Kuvaako Akseli Gallen-Kallelan klassikkoteos Aino Väinämöisen aikaista seksuaalista ahdistelua ja siksi se olisi pannaan julistettava?

Gallen-Gallela tulisi laittaa syytteeseen kunnianloukkauksesta koska kuvaa Väinämöistä seksuaaliahdistelijana mitä hän ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan rakenteita kuvaa.

Mitä yhteiskunnan kerma edellä, sitä kansa perässä.

Tästä kuvastako on saanut alkunsa sanonta, ei se järvi soutamalla kulu?

Ainaista naisen alistamista ja polkemista kuvaa. Lasikattoja. Onneksi on metoo.

Voimaanuntunut itsensä paljastanut nainen joka kiusaa vanhaa miestä.

Toinen raukka yrittää uimataidottomana seurata veneellä Ainoa, joka todennäköisesti on aikansa umamaisteri ja yrittää houkutella vanhan hopeakutun hyppäämään järveen pilua saadakseen.

Toksista, täynnä kusta ja etikkaa olevaa vanhaa miestä ei saisi kiusata nuorella lihalla.

Todennnäköisesti Väinämöinen ei miellä tekevänsä mitään pahaa. Vaikka on kunnon saalistaja. Aikansa Ron Jeremy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on vain maalaus eikä pidä sensuroida. Korkeintaan alas voisi laittaa kyltin "Älä tee näin oikeassa elämässä."

Kyseinen maalaus pohjautuu kuitenkin Suomen kansalliseepokseen, Kalevalaan, josta suomalaisuuden juuret ja kansanluonteen piirteet sanotaan olevan. Tämä kuva antaa hieman erikoisen kuvan niistä luonteenpiirteistä ja seksuaalisen tasa-arvon kunnioittamisesta. Ap

Naisethan ovat olleet lähes orjia pitkään. Isänsä vallasta puolison vallan alle. Orjanaiset olivat karjaa, kenen tahansa otettavissa.

Kaari Utriolla on mielenkiintoista kuvausta suomalaisen naisen historiasta.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kirjaimellisesti kuvaa. Tarinassa Aino mielummin hukuttaa itsensä kuin alistuu vanhalle miehelle vaimoksi.

Olihan se kuvassa oleva vanhus niin epäsiistin olonen että olisi vaan katsellut itselleen ikäistään seuraa mikäli edes niillekään olisi kelvannut.

Väinämöinen vertautuu tuossa niihin vastenmielisiin, itsestään liikaa kuvittelevii vanhoihin miehiin jotka kiusaavat kaksimielisyyksillään työtään tekeviä ja siksi ystävällisiksi tilanteessa pakotettuihin kassatyttöihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kirjaimellisesti kuvaa. Tarinassa Aino mielummin hukuttaa itsensä kuin alistuu vanhalle miehelle vaimoksi.

Mutta itse tarinassa myös Väinämöinen ei mitenkään pakota Ainoa kanssaan naimisiin, eikä ahdistele häntä missään ranta/vene-kohtauksessa.

Joukahainen lupaa Aino siskonsa Väinämöiselle vaimoksi hävittyään kilpailussa Väinömöiselle. Sen jälkeen Aino hukuttautuu välttyäkseen tältä kohtalolta. Vähintään rivien välistä voi lukea vanhan miehen himoitsevan nuorta Ainoa.

Tarinan opetuksena Väinämöinen itse kieltää tavoittelemasta liian nuorta puoloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kirjaimellisesti kuvaa. Tarinassa Aino mielummin hukuttaa itsensä kuin alistuu vanhalle miehelle vaimoksi.

Mutta itse tarinassa myös Väinämöinen ei mitenkään pakota Ainoa kanssaan naimisiin, eikä ahdistele häntä missään ranta/vene-kohtauksessa.

