Köyhänä yh-äitinä ylimääräinen lapsilisä tulee tarpeeseen, mutta

käsittämätöntä,että kaikki köyhät työnvälttelijä yh loiset saavat lisääntyä ja sitten ruikuttavat tukia yhteiskunnalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, se raha ei ole korvamerkittyä. Ihan sama sinänsä vaikka olisikin. Kyllä siihen lapseen satanen kuussa menee, älkää huoliko. Ei pääse rikastumaan. Viimeisimpien laskelmien mukaan lapsen kustantaminen täysi-ikäiseksi maksaa 130 000 euroa. Kyllä siinä saa lapsilisien lisäksi omalla lompakollakin käydä.

No niinhän sen kuuluu mennäkin. Ei lasten tekeminen ainakaan vielä ole mikään valtiovallan määräämä pakko, voi herrajjjumala sentään. 🙄

Mitä hemmetin hinkkausta tää koko keskustelu sitten on? Jos kaikki ovat samaa mieltä siitä että lapseen menee rahaa ja niin pitää ollakin? Kun jotenkin mä nyt ymmärsin että se hiertää että vanhempien rahat ei kuitenkaan mene niihin lapsiin?

Parempi sinun olla kommentoimatta, jos et ymmärrä lukemaasi tekstiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä Joulumieli-keräyksessäkin ne 70 € lahjakortit jaetaan lapsiperheille.  Entä päivärahalla kituuttavat yksineläjät, joilla on vain yhden henkilön tulot, mutta asuminen ja ruoka maksaa siinä missä perheellisilläkin.

Teillä yksineläjillä jos kellä on sitten harhaiset ajatukset. Oletko oikeasti sitä mieltä että tarvitsette samankokoisen asunnon ja yhtä paljon ruokaa kuin joku lapsiperhe?

Tuo on ihan uskomatonta kuinka kehtaatte sekaantua ja valittaa vaikka ei olisi mitään käsitystä siitä millaista elämä perheenä tänä päivänä on ja kuinka paljon vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa lasten huolenpidolle.

Sullahan ne harhaiset käsitykst on. Ei kukaan ole sanonut paitsi sinä että yksinasuva vaatisi isoa asuntoa.

Etkö tiedä, että pienet asunnot eli yksiöt ovat suhteessa kalliimpia kuin esim kaksiot tai kolmiot? Et näköjään.

Väännetään rautalangasta: Yksinasuvan vuokra on nykyään helposti 800€ Helsingissä. 1000€ kaksio ja 1200€ kolmio.

Kun on kaksi maksajaa niin kaksion osuus per henkilä on 500 ja kolmiossa 600€. Siinä on eroa 300 ja 200 euroa yksinasuvan asumismenoihin. Mieti sitä. Pienipalkkaisella menee suhteessa paljon enemmän palastaan asumiseen kuin perheellisellä vaikka asuisi 20 neliön kopissa.

Ei lapsiperhe mahdu kaksioon ja kolmiokin on pitemmän päälle ahdas jos on enemmän kuin yksi lapsi. Vertautuu tosiaan siihen 20 neliön koppiin. Lisäksi lapsiperhe maksaa vesimaksun pääluvun mukaan, esim 50e/aikuinen vuokran päälle vs yksin asuvan 25e. Ja sähköäkin kuluu enemmän...

Lisäksi yksinasuva saa esim. vessan ja jääkaapin ihan omaan käyttöönsä, ja muutenkin saa olla kotonaan ihan omassa rauhassa. Mitään ei tarvitse koskaan jakaa eikä ole kuin omat sotkut siivottavana. Eikö sekin ole jo jonkinlaista ylellisyyttä? Moni yksinelävä osaakin arvostaa elinolojaan mutta sitten on myös näitä jotka näkevät itsensä joka tilanteessa jonain lapsiperheiden lyttäämänä uhrina. Pitäisi saada ihan kaikki mitä lapsiperheillä on, ja sitten tietysti vielä ne yksinasumisenkin edut.

Kuulostaa siltä, että olet tehnyt liikaa lapsia voimavaroihisi nähden, kun olet noin katkera. Minulle olisi luksusta, kun olisi ympärillä rakastava perhe ja lapsiperheen hälinää. Valitettavasti syöpä vei mahdollisuuden saada lapsia. Monet lapsiperheet vain valittavat elämän kauheutta, mutta juuri perhe-elämä on se, mitä moni lapseton kaipaa.

No kuulostaa ja kuulostaa, siinähän spekuloit. En valittanut kommentissani lapsiperhe-elämän kauheutta. Miksi valittaisin, kun itselleni tämä on mieluinen valinta. Mutta tätä keskustelua lukiessa todella vahvistuu käsitys siitä kuinka sokeita jotkut lapsettomat on niille elämänsä hyville puolille ja kuinka vähän ymmärrystä heillä on lapsiperheidenkään elämästä.

Olen pahoillani ettet sinä saanut sitä mitä toivoit. Lapsettomana et kuitenkaan täysin voi tietää, millaista elämäsi perheellisenä olisi ollut, joten ei kannata viisastella ja väheksyä muita. Perheelliset taas tietää millaista elämä lapsettomana on. Monelle lapsettomuus ja sinkkuna eläminen on myös ihan oma valinta, ja etenkin niissä tapauksissa on outoa jos kyseinen henkilö kuitenkin kadehtii lapsiperheitä.

Et tiedä lapsettoman elämästä mitään. On eri asia olla nuorena sinkku ja lapseton. Suurimmalla osalla on tuollainen elämänvaihe. On kuitenkin eri asia jäädä vastentahtoisesti lapsettomaksi. Et voi tietää, mitä muilla ihmisillä on elämässään. Jos sinusta on luksusta olla joskus yksin, niin aina yksin olevalle se voi olla surullista ja ahdistavaa. Ei se ole mitään luksusta, jos olisi toivonut mieluummin oman perheen.

Tässähän oli alunperin kyse eri asumismuodoista ja niihin liittyvistä kuluista eikä siitä miltä tahaton lapsettomuus tuntuu. Se alkaa olla jo ihan eri aihe, ehkä voit aloittaa siitä ihan oman keskustelun? Tässä on vertailtu sinkkujen ja perheellisten menoja, kun joku sinkku valitti siitä kun joutuu yksin kaiken maksamaan. Ehkä ilmaisin itseäni huonosti, mutta pointtina oli se, että perheellisistä iso osa on joskus eläneet itsekseen ja osaa arvioida niitä yksinelämisen kustannuksia. Totta kai siitä joutuu maksamaan enemmän, jos vaikka sen jääkaapin saa ihan omaan käyttöönsä. Siitä ei ole edes kyse, että onko se yksityisjääkaappi kiva vai kurja juttu. Moni osaa arvostaa tuollaisia asioita, mutta ymmärrän tietysti ettei tunnu mukavalta jos sen jääkaapin mielummin jakaisi jonkun kanssa. Jos yksinasuminen kuitenkin on ihan oma valinta, kuten monilla on, niin minusta on typerää valittaa sen kalleudesta. Yleensä elämäänsä voi ainakin jonkin verran vaikuttaa ja kannattaakin miettiä että mitä itse voisi tehdä, sen sijaan että kadehtii muita.

Lapset ovat yhteiskunnalle hirveän tärkeitä, ihan välttämättömiä tulevaisuuden kannalta. Se että joku ei toiveistaan huolimatta saa lapsia on tietysti surullista, mutta ei se mitenkään vähennä vanhempien tekemän työn arvoa. On ihan inhimillistä kaivata joskus myös omaa rauhaa. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa tai vaikuta siihen että ansaitseeko kyseinen perhe lapsilisänsä. Kuten sanoin jo niin sinäkään et voi tietää että millainen vanhempi sinusta olisi tullut jos olisit saanut lapsia.

En ole väittänyt, etteikö vanhemmat saisi kaivata omaa aikaa. Yritän vain sanoa, että ihan samalla tavalla aina yksin oleva voi kaivata perhettä ympärilleen. Tahattomasti lapsettomalle ei ole luksusta olla aina yksin. Yksin asumisessa on toki puolensa, mutta on yhtä lailla inhimillistä kaivata perhettä. Et voi tietää, miten se kadehtimasi omasta rauhasta nauttiva sinkku kokee sisällään.

