Lue keskustelun säännöt.
Toimitusjohtaja: "Palkalla ei tarvitse tulla toimeen."
30.11.2022 |
"Aki Kangasharjun mielestä pienimmät palkat voisivat olla nykyistä pienempiä ja julkisen sektorin tulee tukea pienipalkkaisten toimeentuloa."
Mikähän tämän kundin oma palkka on? Google kertoo, että ainakin 2015 on tienannut 269 000 euroa. Käsittämätöntä, mitä roskaa nämä kokoomusgurut suoltavat.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/0a74cd38-3f05-43ea-ad7b-a086d6f5e6d2
Aki Kangasharju, pitääkö palkalla tulla toimeen?
Ei kaikkien tarvitse tulla toimeen, eikä tänä päivänä tulekaan.
Kommentit (540)
nk. yritystalouden ja valtion talouden ero tulee esiin; tyhmä yritys yrittää tyhmyyksissään maksimoida voittoaan osakeyhtiösloganin nimissä ja jopa minimoimalla sen palkantekijän kustannukset (managentti sitoo kurjallakin päätöksenteolla kaikki resurssit), yrityksessä siis skipataan aina väitetty heikompi aines pois,kuten vaikka valtion ja yhteiskunnan ongelmaksi. ja näin tämä surkean päätöksen seurannaiskustannus vastuuttomasti siirretään muiden ongelmaksi. olisi kansanmurha mikäli valtio/yhteiskunta tekisi saman koko väestölle.
pst.milloin tuollainen pelle on tuottava tutkimuslaitoksessa, nyt ainakin tuo kovasti kuluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
mm. hbr stä löytyi jo aiemmin ennen törpön turinoita se tehokkuus mutta myös tuottavuus surkeinta management tasolla; miten tuollaiseen vastaat?
ei se tarkoita että n. 20000 kk tulolla tuottavuus olisi parempi.. oikeistön hölmölä uskoo siihen että oma palkka on se avain, ei muiden.
ja mikäli se ajatushautomo tuottaa tuollaista jaskaa, niin jo lähtökohdat ovat .. ettemme sanoisi hanurista. sanotaan siis että useimmat yritykset kuuluvat sarjaan kurakasti vaikka media haluaisi antaa erilaisen kuvan. aina kn on jotain ek tä ja kapitaaliriistoa lähellä oleva vaalipropagandaa kleptonoiva "tutkimuslaitos", tulee näitä esiin.
Ikävä kyllä maailma on sellainen, että joidenkin työntekijöiden tuottavuus voi olla äärettömän korkea, mutta jos et osaa, olet pelkkä kuluerä.
Hyvä esimerkki on esimerkiksi koodari. Yrityksen ei kannata palkata huonoa koodaria. Ei aina keskinkertaistakaan. Korkeintaan isoimmat firmat voivat kenties palkata heikompitasoisia koodareita, joista ehkä voi odotella kehittyvän parempia.
Sen sijaan huippukoodareiden tuottavuus saattaa olla jopa äärettömästi korkeampi kuin jonkun, joka osaa vain hiukan väkertää koodinpätkää.
Luovan työn merkitys suunnittelutyössä ja ylipäätään tietotyössä kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että parhaat voittavat, huonoimmat eivät saa mitään. Winner takes it all.
Toinen esimerkki: jos osaat laulaa korkeintaan välttävästi, et saa yleisöä kuin korkeintaan katusoittajana, ja palkkasi maksetaan pikkukolikkoina.
Jos sen sijaan olet loistava laulaja-lauluntekijä ja sinusta on tullut suosittu, vedät stadionintäyden ihmisiä ja musiikkisi myy valtavasti. Saat myös kaikenlaisia oheistuloja.
Urheilumaailmassa tilanne on vielä karumpi. Jos olet esimerkiksi keskinkertainen potkupallon pelaaja, joudut tekemään ansiotyötä jotta voit kattaa jalkapallon pelaamisen kulut. Jos olet huippujalkapallisti ja pelaat huippuseurassa, sinusta tulee nopeasti erittäin rikas.
Lidl ketju myy keskimäärin 5-15 prosentin katteella s-ketju 15-25 prossan ja sokerina pohjalla k-ryhmä20-35 prossan katteella niin eiköhän tuossa tule ilmi ketkä ne on niitä ahneita elikkä kun mikään ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kato ei muiden tartte, kuhan Aki tulee.
Ei sitten ole mikään velvollisuus käydä töissäkään.
Ethän sinä käykään töissä.
