B-peTH testi ja muut testit - pohdintaa

Mielipiteitä?

Olen vähän nörtti tälläisissä asioissa...

Todella moni arvo riippuu punasolujen määrästä, painoindeksistä, hormonaalisesta toiminnasta ja aineenvaihdunnasta. Siksi mikään yksittäinen arvo ei kerro vielä paljoa.

Up

PETh on tosiaan luotettavin (ja kallein) mittari kertomaan alkoholinkäytöstä pitkällä aikavälillä. Se on tarpeeksi herkkä erottelemaan riskirajat ylittävän ja alittavan käytön. Muita käytettäviä mittareita on GT, CDT%, ALAT/ASAT-suhde ja punasolujen tilavuus MCV etenkin, jos se on n. 100 fl.

Mikään näistä ei kuitenkaan ole pomminvarma, koska esimerkiksi aikuisista niin suuri osa on keskivartalolihavia, että maksa rasvoittuu ja se nostaa yleensä maksa-arvot viitealueiden yläpuolelle. Muissakin labrakokeissa on paljon sekoittavia tekijöitä esim. tuota punasolujen kokoa voi nostaa folaatin tai B12-vitamiinin puute, joka ei muuten vielä näy anemisoitumisena.

Alkoholinkäytön selvittäminen ei ole siksi mitenkään kauhean yksinkertaista ja ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla. PETh on aika hyvä seurantatyökalu, jos esimerkiksi halutaan valvoa raittiina pysymistä.

Terv. LL

Vierailija kirjoitti:

PETh on tosiaan luotettavin (ja kallein) mittari kertomaan alkoholinkäytöstä pitkällä aikavälillä. Se on tarpeeksi herkkä erottelemaan riskirajat ylittävän ja alittavan käytön. Muita käytettäviä mittareita on GT, CDT%, ALAT/ASAT-suhde ja punasolujen tilavuus MCV etenkin, jos se on n. 100 fl.

Mikään näistä ei kuitenkaan ole pomminvarma, koska esimerkiksi aikuisista niin suuri osa on keskivartalolihavia, että maksa rasvoittuu ja se nostaa yleensä maksa-arvot viitealueiden yläpuolelle. Muissakin labrakokeissa on paljon sekoittavia tekijöitä esim. tuota punasolujen kokoa voi nostaa folaatin tai B12-vitamiinin puute, joka ei muuten vielä näy anemisoitumisena.

Alkoholinkäytön selvittäminen ei ole siksi mitenkään kauhean yksinkertaista ja ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla. PETh on aika hyvä seurantatyökalu, jos esimerkiksi halutaan valvoa raittiina pysymistä.

Terv. LL

Jep. Nimenomaan seurantatyökalu jolla voi valvoa raittiutta tai retkahduksia. Ei kuitenkaan sovellu hyvin sosiaalisen ja kohtuullisen alkoholin kulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

PETh on tosiaan luotettavin (ja kallein) mittari kertomaan alkoholinkäytöstä pitkällä aikavälillä. Se on tarpeeksi herkkä erottelemaan riskirajat ylittävän ja alittavan käytön. Muita käytettäviä mittareita on GT, CDT%, ALAT/ASAT-suhde ja punasolujen tilavuus MCV etenkin, jos se on n. 100 fl.

Mikään näistä ei kuitenkaan ole pomminvarma, koska esimerkiksi aikuisista niin suuri osa on keskivartalolihavia, että maksa rasvoittuu ja se nostaa yleensä maksa-arvot viitealueiden yläpuolelle. Muissakin labrakokeissa on paljon sekoittavia tekijöitä esim. tuota punasolujen kokoa voi nostaa folaatin tai B12-vitamiinin puute, joka ei muuten vielä näy anemisoitumisena.

Alkoholinkäytön selvittäminen ei ole siksi mitenkään kauhean yksinkertaista ja ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla. PETh on aika hyvä seurantatyökalu, jos esimerkiksi halutaan valvoa raittiina pysymistä.

Terv. LL

"ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla"

Että mitä? Ei yhtään leimaavaa? 😯

Vierailija kirjoitti:

PETh on tosiaan luotettavin (ja kallein) mittari kertomaan alkoholinkäytöstä pitkällä aikavälillä. Se on tarpeeksi herkkä erottelemaan riskirajat ylittävän ja alittavan käytön. Muita käytettäviä mittareita on GT, CDT%, ALAT/ASAT-suhde ja punasolujen tilavuus MCV etenkin, jos se on n. 100 fl.

