmöinen huomio ja herätys, itselle ja muille naisille. Et jos joku joskus mietti äitiydestä hakemukseen edes yhdellä sanalla kirjoittaa - niin älä. Antaa tulla yllärinä vaan vaikka ois seitsemän lasta kotona.
jotain itsestä? Kerrot töihin liittyviä seikkoja. Et suinkaan avaa vapaa-aikaasi työnantajalle.
Se itsestään kertominen on hyvä tapa erottautua siitä harmaasta hakijoiden massasta. Itse rekrytoidessa arvostan esim. kilpaurheilutaustaa (kertoo tavoitteellisuudesta) ja ylioppilaskuntataustaa (kertoo sosiaalisuudesta ja halukkuudesta tehdä töitä yhteisen hyvän eteen). Eivät nämä tietenkään ole tärkeämpiä, kuin suoraan työhön liittyvät asiat, mutta usein hyviä hakijoita, joilla koulutus ja työkokemus ovat kunnossa, on niin paljon, että erot pitää hakea muualta.
No sitten haet. Niin alas en ole vajonnut, että alan avata yksityiselämääni asiassa, jota se ei kosketa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman työurani ihan alussa cv:ssa odotettiin vielä olevan esim. siviilisääty. Nykyisin ei onneksi.
Mutta olen lisääntymisikäinen nainen. Saatan mainita jossain kohtaa haastattelussa(jos vapaa juttelu loppupuolella luontevasti menee siihen suuntaan), että omat lapset on tehty jo nuorempana ja ovat jo niin isoja, että eivät aiheuta poissaoloja. Työnantajille 35-vuotias nainen on usein vähän riski, koska on todennäköistä, että jää pian äitiyslomalle. Aina olen työn saanut, kun olen perhetilanteeni livauttanut sopivassa välissä luontevasti.
Pakko myöntää, että itsekin olen paininut tämän kanssa. Olen karvan alle kolmekymppinen nainen. Olen naimisissa, lapset tehty ja miehelle myös vasektomia. Aina punnitsen, olisiko parempi jotenkin tuoda esille että en ole ainakaan jäämässä vanhempainvapaalle, vai välttää tuomasta esille, että minulla on pieniä lapsia. Olen tehnyt periaate päätöksen, etten puhu perhetilanteestani mitään, ja hyvin olen työllistynyt, mutta on vähän surullista, että tätä täytyy edelleen punnita.
En nyt viittaa suoraan sinuun, mutta ei ole ihan kerta eikä toinenkaan, kun näille "lapsiluku on täynnä"-hakijoille siunaantuu "iloinen yllätys". Eli juuri tuon takia tuollaisia asioita ei saa eikä kannata ottaa rekrytoinnissa huomioon, kun koskaan ei tiedä, mitä tuleman pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet epätoivoinen hakija ja miellyttäjä niin kerro toki ikäsi (jos olet alle 40v), ei ole lapsia (jo ei ole), haastavat harrastuksesi ja luottamustoimesi. Lakisääteisesti niitä ei tarvitse kertoa eikä erikseen udella.
Tuollaista asiaa ei mainita työhakemuksessa. Siksi et ole saanut haastattelukutsuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kirjoitat sinne perheestäsi tai kerrot ikäsi? En mä ainakaan sellaisia kerro.
Tottakai ikä pitää rehellisesti mainita! Muista asioista voi sit valehdella omantunnon mukaan!
Ei ikää tarvitse mainita. Ei se ole oleellinen työn kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kirjoitat sinne perheestäsi tai kerrot ikäsi? En mä ainakaan sellaisia kerro.
Tottakai ikä pitää rehellisesti mainita! Muista asioista voi sit valehdella omantunnon mukaan!
Niin miksi ikä pitää mainita?
Eikös se ole parempi mainita! Tavalla tai toisella se ikä tulee ilmi!
Iän kysymiseen ja kertomiseen pätee sama kuin seksuaalisesta suuntautumisesta, perhesuhteista tai puoluekannasta kertomiseen. Millään näistä ei pääsääntöisesti pitäisi olla mitään merkitystä rekrytoinnin kannalta, joten niistä kysyminen on kyseenalaista, jälkimmäisten osalta ihan laitontakin. Tottakai ne sitten haastattelussa näkee, että jos sinne saapuu viisikymppisen näköinen ihminen niin se luultavasti on viisikymppinen, mutta työnhakija ei ole mitenkään velvollinen kertomaan tällaista asiaa heti kärkeen. Hakijan kannalta ei näytä hyvältä, jos ei itsekään osaa erottaa oleellisia asioita epäoleellisista.
