Mitä siellä lähihoitajakoulussa opetetaan?
Kun ei tunneta varhaiskasvatuslakia, ei kehityspsykologiaa, ei vasun periaatteita, vaitiolovelvollisuutta, vuorovaikutusta vanhempien kanssa?
Laaduksi käsitetään askartelujen tehokas tuottaminen ja sekin aikuisen päättämän mallin monistamisena, ei lapsen oman luovuuden ruokkimisena.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on hyvin kirjavaa ja riippuu koulusta. Osassa laatu on luokattoman huonoa ja oppilaat myös. Paremmissakin oppilaitoksissa laatu on korkeintaan tyydyttävää. Ongelmana on ihan sairas työntekijäpula mikä tiputtaa riman alas ja kaikki otetaan sisään. Tästä seuraa ongelmia. Minkäänlaista tosiasiallista karsintaa ei ole, koska kouluun pääsee sisälle esim entisiä rikollisia, huumausaineiden käyttäjiä ja mielenterveysongelmista kärsiviä. Lisäksi osalla on kognitiivisia haasteita.
Mukana on kuitenkin hyviäkin oppilaita, mutta hyvää työtähän ei yleensä huomata. Vain nämä tohelot näkyvät.
Kyllä entisille rikollisille, päihdeongelmaisille ja mielenterveysongelmaisillekin joku ammatti tarvitaan, ja mikä muu se ammatti voisi realistisesti olla kuin lähihoitajan ammatti? Korkeakoulutus on liian vaikeaa ja muut ammattikoulualat taas eivät työllistä tarpeeksi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on hyvin kirjavaa ja riippuu koulusta. Osassa laatu on luokattoman huonoa ja oppilaat myös. Paremmissakin oppilaitoksissa laatu on korkeintaan tyydyttävää. Ongelmana on ihan sairas työntekijäpula mikä tiputtaa riman alas ja kaikki otetaan sisään. Tästä seuraa ongelmia. Minkäänlaista tosiasiallista karsintaa ei ole, koska kouluun pääsee sisälle esim entisiä rikollisia, huumausaineiden käyttäjiä ja mielenterveysongelmista kärsiviä. Lisäksi osalla on kognitiivisia haasteita.
Mukana on kuitenkin hyviäkin oppilaita, mutta hyvää työtähän ei yleensä huomata. Vain nämä tohelot näkyvät.
Kyllä entisille rikollisille, päihdeongelmaisille ja mielenterveysongelmaisillekin joku ammatti tarvitaan, ja mikä muu se ammatti voisi realistisesti olla kuin lähihoitajan ammatti? Korkeakoulutus on liian vaikeaa ja muut ammattikoulualat taas eivät työllistä tarpeeksi hyvin.
Ehkä joku sellainen, missä ei olle ihmisten kanssa lähikontaktissa. Siitä ei tule kuin ongelmia. Kai niitä hommia löytyy muualtakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutus on hyvin kirjavaa ja riippuu koulusta. Osassa laatu on luokattoman huonoa ja oppilaat myös. Paremmissakin oppilaitoksissa laatu on korkeintaan tyydyttävää. Ongelmana on ihan sairas työntekijäpula mikä tiputtaa riman alas ja kaikki otetaan sisään. Tästä seuraa ongelmia. Minkäänlaista tosiasiallista karsintaa ei ole, koska kouluun pääsee sisälle esim entisiä rikollisia, huumausaineiden käyttäjiä ja mielenterveysongelmista kärsiviä. Lisäksi osalla on kognitiivisia haasteita.
Mukana on kuitenkin hyviäkin oppilaita, mutta hyvää työtähän ei yleensä huomata. Vain nämä tohelot näkyvät.
Kyllä entisille rikollisille, päihdeongelmaisille ja mielenterveysongelmaisillekin joku ammatti tarvitaan, ja mikä muu se ammatti voisi realistisesti olla kuin lähihoitajan ammatti? Korkeakoulutus on liian vaikeaa ja muut ammattikoulualat taas eivät työllistä tarpeeksi hyvin.
Varasto, raksa, siivous. Mutta ei missään nimessä hoitajan hommat, koska liian iso riski että se hoidettava alkaa kärsiä hoitajan sekoiluista. Vai haluaisitko, että koulukiusaajasi hoitaisi sinua jos joudut onnettomuuteen ja hoitokotiin?
