Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaiset ovat niin vihaisia?
30.11.2022 |
Olen itsekin suomalainen ja samalla tavalla vihainen kuin kaikki muutkin. Olen kuitenkin yrittänyt opetella pois ihmisten automaattisesta tuomitsemisesta, itseni halveksunnasta ja kaiken näkemisestä negatiivisen kautta. Tässä auttoi aika paljon ulkomaille muuttaminen. Nykyisessä asuinmaassani kaikkea on vähemmän ja huonompilaatuista, mutta ihmiset suhtautuvat asioihin keskimäärin lempeästi ja huumorilla. Suomessa kaikki on verrattain hyvin, mutta ihmiset kuin myrkkyä. Yritimme pari vuotta sitten palata Suomeen, mutta huomasin nopeasti, että en halua kasvattaa lastani sellaisessa ilmapiirissä. Ihmettelen vain, mikä suomalaisia vaivaa? Onko onnettomana olo jotenkin niin normalisoitua, ettei kukaan osaa enää olla onnellinen mistään?
Kommentit (141)
Näkökannasta kiinni. Mieheni tuli Suomeen 3 vuotta sitten ja varoittelin, että täällä ihmiset eivät aina ole ystävällisiä. Hänpä toteaa muutaman kuukauden jälkeen kuinka kaikki on täällä niin hyväntuulisia. Kuinka hänen kotimaassaan Iranissa kaikki ovat vihaisia aina (maan tilanteesta johtuen). Ei väliä missä on, kotona tai ystävien kanssa, kaupassa, postissa tai taksissa. Tai vaikka kävelyllä puistossa. Kaikki ihmiset vihaisia jä kärttyisiä. Toista on kuulemma täällä.
Ja on kyllä kohdannu ennakkoluuloja ja huomannut että suomalaiset ovat hitaasti lämpeneviä ja vakavia tuntemattomien kanssa. Mutta tämä ei häntä haittaa, kuulemmma kaikki on silti ystävällisiä ja niin hyväntuulisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliitikot ja virkaihmiset hännystelijöineen ei ansaitse osakseen muuta kuin vihaa.
Vain vuodattamalla heidän veren maahan, voidaan saavuttaa rauha ja onni.
Nyt menee pelottavaksi! Vallank*mouksestako siellä haaveillaan? Sittenkö oltais onnellisia? Tai ensin tietty menis sen sata vuotta traumojen käsittelyyn. Mut sit?
Se on ainoa tapa eheytyä, ja tekee myös ulkomaiden pahoille ihmisille selväksi, että tänne ei kannata enää luikerrella edes suomalaisten bulvaanien avustuksella.
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut. Ihan randomeiden kanssa pystyy heittää vapautunutta läppää, kunhan ottaa itse hieman ohjia ja on jotenkin sosiaalisesti taitava.
Mäkin tapaan kivoja ihmisiä suurin piirtein kaikkialla, jossa joutuu vähän läheisempiin tekemisiin ihmisten kanssa. Saan hyvää palvelua, työkaverit on kivoja ja juttu lentää uudessa harrastuksessa juuri tavattujen ihmisten kanssa. Joko kaikilla näillä valittajilla on tosi huono tuuri sosiaalisissa suhteissa tai sitten vika on siinä yhdessä henkilössä, joka on aina mukana kaikissa niissä ikävissä kanssakäymisissä.
Vierailija kirjoitti:
Se on jokaisen omalla vastuulla ottaa itsestään se huono ohjelmointi pois. Ei meidän tarvitse olla sellasia. Tää meidän systeemi on ihan sairas täällä, sen kertoo itsemurhatilastotkin. Kaikki on vaan työtätyötätyötä, ihmiset eivät osaa enää edes keksiä itselleen tekemistä vapaa-ajallaan, kaikki on aina vaan työtä.
Ja työn jälkeen EI saa maata sohvalla, vaan pitää lähteä harrastamaan liikuntaa. Olostaan ei saa nauttia ja perjantain saunakaljakin on jo kiellettyjen listalla. Kunnon ihminen elää kunnollista elämää. Mutta ei ole iloinen.
Oisko että vähemmän teeskentelyä ja tekomakeilua= vihainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska suomalaiset on melkeen kaikki älyttömän lihavia. Lihavat ovat aina vihaisia ja negatiivisia, koska läskit ei lähde. Ja läskit ei lähde, ellei niitä itse pudota pois. Ja lihavat ovat niin heikkoja, ettei luonne siihen riitä ja lihavassa kropassa ei kukaan voi hyvin. Kroppa ja mieli ovat vahvasti yhdessä. Harvemmin hyväkuntoiset ovat niin vihaisia ja negatiivisia kuin lihavat. En tarkoita kuitenkaan hormonihirviöitä, joilla vihaisuus johtuu juuri niistä.
Vierailija kirjoitti:
Oisko että vähemmän teeskentelyä ja tekomakeilua= vihainen?