No just! Itse työnantajana arvostan hakijan rehellisyyttä! Jos hakija mainitsee ikänsä,niin näen sen suurena plussana,enkä miinuksena,kuten valtaosa työnantajista sen iän näkee/kokee.
Okei, päteekö tää "rehellisyyden arvostaminen" vain ikään, vai uteletko rehellisyyden nimissä myös hakijan seksuaalisista mieltymyksistä, äänestyspäätöksistä, perhesuhteista tai varallisuudesta?
En utele mitään noita mainitsemisiasi asioita! Jos hakija haluaa kertoa,niin sittenpähän kertoo! Ns valehtelijat kyllä erottuu joukosta hyvinkin nopeasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset tosiaan tuntuvat kuvittelevan, että "kerro jotain itsestäsi" tarkoittaa käskyä kertoa yksityiselämästä. Ymmärrän kyllä miksi, esim. se että olen äiti on todella tärkeä osa identiteettiäni. Mutta eipä sen pitäisi työn kannalta olla mitenkään merkityksellistä. Yleensä olen tuohon kohtaan kertonut esim. siitä, mikä osa-alue työstäni on minulle erityisen kiinnostava ja tärkeä, ja mihin haluan jatkossa työn suhteen panostaa. Kerron myös mitä tarjottavaa minulla olisi työpaikalle. Kerron siis työminästäni, ja esim. harrastuksista vain silloin, jos ne ovat jotenkin merkittäviä hakemani työpaikan suhteen.
Nykyinen työnantajani on joskus kokeillut anonyymiä työnhakua, eli homma toimii niin, että rekrypuolen assistentit ottavat vastaan hakemukset, ja poistavat niistä esim. tiedot nimestä, iästä, aviosäädystä, lapsista, etnisestä taustasta jne, jos sellaista jostain syystä ilmenee. Jäljelle jätetään vain koulutus, työkokemus ja kaikki työhön liittyvä vapaateksti. Haastatteluun kutsuva ja haastatteleva henkilö saa etukäteen vain tämän karsitun hakemuksen, jonka perusteella sitten valitaan haastatteluun kutsuttavat. Huolimatta siitä, että anonyymi haku selitetään jo ilmoituksessa, ja esim. vapaakentän yhteydessä lukee muistutus että ethän kirjoita tähän mitään tietoa esim. yksityiselämästäsi, niin osa aina kirjoittaa sinne jotain tyyliin "Olen 35-vuotias seitsemän lapsen äiti, joka harrastaa pitsinnypläystä ja keppihevosia. Minulla on kaksi kissaa ja hamsteri". Siinä sitä sitten ollaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kirjoitat sinne perheestäsi tai kerrot ikäsi? En mä ainakaan sellaisia kerro.
Tottakai ikä pitää rehellisesti mainita! Muista asioista voi sit valehdella omantunnon mukaan!
Ei ikää pidä mainita, mutta jos sen mainitsee, niin pitää olla rehellinen. Sama kaiken muunkin suhteen. Hakemuksessa saa hyvin vapaasti valita, mistä asioista itsessään kertoo ja ne saa jopa esittää parhain päin, mutta suoraan ei saa valehdella ainakaan sellaisista asioista, jotka ovat todistettavia faktoja. Voit väittää olevasi hyvä tiimipeluri, vaikka siitä ei ole mitään todisteita, mutta et voi väittää valmistuneesi kauppakorkeasta, jos et ole saanut papereita ulos.
Jouduin turhaan haastatteluun kun unohdin mainita iän. Työ- ja opiskelu historian perustella tulin valituksi haastatteluun mutta kyllä haastattelijoiden ensi reaktio oli tavatessa sitten kyllä tosi latistava, tuntien että ne halusi vain äkkiä minusta eroon. Sen jälkeen olen hakemuksiin maininnut iän isoilla kirjaimilla ettei turhaan joudu häpäistyksi niissä kuulusteluissa. Parempi ettei tule valituksi haastatteluun jos ikäistäni ei siihen työpaikkaan haeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan laita mitään omia yksityisasioita hakemukseen. Jos pyydettäisiin kertomaan jotain vapaamuotoista kuten ap:n tapauksessa, miettisin todella tarkkaan mitä siihenkään laittaa ja keksisikin jotain ympäripyöreää tai jotain minkä voi yhdistää työhön liittyväksi vahvuudeksi.
Ne ympäripyöreät latteudet eivät vaan auta mitenkään erottumaan muista hakemuksista. Kaikki työnhakijat ovat avoimia ja sosiaalisia ihmisiä, jotka työskentelevät mielellään sekä tiimeissä että itsenäisesti. Koska tuo sama lukee joka ikisessä työhakemuksessa, olisi kiva saada vähän lihaa luiden ympärille, että miten nämä ominaisuudet ilmenevät hakijan elämässä.
