Lue keskustelun säännöt.
Te, joiden miesystävällä on lapsia! Tapaatteko miestä niinä päivinä tai viikkoina, kun lapset ovat miehellä?
01.12.2022 |
Itseäni ärsyttää, että mitään yhteistä ei voi suunnitella niille päiville. Jos ehdotan jotain, mies sanoo, että kysyy ensin lapselta. Parisuhdettani hallitsee siis teini-ikäinen, joka ei ole omani. Itse en kysy lapsiltani, mitä voin milloinkin tehdä.
Kommentit (62)
Ensisijaisesti nähdään kun lapset on toisilla vanhemmillaan, joskus yhdessä. Välillä rassaa jos miehen lapsi mukana (ei lapsi itse vaan erot kasvatustyylissä) mutta parempi aina kunnollinen ja omistautuva isä kuin se vaihtoehto.
Niillä, jotka on valmiira sivuuttamaan oman lapsensa naisystävän vuoksi, ei tunnu ihmissuhteet ylipäätään kovin vankoilta. Kun puolet ajasta on jo mahdollisuus olla vaan kaksin (poikkeuksia lähinnä jos sairastuu lapset tms) niin kyllä se toinen puoli saa ollakin muksuille omistettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensisijaisesti nähdään kun lapset on toisilla vanhemmillaan, joskus yhdessä. Välillä rassaa jos miehen lapsi mukana (ei lapsi itse vaan erot kasvatustyylissä) mutta parempi aina kunnollinen ja omistautuva isä kuin se vaihtoehto.
Niillä, jotka on valmiira sivuuttamaan oman lapsensa naisystävän vuoksi, ei tunnu ihmissuhteet ylipäätään kovin vankoilta. Kun puolet ajasta on jo mahdollisuus olla vaan kaksin (poikkeuksia lähinnä jos sairastuu lapset tms) niin kyllä se toinen puoli saa ollakin muksuille omistettu.
Lisään että mekin on oltu jo vuosikausia onnellisina yhdessä. Auttaa kun molemmilla samat näkemykset.
Viisaita vastauksia täällä. Itsekäs ap. Kyllä lasten kuuluu mennä edelle erotilanteissa. Vanhempi ja lapsi kuitenkin jo menettäneet puolet tai ylikin yhteisestä arjestaan.
Teillä on sitä yhteistä aikaakin aivan valtavasti, jos lapset esim viikko viikko.
Viisas mies sinulla, kerta laittaa lapsensa ykköseksi. Liikaa on niitä, jotka häipyvät eron myötä myös lastensa elämästä.
Eikö ole parempi ensin kysyä onko lapsella/teinillä jotain isänsä kanssa ja vasta sitten sopia sinun kanssasi?
Itseä ainakin ärsyttäisi, että ensin sopii jotain minun kanssani ja sitten joutuukin perumaan.
Periaateessa isäviikolla on sen lapsen kanssa. Tietenkin on myös aikuisten elämää, mutta lapsen huoltaminen on ensisijaista.
Itse olin suhteessa varhaisteini-ikäisen lapsen isän kanssa ja kyllä se meni niin, että isä ensin huolehti lapsensa asiat ja sitten oltiin yhdessä. Ei se kivaa ollut minulle kapsettomana, siis jo lapset omillaan.
Tietenkään ei mitään lupaa tarvitse lapselta kysyä saako tavata sinua.
Ja kyllä huomasin, että joskus lapsi keksikin jotain tahallaan kun tiesi isänsä kiltin luonteen.
Tämä on vaikea asia miten vetää raja. Paljon riippuu isästä ja ex-vaimostakin. Myös lapsesta.
Miten paljon isä tuntee syyllisyyttä ja miten paljon ex syyllistää, miten lapsi kietoo isän pikkusormensa ympärille jne.