En ala pohtimaan täällä, minkälainen vanhempi olisin ollut. Toivottavasti en ainakaan sellainen, joka kirjoittaa vauvapalstalla, että sinkut pitäisi jättää kuolemaan syöpään ja ohjata ne rahat mieluummin lapsiperheille (kuten joku kirjoitti ylempänä).

En kadehdi yksinasuvia, vaikka näen heidänkin elämässään hyviä puolia. Ei kai sitä voi pelkästään huononakaan asiana pitää, että sinkuilla on esim. enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet hakea ja tehdä töitä, huolehtia itsestään ja kodistaan, toipua rauhassa jos sairastuu? Sekin ettei mitään joudu jakamaan vaan kaikki on aina omassa käytössä nyt vain on materialistisesta näkökulmasta luksusta, ja sen vuoksi yksineläminen ihan syystä myös maksaa enemmän. Nämä on ihan faktoja eikä liity mihinkään kadehtimiseen. Nuo jääkaapit ja muut vastaavat tietysti on niitä ihan perusjuttuja jotka jokainen tarvitsee, ja kun kaikille ei yrityksestä huolimatta löydy puolisoa/kämppistä kuluja jakamaan niin tietysti se yksinasuvienkin asema pitäisi huomioida. Mutta jokaisella pitäisi kuitenkin olla myös jonkinlainen velvollisuus ainakin miettiä niitä vaihtoehtoja ennen kuin valittaa yksinasumisen kalleutta.

Sairastumisesta tiedän sen verran, ettei se ole sinkkunakaan luksusta. Sinkku vastaa kaikesta yksin. Kukaan ei auta silloinkaan, kun tarvisi apua. Koti on aina tyhjä, kukaan ei ole jakamassa arjen hetkiä. Työelämä onnistuu kyllä perheellisiltäkin ja sitä jopa tuetaan (esim. vanheimpainvapaat, oikeus osa-aikatyöhön). Yksinäinen jää paitsi kaikesta hyvästä, mitä lapset ja vanhemmuus tuovat elämään. Toki vastaavasti saa maitopurkin ihan ihkaomaksi eikä tarvi jakaa leipää muiden kanssa, mutta hintana on tyhjä koti. Ei kaikki sinkut matkustele maailmalla, vietä aikaa baareissa ja elä vapaata elämää. Sinkuissakin on köyhiä ja pienituloisia. Yksinasuva pienituloinen on väliinputoaja, joka jää kaikkien tukien ulkopuolelle.

Ei kukaan välttämättä auta perheellistäkään vaan myös sairaana saattaa joutua ne lapsensa hoitamaan ihan kuten aina muulloinkin, eikä aikaa jää lepäämiseen. Selvästi et ymmärrä/halua ymmärtää sitäkään miten paljon vanhemmuus vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä töitä, joten siitä en edes aloita. Ja miten niin pienituloinen yksinasuva on muka väliinputoaja ja jää kaikkien tukien ulkopuolelle? Tuokaan väite ei perustu yhtään mihinkään.

Kaikilla työkavereillani on lapsia (myös pomoilla) ja jokainen tuntemani vanhempi on töissäkäyvä eli ei vanhemmuus ole kaikille esteenä. Yhdellä tutullani on hyvin menestyvä firma - ja lapsia. En tosiaan ymmärrä, miksi vanhemmuus on este työnteolle. Tietenkään muutto toiselle paikkakunnalle ei ole helppoa, mutta ei se ole kaikille perheettömillekään mahdollista.

Yksinasuva pienituloinen jää tukien ulkopuolelle monessakin asiassa. Esimerkiksi juuri ja juuri köyhyysrajan ylittävällä yksinasuvalla ei ole välttämättä mahdollisuutta saada asumistukea.

Työkaverisi, okei, ja yhdellä tutulla jopa firma. Varmaan itsekin ymmärrät että tuo on aika pieni otanta eikä vielä kerro kokonaistilanteesta oikein mitään.

Tuista vielä että siksihän niissä on määritelty ne rajat, ettei niitä ihan jokaisen kuulukaan saada. Johonkin se raja täytyy laittaa ja tietysti on ikävää jos joku sen takia kokee itsensä väliinputoajaksi. Jos rajoja nostettaisiinkin niin aina löytyy se seuraava tyyppi jonka tulot on vähän yli ja taas tuntuu epäreilulta. Ihan samoin näitä kuitenkin lasketaan lapsiperheidenkin kohdalla, ja pienituloinen lapsiperhe todennäköisesti on tiukemmilla kuin pienituloinen yksinelävä.

Kerro toki meille tyhmemmille, miten vanhemmuus estää hakemasta tai tekemästä töitä.

Minä kirjoitin tuossa aikaisemmin esimerkkinä tekemäni osa-aikatyön. Sain palkkaa bruttona 900 euroa, mutta en ollut oikeutettu esimerkiksi asumistukeen. Koen olevani tässä tilanteessa väliinputoaja. Tuosta kun vähentää verot ja vuokran, ei yksineläjänkään elo ole luksusta.

Vierailija kirjoitti:

Tehkää lapsia kun on niin tuottoisaa. Vakavasti puhuen, lapsissa tulevaisuus. Yhteiskunta saisi maksaa että lapsia saataisiin tänne suomeenkin ja syntyvyys nousemaan

Miksi? Luonnonvarat on käytetty loppuun jo heinäkuussa tänä vuonna.

Maailmassa on siis liikaa ihmisiä. Ei ole lapsilla ja niiden jälkeläisillä odotettavissa kuin kamala tulevaisuus.

https://yle.fi/a/3-12553715

Kyllä itsekin tuota tupla lapsilisää kaikille ihmettelen, senhän saa sitten hekin, keillä ei ole mitään tarvetta. Jokin nosto tukiin oikeasti köyhille ihmisille olisi ollut parempi. Ei jokainen lapsiperhe ole köyhä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, se raha ei ole korvamerkittyä. Ihan sama sinänsä vaikka olisikin. Kyllä siihen lapseen satanen kuussa menee, älkää huoliko. Ei pääse rikastumaan. Viimeisimpien laskelmien mukaan lapsen kustantaminen täysi-ikäiseksi maksaa 130 000 euroa. Kyllä siinä saa lapsilisien lisäksi omalla lompakollakin käydä.

No niinhän sen kuuluu mennäkin. Ei lasten tekeminen ainakaan vielä ole mikään valtiovallan määräämä pakko, voi herrajjjumala sentään. 🙄

Mitä hemmetin hinkkausta tää koko keskustelu sitten on? Jos kaikki ovat samaa mieltä siitä että lapseen menee rahaa ja niin pitää ollakin? Kun jotenkin mä nyt ymmärsin että se hiertää että vanhempien rahat ei kuitenkaan mene niihin lapsiin?

Parempi sinun olla kommentoimatta, jos et ymmärrä lukemaasi tekstiä.

Palstakitisijä: Vanhemmat eivät käytä lapsilisiä lapsiin, vääryys

Kommentoija: Lapsiin menee paljon enemmänkin rahaa kuin pelkät lapsilisät

Palstakitisijä: Tottakai lapsiin pitää mennä enemmän rahaa

Kommentoija: Mikä siis ongelma? Lapsiin menee rahaa.

Palstakitisijä: En osaa perustella, mutta olet tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä Joulumieli-keräyksessäkin ne 70 € lahjakortit jaetaan lapsiperheille.  Entä päivärahalla kituuttavat yksineläjät, joilla on vain yhden henkilön tulot, mutta asuminen ja ruoka maksaa siinä missä perheellisilläkin.

Teillä yksineläjillä jos kellä on sitten harhaiset ajatukset. Oletko oikeasti sitä mieltä että tarvitsette samankokoisen asunnon ja yhtä paljon ruokaa kuin joku lapsiperhe?