Pidä siis suusi kiinni.
kokonaistuloille riittävän progressiivinen verotus eikä mitään eriyttämistä tulolajeille;
joku täällä vielä yrittää väittää ettei tuloerot ole vielä revenneet, joten niitä voii vielä revittää??! vastaavaa trumppilaista, thatcherismiä, liz läistä yritystä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mm. hbr stä löytyi jo aiemmin ennen törpön turinoita se tehokkuus mutta myös tuottavuus surkeinta management tasolla; miten tuollaiseen vastaat?
ei se tarkoita että n. 20000 kk tulolla tuottavuus olisi parempi.. oikeistön hölmölä uskoo siihen että oma palkka on se avain, ei muiden.
ja mikäli se ajatushautomo tuottaa tuollaista jaskaa, niin jo lähtökohdat ovat .. ettemme sanoisi hanurista. sanotaan siis että useimmat yritykset kuuluvat sarjaan kurakasti vaikka media haluaisi antaa erilaisen kuvan. aina kn on jotain ek tä ja kapitaaliriistoa lähellä oleva vaalipropagandaa kleptonoiva "tutkimuslaitos", tulee näitä esiin.
Ikävä kyllä maailma on sellainen, että joidenkin työntekijöiden tuottavuus voi olla äärettömän korkea, mutta jos et osaa, olet pelkkä kuluerä.
Hyvä esimerkki on esimerkiksi koodari. Yrityksen ei kannata palkata huonoa koodaria. Ei aina keskinkertaistakaan. Korkeintaan isoimmat firmat voivat kenties palkata heikompitasoisia koodareita, joista ehkä voi odotella kehittyvän parempia.
Sen sijaan huippukoodareiden tuottavuus saattaa olla jopa äärettömästi korkeampi kuin jonkun, joka osaa vain hiukan väkertää koodinpätkää.
Luovan työn merkitys suunnittelutyössä ja ylipäätään tietotyössä kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että parhaat voittavat, huonoimmat eivät saa mitään. Winner takes it all.
Toinen esimerkki: jos osaat laulaa korkeintaan välttävästi, et saa yleisöä kuin korkeintaan katusoittajana, ja palkkasi maksetaan pikkukolikkoina.
Jos sen sijaan olet loistava laulaja-lauluntekijä ja sinusta on tullut suosittu, vedät stadionintäyden ihmisiä ja musiikkisi myy valtavasti. Saat myös kaikenlaisia oheistuloja.
Urheilumaailmassa tilanne on vielä karumpi. Jos olet esimerkiksi keskinkertainen potkupallon pelaaja, joudut tekemään ansiotyötä jotta voit kattaa jalkapallon pelaamisen kulut. Jos olet huippujalkapallisti ja pelaat huippuseurassa, sinusta tulee nopeasti erittäin rikas.
Voipi olla noin, mutta eiköhän pointti ole se, että ei kuuluisi olla noin. Tuolla tavalla toimii eläinten yhteiskunta jossain viidakossa, ei itseään muita eläimiä älykkäämpänä pitävän ihmisen yhteiskunta.
Yhteiskunnan idea on taata yhä useammalle ihmiselle miellyttävä elämä, ei missään nimessä kerryttää joillekin alfayksilöille valtaa ja rahaa. Yhteiskunta on virheellinen jos se tekee jälkimmäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se että yrität käyttää muita hyväksi kasvattaaksesi pottia ei kerro ihan koko kuvaa;
jotkut luulevat että populaatio on jotain muuta binomijaukauma tai tämä kellokäyrä,kuten sahalaita jakaumalla kaikki 1 kohdalla ei ole realistista.
tutkimuksista löytyy sekin että organisaatiossa eteneminen ei ole sidoksissa älykkyyteen vaan p.seen nnuolemiseen.
aina on esim.musikantteja, sun muita jotka yrittävät spekuloiden kerätä ahnetuottoja nostaakeen itsensä muiden kilpailijoiden edelle jalustallaan. on etujärjestöjä yrittävättaata vielä +100 vuoden jälkeen vaikka tekijänoikeusmaksuja ja kenelle ne loppujen lopuksi menvät? katso sitä rahstusta jolla spekuloidaan jonkinm tuotteen amrkkiina-arvoa. kuinka sitä kuplaa puffataan. ja tuotakuplaa pidetään esikuvana. on välistä vetäviä organisaatioita jotka yrittävät hyötyä tilanteesta eri tavoin. spekuloitu kysyntä versus tarjonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mm. hbr stä löytyi jo aiemmin ennen törpön turinoita se tehokkuus mutta myös tuottavuus surkeinta management tasolla; miten tuollaiseen vastaat?
ei se tarkoita että n. 20000 kk tulolla tuottavuus olisi parempi.. oikeistön hölmölä uskoo siihen että oma palkka on se avain, ei muiden.
ja mikäli se ajatushautomo tuottaa tuollaista jaskaa, niin jo lähtökohdat ovat .. ettemme sanoisi hanurista. sanotaan siis että useimmat yritykset kuuluvat sarjaan kurakasti vaikka media haluaisi antaa erilaisen kuvan. aina kn on jotain ek tä ja kapitaaliriistoa lähellä oleva vaalipropagandaa kleptonoiva "tutkimuslaitos", tulee näitä esiin.
