Lue keskustelun säännöt.
Ryhtyisitkö suhteeseen ihmisen kanssa, jolla on useampi avioliitto ja ero jo takana?
ikävät faktat
28.11.2022 |
Minä en ryhtyisi. Ei se varmaan kaikkiin päde, mutta pidän tuollaisia ihmisiä epävakaina niin etten halua sotkeentua. Voivat olla ihan mukaviakin ihmisiä, mutta puolisoksi en ottaisi enkä rakastuisi, koska en halua satuttaa itseäni.
Keski-iässä alkaa olla näitä, jotka lähtevät liitosta ja seuraa sarja suhteita, joista yksikään ei kestä. Kun ikää alkaa olla 40-50+ niin näkee mitkä ovat ihmisen todelliset omat kyvyt olla suhteessa. Ja sitä huonompi kuva syntyy, mitä kovempi on into syyttää erosta aina vain puolisoa.
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Itse en alkaisi suhteeseen itseni kanssa, takana 2 eroa, kolmas liitto menossa.
Se vaan kun vielä 80-luvulla oli tapana aloittaa vakava parisuhde parikymppisenä, puolisoita ehtii matkan varrella olla useampi, mitä jos elää kuten 80-luvulla syntyneet ja alkaa etsiä "perheen perustamis kaveria" vasta 40-vuotiaana. Tosin jos tapaisin 45v miehenn, jolla ei olisi yhtään vakavaa parisuhdetta koettuna, olisin enemmän huolissani.
Minä olen 46-vuotias nainen ja tasan yksi "suhde" takana, josta yksi lapsi. Tämä ns. suhde oli parikymppisenä ja kesti muutaman vuoden. Tuon jälkeen ei enää mitään. Miksi? En osaa kertoa. Kukaan mies ei vaan enää ole ollut kiinnostunut minusta romanttisessa mielessä, tai ei ole ainakaan osoittanut minulle niin. Olen käynyt vuosien varrella (viimeksi pari vuotta sitten) joitakin kertoja treffeillä (tavattu kahvilassa tai kävelyllä, eikä tietenkään seksiä), mutta ei niistä jatkoa ole syntynyt, koska miehiä ei ole kiinnostanut alkaa kanssani mihinkään, ei siis edes toisille treffeille.
Olen ulkonäöltäni ihan tavallinen nainen. En mikään ruusu, mutta ihan ok-näköinen kuitenkin. Olen töissä, olen rauhallinen, hyväntuulinen, vakaa taloudellisesti ja mieleltäni. Pidän tavallisesta kotielämästä, en tarvitse luksusta, seikkailua ja ihmeellisyyksiä elämääni. Olettaisin, että kaltaisiani miehiäkin olisi olemassa, mutta vissiin sitten ei.
Työpaikan vapaat miehet tai töiden ohella tavatut miehet eivät myöskään koskaan ole osoittaneet muuta kiinnostusta kuin kaverillista. Itse olen ehkä johonkin ollut joskus vähän ihastunut, mutta kun vastapuolelta ei ole tullut mitään signaalia että voisi lähestyä, niin en ole kehdannut tehdä suoraa aloitetta. Olen yrittänyt antaa ymmärtää kiinnostukseni, mutta pieleen on mennyt. Tässä kokemattomuuteni ilmenee, että olen aika arka ottamaan kontaktia. Kuppiloihin ei ole enää innostusta lähteä notkumaan seuran toivossa, koska en enää käytä alkoholia (selvinpäin ei jaksa känniääliöitä), joten mahdollisuudet tavata joku, on hyvin pieni. Ymmärrän tämän.
Minä en tiedä miksi en ole saanut parisuhdetta, vaikka haluaisin, tai ainakin ennen halusin. Nyt en enää osaa sanoa, kun aika on mennyt näin yksinkin ihan hyvin. Läheisten kanssa tulee vietettyä aikaa, joten heidän kanssaan tulee elämän sosiaalinen puoli hoidettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini kasvoi alkoholistiperheessä. Vanhemmillaan oli paljon ongelmia.