Tuo on ihan uskomatonta kuinka kehtaatte sekaantua ja valittaa vaikka ei olisi mitään käsitystä siitä millaista elämä perheenä tänä päivänä on ja kuinka paljon vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa lasten huolenpidolle.

Sullahan ne harhaiset käsitykst on. Ei kukaan ole sanonut paitsi sinä että yksinasuva vaatisi isoa asuntoa.

Etkö tiedä, että pienet asunnot eli yksiöt ovat suhteessa kalliimpia kuin esim kaksiot tai kolmiot? Et näköjään.

Väännetään rautalangasta: Yksinasuvan vuokra on nykyään helposti 800€ Helsingissä. 1000€ kaksio ja 1200€ kolmio.

Kun on kaksi maksajaa niin kaksion osuus per henkilä on 500 ja kolmiossa 600€. Siinä on eroa 300 ja 200 euroa yksinasuvan asumismenoihin. Mieti sitä. Pienipalkkaisella menee suhteessa paljon enemmän palastaan asumiseen kuin perheellisellä vaikka asuisi 20 neliön kopissa.

Ei lapsiperhe mahdu kaksioon ja kolmiokin on pitemmän päälle ahdas jos on enemmän kuin yksi lapsi. Vertautuu tosiaan siihen 20 neliön koppiin. Lisäksi lapsiperhe maksaa vesimaksun pääluvun mukaan, esim 50e/aikuinen vuokran päälle vs yksin asuvan 25e. Ja sähköäkin kuluu enemmän...

Lisäksi yksinasuva saa esim. vessan ja jääkaapin ihan omaan käyttöönsä, ja muutenkin saa olla kotonaan ihan omassa rauhassa. Mitään ei tarvitse koskaan jakaa eikä ole kuin omat sotkut siivottavana. Eikö sekin ole jo jonkinlaista ylellisyyttä? Moni yksinelävä osaakin arvostaa elinolojaan mutta sitten on myös näitä jotka näkevät itsensä joka tilanteessa jonain lapsiperheiden lyttäämänä uhrina. Pitäisi saada ihan kaikki mitä lapsiperheillä on, ja sitten tietysti vielä ne yksinasumisenkin edut.

Kuulostaa siltä, että olet tehnyt liikaa lapsia voimavaroihisi nähden, kun olet noin katkera. Minulle olisi luksusta, kun olisi ympärillä rakastava perhe ja lapsiperheen hälinää. Valitettavasti syöpä vei mahdollisuuden saada lapsia. Monet lapsiperheet vain valittavat elämän kauheutta, mutta juuri perhe-elämä on se, mitä moni lapseton kaipaa.

No kuulostaa ja kuulostaa, siinähän spekuloit. En valittanut kommentissani lapsiperhe-elämän kauheutta. Miksi valittaisin, kun itselleni tämä on mieluinen valinta. Mutta tätä keskustelua lukiessa todella vahvistuu käsitys siitä kuinka sokeita jotkut lapsettomat on niille elämänsä hyville puolille ja kuinka vähän ymmärrystä heillä on lapsiperheidenkään elämästä.

Olen pahoillani ettet sinä saanut sitä mitä toivoit. Lapsettomana et kuitenkaan täysin voi tietää, millaista elämäsi perheellisenä olisi ollut, joten ei kannata viisastella ja väheksyä muita. Perheelliset taas tietää millaista elämä lapsettomana on. Monelle lapsettomuus ja sinkkuna eläminen on myös ihan oma valinta, ja etenkin niissä tapauksissa on outoa jos kyseinen henkilö kuitenkin kadehtii lapsiperheitä.

Et tiedä lapsettoman elämästä mitään. On eri asia olla nuorena sinkku ja lapseton. Suurimmalla osalla on tuollainen elämänvaihe. On kuitenkin eri asia jäädä vastentahtoisesti lapsettomaksi. Et voi tietää, mitä muilla ihmisillä on elämässään. Jos sinusta on luksusta olla joskus yksin, niin aina yksin olevalle se voi olla surullista ja ahdistavaa. Ei se ole mitään luksusta, jos olisi toivonut mieluummin oman perheen.

Tässähän oli alunperin kyse eri asumismuodoista ja niihin liittyvistä kuluista eikä siitä miltä tahaton lapsettomuus tuntuu. Se alkaa olla jo ihan eri aihe, ehkä voit aloittaa siitä ihan oman keskustelun? Tässä on vertailtu sinkkujen ja perheellisten menoja, kun joku sinkku valitti siitä kun joutuu yksin kaiken maksamaan. Ehkä ilmaisin itseäni huonosti, mutta pointtina oli se, että perheellisistä iso osa on joskus eläneet itsekseen ja osaa arvioida niitä yksinelämisen kustannuksia. Totta kai siitä joutuu maksamaan enemmän, jos vaikka sen jääkaapin saa ihan omaan käyttöönsä. Siitä ei ole edes kyse, että onko se yksityisjääkaappi kiva vai kurja juttu. Moni osaa arvostaa tuollaisia asioita, mutta ymmärrän tietysti ettei tunnu mukavalta jos sen jääkaapin mielummin jakaisi jonkun kanssa. Jos yksinasuminen kuitenkin on ihan oma valinta, kuten monilla on, niin minusta on typerää valittaa sen kalleudesta. Yleensä elämäänsä voi ainakin jonkin verran vaikuttaa ja kannattaakin miettiä että mitä itse voisi tehdä, sen sijaan että kadehtii muita.

Lapset ovat yhteiskunnalle hirveän tärkeitä, ihan välttämättömiä tulevaisuuden kannalta. Se että joku ei toiveistaan huolimatta saa lapsia on tietysti surullista, mutta ei se mitenkään vähennä vanhempien tekemän työn arvoa. On ihan inhimillistä kaivata joskus myös omaa rauhaa. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa tai vaikuta siihen että ansaitseeko kyseinen perhe lapsilisänsä. Kuten sanoin jo niin sinäkään et voi tietää että millainen vanhempi sinusta olisi tullut jos olisit saanut lapsia.

En ole väittänyt, etteikö vanhemmat saisi kaivata omaa aikaa. Yritän vain sanoa, että ihan samalla tavalla aina yksin oleva voi kaivata perhettä ympärilleen. Tahattomasti lapsettomalle ei ole luksusta olla aina yksin. Yksin asumisessa on toki puolensa, mutta on yhtä lailla inhimillistä kaivata perhettä. Et voi tietää, miten se kadehtimasi omasta rauhasta nauttiva sinkku kokee sisällään.

En ala pohtimaan täällä, minkälainen vanhempi olisin ollut. Toivottavasti en ainakaan sellainen, joka kirjoittaa vauvapalstalla, että sinkut pitäisi jättää kuolemaan syöpään ja ohjata ne rahat mieluummin lapsiperheille (kuten joku kirjoitti ylempänä).

En kadehdi yksinasuvia, vaikka näen heidänkin elämässään hyviä puolia. Ei kai sitä voi pelkästään huononakaan asiana pitää, että sinkuilla on esim. enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet hakea ja tehdä töitä, huolehtia itsestään ja kodistaan, toipua rauhassa jos sairastuu? Sekin ettei mitään joudu jakamaan vaan kaikki on aina omassa käytössä nyt vain on materialistisesta näkökulmasta luksusta, ja sen vuoksi yksineläminen ihan syystä myös maksaa enemmän. Nämä on ihan faktoja eikä liity mihinkään kadehtimiseen. Nuo jääkaapit ja muut vastaavat tietysti on niitä ihan perusjuttuja jotka jokainen tarvitsee, ja kun kaikille ei yrityksestä huolimatta löydy puolisoa/kämppistä kuluja jakamaan niin tietysti se yksinasuvienkin asema pitäisi huomioida. Mutta jokaisella pitäisi kuitenkin olla myös jonkinlainen velvollisuus ainakin miettiä niitä vaihtoehtoja ennen kuin valittaa yksinasumisen kalleutta.