Mikään näistä ei kuitenkaan ole pomminvarma, koska esimerkiksi aikuisista niin suuri osa on keskivartalolihavia, että maksa rasvoittuu ja se nostaa yleensä maksa-arvot viitealueiden yläpuolelle. Muissakin labrakokeissa on paljon sekoittavia tekijöitä esim. tuota punasolujen kokoa voi nostaa folaatin tai B12-vitamiinin puute, joka ei muuten vielä näy anemisoitumisena.

Alkoholinkäytön selvittäminen ei ole siksi mitenkään kauhean yksinkertaista ja ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla. PETh on aika hyvä seurantatyökalu, jos esimerkiksi halutaan valvoa raittiina pysymistä.

Terv. LL

Eli jos juon vaikka jouluna ja juhannuksena kännit ja joudun ensiapuun niin mitä tapahtuu?

Eihän tuo kerro muusta kulutuksesta mitään, mutta leimaat siis jo alkoholiongelmaiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PETh on tosiaan luotettavin (ja kallein) mittari kertomaan alkoholinkäytöstä pitkällä aikavälillä. Se on tarpeeksi herkkä erottelemaan riskirajat ylittävän ja alittavan käytön. Muita käytettäviä mittareita on GT, CDT%, ALAT/ASAT-suhde ja punasolujen tilavuus MCV etenkin, jos se on n. 100 fl.

Mikään näistä ei kuitenkaan ole pomminvarma, koska esimerkiksi aikuisista niin suuri osa on keskivartalolihavia, että maksa rasvoittuu ja se nostaa yleensä maksa-arvot viitealueiden yläpuolelle. Muissakin labrakokeissa on paljon sekoittavia tekijöitä esim. tuota punasolujen kokoa voi nostaa folaatin tai B12-vitamiinin puute, joka ei muuten vielä näy anemisoitumisena.

Alkoholinkäytön selvittäminen ei ole siksi mitenkään kauhean yksinkertaista ja ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla. PETh on aika hyvä seurantatyökalu, jos esimerkiksi halutaan valvoa raittiina pysymistä.

Terv. LL

"ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla"

Että mitä? Ei yhtään leimaavaa? 😯

Joo. Minäkin ihmettelin tätä. Yksittäiseen tapahtumaanhan voi vaikuttaa monikin seikka eikä kerro välttämättä säännöllisesti runsaasta juomisesta.

Peth

Pvkt

Cdt

Mä tulin kesällä pahoinpidellyksi exän toimesta. Ambulanssi tottakai puhallutti mut ja promilleja oli.

Koetin saada sekä terveyskeskuksesta että mt-puolelta jutteluapua, en saanut.

Muutama kuukausi myöhemmin puhuin lääkärin kanssa mt-lääkityksestä. Katsoi sieltä omakannasta että tuolloin kesällä olen puhaltanut promilleja ja laittoi b-pethiin, ei mitään muuta.

Kävin verikokeissa joka näytti kaiken olevan ok.

Mikä idea, siinäkö se hoito oli?

Siellä oli kuitenkin taustalla pahoinpitely, itse olin hakenut tuloksetta apua mt-ongelmiin sekä mulla oli tuosta pahoinpitelystä kylkiluussa hiusmurtuma, johon Burana ja Panadol ei tehonnut. Mutta tartuttiin tähän, kun olen joskus puhaltanut promilleja eikä käsitelty mitään muuta.

Mikä ap:n ongelma näiden labrohen suhteen on? Et hyväksy että sinut laitetaan testeihin? Olet loukkaantunut terveydenhuollolle kun olet jäänyt kiinni ja nyt alkoholin käyttöäsi seurataan?

Vierailija kirjoitti:

Mikä ap:n ongelma näiden labrohen suhteen on? Et hyväksy että sinut laitetaan testeihin? Olet loukkaantunut terveydenhuollolle kun olet jäänyt kiinni ja nyt alkoholin käyttöäsi seurataan?

En ole loukkaantunut ja ihan hyvät labratulokseni ovat olleet. Kyllähän ihminen saa spekuloida miten mikäkin arvo vaihtelee eri ihmisillä. Utelias ihminen kiinnostuu asioista.

Vierailija kirjoitti:

Mä tulin kesällä pahoinpidellyksi exän toimesta. Ambulanssi tottakai puhallutti mut ja promilleja oli.