Ikävä kyllä maailma on sellainen, että joidenkin työntekijöiden tuottavuus voi olla äärettömän korkea, mutta jos et osaa, olet pelkkä kuluerä.
Hyvä esimerkki on esimerkiksi koodari. Yrityksen ei kannata palkata huonoa koodaria. Ei aina keskinkertaistakaan. Korkeintaan isoimmat firmat voivat kenties palkata heikompitasoisia koodareita, joista ehkä voi odotella kehittyvän parempia.
Sen sijaan huippukoodareiden tuottavuus saattaa olla jopa äärettömästi korkeampi kuin jonkun, joka osaa vain hiukan väkertää koodinpätkää.
Luovan työn merkitys suunnittelutyössä ja ylipäätään tietotyössä kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että parhaat voittavat, huonoimmat eivät saa mitään. Winner takes it all.
Toinen esimerkki: jos osaat laulaa korkeintaan välttävästi, et saa yleisöä kuin korkeintaan katusoittajana, ja palkkasi maksetaan pikkukolikkoina.
Jos sen sijaan olet loistava laulaja-lauluntekijä ja sinusta on tullut suosittu, vedät stadionintäyden ihmisiä ja musiikkisi myy valtavasti. Saat myös kaikenlaisia oheistuloja.
Urheilumaailmassa tilanne on vielä karumpi. Jos olet esimerkiksi keskinkertainen potkupallon pelaaja, joudut tekemään ansiotyötä jotta voit kattaa jalkapallon pelaamisen kulut. Jos olet huippujalkapallisti ja pelaat huippuseurassa, sinusta tulee nopeasti erittäin rikas.
Cheek? Hyvä laulaja-lauluntekijä? 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisen kapitalistin ahneuden huomaa noissa kauppa ketjujen katteissa saksa vs.suomi.
Vierailija kirjoitti:
Lidl ketju myy keskimäärin 5-15 prosentin katteella s-ketju 15-25 prossan ja sokerina pohjalla k-ryhmä20-35 prossan katteella niin eiköhän tuossa tule ilmi ketkä ne on niitä ahneita elikkä kun mikään ei riitä.
De har nog högre marginaler än så i Finland. Påslag på 100 % och över är inte sällsynta och då blir marginalen 50 % och uppåt. Man har sett kalkyler där påslaget räknas på priset med moms. varefter man får affärens utförsäljningspris som det sedan läggs moms på.
Lidls påslag är omöjliga att räkna ut då säljaren av varorna i lång utsträckning är Lidl Stiftung som hellre gör vinst med låg eller ingen skatt i Tyskland än har den hårdbeskattad i Finland.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no, tuosta laulamisesta löytyy esimerkkejä siitä kuinka verhon takaa löytyy se toinen laulaja ja markknahumu pitää huolen siitä että mikin kanssa pelaava on lauöavinaan.
kysymys on siis siitä kuinka markkinonnilla yritetään huijata ihmisiltä heidän kapitaalinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Agenda2030 etenee:
Suomen hallituksen työ Agenda2030:n toteuttamiseksi
Suomen hallituksen Agenda2030 -toimeenpanotyötä ohjaa kansallinen toimeenpanosuunnitelma. Se on hallituksen laatima asiakirja, joka annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnan käsiteltäväksi. Pääministeri Sipilän hallitus laati ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman vuonna 2017 ja pääministeri Marinin hallitus päivitetyn toimintasuunnitelman vuonna 2020.
Marinin hallituksen toimeenpanosuunnitelmassa eli valtioneuvoston Agenda2030-selonteossa esitellään ne toimenpiteet, joilla hallitus edistää kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista. Jokaisen tavoitteen osalta kuvataan sekä hallituksen kotimaan toimia että niitä toimia, joilla Suomi edistää Agenda2030:n toteutumista muualla maailmassa, eli kantaa globaalia vastuuta. Hallituksen toimintasuunnitelmassaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä toimenpiteiden kytköksiä Agenda2030-tavoitteisiin kuvataan SDG-ikoneilla.
Piiskuriyrittäjä voi palkata kolme työntekijää 5€/h palkalla kun ennen piti maksaa yhdelle 15€/h tunti. Tätähän työnantajat hakee tällaisella ulostulolla.
Vierailija kirjoitti:
Lidl ketju myy keskimäärin 5-15 prosentin katteella s-ketju 15-25 prossan ja sokerina pohjalla k-ryhmä20-35 prossan katteella niin eiköhän tuossa tule ilmi ketkä ne on niitä ahneita elikkä kun mikään ei riitä.
Onko luvut bruttokatteita?
Jos ovat, niin paljonko Lidl, S ja K-ryhmät tekevät sitten tulosta elintarvikemyynnillään?