Sairastumisesta tiedän sen verran, ettei se ole sinkkunakaan luksusta. Sinkku vastaa kaikesta yksin. Kukaan ei auta silloinkaan, kun tarvisi apua. Koti on aina tyhjä, kukaan ei ole jakamassa arjen hetkiä. Työelämä onnistuu kyllä perheellisiltäkin ja sitä jopa tuetaan (esim. vanheimpainvapaat, oikeus osa-aikatyöhön). Yksinäinen jää paitsi kaikesta hyvästä, mitä lapset ja vanhemmuus tuovat elämään. Toki vastaavasti saa maitopurkin ihan ihkaomaksi eikä tarvi jakaa leipää muiden kanssa, mutta hintana on tyhjä koti. Ei kaikki sinkut matkustele maailmalla, vietä aikaa baareissa ja elä vapaata elämää. Sinkuissakin on köyhiä ja pienituloisia. Yksinasuva pienituloinen on väliinputoaja, joka jää kaikkien tukien ulkopuolelle.

Ei kukaan välttämättä auta perheellistäkään vaan myös sairaana saattaa joutua ne lapsensa hoitamaan ihan kuten aina muulloinkin, eikä aikaa jää lepäämiseen. Selvästi et ymmärrä/halua ymmärtää sitäkään miten paljon vanhemmuus vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä töitä, joten siitä en edes aloita. Ja miten niin pienituloinen yksinasuva on muka väliinputoaja ja jää kaikkien tukien ulkopuolelle? Tuokaan väite ei perustu yhtään mihinkään.

Kaikilla työkavereillani on lapsia (myös pomoilla) ja jokainen tuntemani vanhempi on töissäkäyvä eli ei vanhemmuus ole kaikille esteenä. Yhdellä tutullani on hyvin menestyvä firma - ja lapsia. En tosiaan ymmärrä, miksi vanhemmuus on este työnteolle. Tietenkään muutto toiselle paikkakunnalle ei ole helppoa, mutta ei se ole kaikille perheettömillekään mahdollista.

Yksinasuva pienituloinen jää tukien ulkopuolelle monessakin asiassa. Esimerkiksi juuri ja juuri köyhyysrajan ylittävällä yksinasuvalla ei ole välttämättä mahdollisuutta saada asumistukea.

Työkaverisi, okei, ja yhdellä tutulla jopa firma. Varmaan itsekin ymmärrät että tuo on aika pieni otanta eikä vielä kerro kokonaistilanteesta oikein mitään.

Tuista vielä että siksihän niissä on määritelty ne rajat, ettei niitä ihan jokaisen kuulukaan saada. Johonkin se raja täytyy laittaa ja tietysti on ikävää jos joku sen takia kokee itsensä väliinputoajaksi. Jos rajoja nostettaisiinkin niin aina löytyy se seuraava tyyppi jonka tulot on vähän yli ja taas tuntuu epäreilulta. Ihan samoin näitä kuitenkin lasketaan lapsiperheidenkin kohdalla, ja pienituloinen lapsiperhe todennäköisesti on tiukemmilla kuin pienituloinen yksinelävä.

Kerro toki meille tyhmemmille, miten vanhemmuus estää hakemasta tai tekemästä töitä.

Minä kirjoitin tuossa aikaisemmin esimerkkinä tekemäni osa-aikatyön. Sain palkkaa bruttona 900 euroa, mutta en ollut oikeutettu esimerkiksi asumistukeen. Koen olevani tässä tilanteessa väliinputoaja. Tuosta kun vähentää verot ja vuokran, ei yksineläjänkään elo ole luksusta.

Jos et muka 900e/kk bruttotulolla ole oikeutettu asumistukeen niin vaihtoehtoja on tasan 2. Joko sulla on vuokra/asumiskustannus 0 euroa kuukaudessa tai varallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kateellinen tämä kansa oikein on? "Joo, mä saan ylimääräistä rahaa ja tartten sen, mutta miksi noi muutkin saa, kun eihän ne sitä tartte?"

Ei ole kyse kateudesta. Kansalaisten kohtelu on tässä tilanteessa epätasa-arvosta.

Pienituloiset lapsettomat tarvitsisivat myös apua, mutta heille sitä ei ole annettu euroakaan.

Ei siis ole reilua, että rikkaat ja/tai hyvätuloiset saavat lapsilisät tuplana ja samaan aikaan pienipalkkaiset lapsettomat ei mitään. 

Eli ei kateutta vaan katkeruutta tätä "hyvinvointivaltiota" kohtaan. Veroja pienituloiset sinkutkin maksaa. Rikkaiden lapsilisiinkö ne menee?

Maksoin just mun bonuksista 35.000 euroa veroja, sen verran oli ennakonpidätys suoraan verottajan kassaan. Että tule vaan sanomaan, että mun lapsille ei pidä maksaa sitä 200 euron ylimääräistä lapsilisää ensi kuussa, koska sen maksaa pienipalkkaiset sinkut. Meidän hyvätuloisten lapsilisät on vain ja ainoastaan sitä, että saadaan osa maksamistamme veroista takaisinpäin - mutta todellakin vain murto-osa.

Samaa tässä mietin, että me hyvätuloiset maksetaan niin paljon veroja, että on vähintäänkin kohtuullista, että saadaan kerran se ylimääräinen lapsilisä. Maksan pelkästään kuukausipalkasta pari tonnia veroja joka kuukausi ja saan sen 95€ lapsilisää takaisin. En oikeasti ymmärrä miksi meidän pitäisi olla vain antajapuolella. Ihan samalla tavalla ne kulut on meillä nousseet kuin muillakin.

Saat kyllä aika paljon muutakin takaisin. Mietitkö koskaan, miten paljon synnytys olisi maksanut ilman veroja? Entä koulunkäynti? Suurin osa pienempituloisistakin on antajapuolella ja saa vain lapsilisää.

Eiköhän teidät lapsettomatkin ole sairaalassa verovaroin synnytetty ja kouluunkin olette päässeet. Myös lapsilisää on perheesi varmaan saanut ja sen ostovoima on sinun aikanasi saattanut olla jopa parempi kuin nyt. Niin kerro toki että miten yhteiskunta hyötyisi siitä että nuo yhtäkkiä kiellettäisiin nykylapsilta tai osalta heistä.

Ymmärrätkö ollenkaan mikä tämän ketjun aihe on?

Tässä puhutaan TUPLAlapsilisistä ja sä vouhotat verovaroin tapahtuvasta synnytyksestä ja koulutuksesta. Menee hei aika paljon jo otsikon vierestä. On tääl kyl yksinkertaista porukkaa. :D

Itse näkisin että kyse pohjimmiltaan on siitä että tietyt etuudet halutaan kieltää osalta lapsista. Tuossahan oikein muistuteltiin että olethan saanut synnyttääkin, olisit kiitollinen. Niin itse en (köyhänäkään) ymmärrä että miksi juuri niiden paljon veroja maksavien pitäisi olla erityisen kiitollisia kaikesta vaikka hehän tätä systeemiä käytännössä kannattelevat. En ole siis se aiempi hyvätuloinen, ehkä sen olisin kommentissani voinut mainita.

Vierailija kirjoitti:

No ihan hyvä, että edes jotain taloudellista helpotusta jaetaan. Taitaa aika monella mennä sähkölaskuun tuokin raha.

Lapset ovat minun luonani joulun, mutta ylimääräinenkin lapsilisä menee lasten toiselle vanhemmalle...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, se raha ei ole korvamerkittyä. Ihan sama sinänsä vaikka olisikin. Kyllä siihen lapseen satanen kuussa menee, älkää huoliko. Ei pääse rikastumaan. Viimeisimpien laskelmien mukaan lapsen kustantaminen täysi-ikäiseksi maksaa 130 000 euroa. Kyllä siinä saa lapsilisien lisäksi omalla lompakollakin käydä.

No niinhän sen kuuluu mennäkin. Ei lasten tekeminen ainakaan vielä ole mikään valtiovallan määräämä pakko, voi herrajjjumala sentään. 🙄

Mitä hemmetin hinkkausta tää koko keskustelu sitten on? Jos kaikki ovat samaa mieltä siitä että lapseen menee rahaa ja niin pitää ollakin? Kun jotenkin mä nyt ymmärsin että se hiertää että vanhempien rahat ei kuitenkaan mene niihin lapsiin?