Koetin saada sekä terveyskeskuksesta että mt-puolelta jutteluapua, en saanut.

Muutama kuukausi myöhemmin puhuin lääkärin kanssa mt-lääkityksestä. Katsoi sieltä omakannasta että tuolloin kesällä olen puhaltanut promilleja ja laittoi b-pethiin, ei mitään muuta.

Kävin verikokeissa joka näytti kaiken olevan ok.

Mikä idea, siinäkö se hoito oli?

Siellä oli kuitenkin taustalla pahoinpitely, itse olin hakenut tuloksetta apua mt-ongelmiin sekä mulla oli tuosta pahoinpitelystä kylkiluussa hiusmurtuma, johon Burana ja Panadol ei tehonnut. Mutta tartuttiin tähän, kun olen joskus puhaltanut promilleja eikä käsitelty mitään muuta.

Ikävä juttu. Itse olen joutunut pahoinpitelyn uhriksi kerran päihtyneenä ja useamman kerran täysin selvinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ap:n ongelma näiden labrohen suhteen on? Et hyväksy että sinut laitetaan testeihin? Olet loukkaantunut terveydenhuollolle kun olet jäänyt kiinni ja nyt alkoholin käyttöäsi seurataan?

Mikähän sinun ongelmasi on kun et tiedä kuka minä olen ja päättelet minun olevan loukkaantunut. Et tiedä kuka minut on lähettänyt vai olenko mennyt itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PETh on tosiaan luotettavin (ja kallein) mittari kertomaan alkoholinkäytöstä pitkällä aikavälillä. Se on tarpeeksi herkkä erottelemaan riskirajat ylittävän ja alittavan käytön. Muita käytettäviä mittareita on GT, CDT%, ALAT/ASAT-suhde ja punasolujen tilavuus MCV etenkin, jos se on n. 100 fl.

Mikään näistä ei kuitenkaan ole pomminvarma, koska esimerkiksi aikuisista niin suuri osa on keskivartalolihavia, että maksa rasvoittuu ja se nostaa yleensä maksa-arvot viitealueiden yläpuolelle. Muissakin labrakokeissa on paljon sekoittavia tekijöitä esim. tuota punasolujen kokoa voi nostaa folaatin tai B12-vitamiinin puute, joka ei muuten vielä näy anemisoitumisena.

Alkoholinkäytön selvittäminen ei ole siksi mitenkään kauhean yksinkertaista ja ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla. PETh on aika hyvä seurantatyökalu, jos esimerkiksi halutaan valvoa raittiina pysymistä.

Terv. LL

Eli jos juon vaikka jouluna ja juhannuksena kännit ja joudun ensiapuun niin mitä tapahtuu?

Eihän tuo kerro muusta kulutuksesta mitään, mutta leimaat siis jo alkoholiongelmaiseksi?

Sinulle kirjataan diagnooseihin F10.1 Alkoholin haitallinen käyttö, jos se selkeästi on ollut tapaturman syynä. Jos joudut ihan muusta syystä käymään päivystyksessä ja olet nauttinut viiniä ruuan kanssa niin ei siitä kukaan sinua ole alkoholiongelmaiseksi leimaamassa. Kyllä tässä kaikin puolin tervettä järkeä saa käyttää. :D

Nyt oli kyse siitä, että ollaan räkäkännissä ja konttauskunnossa siellä ensiavussa. Näitä valitettavasti tulee vastaan ja monesti se on ensimmäinen merkki siitä, että taustalla on hyvin piiloteltu alkoholiongelma. Sinänsä asian jatkoselvittely kuuluu sitten työterveyden puolelle, jos henkilö on työterveyden piirissä.

Vierailija kirjoitti:

Mä tulin kesällä pahoinpidellyksi exän toimesta. Ambulanssi tottakai puhallutti mut ja promilleja oli.

Koetin saada sekä terveyskeskuksesta että mt-puolelta jutteluapua, en saanut.

Muutama kuukausi myöhemmin puhuin lääkärin kanssa mt-lääkityksestä. Katsoi sieltä omakannasta että tuolloin kesällä olen puhaltanut promilleja ja laittoi b-pethiin, ei mitään muuta.

Kävin verikokeissa joka näytti kaiken olevan ok.

Mikä idea, siinäkö se hoito oli?

Siellä oli kuitenkin taustalla pahoinpitely, itse olin hakenut tuloksetta apua mt-ongelmiin sekä mulla oli tuosta pahoinpitelystä kylkiluussa hiusmurtuma, johon Burana ja Panadol ei tehonnut. Mutta tartuttiin tähän, kun olen joskus puhaltanut promilleja eikä käsitelty mitään muuta.