Toisin sanoen, pystyykö Lidl myymään pienemmällä bruttokatteella siksi, että heidän toimintamalli ja prosessit on viilattu erittäin tehokkaiksi. Samalla voidaan myös miettiä sitä, että onko näiden liikkeiden tavoite sama? Molemmissa myydään ruokaa, joo. Mutta jos vertaa vaikka Lidliä ja Prismaa/Citymarkettia, niin jälkimmäisissä on panostettu viihtyvyyteen, valikoimiin ja palveuun ihan eri tavalla, kuin Lidlissä mistä taas lähinnä haetaan "safkaa varastohallista nopeasti".
Sanoo tyyppi joka ei ole tehnyt päivääkään tuottavaa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun kapitalisti saa tuet valtiolta, kyse ei olekaan sosialismista vaan realismista ja upeudesta.
Jos työläinen saa 1000 e valtiolta koska kapitalisti ei halua maksaa asiallista palkkaa ja työläinen joutuu raatamaan itsensä hautaan sen 1000 e eteen (jota siis kapitalisti ei maksa) niin se on ok. Koska kapitalisti saa sen työläisen 1000 e itselleen.
Jos ihminen saa 1000 e valtiolta mutta kapitalisti ei saa sitä itselleen, koska työläinen ei ole kapitalistin orjana, on kyseessä sosialismi, kommunismi, rottailu, loisiminen ja törkeä ihmisróskáisuus.
Kaikki riippuu siitä, hyötyykö kapitalisti vai ei.
Mielestäni ongelma on se että työtön saa rahaa tekemättä mitään eli hänestä koituu vain kuluja. Valtio joutuu maksamaan keskimäärin 1500 euroa kuukaudessa saamatta mitään vastineeksi.
Jos työtön menisi töihin vaikka puoliaikaiseksi ja saisi 1000 euroa kuukaudessa ja tukirahaa 500 euroa niin saavutettaisiin kaksi hyödyllistä asiaa. Työntekijä saisi jotain hyödyllistä tehdyksi ja toisaalta valtion rahanmeno tippuisi 1000 eurolla kuukaudessa.
Suomessa ongelma on se että tukia saa sen verran paljon että töitä ei kannata ottaa vastaan. Pitäisi olla joku välimuoto niin että kaikenlaisen työn vastaanottaminen on kannattavaa. Valitettavasti tukijärjestelmä on hyvin monimutkainen ja hankala uudistaa.
Joka tapauksessa tarvetta uudistuksiin on kun eläkeläisten määrä kasvaa edelleen ja työikäisten määrä laskee. Veroaste on jo erittäin korkea joten työllisyysastetta on pakko edelleen nostaa tai palvelujen tasoa laskea kun rahat ei yksinkertaisesti riitä.
Jos näin olisi, ahneet kapitalistit mielellään palkkaisi näitä työttömiä työntekijöikseen. Mikä se sellainen työntekijä on, joka on myös työtön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lidl ketju myy keskimäärin 5-15 prosentin katteella s-ketju 15-25 prossan ja sokerina pohjalla k-ryhmä20-35 prossan katteella niin eiköhän tuossa tule ilmi ketkä ne on niitä ahneita elikkä kun mikään ei riitä.
Onko luvut bruttokatteita?
Jos ovat, niin paljonko Lidl, S ja K-ryhmät tekevät sitten tulosta elintarvikemyynnillään?
Toisin sanoen, pystyykö Lidl myymään pienemmällä bruttokatteella siksi, että heidän toimintamalli ja prosessit on viilattu erittäin tehokkaiksi. Samalla voidaan myös miettiä sitä, että onko näiden liikkeiden tavoite sama? Molemmissa myydään ruokaa, joo. Mutta jos vertaa vaikka Lidliä ja Prismaa/Citymarkettia, niin jälkimmäisissä on panostettu viihtyvyyteen, valikoimiin ja palveuun ihan eri tavalla, kuin Lidlissä mistä taas lähinnä haetaan "safkaa varastohallista nopeasti".
Läs lite högre upp. Lidl visar sin vinst i Tyskland därifrån Lidl affärerna runt Europa köper sina varor till det pris som Lidl Stiftung bestämmer. S och K gruppen är finska och kan inte gömma resultatet utomlands. Bägges marginaler är högre än de här angivna. Med marginal avses skillnaden mellan säljpris och inköpspris utan skatter.
Ännu mindre än vad som sker då exitskatten kommer. Ledningsplatsskatten har redan den gjort sitt. Vem skulle placera pengar om alternativen är
a) förlora pengarna om placeringen inte bär sig
b) håll placeringen men donera nästan all avkastning till den finska staten
Sådant tyck Kangasharjus kritiker inte bemöda sig med då de vill ha andras pengar och det helst genast.