Äidiltäni puuttui terveen parisuhteen malli ja tämä näkyi nuorena puolisovalinnassa. Isäni oli aivan kamala aviomies. Onneksi äitini erosi.
Usein se menee niin, että alkoholisti-isän tytär hankkii itselleen aikuisena alkoholistipuolison.
En ryhtyisi. Epäilyttäisi että ihmisellä on joku outo persoonallisuusjuttu mikä tulee ilmi vasta myöhemmin. Tai että hän aina valitsee puolisokseen vääränlaisen henkilön joten minäkin olisin hänelle väärä ja suhde ei toimisi.
Vierailija kirjoitti:
Äitini kasvoi alkoholistiperheessä. Vanhemmillaan oli paljon ongelmia.
Äidiltäni puuttui terveen parisuhteen malli ja tämä näkyi nuorena puolisovalinnassa. Isäni oli aivan kamala aviomies. Onneksi äitini erosi.
Tämän jälkeen äitini meni uudelleen naimisiin ja mies oli todella haastava. Itse olisin eronnut, mutta äiti päätti jäädä liittoon.
Molemmat liitot solmittu nuorena, alle kolmekymppisenä.
Tunnen erittäin hyvin kaikki nämä osapuolet. Olen elänyt kaikkien kanssa saman katon alla.
Äitini on kuin enkeli. Ihan uskomattoman ihana, lempeä, rakastava ja viisas ihminen.
Olisin suonut hänelle onnellisen, rakastavan ja tasavertaisen parisuhteen miehen kanssa, joka aidosti ansaitsisi hänet.
Ei ole siis yksikoisesti niin, että jos useampi suhde takana, niin ihminen on hyvään parisuhteeseen kelpaamaton. Puolisovalintaan voi vaikuttaa myös menneisyys (lasinen lapsuus jne.) ja siinä on mukana myös paljon tuuripeliä. Myös se hyvältä vaikuttanut puoliso voi pettää ja perhe mennä rikki.
Aloituksessa sanoinkin, että tämä useaan kertaan eronnut voi olla vaikka kuinka mukava ihminen. Mutta puolisovalintojen suhteen asiat menevät pieleen, monesti juuri kotitaustan takia, kun normaalina parisuhteena pidetään sellaista suhdetta, joka on täysin sairas.
Noita asioita voi tietenkin työstää terapian avulla, mutta ei sekään mikään ihmelääke ole.
En tyrmäisi suoralta kädeltä. Riippuu vähän siitäkin, millä tavalla kyseinen ihminen puhuu aiemmista liitoistaan ja eroihin johtaneista syistä. Toki ne syytkin vaikuttaa asiaan. Iso varoitusmerkki on se, jos ihminen vain haukkuu entisiä puolisoitaan eikä kykene näkemään omaa osuuttaan asioissa. Jos taas vaikuttaa siltä, että vastapuoli puhuu kunnioittavasti eksistään ja näyttää ottaneen opikseen omista mahdollisista mokistaan, voisin harkita asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en mielellään. En tykkää miehistä jotka jakelevat itseään liian helpolla, ovat kevytkenkäisiä. Luulisi että se munakin kuluu siitä.
Kolme kaatunutta avioliittoa sekä useita muita pitkäaikaisia suhteita joista lähes aina ollut lennosta vaihtaja seuraavaan on niin iso punainen lippu että kenenkään ei kannata tuollaisen kanssa lähteä kokeilemaan yhtään mitään,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut 12 v naimisissa miehennkanssa, joka on ollut sitä ennen naimisissa 3 kanssa. Paremmin meillä menee kuin näköjään useimmilla muilla. Olen itse vasta ensimmäisessä suhteessa eli täysi vastakohta miehelle ja olen rehellisesti sanottuna se hankalampi ja joustamattomampi osapuoli. Hänestä on särmät hioutuneet, kun on niin paljon kokemusta ihmissuhteista.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kasvoi alkoholistiperheessä. Vanhemmillaan oli paljon ongelmia.