Parempi sinun olla kommentoimatta, jos et ymmärrä lukemaasi tekstiä.

Palstakitisijä: Vanhemmat eivät käytä lapsilisiä lapsiin, vääryys

Kommentoija: Lapsiin menee paljon enemmänkin rahaa kuin pelkät lapsilisät

Palstakitisijä: Tottakai lapsiin pitää mennä enemmän rahaa

Kommentoija: Mikä siis ongelma? Lapsiin menee rahaa.

Palstakitisijä: En osaa perustella, mutta olet tyhmä.

Ei riemulla rajaa, kun on päästä sä vajaa. Et taida olla ihan täysin järjissäsi?? Lääkityksiä on saatavilla suosittelen hakemaan apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä Joulumieli-keräyksessäkin ne 70 € lahjakortit jaetaan lapsiperheille.  Entä päivärahalla kituuttavat yksineläjät, joilla on vain yhden henkilön tulot, mutta asuminen ja ruoka maksaa siinä missä perheellisilläkin.

Teillä yksineläjillä jos kellä on sitten harhaiset ajatukset. Oletko oikeasti sitä mieltä että tarvitsette samankokoisen asunnon ja yhtä paljon ruokaa kuin joku lapsiperhe?

Tuo on ihan uskomatonta kuinka kehtaatte sekaantua ja valittaa vaikka ei olisi mitään käsitystä siitä millaista elämä perheenä tänä päivänä on ja kuinka paljon vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa lasten huolenpidolle.

Sullahan ne harhaiset käsitykst on. Ei kukaan ole sanonut paitsi sinä että yksinasuva vaatisi isoa asuntoa.

Etkö tiedä, että pienet asunnot eli yksiöt ovat suhteessa kalliimpia kuin esim kaksiot tai kolmiot? Et näköjään.

Väännetään rautalangasta: Yksinasuvan vuokra on nykyään helposti 800€ Helsingissä. 1000€ kaksio ja 1200€ kolmio.

Kun on kaksi maksajaa niin kaksion osuus per henkilä on 500 ja kolmiossa 600€. Siinä on eroa 300 ja 200 euroa yksinasuvan asumismenoihin. Mieti sitä. Pienipalkkaisella menee suhteessa paljon enemmän palastaan asumiseen kuin perheellisellä vaikka asuisi 20 neliön kopissa.

Ei lapsiperhe mahdu kaksioon ja kolmiokin on pitemmän päälle ahdas jos on enemmän kuin yksi lapsi. Vertautuu tosiaan siihen 20 neliön koppiin. Lisäksi lapsiperhe maksaa vesimaksun pääluvun mukaan, esim 50e/aikuinen vuokran päälle vs yksin asuvan 25e. Ja sähköäkin kuluu enemmän...

Lisäksi yksinasuva saa esim. vessan ja jääkaapin ihan omaan käyttöönsä, ja muutenkin saa olla kotonaan ihan omassa rauhassa. Mitään ei tarvitse koskaan jakaa eikä ole kuin omat sotkut siivottavana. Eikö sekin ole jo jonkinlaista ylellisyyttä? Moni yksinelävä osaakin arvostaa elinolojaan mutta sitten on myös näitä jotka näkevät itsensä joka tilanteessa jonain lapsiperheiden lyttäämänä uhrina. Pitäisi saada ihan kaikki mitä lapsiperheillä on, ja sitten tietysti vielä ne yksinasumisenkin edut.

Kuulostaa siltä, että olet tehnyt liikaa lapsia voimavaroihisi nähden, kun olet noin katkera. Minulle olisi luksusta, kun olisi ympärillä rakastava perhe ja lapsiperheen hälinää. Valitettavasti syöpä vei mahdollisuuden saada lapsia. Monet lapsiperheet vain valittavat elämän kauheutta, mutta juuri perhe-elämä on se, mitä moni lapseton kaipaa.

No kuulostaa ja kuulostaa, siinähän spekuloit. En valittanut kommentissani lapsiperhe-elämän kauheutta. Miksi valittaisin, kun itselleni tämä on mieluinen valinta. Mutta tätä keskustelua lukiessa todella vahvistuu käsitys siitä kuinka sokeita jotkut lapsettomat on niille elämänsä hyville puolille ja kuinka vähän ymmärrystä heillä on lapsiperheidenkään elämästä.

Olen pahoillani ettet sinä saanut sitä mitä toivoit. Lapsettomana et kuitenkaan täysin voi tietää, millaista elämäsi perheellisenä olisi ollut, joten ei kannata viisastella ja väheksyä muita. Perheelliset taas tietää millaista elämä lapsettomana on. Monelle lapsettomuus ja sinkkuna eläminen on myös ihan oma valinta, ja etenkin niissä tapauksissa on outoa jos kyseinen henkilö kuitenkin kadehtii lapsiperheitä.

Et tiedä lapsettoman elämästä mitään. On eri asia olla nuorena sinkku ja lapseton. Suurimmalla osalla on tuollainen elämänvaihe. On kuitenkin eri asia jäädä vastentahtoisesti lapsettomaksi. Et voi tietää, mitä muilla ihmisillä on elämässään. Jos sinusta on luksusta olla joskus yksin, niin aina yksin olevalle se voi olla surullista ja ahdistavaa. Ei se ole mitään luksusta, jos olisi toivonut mieluummin oman perheen.

Tässähän oli alunperin kyse eri asumismuodoista ja niihin liittyvistä kuluista eikä siitä miltä tahaton lapsettomuus tuntuu. Se alkaa olla jo ihan eri aihe, ehkä voit aloittaa siitä ihan oman keskustelun? Tässä on vertailtu sinkkujen ja perheellisten menoja, kun joku sinkku valitti siitä kun joutuu yksin kaiken maksamaan. Ehkä ilmaisin itseäni huonosti, mutta pointtina oli se, että perheellisistä iso osa on joskus eläneet itsekseen ja osaa arvioida niitä yksinelämisen kustannuksia. Totta kai siitä joutuu maksamaan enemmän, jos vaikka sen jääkaapin saa ihan omaan käyttöönsä. Siitä ei ole edes kyse, että onko se yksityisjääkaappi kiva vai kurja juttu. Moni osaa arvostaa tuollaisia asioita, mutta ymmärrän tietysti ettei tunnu mukavalta jos sen jääkaapin mielummin jakaisi jonkun kanssa. Jos yksinasuminen kuitenkin on ihan oma valinta, kuten monilla on, niin minusta on typerää valittaa sen kalleudesta. Yleensä elämäänsä voi ainakin jonkin verran vaikuttaa ja kannattaakin miettiä että mitä itse voisi tehdä, sen sijaan että kadehtii muita.

Lapset ovat yhteiskunnalle hirveän tärkeitä, ihan välttämättömiä tulevaisuuden kannalta. Se että joku ei toiveistaan huolimatta saa lapsia on tietysti surullista, mutta ei se mitenkään vähennä vanhempien tekemän työn arvoa. On ihan inhimillistä kaivata joskus myös omaa rauhaa. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa tai vaikuta siihen että ansaitseeko kyseinen perhe lapsilisänsä. Kuten sanoin jo niin sinäkään et voi tietää että millainen vanhempi sinusta olisi tullut jos olisit saanut lapsia.

En ole väittänyt, etteikö vanhemmat saisi kaivata omaa aikaa. Yritän vain sanoa, että ihan samalla tavalla aina yksin oleva voi kaivata perhettä ympärilleen. Tahattomasti lapsettomalle ei ole luksusta olla aina yksin. Yksin asumisessa on toki puolensa, mutta on yhtä lailla inhimillistä kaivata perhettä. Et voi tietää, miten se kadehtimasi omasta rauhasta nauttiva sinkku kokee sisällään.