Me jatketaan elämää ihan samoin, oli lapsiviikko tai ei. Toki mies tekee juttuja lastensa kanssa ja on enemmän kotonaan silloin, mutta ei hän minua sivuun laita. Nähdään toistemme luona ja käydään leffassa ym. Mutta hänen lapsensa ovatkin jo 14 ja 16 eikä heitä tarvitse vahtia. Omani on 18. Me olemme puhuneet, että minkään ikäisille lapsille ei pidä opettaa, että maailma pysähtyy ja pyörii heidän mukaansa. Emme halua kasvattaa lapsista itsekeskeisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäskö sun siis ottaa oma vapaa-aikasi omaan haltuusi? Teet mitä lystäät silloin kun mies on lapsen kanssa.
Olisit itsenäinen nainen, etkä syyttelisi lasta parisuhteesi hallinnoinnista.
Vierailija kirjoitti:
Viisaita vastauksia täällä. Itsekäs ap. Kyllä lasten kuuluu mennä edelle erotilanteissa. Vanhempi ja lapsi kuitenkin jo menettäneet puolet tai ylikin yhteisestä arjestaan.
Teillä on sitä yhteistä aikaakin aivan valtavasti, jos lapset esim viikko viikko.
Viisas mies sinulla, kerta laittaa lapsensa ykköseksi. Liikaa on niitä, jotka häipyvät eron myötä myös lastensa elämästä.
Meillä ei oikeastaan ole sitä viikkoa, koska mies reissaa työnsä takia paljon säännöllisesti ja työpäivät voivat venyä myöhään iltaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me jatketaan elämää ihan samoin, oli lapsiviikko tai ei. Toki mies tekee juttuja lastensa kanssa ja on enemmän kotonaan silloin, mutta ei hän minua sivuun laita. Nähdään toistemme luona ja käydään leffassa ym. Mutta hänen lapsensa ovatkin jo 14 ja 16 eikä heitä tarvitse vahtia. Omani on 18. Me olemme puhuneet, että minkään ikäisille lapsille ei pidä opettaa, että maailma pysähtyy ja pyörii heidän mukaansa. Emme halua kasvattaa lapsista itsekeskeisiä.
Tämä! Koulussa opettajana näen näitä lapsia, joille muut ihmiset ovat heidän palvelusväkeään ja he ovat tottuneet käskemään aikuisia. Valtava karhunpalvelus vanhemmilta opettaa lapset siihen. Kyllä parisuhde menee aina edelle. Lapsia kasvatetaan ja heistä huolehditaan, mutta lapset eivät ole maailman napa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisaita vastauksia täällä. Itsekäs ap. Kyllä lasten kuuluu mennä edelle erotilanteissa. Vanhempi ja lapsi kuitenkin jo menettäneet puolet tai ylikin yhteisestä arjestaan.
Teillä on sitä yhteistä aikaakin aivan valtavasti, jos lapset esim viikko viikko.
Viisas mies sinulla, kerta laittaa lapsensa ykköseksi. Liikaa on niitä, jotka häipyvät eron myötä myös lastensa elämästä.Meillä ei oikeastaan ole sitä viikkoa, koska mies reissaa työnsä takia paljon säännöllisesti ja työpäivät voivat venyä myöhään iltaan.
Ap
Jos aika tuntuu jäävän kokonaisuutena kortille, niin ottaisin miehesi kanssa puheeksi.
Joskus myös ärsyttää enemmänkin välinpitämättömyyden vaikutelma kuin konkreettinen asia. Olen niitä lapsivapailla seurustelevia, mutta todennäköisesti en osaisi olla näin rennosti lapsiviikoista sivussa jos mies ei muuten niin selvästi osoittaisi miten paljon arvostaa suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisaita vastauksia täällä. Itsekäs ap. Kyllä lasten kuuluu mennä edelle erotilanteissa. Vanhempi ja lapsi kuitenkin jo menettäneet puolet tai ylikin yhteisestä arjestaan.
Teillä on sitä yhteistä aikaakin aivan valtavasti, jos lapset esim viikko viikko.
Viisas mies sinulla, kerta laittaa lapsensa ykköseksi. Liikaa on niitä, jotka häipyvät eron myötä myös lastensa elämästä.Meillä ei oikeastaan ole sitä viikkoa, koska mies reissaa työnsä takia paljon säännöllisesti ja työpäivät voivat venyä myöhään iltaan.