Työelämä on nykyään kiireen kanssa juoksemista. Ihan sama mitä koulussa opetetaan kun ei niitä kykene resurssien vähyyden ja työmäärän vuoksi toteuttamaan. Sama vanhuspuolella. Nopeasti vaihdetaan vaipat ja lautanen eteen. Nostetaan tuoliin istumaan ja sitten iltapäivästä lähtien sama käänteisesti.
Jaa, kyllä meillä opetettiin kaikki mitä AP mainitsi, lisäksi pistot, hätäensiapu (eroaa EA1 ja 2), lääkelaskuja tehtiin niin paljon että meni sitten Lovekin heittämällä läpi kun työelämään pääsi. Erikoistuminen määrittää sen, mitä opetellaan lisää. Tällä palstalla on kyllä niin erikoinen tapa jo heti ekasta lauseesta aloittaa vain lähihoitajien mollaaminen. Totta kai joukosta löytyy huonoja lähäreitä, samoin kuin on huonoja sairaanhoitajia, lääkäreita jne. Jokaisessa hoitoalan ryhmässä on ne hyvät ja huonot hoitajat, jostain syystä tällä palstalla lähärin arvo on paskan alapuolella.
Meillä ollaan kyllä käyty noita läpi ihan tässä kaikille yhteisessä kasvun ja osallisuuden edistäminen -jaksossa. Vaatii kyllä oma-aloitteisuutta ja itsenäistä opiskelua jos nuo haluaa syvällisemmin oppia.
Omalla luokallani oli entinen huumeidenkäyttäjä joka halusi erikoistua mielenterveys- ja päihdetyöhön. Niin tekikin ja uskon että on siinä hyvä. Älykäs, empatiakykyinen, addiktiosairauden läpikäynyt ihminen jonka oma kokemus sairastumisesta ja toipumisesta on kullanarvoinen väline ihmisten kohtaamiseen päihdetyössä.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, kyllä meillä opetettiin kaikki mitä AP mainitsi, lisäksi pistot, hätäensiapu (eroaa EA1 ja 2), lääkelaskuja tehtiin niin paljon että meni sitten Lovekin heittämällä läpi kun työelämään pääsi. Erikoistuminen määrittää sen, mitä opetellaan lisää. Tällä palstalla on kyllä niin erikoinen tapa jo heti ekasta lauseesta aloittaa vain lähihoitajien mollaaminen. Totta kai joukosta löytyy huonoja lähäreitä, samoin kuin on huonoja sairaanhoitajia, lääkäreita jne. Jokaisessa hoitoalan ryhmässä on ne hyvät ja huonot hoitajat, jostain syystä tällä palstalla lähärin arvo on paskan alapuolella.
Negatiivisuus on palstan parasta polttoainetta. Siitä saadaan syttymään kunnon roihu joka palaa pitkään.
Eiks vasu ole jonkinlainen kori? Sieltä varmaan voi nostaa sellaisia juttuja mitä sinne milloinkin on laitettu?
Vierailija kirjoitti:
Omalla luokallani oli entinen huumeidenkäyttäjä joka halusi erikoistua mielenterveys- ja päihdetyöhön. Niin tekikin ja uskon että on siinä hyvä. Älykäs, empatiakykyinen, addiktiosairauden läpikäynyt ihminen jonka oma kokemus sairastumisesta ja toipumisesta on kullanarvoinen väline ihmisten kohtaamiseen päihdetyössä.
Päihdetyöhön on paras ihminen joka ei käytä päihteitä ja jonka lähipiirissä ei ole käytetty. Muulloin asiakas tulee liian lähelle ja ammatillisuus unohtuu. Tukihenkilönä tuollainen olisi sopiva( joka on itsekin kärsinyt päihderiippuvuudesta). Juuri tämän takia en vain pysty arvostamaan lähihoitajia niin paljon. Vanhustenhoitajina lähihoitajia kyllä arvostan ja siellä lähärit ovat paikallaan mutta ei heitä tarvitsisi ihan mihin tahansa pistää töihin..monessa paikassa tekevät vain enemmän hallaa...