Joukahainen lupaa Aino siskonsa Väinämöiselle vaimoksi hävittyään kilpailussa Väinömöiselle. Sen jälkeen Aino hukuttautuu välttyäkseen tältä kohtalolta. Vähintään rivien välistä voi lukea vanhan miehen himoitsevan nuorta Ainoa.

Tarinan opetuksena Väinämöinen itse kieltää tavoittelemasta liian nuorta puoloa.

Tälläistä tapahtuu nykyään myös. Voidaan oma sisko myydä pokeripöydässä pelivelkojen maksuna. Jossain huumepiireissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan rakenteita kuvaa.

Mitä yhteiskunnan kerma edellä, sitä kansa perässä.

Tästä kuvastako on saanut alkunsa sanonta, ei se järvi soutamalla kulu?

Ainaista naisen alistamista ja polkemista kuvaa. Lasikattoja. Onneksi on metoo.

Noo, satutko muistamaan, mistä kohtaa Kalevalan tarinaa, tuo maalaus on?

Jos et muista, pidä tyhmä turpasi tukossa. Ja mieluummin pysyvästi.

Aino oli luvattu puolisoksi vanhalle miehelle Väinämöiselle.

Aino ei halunnut sitä, vaan vastusti sitä.

Niinpä Aino valitsi kuoleman enemmin, kuin meni vanhalle miehelle vaimoksi.

Maalauksessa Aino on hukuttautumassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän on vain maalaus eikä pidä sensuroida. Korkeintaan alas voisi laittaa kyltin "Älä tee näin oikeassa elämässä."

Kyseinen maalaus pohjautuu kuitenkin Suomen kansalliseepokseen, Kalevalaan, josta suomalaisuuden juuret ja kansanluonteen piirteet sanotaan olevan. Tämä kuva antaa hieman erikoisen kuvan niistä luonteenpiirteistä ja seksuaalisen tasa-arvon kunnioittamisesta. Ap

Naisethan ovat olleet lähes orjia pitkään. Isänsä vallasta puolison vallan alle. Orjanaiset olivat karjaa, kenen tahansa otettavissa.

Kaari Utriolla on mielenkiintoista kuvausta suomalaisen naisen historiasta.

Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei tuo kuvaa erityisesti suomalaisia naisia vaan tuo asetelma on lähes universaali kaikkialla maailmassa. Vasta viime vuosisadat naisilla on ollut yhteiskunnallinen asema miesten rinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kirjaimellisesti kuvaa. Tarinassa Aino mielummin hukuttaa itsensä kuin alistuu vanhalle miehelle vaimoksi.

Mutta itse tarinassa myös Väinämöinen ei mitenkään pakota Ainoa kanssaan naimisiin, eikä ahdistele häntä missään ranta/vene-kohtauksessa.

Joukahainen lupaa Aino siskonsa Väinämöiselle vaimoksi hävittyään kilpailussa Väinömöiselle. Sen jälkeen Aino hukuttautuu välttyäkseen tältä kohtalolta. Vähintään rivien välistä voi lukea vanhan miehen himoitsevan nuorta Ainoa.

Tarinan opetuksena Väinämöinen itse kieltää tavoittelemasta liian nuorta puoloa.

Hyvin tuo nuori neito kelpaisi vanhukselle maalauksen mukaan ainakin kun hamuaa ja haroo häntä kiinni. Mitäköhän tehdäkseen.

Vierailija kirjoitti:

Gallen-Gallela tulisi laittaa syytteeseen kunnianloukkauksesta koska kuvaa Väinämöistä seksuaaliahdistelijana mitä hän ei ollut.

Just joo, spiritismin kautta oikeuteen vaan puolustautumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan rakenteita kuvaa.

Mitä yhteiskunnan kerma edellä, sitä kansa perässä.

Tästä kuvastako on saanut alkunsa sanonta, ei se järvi soutamalla kulu?

Ainaista naisen alistamista ja polkemista kuvaa. Lasikattoja. Onneksi on metoo.