Heh, just joo. Iloisuus on teeskentelyä! Suomalainen on rehellisen vihainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska suomalaiset on melkeen kaikki älyttömän lihavia. Lihavat ovat aina vihaisia ja negatiivisia, koska läskit ei lähde. Ja läskit ei lähde, ellei niitä itse pudota pois. Ja lihavat ovat niin heikkoja, ettei luonne siihen riitä ja lihavassa kropassa ei kukaan voi hyvin. Kroppa ja mieli ovat vahvasti yhdessä. Harvemmin hyväkuntoiset ovat niin vihaisia ja negatiivisia kuin lihavat. En tarkoita kuitenkaan hormonihirviöitä, joilla vihaisuus johtuu juuri niistä.
Erikoista, kun kokemukseni on juuri päinvastainen. Mutta tunnen kyl jonkun ihan iloisen laihankin. Mut ne, jotka hampaat irvessä pitää siitä laihuudestaan kiinni, ne vasta kireitä ovatkin. Ja ne, josta v*haavat läskejä.
Koska täällä ilmiannetaan kaikki hyvät avaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmasto. Kyllähän se viduddaa kävellä rännässä ja loskassa ja jäässä 7 kk.
Ei, jos uskoo Jumalaan ja näkee kauneutta niissä räntä-ja loskapäivissäkin. Vaatteillahan tuokin asia hoituu ja valoa löytyy helposti sitä halutessaan.
Ihme vänisijöitä suomalaisista kasvanut, normaali arki näyttää olevan monelle ihan ylivoimaista. Jos ei muuta inisemistä löydy niin aina voi itkeä säästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut. Ihan randomeiden kanssa pystyy heittää vapautunutta läppää, kunhan ottaa itse hieman ohjia ja on jotenkin sosiaalisesti taitava.
Mäkin tapaan kivoja ihmisiä suurin piirtein kaikkialla, jossa joutuu vähän läheisempiin tekemisiin ihmisten kanssa. Saan hyvää palvelua, työkaverit on kivoja ja juttu lentää uudessa harrastuksessa juuri tavattujen ihmisten kanssa. Joko kaikilla näillä valittajilla on tosi huono tuuri sosiaalisissa suhteissa tai sitten vika on siinä yhdessä henkilössä, joka on aina mukana kaikissa niissä ikävissä kanssakäymisissä.
Minäkin tulen hyvin toimeen lähes kenen kanssa tahansa. Kuitenkin tässä keskustelussa mainittuja asioita olen huomannut ulkopuolisenakin (eli esim. nähnyt tilanteita sivusta). Myös media on mielestäni jollain tavalla osaltaan mukana ankeuttamisessa (enkä nyt tarkoita, että ei saisi uutisoida ikäviä asioita). Yleinen ilmapiiri on harvoin rento ja kannustava Suomessa. Kyllähän sen näkee mm. mielenterveysongelmien, alkoholiongelmien ja suorituspaineiden määrästäkin. Ei ole kuviteltua varsinkin kun monen omissa kokemuksissa on mihin verrata.
Epäilen yhdeksi syyksi pelkoa siitä, ettei pärjäisi. Suomi on ollut edes jokseenkin vauras hyvin lyhyen ajan ja siihenkin mahtuu 90-luvun alkupuolen paha lama ja 2008 taantuma, joista kummastakaan ei kunnolla noustu. Suomi on lisäksi sijaintinsa puolesta ja osittain muutenkin varsin eristäytynyt, tämä varmaan tuo oman lisänsä pärjäämisen korostamiseen ja siihen liittyvään pelkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut. Ihan randomeiden kanssa pystyy heittää vapautunutta läppää, kunhan ottaa itse hieman ohjia ja on jotenkin sosiaalisesti taitava.
Ehkä olet nuorempaa ikäpolvea? Omassa ikäluokassani 40 vee ollaan jo aivan katkeruuden läpikyllästämiä ja pahemmaksi menee vaan mitä lähemmäs suuria ikäluokkia mennään.
Oikeastaan se taitaakin olla ne suuret ikäluokat jotka oikein tihkuvat pahantahtoisuutta ympärilleen. Etenkin naiset. Outo ilmiö.
Joo, itsekin samaa ikäluokkaa. Vastaantulijoille yritän näyttää ystävällistä naamaa eli hymyä, mutta harvalta saa vastakaikua. Kyllä siellä joukossa on niitä yrmeitä setiäkin ja nuoria. Parannetaan silti maailmaa omalta osaltamme niin, että jaksetaan hymyillä ja olla kohteliaita, avuliaita kanssakulkijoillemme palautteesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Itseni saa todella vihaiseksi se, että en voi elää omanlaista elämääni vaan minun on pakko olla sosiaalinen 5 päivää viikossa vastentahtoani. Kukaan ei voi mitenkään ymmärtää miten paljon kärsin siitä henkisesti ja sitä kautta fyysisesti mm ahdistus ja stressi saa mahani aivan nurin ja kärsin uniongelmista, jonka takia olen ollut usein sairaslomalla max 2 päivää niin kuin se palauttaisi yhtään mitenkään. Olen siinä pisteessä, että irtisanon pian itseni ja annan laskujen mennä sitten, vaikka ulosottoon, kunhan vain pääsen tästä h*lvetistä eroon. Kaikki tämä pska vain sen takia, että saan rahaa, jotta voin antaa sen muille, jotta saan pidettyä katon pääni päällä ja ruokaa kaappiin, sairasta SAIRASTA.
