Lue keskustelun säännöt.
Yle: Lasten kotihoito yhteydessä myöhempään syrjäytymiseen ja heikkoon koulutukseen
01.12.2022 |
Kunnissa, joissa maksetaan isoa kotihoidon tuen lisää, lapset tekevät enemmän virheitä neuvolatesteissä, joissa mitataan lapsen kognitiivisia taitoja, ja hakeutuvat muita vähemmän lukioon ja korkeakouluihin.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai päiväkotilapset menestyi neuvolan testeissä, kun niihin oli aina vuosi harjoiteltu. Oma lapsi (tietty kotihoidettu reppana) ei suostunut hakemaan palloa pöydän alta, koska hänen mielestään terveydenhoitaja voi ojentaa jalkansa ja potkaista pallon esille. Päiväkodissa lapset oli oppineet, että pallo haetaan sieltä pöydän alta, oli hommassa järkeä tai ei.
Olisko ne sosiaaliset kyvyt, ja kyky toimia ryhmässä myös tärkeitä tulevaisuuden taitoja? Neuvottelukyky, esimerkiksi jos kokee että terveydenhoitajan kannattaisi hakea itse pallo? Enkä kyllä tiedä, että päivähoidossa neuvolan testeihin harjoiteltaisiin, harjoitellaan normaalissa elämässä tarvittavia taitoja. Palstan kotiäitien kommenteista voi aavistella miksi kotona hoidetuilla lapsilla ongelmia ryhmässä ja koulussa.
Alle 3-vuotaiden ryhmän yliopistokoulutettuna vakaopena tämä kommentti nyt lähinnä naurattaa.
Ei teillä ole hajuakaan millainen ihmiskoe varhaiskasvatuksessa on meneillään nyt. Parinkymmenen vuoden päästä nähdään mitä tästä tuli.
Katselepa joskus vakaope ympärillesi miten noita lapsia kotona hoidetaan. Kuulen sivusta jatkuvasti äitejä lapsineen kun etäpäivän aikana käyn viemässä roskia tai kolaan lunta. Piha on suojainen, äidite eivät näe minua enkä minä heitä mutta kuulen. Tämän päivän saldo: neljä ohimennyttä perhettä, kolmessa äiti raivosi lapsille, yksi perhe meni hiljaa ohi. Siinä otanta siitä, mitä lapset oppivat kotonaan. Varmaan ihan kiva päästä välillä pois tuollaisista oloista. Ja PS asuinalueemme on yksi kaupungin hyvätuloisimmista veroäyrien perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuliharju puhuu jatkuvien ja turvallisten kiintymyssuhteiden puolesta. Paras vaihtoehto alle 3-vuotiaalle lapselle on hänen mukaansa kotihoito. Päivähoidon aloittaminen etenkin alle kaksivuotiaana muodostaa riskin lapsen kiintymyssuhteille, sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anna Tuliharju. Hän kritisoi voimakkaasti vaihtuvien hoitajien kulttuuria, jossa lapset hoidetaan liukuhihnalta.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lastenpsykiatri-paivahoito-riski-al…
Tutkimustiedon hierarkiassa asiantuntijan mielipide on kaikkein alin porras, eli ei millään lailla yleistettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt tehdään virheellisiä päätelmiä
En usko, että onnellisen tohtoripariskunna lapsilla on vaaraa vaikka äiti kodinhoidontuella olisikin 3 vuotta kotona.
Mitä olet itse mieltä?
Aika harvassa taitavat olla ne akateemiset perheet joissa äiti on kotona useita vuosia lasten kanssa. Olisi aikamoinen katastrofi jos esimerkiksi jokainen äidiksi tullut lääkäri olisi monta vuotta kotona poissa työelämästä.
Vierailija kirjoitti:
Tutkija kritisoi liian aikaista päivähoitoa
Kasvatustieteiden tohtori, Helsingin yliopiston lehtori Erja Rusanen on hämmästynyt viime aikojen puheista, joiden mukaan äidit täytyisi saada yhä aiemmin työelämään.
.
Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista.
Erja Rusanen, yliopistonlehtori
.
Nämä puheet kuulostavat siltä, että aikuiset ajattelevat vain itseään. Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista. Sen ymmärtää, vaikka ei tietäisi kehityspsykologiasta mitään. Minä pyytäisin suhtautumaan tähän kysymykseen vakavasti. Ratkaisuja pitäisi etsiä puhtaasti lapsen näkökulmasta.
Varsinkin jos päivähoitoryhmät ovat isoja ja meluisia, se nostaa väistämättä stressihormonitasoja, eivätkä tasot välttämättä laske edes yön aikana. Pitkäaikaisella stressillä on monenlaisia seurauksia: oppiminen, tunne-elämän säätely ja stressinsäätelyjärjestelmä voivat häiriintyä, Rusanen kertoo.