Noo, satutko muistamaan, mistä kohtaa Kalevalan tarinaa, tuo maalaus on?

Jos et muista, pidä tyhmä turpasi tukossa. Ja mieluummin pysyvästi.

Aino oli luvattu puolisoksi vanhalle miehelle Väinämöiselle.

Aino ei halunnut sitä, vaan vastusti sitä.

Niinpä Aino valitsi kuoleman enemmin, kuin meni vanhalle miehelle vaimoksi.

Maalauksessa Aino on hukuttautumassa.

Se ei ole olennaista muistaa Kalevala sanatarkasti. Meidän pitää tarkastella maalausta nykymaailman lähtökohdista ja nähdä sen heijastavan oman aikamme kuvaa.

Mikään tulkinta ei ole oikea eikä väärä.

Taide on aina katsojan tulkinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kirjaimellisesti kuvaa. Tarinassa Aino mielummin hukuttaa itsensä kuin alistuu vanhalle miehelle vaimoksi.

Mutta itse tarinassa myös Väinämöinen ei mitenkään pakota Ainoa kanssaan naimisiin, eikä ahdistele häntä missään ranta/vene-kohtauksessa.

Joukahainen lupaa Aino siskonsa Väinämöiselle vaimoksi hävittyään kilpailussa Väinömöiselle. Sen jälkeen Aino hukuttautuu välttyäkseen tältä kohtalolta. Vähintään rivien välistä voi lukea vanhan miehen himoitsevan nuorta Ainoa.

Tarinan opetuksena Väinämöinen itse kieltää tavoittelemasta liian nuorta puoloa.

Rivienvälyksesi on ihan omaa miesvihaasi. Ja somasti unohdat että eniten Väinämöisestä vävynä innostuu Ainon ÄITI.

Väinämöinen koetti onkia hukkunutta Ainoa mutta Aino oli muuttunut kalaksi.

Väinö suri Ainon kohtaloa ja asetti kiellon ettei nuorten ja vanhojen pidä mennä naimisiin keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan rakenteita kuvaa.

Mitä yhteiskunnan kerma edellä, sitä kansa perässä.

Tästä kuvastako on saanut alkunsa sanonta, ei se järvi soutamalla kulu?

Ainaista naisen alistamista ja polkemista kuvaa. Lasikattoja. Onneksi on metoo.

Noo, satutko muistamaan, mistä kohtaa Kalevalan tarinaa, tuo maalaus on?

Jos et muista, pidä tyhmä turpasi tukossa. Ja mieluummin pysyvästi.

Aino oli luvattu puolisoksi vanhalle miehelle Väinämöiselle.

Aino ei halunnut sitä, vaan vastusti sitä.

Niinpä Aino valitsi kuoleman enemmin, kuin meni vanhalle miehelle vaimoksi.

Maalauksessa Aino on hukuttautumassa.

Se ei ole olennaista muistaa Kalevala sanatarkasti. Meidän pitää tarkastella maalausta nykymaailman lähtökohdista ja nähdä sen heijastavan oman aikamme kuvaa.

Mikään tulkinta ei ole oikea eikä väärä.

Taide on aina katsojan tulkinta.

Ei oikeastaan. Et voi mielivaltaisesti vetää jotain muinaista taideteosta nykyaikaan ja unohtaa tekoajan ympäristöä ja taiteilijan omaa tarkoitusta teoksen tekemisessä.

Tai voithan tietty tehdä mitä lystäät kuten moni milleniaali nykyään tekeekin mutta tulkintasi kuvastaa silloin enemmän nykyaikaa ja sinua itseäsi kuin itse teosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan rakenteita kuvaa.

Mitä yhteiskunnan kerma edellä, sitä kansa perässä.

Tästä kuvastako on saanut alkunsa sanonta, ei se järvi soutamalla kulu?