Äidiltäni puuttui terveen parisuhteen malli ja tämä näkyi nuorena puolisovalinnassa. Isäni oli aivan kamala aviomies. Onneksi äitini erosi.
Usein se menee niin, että alkoholisti-isän tytär hankkii itselleen aikuisena alkoholistipuolison.
Usein ei mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selvitttäisin onko tällainen pettänyt, salasuhteillut ja hyppinyt suoraan suhteista toiseen. Jos vastaus on kyllä niin en aloittaisi mitään.
En ryhtyisi. En ottaisi miestä, jolla on lapsia entuudestaan tai avioero takana. Tai useita parisuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kasvoi alkoholistiperheessä. Vanhemmillaan oli paljon ongelmia.
Äidiltäni puuttui terveen parisuhteen malli ja tämä näkyi nuorena puolisovalinnassa. Isäni oli aivan kamala aviomies. Onneksi äitini erosi.
Usein se menee niin, että alkoholisti-isän tytär hankkii itselleen aikuisena alkoholistipuolison.
Usein ei mene.
Voi mennä myös niin, että tytär itse on alkoholisti.
Mutta jotkut ovat tietysti raittiitakin ja hulluuden lajeja on muitakin kuin alkoholismi...
Vierailija kirjoitti:
Yksi avioliitto takana ok, kaksi soittaa jo kelloja.
Riippuu ihmisen iästäkin. Keski-ikäisenä tai vanhempana on hyvin voinut ehtiä päättyä eroon jo kaksikin ihan pitkää liittoa. En minä sitä sen huonommaksi katsoisi kuin että olisi ollut avoliitossa vastaavasti. Tietenkin jos tyyppi kuulostaa siltä, ettei ole oppinut mitään päättyneistä liitoistaan tai on hankalat kuviot exien ja lasten kanssa niin siinä vaiheessa soi mullakin hälytyskellot. Tai kuten yksi tuttu solmi tosi nuorena avioliiton, joka päättyi lyhyeen, ja sitten tyypillisemmässä pariutumisiässä meni uudestaan naimisiin paremmalla menestyksellä ja kaiketi tarkemmin harkiten. Jos hän jostain syystä päätyisi eroon nykyisestä puolisostaan, ei hänen tilanteensa olisi sen kummempi kuin muiden nelikymppisinä eroon päätyneiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi avioliitto takana ok, kaksi soittaa jo kelloja.
Riippuu ihmisen iästäkin. Keski-ikäisenä tai vanhempana on hyvin voinut ehtiä päättyä eroon jo kaksikin ihan pitkää liittoa. En minä sitä sen huonommaksi katsoisi kuin että olisi ollut avoliitossa vastaavasti. Tietenkin jos tyyppi kuulostaa siltä, ettei ole oppinut mitään päättyneistä liitoistaan tai on hankalat kuviot exien ja lasten kanssa niin siinä vaiheessa soi mullakin hälytyskellot. Tai kuten yksi tuttu solmi tosi nuorena avioliiton, joka päättyi lyhyeen, ja sitten tyypillisemmässä pariutumisiässä meni uudestaan naimisiin paremmalla menestyksellä ja kaiketi tarkemmin harkiten. Jos hän jostain syystä päätyisi eroon nykyisestä puolisostaan, ei hänen tilanteensa olisi sen kummempi kuin muiden nelikymppisinä eroon päätyneiden.
Jos noin 10 vuoteen on kolme tai useampia avioeroa niin mulla soi hälytyskellot ja kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi avioliitto takana ok, kaksi soittaa jo kelloja.
Riippuu ihmisen iästäkin. Keski-ikäisenä tai vanhempana on hyvin voinut ehtiä päättyä eroon jo kaksikin ihan pitkää liittoa. En minä sitä sen huonommaksi katsoisi kuin että olisi ollut avoliitossa vastaavasti. Tietenkin jos tyyppi kuulostaa siltä, ettei ole oppinut mitään päättyneistä liitoistaan tai on hankalat kuviot exien ja lasten kanssa niin siinä vaiheessa soi mullakin hälytyskellot. Tai kuten yksi tuttu solmi tosi nuorena avioliiton, joka päättyi lyhyeen, ja sitten tyypillisemmässä pariutumisiässä meni uudestaan naimisiin paremmalla menestyksellä ja kaiketi tarkemmin harkiten. Jos hän jostain syystä päätyisi eroon nykyisestä puolisostaan, ei hänen tilanteensa olisi sen kummempi kuin muiden nelikymppisinä eroon päätyneiden.