Isot ryhmät ja vähäiset resurssit ovat toki ongelma, mutta huomauttaisin että ei se lapsen tunneside vanhempiin (vaiko äitiin?) siitä päivähoidon aloituksesta katkea. Se vanhempi (äiti?) on ihan yhtä tärkeä, rakastava ja lämmin kuin ennen hoidon aloitusta, eihän se mihinkään muutu. Lasta ei hylätä eikä anneta pois, kun hän on päivähoidossa. Jäitä hattuun nyt.
Ja voihan se tunneside jäädä vajaaksi siellä kotonakin, jos vanhempi on esim. väsynyt ja siksi etäinen.
Vai niin.
Oliko alunperin pienillä tuloilla merkitystä?
Pienituloisten vanhempien lapset tekevät paljon virheitä neuvolassa testeissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinänsä aika jännä miten näin on kun katselee mikä on tilanne "varhaiskasvatuksessa". Lapset on siellä lähes heitteillä, lähinnä säilytyksessä, ei ole resursseja eikä mitään. Silti suorastaan kukoistavat!
Olen itse mennyt hoitoon 9kk vanhana perhepäivähoitajalle. Kyllä jokin kiintymyssuhde omiin vanhempiin jäi muodostumatta.
Esikoiseni on erittäin sosiaalinen ja vilkkaan puoleinen. Meni päiväkotiin 3,5-vuotiaana kamalien koronasulkujen jälkeen. Kotona olisin voinut pitää, mikäli olisi ollut varmuus siitä, että perhekahvilat yms. pysyvät auki. Korona-aikana oltiin käytännössä kahdestaan kotona ja odotettiin kerran kahdessa viikossa tulevaa roska-autoa - se oli se kohokohta. Kerhoja ei ollut täällä ollenkaan. Kyllä ne vaikutukset näkyivät lapsessa. Hoidon aloittaminen oli vaikeahkoa. Hänelle teki kuitenkin erittäin hyvää päästä hoitoon luomaan ystävyyssuhteita.
Toisen lapsen kanssa olen vielä kotona. On alle 2v. En vie taaperoa istumaan sinne päiväkodin pihaan. Käy sääli niitä pieniä, mitä siellä näkee. Rohkeammat lapset pärjäävät kyllä, mutta sitten on niitä pötköksi topattuja raasuja. Istuvat siellä keskellä pihaa itkemässä tai tuijottavat tunnin rännistä tippuvat vettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täyttä jaskaa. Minä ja sisarukseni ollaan kotihoidettuja 60-70-l ja akateemisia, samoin lapsemme. Voidaan toki olla tilastollinen poikkeama, mutta ei päiväkodit taida kenestäkään tehdä fiksumpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kotihoidontuen vika ole ettei nämä lapset pärjää. Ei vaan uskalleta sanoa ääneen, että kapasiteetiltaan heikot tekevät lisääntymisestä ammatin kun eivät muuhun kykene. Jälkikasvun laatu on heikkoa, sen tämä tutkimus osoitti.
Kotihoidontuelle jää se kaikista heikoin osuus yhteiskunnasta, joilla ei ole kunnon koulutusta tai uraa. Kuntalisä saa sitten nämä sankarit olemaan pidempään lasten kanssa ja mammat kasvattavat heistä samanlaisia syrjäytyjiä, kuin itsekin ovat.
Ja tuen vähentäminen auttaa asiaa miten?
Meillä ainakin oli vaimo kotona 3-vuotta
Ollaan molemmat korkeastikoulutettuja (tohtoritaso)
Se kannustaa vanhempia hakemaan töitä ja päästämään lapsi edes hetkeksi fiksumpien aikuisten par
Joo, lastenhoitajat on toki tohtoreita älykkäämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli tutkimuksessa on tutkittu kuntatasolla, miten kotihoidon tuen suuruus vaikuttaa korkeakouluttautuneiden nuorten määrään ja nuorisorikollisuuteen.
Ei, miten yksilötasolla pitkä kotihoito vaikuttaa sen kyseisen yksilön tulevaisuuteen.
Eli on huomattu, että kunnassa x maksetaan suuri kotihoidontuki. Kunnassa x on paljon nuorisorikollisuutta.
Sen sijaan että kysymme, miksi kunnassa x maksetaan paljon kotihoidontukea, teemme olettamuksen, että kunnan x pitkä hoito aiheuttaa nuorisorikollisuutta. Jos kysyisimme ensimmäisen kysymyksen, huomasimme, että kunnassa x on väestöongelma ja paljon syrjäytymistä ennestään ja syntyvyyttä on yritetty nostaa kotihoidontuella. Tämän lisäksi kunnassa x on heikosti koulutusmahdollisuuksia tarjolla.