En ala pohtimaan täällä, minkälainen vanhempi olisin ollut. Toivottavasti en ainakaan sellainen, joka kirjoittaa vauvapalstalla, että sinkut pitäisi jättää kuolemaan syöpään ja ohjata ne rahat mieluummin lapsiperheille (kuten joku kirjoitti ylempänä).

En kadehdi yksinasuvia, vaikka näen heidänkin elämässään hyviä puolia. Ei kai sitä voi pelkästään huononakaan asiana pitää, että sinkuilla on esim. enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet hakea ja tehdä töitä, huolehtia itsestään ja kodistaan, toipua rauhassa jos sairastuu? Sekin ettei mitään joudu jakamaan vaan kaikki on aina omassa käytössä nyt vain on materialistisesta näkökulmasta luksusta, ja sen vuoksi yksineläminen ihan syystä myös maksaa enemmän. Nämä on ihan faktoja eikä liity mihinkään kadehtimiseen. Nuo jääkaapit ja muut vastaavat tietysti on niitä ihan perusjuttuja jotka jokainen tarvitsee, ja kun kaikille ei yrityksestä huolimatta löydy puolisoa/kämppistä kuluja jakamaan niin tietysti se yksinasuvienkin asema pitäisi huomioida. Mutta jokaisella pitäisi kuitenkin olla myös jonkinlainen velvollisuus ainakin miettiä niitä vaihtoehtoja ennen kuin valittaa yksinasumisen kalleutta.

Sairastumisesta tiedän sen verran, ettei se ole sinkkunakaan luksusta. Sinkku vastaa kaikesta yksin. Kukaan ei auta silloinkaan, kun tarvisi apua. Koti on aina tyhjä, kukaan ei ole jakamassa arjen hetkiä. Työelämä onnistuu kyllä perheellisiltäkin ja sitä jopa tuetaan (esim. vanheimpainvapaat, oikeus osa-aikatyöhön). Yksinäinen jää paitsi kaikesta hyvästä, mitä lapset ja vanhemmuus tuovat elämään. Toki vastaavasti saa maitopurkin ihan ihkaomaksi eikä tarvi jakaa leipää muiden kanssa, mutta hintana on tyhjä koti. Ei kaikki sinkut matkustele maailmalla, vietä aikaa baareissa ja elä vapaata elämää. Sinkuissakin on köyhiä ja pienituloisia. Yksinasuva pienituloinen on väliinputoaja, joka jää kaikkien tukien ulkopuolelle.

Ei kukaan välttämättä auta perheellistäkään vaan myös sairaana saattaa joutua ne lapsensa hoitamaan ihan kuten aina muulloinkin, eikä aikaa jää lepäämiseen. Selvästi et ymmärrä/halua ymmärtää sitäkään miten paljon vanhemmuus vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä töitä, joten siitä en edes aloita. Ja miten niin pienituloinen yksinasuva on muka väliinputoaja ja jää kaikkien tukien ulkopuolelle? Tuokaan väite ei perustu yhtään mihinkään.

Kaikilla työkavereillani on lapsia (myös pomoilla) ja jokainen tuntemani vanhempi on töissäkäyvä eli ei vanhemmuus ole kaikille esteenä. Yhdellä tutullani on hyvin menestyvä firma - ja lapsia. En tosiaan ymmärrä, miksi vanhemmuus on este työnteolle. Tietenkään muutto toiselle paikkakunnalle ei ole helppoa, mutta ei se ole kaikille perheettömillekään mahdollista.

Yksinasuva pienituloinen jää tukien ulkopuolelle monessakin asiassa. Esimerkiksi juuri ja juuri köyhyysrajan ylittävällä yksinasuvalla ei ole välttämättä mahdollisuutta saada asumistukea.

Työkaverisi, okei, ja yhdellä tutulla jopa firma. Varmaan itsekin ymmärrät että tuo on aika pieni otanta eikä vielä kerro kokonaistilanteesta oikein mitään.

Tuista vielä että siksihän niissä on määritelty ne rajat, ettei niitä ihan jokaisen kuulukaan saada. Johonkin se raja täytyy laittaa ja tietysti on ikävää jos joku sen takia kokee itsensä väliinputoajaksi. Jos rajoja nostettaisiinkin niin aina löytyy se seuraava tyyppi jonka tulot on vähän yli ja taas tuntuu epäreilulta. Ihan samoin näitä kuitenkin lasketaan lapsiperheidenkin kohdalla, ja pienituloinen lapsiperhe todennäköisesti on tiukemmilla kuin pienituloinen yksinelävä.

Kerro toki meille tyhmemmille, miten vanhemmuus estää hakemasta tai tekemästä töitä.

Minä kirjoitin tuossa aikaisemmin esimerkkinä tekemäni osa-aikatyön. Sain palkkaa bruttona 900 euroa, mutta en ollut oikeutettu esimerkiksi asumistukeen. Koen olevani tässä tilanteessa väliinputoaja. Tuosta kun vähentää verot ja vuokran, ei yksineläjänkään elo ole luksusta.

Jos et muka 900e/kk bruttotulolla ole oikeutettu asumistukeen niin vaihtoehtoja on tasan 2. Joko sulla on vuokra/asumiskustannus 0 euroa kuukaudessa tai varallisuutta.

Ei varallisuutta (jos parin tonnin säästöjä ei lasketa) ja vuokra on 530. Tällainen päätös tuli Kelalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kateellinen tämä kansa oikein on? "Joo, mä saan ylimääräistä rahaa ja tartten sen, mutta miksi noi muutkin saa, kun eihän ne sitä tartte?"

Ei ole kyse kateudesta. Kansalaisten kohtelu on tässä tilanteessa epätasa-arvosta.

Pienituloiset lapsettomat tarvitsisivat myös apua, mutta heille sitä ei ole annettu euroakaan.

Ei siis ole reilua, että rikkaat ja/tai hyvätuloiset saavat lapsilisät tuplana ja samaan aikaan pienipalkkaiset lapsettomat ei mitään. 

Eli ei kateutta vaan katkeruutta tätä "hyvinvointivaltiota" kohtaan. Veroja pienituloiset sinkutkin maksaa. Rikkaiden lapsilisiinkö ne menee?

Maksoin just mun bonuksista 35.000 euroa veroja, sen verran oli ennakonpidätys suoraan verottajan kassaan. Että tule vaan sanomaan, että mun lapsille ei pidä maksaa sitä 200 euron ylimääräistä lapsilisää ensi kuussa, koska sen maksaa pienipalkkaiset sinkut. Meidän hyvätuloisten lapsilisät on vain ja ainoastaan sitä, että saadaan osa maksamistamme veroista takaisinpäin - mutta todellakin vain murto-osa.

Samaa tässä mietin, että me hyvätuloiset maksetaan niin paljon veroja, että on vähintäänkin kohtuullista, että saadaan kerran se ylimääräinen lapsilisä. Maksan pelkästään kuukausipalkasta pari tonnia veroja joka kuukausi ja saan sen 95€ lapsilisää takaisin. En oikeasti ymmärrä miksi meidän pitäisi olla vain antajapuolella. Ihan samalla tavalla ne kulut on meillä nousseet kuin muillakin.

Saat kyllä aika paljon muutakin takaisin. Mietitkö koskaan, miten paljon synnytys olisi maksanut ilman veroja? Entä koulunkäynti? Suurin osa pienempituloisistakin on antajapuolella ja saa vain lapsilisää.

Joo, esim. lapsen koulutuksen, teiden ylläpidon ja aurauksen, poliisit, palokunnan jne. Mitä muutkin paljon pienemmällä prosentilla veroja maksavat saavat. Monen bruttopalkka on sama kuin minun maksamat verot kuukaudessa. Pointtina se, että suomen verotuksella jotkut maksaa aina kaikesta enemmän kuin toiset. Siksi minusta on ihan tyhmää itkeä, että mekin saamme saman takaisin kuin muut.