Ainaista naisen alistamista ja polkemista kuvaa. Lasikattoja. Onneksi on metoo.

Voimaanuntunut itsensä paljastanut nainen joka kiusaa vanhaa miestä.

Toinen raukka yrittää uimataidottomana seurata veneellä Ainoa, joka todennäköisesti on aikansa umamaisteri ja yrittää houkutella vanhan hopeakutun hyppäämään järveen pilua saadakseen.

Toksista, täynnä kusta ja etikkaa olevaa vanhaa miestä ei saisi kiusata nuorella lihalla.

Ihan oma syy vanhuksella kun ei ole viitsinyt edes opetella uimaan sen kanteleen rimputtelun ohella.

Ei voi raukaksi sanua, paremminkin saamattomaksi. Ja tuon venekeissin jälkeen entistä suuremmalla syyllä tuplasaamattomaksi.

Olis vaan tyytynyt vertaiseensa eli pohjan akkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan rakenteita kuvaa.

Mitä yhteiskunnan kerma edellä, sitä kansa perässä.

Tästä kuvastako on saanut alkunsa sanonta, ei se järvi soutamalla kulu?

Ainaista naisen alistamista ja polkemista kuvaa. Lasikattoja. Onneksi on metoo.

Voimaanuntunut itsensä paljastanut nainen joka kiusaa vanhaa miestä.

Toinen raukka yrittää uimataidottomana seurata veneellä Ainoa, joka todennäköisesti on aikansa umamaisteri ja yrittää houkutella vanhan hopeakutun hyppäämään järveen pilua saadakseen.

Toksista, täynnä kusta ja etikkaa olevaa vanhaa miestä ei saisi kiusata nuorella lihalla.

Ihan oma syy vanhuksella kun ei ole viitsinyt edes opetella uimaan sen kanteleen rimputtelun ohella.

Ei voi raukaksi sanua, paremminkin saamattomaksi. Ja tuon venekeissin jälkeen entistä suuremmalla syyllä tuplasaamattomaksi.

Olis vaan tyytynyt vertaiseensa eli pohjan akkaan.

Kerrohan missä diilissä Väinämöinen kusetti jotain toista kuten Louhi Ilmarista Sammon suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kirjaimellisesti kuvaa. Tarinassa Aino mielummin hukuttaa itsensä kuin alistuu vanhalle miehelle vaimoksi.

Mutta itse tarinassa myös Väinämöinen ei mitenkään pakota Ainoa kanssaan naimisiin, eikä ahdistele häntä missään ranta/vene-kohtauksessa.

Joukahainen lupaa Aino siskonsa Väinämöiselle vaimoksi hävittyään kilpailussa Väinömöiselle. Sen jälkeen Aino hukuttautuu välttyäkseen tältä kohtalolta. Vähintään rivien välistä voi lukea vanhan miehen himoitsevan nuorta Ainoa.

Tarinan opetuksena Väinämöinen itse kieltää tavoittelemasta liian nuorta puoloa.

Hyvin tuo nuori neito kelpaisi vanhukselle maalauksen mukaan ainakin kun hamuaa ja haroo häntä kiinni. Mitäköhän tehdäkseen.

Olisi tehnyt sen mitä hopeaketun pitääkin tehdä nuorelle naiselle. Se olisi saanut nuoren Ainon puhkeamaan kukkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan rakenteita kuvaa.

Mitä yhteiskunnan kerma edellä, sitä kansa perässä.

Tästä kuvastako on saanut alkunsa sanonta, ei se järvi soutamalla kulu?

Ainaista naisen alistamista ja polkemista kuvaa. Lasikattoja. Onneksi on metoo.

Voimaanuntunut itsensä paljastanut nainen joka kiusaa vanhaa miestä.

Toinen raukka yrittää uimataidottomana seurata veneellä Ainoa, joka todennäköisesti on aikansa umamaisteri ja yrittää houkutella vanhan hopeakutun hyppäämään järveen pilua saadakseen.