Jos ympäripyöreistä latteuksista puhutaan niin työnantajat voisivat vähän panostaa myös työnhakuilmoituksiin. Joka paikassa on tiedossa huipputiimit, erinomaisia kehittymismahdollisuuksia sun muuta dadaa, ja missään ei tietenkään vahingossakaan mainita, mitä ajateltiin maksaa ja minkälaisia etuja olisi tiedossa. Pahimmat esimerkit ovat sellaisia, että ilmoituksen perusteella ei selviä edes, mitä töitä olisi käytännössä luvassa. Yllättävän monessa paikassa ei osata edes kirjoittaa. (Se ei ole "suomenkielentaito" eikä "Englannin kielentaito, noin esimerkiksi.) Tietysti kovan kilpailun aloilla ilmoituksen voi kirjoittaa ihan päin helvettiä, mutta luultavasti parhaat tekijät sen kyllä sitten skippaavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman työurani ihan alussa cv:ssa odotettiin vielä olevan esim. siviilisääty. Nykyisin ei onneksi.
Mutta olen lisääntymisikäinen nainen. Saatan mainita jossain kohtaa haastattelussa(jos vapaa juttelu loppupuolella luontevasti menee siihen suuntaan), että omat lapset on tehty jo nuorempana ja ovat jo niin isoja, että eivät aiheuta poissaoloja. Työnantajille 35-vuotias nainen on usein vähän riski, koska on todennäköistä, että jää pian äitiyslomalle. Aina olen työn saanut, kun olen perhetilanteeni livauttanut sopivassa välissä luontevasti.
Pakko myöntää, että itsekin olen paininut tämän kanssa. Olen karvan alle kolmekymppinen nainen. Olen naimisissa, lapset tehty ja miehelle myös vasektomia. Aina punnitsen, olisiko parempi jotenkin tuoda esille että en ole ainakaan jäämässä vanhempainvapaalle, vai välttää tuomasta esille, että minulla on pieniä lapsia. Olen tehnyt periaate päätöksen, etten puhu perhetilanteestani mitään, ja hyvin olen työllistynyt, mutta on vähän surullista, että tätä täytyy edelleen punnita.
En nyt viittaa suoraan sinuun, mutta ei ole ihan kerta eikä toinenkaan, kun näille "lapsiluku on täynnä"-hakijoille siunaantuu "iloinen yllätys". Eli juuri tuon takia tuollaisia asioita ei saa eikä kannata ottaa rekrytoinnissa huomioon, kun koskaan ei tiedä, mitä tuleman pitää.
Luulisi, että 50+ hakijat olisivat tämän takia ihan varteenotettavia, mutta ei sekään kelpaa. Työikää on kuitenkin vielä jäljellä noin 15 vuotta, mahdolliset lapset ovat jo isoja ja lisää ei tule. Kokemustakin yleensä on, eivätkä tuijota puhelinta työajalla eivätkä haihattele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kirjoitat sinne perheestäsi tai kerrot ikäsi? En mä ainakaan sellaisia kerro.
Tottakai ikä pitää rehellisesti mainita! Muista asioista voi sit valehdella omantunnon mukaan!
Niin miksi ikä pitää mainita?
Eikös se ole parempi mainita! Tavalla tai toisella se ikä tulee ilmi!
Iän kysymiseen ja kertomiseen pätee sama kuin seksuaalisesta suuntautumisesta, perhesuhteista tai puoluekannasta kertomiseen. Millään näistä ei pääsääntöisesti pitäisi olla mitään merkitystä rekrytoinnin kannalta, joten niistä kysyminen on kyseenalaista, jälkimmäisten osalta ihan laitontakin. Tottakai ne sitten haastattelussa näkee, että jos sinne saapuu viisikymppisen näköinen ihminen niin se luultavasti on viisikymppinen, mutta työnhakija ei ole mitenkään velvollinen kertomaan tällaista asiaa heti kärkeen. Hakijan kannalta ei näytä hyvältä, jos ei itsekään osaa erottaa oleellisia asioita epäoleellisista.
No just! Itse työnantajana arvostan hakijan rehellisyyttä! Jos hakija mainitsee ikänsä,niin näen sen suurena plussana,enkä miinuksena,kuten valtaosa työnantajista sen iän näkee/kokee.
Valitettavasti on aika harvoja ammatteja sellaisia joiden työntekijöiden korkeasta iästä on jotain sellaista hyötyä työnantajalle että sillä tulee paremmat voitot. Kyllä ne voitot ratkaisee eikä mikään muu työnantajan valitessa työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan laita mitään omia yksityisasioita hakemukseen. Jos pyydettäisiin kertomaan jotain vapaamuotoista kuten ap:n tapauksessa, miettisin todella tarkkaan mitä siihenkään laittaa ja keksisikin jotain ympäripyöreää tai jotain minkä voi yhdistää työhön liittyväksi vahvuudeksi.