Tuolla saadaan markkinatalouteen liikettä - BKT laskee laskemistaan kun inflaatio syö rahat. Köyhillä rahat menee välttämättömyyksiin. Kun summa jaetaan kaikille lapsiperheille, saadaan sillä kulutusta nousemaan. Välttämätöntä yhteiskunnan kannalta, jotta ei vajota taantumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä Joulumieli-keräyksessäkin ne 70 € lahjakortit jaetaan lapsiperheille.  Entä päivärahalla kituuttavat yksineläjät, joilla on vain yhden henkilön tulot, mutta asuminen ja ruoka maksaa siinä missä perheellisilläkin.

Teillä yksineläjillä jos kellä on sitten harhaiset ajatukset. Oletko oikeasti sitä mieltä että tarvitsette samankokoisen asunnon ja yhtä paljon ruokaa kuin joku lapsiperhe?

Tuo on ihan uskomatonta kuinka kehtaatte sekaantua ja valittaa vaikka ei olisi mitään käsitystä siitä millaista elämä perheenä tänä päivänä on ja kuinka paljon vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa lasten huolenpidolle.

Sullahan ne harhaiset käsitykst on. Ei kukaan ole sanonut paitsi sinä että yksinasuva vaatisi isoa asuntoa.

Etkö tiedä, että pienet asunnot eli yksiöt ovat suhteessa kalliimpia kuin esim kaksiot tai kolmiot? Et näköjään.

Väännetään rautalangasta: Yksinasuvan vuokra on nykyään helposti 800€ Helsingissä. 1000€ kaksio ja 1200€ kolmio.

Kun on kaksi maksajaa niin kaksion osuus per henkilä on 500 ja kolmiossa 600€. Siinä on eroa 300 ja 200 euroa yksinasuvan asumismenoihin. Mieti sitä. Pienipalkkaisella menee suhteessa paljon enemmän palastaan asumiseen kuin perheellisellä vaikka asuisi 20 neliön kopissa.

Ei lapsiperhe mahdu kaksioon ja kolmiokin on pitemmän päälle ahdas jos on enemmän kuin yksi lapsi. Vertautuu tosiaan siihen 20 neliön koppiin. Lisäksi lapsiperhe maksaa vesimaksun pääluvun mukaan, esim 50e/aikuinen vuokran päälle vs yksin asuvan 25e. Ja sähköäkin kuluu enemmän...

Lisäksi yksinasuva saa esim. vessan ja jääkaapin ihan omaan käyttöönsä, ja muutenkin saa olla kotonaan ihan omassa rauhassa. Mitään ei tarvitse koskaan jakaa eikä ole kuin omat sotkut siivottavana. Eikö sekin ole jo jonkinlaista ylellisyyttä? Moni yksinelävä osaakin arvostaa elinolojaan mutta sitten on myös näitä jotka näkevät itsensä joka tilanteessa jonain lapsiperheiden lyttäämänä uhrina. Pitäisi saada ihan kaikki mitä lapsiperheillä on, ja sitten tietysti vielä ne yksinasumisenkin edut.

Kuulostaa siltä, että olet tehnyt liikaa lapsia voimavaroihisi nähden, kun olet noin katkera. Minulle olisi luksusta, kun olisi ympärillä rakastava perhe ja lapsiperheen hälinää. Valitettavasti syöpä vei mahdollisuuden saada lapsia. Monet lapsiperheet vain valittavat elämän kauheutta, mutta juuri perhe-elämä on se, mitä moni lapseton kaipaa.

No kuulostaa ja kuulostaa, siinähän spekuloit. En valittanut kommentissani lapsiperhe-elämän kauheutta. Miksi valittaisin, kun itselleni tämä on mieluinen valinta. Mutta tätä keskustelua lukiessa todella vahvistuu käsitys siitä kuinka sokeita jotkut lapsettomat on niille elämänsä hyville puolille ja kuinka vähän ymmärrystä heillä on lapsiperheidenkään elämästä.

Olen pahoillani ettet sinä saanut sitä mitä toivoit. Lapsettomana et kuitenkaan täysin voi tietää, millaista elämäsi perheellisenä olisi ollut, joten ei kannata viisastella ja väheksyä muita. Perheelliset taas tietää millaista elämä lapsettomana on. Monelle lapsettomuus ja sinkkuna eläminen on myös ihan oma valinta, ja etenkin niissä tapauksissa on outoa jos kyseinen henkilö kuitenkin kadehtii lapsiperheitä.

Et tiedä lapsettoman elämästä mitään. On eri asia olla nuorena sinkku ja lapseton. Suurimmalla osalla on tuollainen elämänvaihe. On kuitenkin eri asia jäädä vastentahtoisesti lapsettomaksi. Et voi tietää, mitä muilla ihmisillä on elämässään. Jos sinusta on luksusta olla joskus yksin, niin aina yksin olevalle se voi olla surullista ja ahdistavaa. Ei se ole mitään luksusta, jos olisi toivonut mieluummin oman perheen.

Tässähän oli alunperin kyse eri asumismuodoista ja niihin liittyvistä kuluista eikä siitä miltä tahaton lapsettomuus tuntuu. Se alkaa olla jo ihan eri aihe, ehkä voit aloittaa siitä ihan oman keskustelun? Tässä on vertailtu sinkkujen ja perheellisten menoja, kun joku sinkku valitti siitä kun joutuu yksin kaiken maksamaan. Ehkä ilmaisin itseäni huonosti, mutta pointtina oli se, että perheellisistä iso osa on joskus eläneet itsekseen ja osaa arvioida niitä yksinelämisen kustannuksia. Totta kai siitä joutuu maksamaan enemmän, jos vaikka sen jääkaapin saa ihan omaan käyttöönsä. Siitä ei ole edes kyse, että onko se yksityisjääkaappi kiva vai kurja juttu. Moni osaa arvostaa tuollaisia asioita, mutta ymmärrän tietysti ettei tunnu mukavalta jos sen jääkaapin mielummin jakaisi jonkun kanssa. Jos yksinasuminen kuitenkin on ihan oma valinta, kuten monilla on, niin minusta on typerää valittaa sen kalleudesta. Yleensä elämäänsä voi ainakin jonkin verran vaikuttaa ja kannattaakin miettiä että mitä itse voisi tehdä, sen sijaan että kadehtii muita.

Lapset ovat yhteiskunnalle hirveän tärkeitä, ihan välttämättömiä tulevaisuuden kannalta. Se että joku ei toiveistaan huolimatta saa lapsia on tietysti surullista, mutta ei se mitenkään vähennä vanhempien tekemän työn arvoa. On ihan inhimillistä kaivata joskus myös omaa rauhaa. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa tai vaikuta siihen että ansaitseeko kyseinen perhe lapsilisänsä. Kuten sanoin jo niin sinäkään et voi tietää että millainen vanhempi sinusta olisi tullut jos olisit saanut lapsia.

En ole väittänyt, etteikö vanhemmat saisi kaivata omaa aikaa. Yritän vain sanoa, että ihan samalla tavalla aina yksin oleva voi kaivata perhettä ympärilleen. Tahattomasti lapsettomalle ei ole luksusta olla aina yksin. Yksin asumisessa on toki puolensa, mutta on yhtä lailla inhimillistä kaivata perhettä. Et voi tietää, miten se kadehtimasi omasta rauhasta nauttiva sinkku kokee sisällään.

En ala pohtimaan täällä, minkälainen vanhempi olisin ollut. Toivottavasti en ainakaan sellainen, joka kirjoittaa vauvapalstalla, että sinkut pitäisi jättää kuolemaan syöpään ja ohjata ne rahat mieluummin lapsiperheille (kuten joku kirjoitti ylempänä).

En kadehdi yksinasuvia, vaikka näen heidänkin elämässään hyviä puolia. Ei kai sitä voi pelkästään huononakaan asiana pitää, että sinkuilla on esim. enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet hakea ja tehdä töitä, huolehtia itsestään ja kodistaan, toipua rauhassa jos sairastuu? Sekin ettei mitään joudu jakamaan vaan kaikki on aina omassa käytössä nyt vain on materialistisesta näkökulmasta luksusta, ja sen vuoksi yksineläminen ihan syystä myös maksaa enemmän. Nämä on ihan faktoja eikä liity mihinkään kadehtimiseen. Nuo jääkaapit ja muut vastaavat tietysti on niitä ihan perusjuttuja jotka jokainen tarvitsee, ja kun kaikille ei yrityksestä huolimatta löydy puolisoa/kämppistä kuluja jakamaan niin tietysti se yksinasuvienkin asema pitäisi huomioida. Mutta jokaisella pitäisi kuitenkin olla myös jonkinlainen velvollisuus ainakin miettiä niitä vaihtoehtoja ennen kuin valittaa yksinasumisen kalleutta.