Ymmärsinkö tutkimuksen oikein? Jos ymmärsin, meidän tulisi olla ensisijaisesti huolissaan suomalaisen tutkimukset tasosta kuin kot
Kotihoidon tuen määrä on kaikkialla Suomessa sama. Ei se ole missään suurempi tai pienempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkija kritisoi liian aikaista päivähoitoa
Kasvatustieteiden tohtori, Helsingin yliopiston lehtori Erja Rusanen on hämmästynyt viime aikojen puheista, joiden mukaan äidit täytyisi saada yhä aiemmin työelämään.
.
Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista.
Erja Rusanen, yliopistonlehtori
.
Nämä puheet kuulostavat siltä, että aikuiset ajattelevat vain itseään. Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista. Sen ymmärtää, vaikka ei tietäisi kehityspsykologiasta mitään. Minä pyytäisin suhtautumaan tähän kysymykseen vakavasti. Ratkaisuja pitäisi etsiä puhtaasti lapsen näkökulmasta.
Varsinkin jos päivähoitoryhmät ovat isoja ja meluisia, se nostaa väistämättä stressihormonitasoja, eivätkä tasot välttämättä laske edes yön a
Tätä pitäisi tutkia onko tämä lasten laittaminen liian isoihin meluisiin ryhmiin, missä hoitajat usein vaihtuvat edes auttaa neuropsykiatristen kehityshäiriöiden puheamista tai ainakin vaikeuttaa niitä haasteita? Terveellä järjellä ajateltuna kyllä. Ei ole lapsen etu olla liian nuorena (elle 3v) päiväkodissa meluisassa ryhmässä, vaihtuvien hoitajien kanssa ja usein vielä kärsitään resurssipulasta päivähoidossa.
Samanlainen tulos, kuin jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien välinen yhteys...
Syrjäytyminen ja alhainen koulutus korreloi positiivisesti vanhempien, etenkin äidin alhaisen koulutustason (= vähäisemmän älykkyyden) kanssa. Samoin kotona lasten hoitaminen on yhteydessä äidin alhaiseen koulutustasoon.
Päiväkoti ei tee lapsista älykkäitä ja kouluttautuneita, vaan geenit. Kouluttautuneet äidit työssäkäynnin vuoksi joutuvat viemään lapset päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täyttä jaskaa. Minä ja sisarukseni ollaan kotihoidettuja 60-70-l ja akateemisia, samoin lapsemme. Voidaan toki olla tilastollinen poikkeama, mutta ei päiväkodit taida kenestäkään tehdä fiksumpaa.
Sama juttu...
Ihmetyttää että asiantuntijoiden näkemykset eroavat noin paljon toisistaan. Vai voiko noista tehdä yhteenvedon että päiväkodissa pienestä olleet ovat kognitiivisesti taitavia mutta emotionaalisesti epävakaita ja päinvastoin? Oliskohan tässä joku keskitie paras ratkaisu. Lapselle ei varmasti tee hyvää olla vuosia yhden vanhemman hoidettavana kodissa, jossa sosiaaliset kontaktit ja älylliset haasteet ovat minimissä, mutta ei tosiaan nuo ylisuuret päiväkotiryhmät ja ylipitkät hoitopäivätkään sen terveemmältä kuulosta.
Vein ainoan lapseni päiväkotiin n 3,8 vuoden ikäisenä ja koulumenestys oli huippua. Nimimerkillä kaukana akateemisuudesta, tosin olen pitänyt koulunkäyntiä erittäin Tärkeänä.
Ei se kyllä paljon oo 500 euroa kkssa mutta otetaan se lisä pois, naiset töihin eläkettä kartuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kolme ensimmäistä ikävuotta ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeimmät, tästä syystä alle kolmivuotiaille suositellaan kotihoitoa. Mitä disinformaatioita verorahoilla taas?
Tämä. Ensimmäinen muistoni on 2-vuotiaana. Se menee näin "AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH (kiihtyvällä tahdilla) AH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AHAH-AH-AH-AAAAH-AAAAAAAH-AAAAAAAHH-AAAAAAAAHH-AAAAAAAAH-AAAAAAAH-AAAAAAAAH-AAAAAAAAAAHH"
Jotkut ovat valmiita kohdistamaan lapsiinsa seksuaalistakin väkivaltaa jottei itse tarvitsisi luopua mistään. Lapsen etu ei koskaan mene edelle.
Jos on vähän tienaava äiti niin sellainen todennäköisesti on laiska tekemään töitä ja opiskelemaan ja jää mieluusti kotiin. Silloin myös tilastollisesti mies on paremmin tienaava ja ero naisen tienesteissä on pienempi tukien ja palkan välillä. Eli lorvija poikii lorvijoita.
Omalla alalla ei menisi läpi näin epämääräiset tutkimukset, joissa tehdään hyvin vahvoja väitteitä syy-seuraussuhteista ilman että sekoittavat muuttujat on pyritty mahdollisimman pitkälle sulkemaan pois. t. biologian alalta väitellyt