Ne ympäripyöreät latteudet eivät vaan auta mitenkään erottumaan muista hakemuksista. Kaikki työnhakijat ovat avoimia ja sosiaalisia ihmisiä, jotka työskentelevät mielellään sekä tiimeissä että itsenäisesti. Koska tuo sama lukee joka ikisessä työhakemuksessa, olisi kiva saada vähän lihaa luiden ympärille, että miten nämä ominaisuudet ilmenevät hakijan elämässä.
Jos ympäripyöreistä latteuksista puhutaan niin työnantajat voisivat vähän panostaa myös työnhakuilmoituksiin. Joka paikassa on tiedossa huipputiimit, erinomaisia kehittymismahdollisuuksia sun muuta dadaa, ja missään ei tietenkään vahingossakaan mainita, mitä ajateltiin maksaa ja minkälaisia etuja olisi tiedossa. Pahimmat esimerkit ovat sellaisia, että ilmoituksen perusteella ei selviä edes, mitä töitä olisi käytännössä luvassa. Yllättävän monessa paikassa ei osata edes kirjoittaa. (Se ei ole "suomenkielentaito" eikä "Englannin kielentaito, noin esimerkiksi.) Tietysti kovan kilpailun aloilla ilmoituksen voi kirjoittaa ihan päin helvettiä, mutta luultavasti parhaat tekijät sen kyllä sitten skippaavat.
Tämä jaksaa naurattaa. Hakijalta vaaditaan hyvää "suomenkielentaitoa" tai peräti "Suomenkielentaitoa", vaikka ilmoituksen tekijällä sitä ei ainakaan ole 😄😄😄
Erityisen yleisiä nämä on vuokrafirmojen ilmoituksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kirjoitat sinne perheestäsi tai kerrot ikäsi? En mä ainakaan sellaisia kerro.
Tottakai ikä pitää rehellisesti mainita! Muista asioista voi sit valehdella omantunnon mukaan!
Niin miksi ikä pitää mainita?
Eikös se ole parempi mainita! Tavalla tai toisella se ikä tulee ilmi!
Iän kysymiseen ja kertomiseen pätee sama kuin seksuaalisesta suuntautumisesta, perhesuhteista tai puoluekannasta kertomiseen. Millään näistä ei pääsääntöisesti pitäisi olla mitään merkitystä rekrytoinnin kannalta, joten niistä kysyminen on kyseenalaista, jälkimmäisten osalta ihan laitontakin. Tottakai ne sitten haastattelussa näkee, että jos sinne saapuu viisikymppisen näköinen ihminen niin se luultavasti on viisikymppinen, mutta työnhakija ei ole mitenkään velvollinen kertomaan tällaista asiaa heti kärkeen. Hakijan kannalta ei näytä hyvältä, jos ei itsekään osaa erottaa oleellisia asioita epäoleellisista.
No just! Itse työnantajana arvostan hakijan rehellisyyttä! Jos hakija mainitsee ikänsä,niin näen sen suurena plussana,enkä miinuksena,kuten valtaosa työnantajista sen iän näkee/kokee.
Valitettavasti on aika harvoja ammatteja sellaisia joiden työntekijöiden korkeasta iästä on jotain sellaista hyötyä työnantajalle että sillä tulee paremmat voitot. Kyllä ne voitot ratkaisee eikä mikään muu työnantajan valitessa työntekijöitä.
Ei nuorella hakijalla ole yhtä pitkää kokemusta. Toki jos sellaista ei tarvita tai arvosteta, niin ei sitten.
Kaikissa työpaikoissa ei sentään onneksi ole kyse pelkistä voitoista, vaan siitä miten hyvin hakija osaa tarvittavat asiat. Usein se osaaminen tulee vasta yhdistelmästä koulutus + kokemus.
Kuin feilata työnhaku 101 ap;n tyyliin.
Ei ikää pidä mainita, mutta jos sen mainitsee, niin pitää olla rehellinen. Sama kaiken muunkin suhteen. Hakemuksessa saa hyvin vapaasti valita, mistä asioista itsessään kertoo ja ne saa jopa esittää parhain päin, mutta suoraan ei saa valehdella ainakaan sellaisista asioista, jotka ovat todistettavia faktoja. Voit väittää olevasi hyvä tiimipeluri, vaikka siitä ei ole mitään todisteita, mutta et voi väittää valmistuneesi kauppakorkeasta, jos et ole saanut papereita ulos.