T:sosionomi
Työpaikallesi tulee lähihoitajaopiskelija. Hänellä on iso nippu ammattitaitovaatimuksia, jotka pitäisi hallita harjoittelun päätteeksi. Opiskelijalle osoitettu ohjaaja on oppimisesta päävastuussa, mutta myös muu työyhteisö tukee ohjaajaa ja opiskelijaa tässä tavoitteessa. Kaikkea ei koulussa nykyään opeteta, joten rohkeasti lukemaan kyseisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja ohjaamaan opiskelijaa. Ammattiopistot kouluttavat myös ohjaajia, jos koet opiskelijan ohjaamisen hankalaksi.
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on nykyään kiireen kanssa juoksemista. Ihan sama mitä koulussa opetetaan kun ei niitä kykene resurssien vähyyden ja työmäärän vuoksi toteuttamaan. Sama vanhuspuolella. Nopeasti vaihdetaan vaipat ja lautanen eteen. Nostetaan tuoliin istumaan ja sitten iltapäivästä lähtien sama käänteisesti.
Oli pikkulapsi tahi vanhus, sama perushoidon liukuhihna pyörii vaippoineen ja tuoleihin nostamisineen. Sitten kun sattuu päivä että lapsista kaikki eivät olekaan paikalla ja voisi oikeasti panostaa toimintaan ja pikkuihmisten hoivaan, on pomo oitis siirtämässä yhden aikuisen muualle. Ettei vaan oo yhtään liikaa käsiparia vauvoille ja taaperoille. ..
Vierailija kirjoitti:
Meillä opetettiin kyllä noita, mitä luettelit. (Askartelua ei meillä koulussa harjoiteltu, mutta erikoistuinkin vanhustyöhön.) Tietysti opettaa saa mitä vain ja kuinka laajasti tahansa, mutta on eri asia, millaista aiheen hallintaa opiskelijalta sitten vaaditaan.
Ainakin omana aikanani palautettavissa tehtävissä ja kokeissa hyväksyttiin hämmentävän suppeat vastaukset - kunhan oli lauseen verran jotakin aihetta sivuavaa, se riitti. Lukiotaustaisena se oli aivan todella hämmentävää. Opettaja toppuutteli kirjoittamistani ja näytti jonkun muun kirjoittaneen kaksi riviä, kun minä palautin häpeissäni "vain" reilun sivun verran tekstiä.
Huomasin saman. Lisäksi vastausta jossa käytettiin perustelua oli kauhistus. Sain hyvin ilkeitä kommentteja opettajilta esseistäni. Tapa minkä opin lukiossa jajosta sain kymppejä olikin huono. Sen sijaan luokkakaverini sai copypastaamisella kiitettävän.
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelussa: "Mitä nostaisit Vasusta esiin tärkeinä asioina?"
"Öö, mikä on Vasu?"
Vasu = pärekori tms.
Vierailija kirjoitti:
Omalla luokallani oli entinen huumeidenkäyttäjä joka halusi erikoistua mielenterveys- ja päihdetyöhön. Niin tekikin ja uskon että on siinä hyvä. Älykäs, empatiakykyinen, addiktiosairauden läpikäynyt ihminen jonka oma kokemus sairastumisesta ja toipumisesta on kullanarvoinen väline ihmisten kohtaamiseen päihdetyössä.
Niin mutta kun se lähihoitaja ei ole mikään kokemusasiantuntija, vaan hän noudattaa lääketieteellisiä ohjeita ja asetuksia. Mielenterveys- tai päihdeongelmaisen ihmisen kohtaaminen ei myöskään tarvitse mitään omakohtaista kokemusta, vaan terveen järjen ja hyvän koulutuksen. Yleensä nämä omiin kokemuksiinsa pohjaavat hämmentävät koko pakan ihan sekaisin, eikä heistä ole ammatilliseen ja objektiiviseen työskentelyyn. Joo, saa olla eri mieltä mutta voi kuulkaas olen monta kertaa nähnyt tämän saman meiningin 20 vuoden aikana. Ja aina se päättyy samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä opetettiin kyllä noita, mitä luettelit. (Askartelua ei meillä koulussa harjoiteltu, mutta erikoistuinkin vanhustyöhön.) Tietysti opettaa saa mitä vain ja kuinka laajasti tahansa, mutta on eri asia, millaista aiheen hallintaa opiskelijalta sitten vaaditaan.