Niin niin silloin vaik olin vähän känässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PETh on tosiaan luotettavin (ja kallein) mittari kertomaan alkoholinkäytöstä pitkällä aikavälillä. Se on tarpeeksi herkkä erottelemaan riskirajat ylittävän ja alittavan käytön. Muita käytettäviä mittareita on GT, CDT%, ALAT/ASAT-suhde ja punasolujen tilavuus MCV etenkin, jos se on n. 100 fl.

Mikään näistä ei kuitenkaan ole pomminvarma, koska esimerkiksi aikuisista niin suuri osa on keskivartalolihavia, että maksa rasvoittuu ja se nostaa yleensä maksa-arvot viitealueiden yläpuolelle. Muissakin labrakokeissa on paljon sekoittavia tekijöitä esim. tuota punasolujen kokoa voi nostaa folaatin tai B12-vitamiinin puute, joka ei muuten vielä näy anemisoitumisena.

Alkoholinkäytön selvittäminen ei ole siksi mitenkään kauhean yksinkertaista ja ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla. PETh on aika hyvä seurantatyökalu, jos esimerkiksi halutaan valvoa raittiina pysymistä.

Terv. LL

Jep. Nimenomaan seurantatyökalu jolla voi valvoa raittiutta tai retkahduksia. Ei kuitenkaan sovellu hyvin sosiaalisen ja kohtuullisen alkoholin kulutukseen.

PETh-arvo jää matalaksi, jos alkoholinkäyttö on reilusti alle riskirajojen eli luokkaa lasi-kaksi viiniä viikonloppuna ruokailun yhteydessä. Oikeastaan edes kerta viikkoon reilumpi annos alkoholia ei näy kovin montaa päivää PETh-arvoissa ja kahden viikon raittius laskee sen mittaamattoman matalaksi, vaikka aiemmin olisi ollut päivittäistä käyttöä.

PETh nimenomaan on hyvä silloin, kun seulotaan, onko alkoholin käyttö päivittäistä vai satunnaista. Yllättyisit miten yleistä etenkin miehillä on yhä nykyään juoda olutta päivittäin eikä sitä nähdä mitenkään ongelmallisena, vaikka riskit alkaa nousta äkkiä.

Here we go again.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ap:n ongelma näiden labrohen suhteen on? Et hyväksy että sinut laitetaan testeihin? Olet loukkaantunut terveydenhuollolle kun olet jäänyt kiinni ja nyt alkoholin käyttöäsi seurataan?

En ole loukkaantunut ja ihan hyvät labratulokseni ovat olleet. Kyllähän ihminen saa spekuloida miten mikäkin arvo vaihtelee eri ihmisillä. Utelias ihminen kiinnostuu asioista.

Pakkomielteiseltä se eilinen keskustelu vaikutti. Osa viesteistä poistettiin?

Vierailija kirjoitti:

PETh on tosiaan luotettavin (ja kallein) mittari kertomaan alkoholinkäytöstä pitkällä aikavälillä. Se on tarpeeksi herkkä erottelemaan riskirajat ylittävän ja alittavan käytön. Muita käytettäviä mittareita on GT, CDT%, ALAT/ASAT-suhde ja punasolujen tilavuus MCV etenkin, jos se on n. 100 fl.

Mikään näistä ei kuitenkaan ole pomminvarma, koska esimerkiksi aikuisista niin suuri osa on keskivartalolihavia, että maksa rasvoittuu ja se nostaa yleensä maksa-arvot viitealueiden yläpuolelle. Muissakin labrakokeissa on paljon sekoittavia tekijöitä esim. tuota punasolujen kokoa voi nostaa folaatin tai B12-vitamiinin puute, joka ei muuten vielä näy anemisoitumisena.

Alkoholinkäytön selvittäminen ei ole siksi mitenkään kauhean yksinkertaista ja ainoa varma tapa saada käsitys siitä on se, että on päivystyskäyntejä päihtyneenä esimerkiksi tapaturmien vuoksi. Lisäksi jo kertaalleen mitattu reilusti yli promillen humalatila kertoo siitä, että harjoittelua on taustalla. PETh on aika hyvä seurantatyökalu, jos esimerkiksi halutaan valvoa raittiina pysymistä.

Terv. LL

Ap vois lukea tämän