Jos noin 10 vuoteen on kolme tai useampia avioeroa niin mulla soi hälytyskellot ja kovaa.
No aika kiirettä täytyy pitääkin jos ehtii 10 vuodessa kolme kertaa erota. Minä ajattelin enemmänkin luokkaa 10 vuotta kestäneitä liittoja. Jos menee nuorena naimisiin ja eroaa vähän päälle kolmekymppisenä, ennen 50 ikävuotta ehtii erota toisestakin yli 10 v. liitosta.
Toki pelkän suhteeseen.Minulle ei hänen mennyt kuulu,eikä hänelle minun meneisyteni.Nyt saippua oopperan pariin tv3.Klo 16.30 Jos sieltä saisi vastaus vinkkejä tänne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi avioliitto takana ok, kaksi soittaa jo kelloja.
Riippuu ihmisen iästäkin. Keski-ikäisenä tai vanhempana on hyvin voinut ehtiä päättyä eroon jo kaksikin ihan pitkää liittoa. En minä sitä sen huonommaksi katsoisi kuin että olisi ollut avoliitossa vastaavasti. Tietenkin jos tyyppi kuulostaa siltä, ettei ole oppinut mitään päättyneistä liitoistaan tai on hankalat kuviot exien ja lasten kanssa niin siinä vaiheessa soi mullakin hälytyskellot. Tai kuten yksi tuttu solmi tosi nuorena avioliiton, joka päättyi lyhyeen, ja sitten tyypillisemmässä pariutumisiässä meni uudestaan naimisiin paremmalla menestyksellä ja kaiketi tarkemmin harkiten. Jos hän jostain syystä päätyisi eroon nykyisestä puolisostaan, ei hänen tilanteensa olisi sen kummempi kuin muiden nelikymppisinä eroon päätyneiden.
Jos noin 10 vuoteen on kolme tai useampia avioeroa niin mulla soi hälytyskellot ja kovaa.
No aika kiirettä täytyy pitääkin jos ehtii 10 vuodessa kolme kertaa erota. Minä ajattelin enemmänkin luokkaa 10 vuotta kestäneitä liittoja. Jos menee nuorena naimisiin ja eroaa vähän päälle kolmekymppisenä, ennen 50 ikävuotta ehtii erota toisestakin yli 10 v. liitosta.
Noinkin voi käydä mutta kolme avioeroa 10 vuodessa on kai jo sarja-eroamista. Silloin kyllä ei ole kaikki kunnossa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini kasvoi alkoholistiperheessä. Vanhemmillaan oli paljon ongelmia.
Äidiltäni puuttui terveen parisuhteen malli ja tämä näkyi nuorena puolisovalinnassa. Isäni oli aivan kamala aviomies. Onneksi äitini erosi.
Usein se menee niin, että alkoholisti-isän tytär hankkii itselleen aikuisena alkoholistipuolison.
Usein ei mene.
Voi mennä myös niin, että tytär itse on alkoholisti.
Mutta jotkut ovat tietysti raittiitakin ja hulluuden lajeja on muitakin kuin alkoholismi...
Tai alkoholisti-isä voi raitistua, kaikki on mahdollista.
Etenkin "hullu ex" tyyliset klassikko-kommentit laittavat mut varpailleni aina. Kertoo yleensä aina enemmän henkilöstä itsestään, kuin exästä. Etenkin, jos menty vielä tekemään lapsia "niin hankalan" ihmisen kanssa..
Se ei ollut sama ihminen ekassa tai toisessa suhteessa kuin mitä on kanssasi. Hän on kasvanut ja oppinut elämästä ja nyt hänellä on itselleen sopiva puoliso. Ei mitään ihmettelemistä.