Toksista, täynnä kusta ja etikkaa olevaa vanhaa miestä ei saisi kiusata nuorella lihalla.

Ihan oma syy vanhuksella kun ei ole viitsinyt edes opetella uimaan sen kanteleen rimputtelun ohella.

Ei voi raukaksi sanua, paremminkin saamattomaksi. Ja tuon venekeissin jälkeen entistä suuremmalla syyllä tuplasaamattomaksi.

Olis vaan tyytynyt vertaiseensa eli pohjan akkaan.

Kerrohan missä diilissä Väinämöinen kusetti jotain toista kuten Louhi Ilmarista Sammon suhteen?

Että mitä?

Paljon teoksia ja taiteilijoita on jo hiljaisesti sensuroitu turvallisen tilan nimissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan rakenteita kuvaa.

Mitä yhteiskunnan kerma edellä, sitä kansa perässä.

Tästä kuvastako on saanut alkunsa sanonta, ei se järvi soutamalla kulu?

Ainaista naisen alistamista ja polkemista kuvaa. Lasikattoja. Onneksi on metoo.

Voimaanuntunut itsensä paljastanut nainen joka kiusaa vanhaa miestä.

Toinen raukka yrittää uimataidottomana seurata veneellä Ainoa, joka todennäköisesti on aikansa umamaisteri ja yrittää houkutella vanhan hopeakutun hyppäämään järveen pilua saadakseen.

Toksista, täynnä kusta ja etikkaa olevaa vanhaa miestä ei saisi kiusata nuorella lihalla.

Ihan oma syy vanhuksella kun ei ole viitsinyt edes opetella uimaan sen kanteleen rimputtelun ohella.

Ei voi raukaksi sanua, paremminkin saamattomaksi. Ja tuon venekeissin jälkeen entistä suuremmalla syyllä tuplasaamattomaksi.

Olis vaan tyytynyt vertaiseensa eli pohjan akkaan.

Kerrohan missä diilissä Väinämöinen kusetti jotain toista kuten Louhi Ilmarista Sammon suhteen?

Että mitä?

No jos et tiedä millaisia hahmoja Louhi ja Väinämöinen ovat niin kannattaa olla höpisemättä "vertaisistaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan rakenteita kuvaa.

Mitä yhteiskunnan kerma edellä, sitä kansa perässä.

Tästä kuvastako on saanut alkunsa sanonta, ei se järvi soutamalla kulu?

Ainaista naisen alistamista ja polkemista kuvaa. Lasikattoja. Onneksi on metoo.

Voimaanuntunut itsensä paljastanut nainen joka kiusaa vanhaa miestä.

Toinen raukka yrittää uimataidottomana seurata veneellä Ainoa, joka todennäköisesti on aikansa umamaisteri ja yrittää houkutella vanhan hopeakutun hyppäämään järveen pilua saadakseen.

Toksista, täynnä kusta ja etikkaa olevaa vanhaa miestä ei saisi kiusata nuorella lihalla.

Ihan oma syy vanhuksella kun ei ole viitsinyt edes opetella uimaan sen kanteleen rimputtelun ohella.

Ei voi raukaksi sanua, paremminkin saamattomaksi. Ja tuon venekeissin jälkeen entistä suuremmalla syyllä tuplasaamattomaksi.

Olis vaan tyytynyt vertaiseensa eli pohjan akkaan.

Kerrohan missä diilissä Väinämöinen kusetti jotain toista kuten Louhi Ilmarista Sammon suhteen?

Että mitä?

No jos et tiedä millaisia hahmoja Louhi ja Väinämöinen ovat niin kannattaa olla höpisemättä "vertaisistaan".

Iän suhteen. Eikä nuo tavatkaan näköjään vanhuksilla niin kovin paljon eroa toisistaan. Molemmilla hieman arvelluttavat.