Ainakin omana aikanani palautettavissa tehtävissä ja kokeissa hyväksyttiin hämmentävän suppeat vastaukset - kunhan oli lauseen verran jotakin aihetta sivuavaa, se riitti. Lukiotaustaisena se oli aivan todella hämmentävää. Opettaja toppuutteli kirjoittamistani ja näytti jonkun muun kirjoittaneen kaksi riviä, kun minä palautin häpeissäni "vain" reilun sivun verran tekstiä.
Huomasin saman. Lisäksi vastausta jossa käytettiin perustelua oli kauhistus. Sain hyvin ilkeitä kommentteja opettajilta esseistäni. Tapa minkä opin lukiossa jajosta sain kymppejä olikin huono. Sen sijaan luokkakaverini sai copypastaamisella kiitettävän.
Nyt täytyy kyllä kompata. Itsekin sain "pyyhkeitä" liian kattavasta vastauksesta kokeessa. Opettaja oli jotenkin huvittunut ja sanoi että kyllä se vähempikin riittää. Ihmettelin vähän tätä, koska tosiaan olin tottunut vastaamaan kunnolla ja perusteellisesti, niin että harvoinpa kukaan oli epäsuorasti käskenyt vastaamaan huonommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei opetettu varhaiskasvatuslakia, ei haavanhoitoa eikä diabeteksen hoitoa. Eli riippuu paljon siitä, mihin erikoistuu.
Ja palkka melkein kuin sairaanhoitajalla? Uskomatonta.
Ja lähes sama kun ministereillä mut ei sinne päinkään. Pitäisikö koneistajien palkkoja myös alentaa kun tienaavat monesti enempi kun insinöörit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla luokallani oli entinen huumeidenkäyttäjä joka halusi erikoistua mielenterveys- ja päihdetyöhön. Niin tekikin ja uskon että on siinä hyvä. Älykäs, empatiakykyinen, addiktiosairauden läpikäynyt ihminen jonka oma kokemus sairastumisesta ja toipumisesta on kullanarvoinen väline ihmisten kohtaamiseen päihdetyössä.
Päihdetyöhön on paras ihminen joka ei käytä päihteitä ja jonka lähipiirissä ei ole käytetty. Muulloin asiakas tulee liian lähelle ja ammatillisuus unohtuu. Tukihenkilönä tuollainen olisi sopiva( joka on itsekin kärsinyt päihderiippuvuudesta). Juuri tämän takia en vain pysty arvostamaan lähihoitajia niin paljon. Vanhustenhoitajina lähihoitajia kyllä arvostan ja siellä lähärit ovat paikallaan mutta ei heitä tarvitsisi ihan mihin tahansa pistää töihin..monessa paikassa tekevät vain enemmän hallaa...
T:sosionomi
Juuri tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheltä hoitamista ja osa luokkatovereista otti sen ihan kirjaimellisesti. Hoisivat minuakin ihan sisäisestikin 😚 Oi opiskeluaikoja, ei ollut puutetta vaikka vähän oli kurjuutta.
Oliko teillä useitakin poikia luokalla? Meillä oli 2 eikä ne riittäneet kaikille.
Ne kaksi riittivät toisilleen sisäiseen lähihoitoon hyvin.
Koulutus on hyvin kirjavaa ja riippuu koulusta. Osassa laatu on luokattoman huonoa ja oppilaat myös. Paremmissakin oppilaitoksissa laatu on korkeintaan tyydyttävää. Ongelmana on ihan sairas työntekijäpula mikä tiputtaa riman alas ja kaikki otetaan sisään. Tästä seuraa ongelmia. Minkäänlaista tosiasiallista karsintaa ei ole, koska kouluun pääsee sisälle esim entisiä rikollisia, huumausaineiden käyttäjiä ja mielenterveysongelmista kärsiviä. Lisäksi osalla on kognitiivisia haasteita.
Mukana on kuitenkin hyviäkin oppilaita, mutta hyvää työtähän ei yleensä huomata. Vain nämä tohelot näkyvät.