ApJos aika tuntuu jäävän kokonaisuutena kortille, niin ottaisin miehesi kanssa puheeksi.
Joskus myös ärsyttää enemmänkin välinpitämättömyyden vaikutelma kuin konkreettinen asia. Olen niitä lapsivapailla seurustelevia, mutta todennäköisesti en osaisi olla näin rennosti lapsiviikoista sivussa jos mies ei muuten niin selvästi osoittaisi miten paljon arvostaa suhdetta.
Hän ei valitettavasti voi työajoilleen mitään. Ikävältä tuntuu sekin, että minun omien menojeni pitäisi osua niille päiville, kun miehellä on lapsipäivät. Muuten näemme vielä vähemmän. En tietenkään voi vaatia muita ihmisiä mukautumaan minun miesystäväni lapsen määräyksiin. Tai tilaisuuksia järjestettävän, kun eräälle teinille sopii. Tämä vastaus myös hänelle, joka kehotti ottamaan vapaa-aikani haltuuni.
Ap
Miksi olet ottanut miehen, jolla on lapsia?Totta hitossa se teini menee sinun edellesi. Eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on jännä miten ihmiset ehdoin tahdoin virittää jonkun itselleen epämieluisan järjestelyn ja sitten valittaa siitä. Etsi lapseton mies, se siitä.
Lasten ei kuulu mennä parisuhteen edelle missään tilanteessa. Näin sanovat jo parisuhdeterapeutitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on jännä miten ihmiset ehdoin tahdoin virittää jonkun itselleen epämieluisan järjestelyn ja sitten valittaa siitä. Etsi lapseton mies, se siitä.
Koska on ihan sama kenen kanssa on suhteessa? Tunteista viis?
Vierailija kirjoitti:
Lasten ei kuulu mennä parisuhteen edelle missään tilanteessa. Näin sanovat jo parisuhdeterapeutitkin.
No eivät muuten kyllä sano.
Onpa jyrkkiä vastauksia. Varmaan pirttihirmuilta ja ex-vaimoilta. Minulla on omat lapset vuoroviikkosysteemillä. Olen seurustellut kolme vuotta. En ole hetkeäkään ollut sitä mieltä, että laitan miehen odottamaan kakkossijalle, kun lapset ovat minulla. Ei parisuhdetta voi olla vuoroviikoin, sitä eletään koko ajan. Myös lapseni ymmärtävät, että minulla on oma elämä ja rakas, tärkeä ihminen siinä elämässä. Lasten elämä on normaalia, heillä on molemmat vanhemmat tahoillaan - vanhemmat, jotka elävät normaalia elämää, johon kuuluu muitakin ihmisiä. Ei kahta vanhempaa, jotka pyörivät helikopterin lailla heidän ympärillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten ei kuulu mennä parisuhteen edelle missään tilanteessa. Näin sanovat jo parisuhdeterapeutitkin.
No eivät muuten kyllä sano.
https://www.aamulehti.fi/perhe/art-2000009069904.html?share=28a9f5c364b…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten ei kuulu mennä parisuhteen edelle missään tilanteessa. Näin sanovat jo parisuhdeterapeutitkin.
No eivät muuten kyllä sano.
https://www.aamulehti.fi/perhe/art-2000009069904.html?share=28a9f5c364b…
Omaa lapsiviikkoa ei saisi myöskään omistaa lapselle
Paljonkohan tuokin isä oikeasti teinin kanssa tekee asioita yhdessä? Omat teinit viipottavat kavereiden kanssa ahkeraan.
Me ollaan miehen kanssa oltu yhdessä nyt reilu neljä vuotta. Olen tavannut hänen lapsensa, mutta pääosin pidetään parisuhdevapaata hänen lapsiviikoillaan. Tietenkin mennään lapset edellä.
Me keretään olemaan niinä muina aikoina aivan tarpeeksi.