Minä irtisanouduin lopulta aivan samassa tilanteessa ja olin vuosia ihan toimintakyvytön, eli irtisanouduin silti jo liian myöhään. Nyt yritän etsiä jotain paremmin itselleni sopivaa työtä. Elämä meni kokonaan rikki, mutta kyllä täältä vielä noustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla eroa kaveriporukoilla, työpaikoilla ja seutujen kesken. Omasta elinpiiristä en tuota väitettyä vihaisuutta huomaa. Hymyjä, naurua ja hauskanpitoa piisaa eri porukoissa.
Olen tiennyt ikäni, jo lapsena sen, että Suomessa on jotain tosi pahasti vialla, yksi syy myös suomalaisten aggressiivisuus, myrkyllisyys ja sulkeutuneisuus, vaitonaisuus, pahansuopuus, huono itsetunto yms. Kuin sankka myrkkypilvi joka on saastuttanut melkein kaiken. Äärimmäisen raskas ilmapiiri eikä ihmisillä edes ole käytöstapoja.
Koko ikäni yritin ymmärtää ja päästä perille mistä se johtuu. En saanut selville.
Nyt olen alkanut tarkastella sitä suomettumisen kautta ja on paljastunut karseita asioita. Suomi ei tervehdy, ellei tehdä läpivalaisua ja puhdisteta vahingot.
Voi olla, että Neuvosto-Venäjä tuhosi suomalaiset mentaalisesti ja me emme tajua sitä.
Jos muut näkee kaltaisinaan, niin minkäs sille voi.
Mä en ole, mutta mieheni ja osa sukulaisistani on. Mikä lie geenivirhe. 😄 No ei, mutta ihan tosissaan, mulla on yksi ihmisryhmä, jota kohtaan olen ihan avoimen vihamielinen, tai pikemminkin v***uuntunut, eli lääkärit. Näin pitkäaikaissairaana terveydenhuollon vakiasiakkaana on raskasta ravata saman vaivan vuoksi lääkärissä vähintään 5 kertaa, ja silloinkin palvelua saa vasta uhkailemalla ja raivoamalla. En osaa käyttäytyä noin, eli en saa kaikkea tarvitsemaani apua.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole, mutta mieheni ja osa sukulaisistani on. Mikä lie geenivirhe. 😄 No ei, mutta ihan tosissaan, mulla on yksi ihmisryhmä, jota kohtaan olen ihan avoimen vihamielinen, tai pikemminkin v***uuntunut, eli lääkärit. Näin pitkäaikaissairaana terveydenhuollon vakiasiakkaana on raskasta ravata saman vaivan vuoksi lääkärissä vähintään 5 kertaa, ja silloinkin palvelua saa vasta uhkailemalla ja raivoamalla. En osaa käyttäytyä noin, eli en saa kaikkea tarvitsemaani apua.
Miksi käyt lääkärissä, jos tiedät jo diagnoosin? Vai tarvitsetko kenties sen tietyn reseptin?
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole, mutta mieheni ja osa sukulaisistani on. Mikä lie geenivirhe. 😄 No ei, mutta ihan tosissaan, mulla on yksi ihmisryhmä, jota kohtaan olen ihan avoimen vihamielinen, tai pikemminkin v***uuntunut, eli lääkärit. Näin pitkäaikaissairaana terveydenhuollon vakiasiakkaana on raskasta ravata saman vaivan vuoksi lääkärissä vähintään 5 kertaa, ja silloinkin palvelua saa vasta uhkailemalla ja raivoamalla. En osaa käyttäytyä noin, eli en saa kaikkea tarvitsemaani apua.
Valitettavasti täälläkin täysin samat kokemukset terveydenhuollosta. Eikä ole eroa käykö julkisella vai yksityisellä. Alalla oleva ystäväni sanoi että minun pitäisi aina liioitella oireitani ja kipujani ja hemmetti kun en vain kykene siihen ja se on oman moraalini mukaan väärin!
No ei kyl. Tietty, jos noin uskoo, tekeehän se vihaiseksi. Täällä just ei ole (vielä ainakaan). Tuon hokeminen ei muuta sitä todeksi. Mutta jos emme ymmärrä vaalia sitä, mikä täällä on hyvin ja hyvää, voi tuo ollakin tulevaisuutta. Koska jos hyvää ei vaali, sen menettää.