Sairastumisesta tiedän sen verran, ettei se ole sinkkunakaan luksusta. Sinkku vastaa kaikesta yksin. Kukaan ei auta silloinkaan, kun tarvisi apua. Koti on aina tyhjä, kukaan ei ole jakamassa arjen hetkiä. Työelämä onnistuu kyllä perheellisiltäkin ja sitä jopa tuetaan (esim. vanheimpainvapaat, oikeus osa-aikatyöhön). Yksinäinen jää paitsi kaikesta hyvästä, mitä lapset ja vanhemmuus tuovat elämään. Toki vastaavasti saa maitopurkin ihan ihkaomaksi eikä tarvi jakaa leipää muiden kanssa, mutta hintana on tyhjä koti. Ei kaikki sinkut matkustele maailmalla, vietä aikaa baareissa ja elä vapaata elämää. Sinkuissakin on köyhiä ja pienituloisia. Yksinasuva pienituloinen on väliinputoaja, joka jää kaikkien tukien ulkopuolelle.

Ei kukaan välttämättä auta perheellistäkään vaan myös sairaana saattaa joutua ne lapsensa hoitamaan ihan kuten aina muulloinkin, eikä aikaa jää lepäämiseen. Selvästi et ymmärrä/halua ymmärtää sitäkään miten paljon vanhemmuus vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä töitä, joten siitä en edes aloita. Ja miten niin pienituloinen yksinasuva on muka väliinputoaja ja jää kaikkien tukien ulkopuolelle? Tuokaan väite ei perustu yhtään mihinkään.

Kaikilla työkavereillani on lapsia (myös pomoilla) ja jokainen tuntemani vanhempi on töissäkäyvä eli ei vanhemmuus ole kaikille esteenä. Yhdellä tutullani on hyvin menestyvä firma - ja lapsia. En tosiaan ymmärrä, miksi vanhemmuus on este työnteolle. Tietenkään muutto toiselle paikkakunnalle ei ole helppoa, mutta ei se ole kaikille perheettömillekään mahdollista.

Yksinasuva pienituloinen jää tukien ulkopuolelle monessakin asiassa. Esimerkiksi juuri ja juuri köyhyysrajan ylittävällä yksinasuvalla ei ole välttämättä mahdollisuutta saada asumistukea.

Työkaverisi, okei, ja yhdellä tutulla jopa firma. Varmaan itsekin ymmärrät että tuo on aika pieni otanta eikä vielä kerro kokonaistilanteesta oikein mitään.

Tuista vielä että siksihän niissä on määritelty ne rajat, ettei niitä ihan jokaisen kuulukaan saada. Johonkin se raja täytyy laittaa ja tietysti on ikävää jos joku sen takia kokee itsensä väliinputoajaksi. Jos rajoja nostettaisiinkin niin aina löytyy se seuraava tyyppi jonka tulot on vähän yli ja taas tuntuu epäreilulta. Ihan samoin näitä kuitenkin lasketaan lapsiperheidenkin kohdalla, ja pienituloinen lapsiperhe todennäköisesti on tiukemmilla kuin pienituloinen yksinelävä.

Kerro toki meille tyhmemmille, miten vanhemmuus estää hakemasta tai tekemästä töitä.

Minä kirjoitin tuossa aikaisemmin esimerkkinä tekemäni osa-aikatyön. Sain palkkaa bruttona 900 euroa, mutta en ollut oikeutettu esimerkiksi asumistukeen. Koen olevani tässä tilanteessa väliinputoaja. Tuosta kun vähentää verot ja vuokran, ei yksineläjänkään elo ole luksusta.

Jos et muka 900e/kk bruttotulolla ole oikeutettu asumistukeen niin vaihtoehtoja on tasan 2. Joko sulla on vuokra/asumiskustannus 0 euroa kuukaudessa tai varallisuutta.

Ei varallisuutta (jos parin tonnin säästöjä ei lasketa) ja vuokra on 530. Tällainen päätös tuli Kelalta.

No sitten saat varmasti soviteltua päivärahaa, jos kerran teet osa-aikatyötä. Jos et sitäkään, olet oikeutettu toimeentulotukeen.

Ei olisi sunkaan ap kannattanut nalkuttaa sille miehelle tai valita päin persettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä Joulumieli-keräyksessäkin ne 70 € lahjakortit jaetaan lapsiperheille.  Entä päivärahalla kituuttavat yksineläjät, joilla on vain yhden henkilön tulot, mutta asuminen ja ruoka maksaa siinä missä perheellisilläkin.

Teillä yksineläjillä jos kellä on sitten harhaiset ajatukset. Oletko oikeasti sitä mieltä että tarvitsette samankokoisen asunnon ja yhtä paljon ruokaa kuin joku lapsiperhe?

Tuo on ihan uskomatonta kuinka kehtaatte sekaantua ja valittaa vaikka ei olisi mitään käsitystä siitä millaista elämä perheenä tänä päivänä on ja kuinka paljon vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa lasten huolenpidolle.

Sullahan ne harhaiset käsitykst on. Ei kukaan ole sanonut paitsi sinä että yksinasuva vaatisi isoa asuntoa.

Etkö tiedä, että pienet asunnot eli yksiöt ovat suhteessa kalliimpia kuin esim kaksiot tai kolmiot? Et näköjään.

Väännetään rautalangasta: Yksinasuvan vuokra on nykyään helposti 800€ Helsingissä. 1000€ kaksio ja 1200€ kolmio.

Kun on kaksi maksajaa niin kaksion osuus per henkilä on 500 ja kolmiossa 600€. Siinä on eroa 300 ja 200 euroa yksinasuvan asumismenoihin. Mieti sitä. Pienipalkkaisella menee suhteessa paljon enemmän palastaan asumiseen kuin perheellisellä vaikka asuisi 20 neliön kopissa.

Ei lapsiperhe mahdu kaksioon ja kolmiokin on pitemmän päälle ahdas jos on enemmän kuin yksi lapsi. Vertautuu tosiaan siihen 20 neliön koppiin. Lisäksi lapsiperhe maksaa vesimaksun pääluvun mukaan, esim 50e/aikuinen vuokran päälle vs yksin asuvan 25e. Ja sähköäkin kuluu enemmän...

Lisäksi yksinasuva saa esim. vessan ja jääkaapin ihan omaan käyttöönsä, ja muutenkin saa olla kotonaan ihan omassa rauhassa. Mitään ei tarvitse koskaan jakaa eikä ole kuin omat sotkut siivottavana. Eikö sekin ole jo jonkinlaista ylellisyyttä? Moni yksinelävä osaakin arvostaa elinolojaan mutta sitten on myös näitä jotka näkevät itsensä joka tilanteessa jonain lapsiperheiden lyttäämänä uhrina. Pitäisi saada ihan kaikki mitä lapsiperheillä on, ja sitten tietysti vielä ne yksinasumisenkin edut.

Kuulostaa siltä, että olet tehnyt liikaa lapsia voimavaroihisi nähden, kun olet noin katkera. Minulle olisi luksusta, kun olisi ympärillä rakastava perhe ja lapsiperheen hälinää. Valitettavasti syöpä vei mahdollisuuden saada lapsia. Monet lapsiperheet vain valittavat elämän kauheutta, mutta juuri perhe-elämä on se, mitä moni lapseton kaipaa.

No kuulostaa ja kuulostaa, siinähän spekuloit. En valittanut kommentissani lapsiperhe-elämän kauheutta. Miksi valittaisin, kun itselleni tämä on mieluinen valinta. Mutta tätä keskustelua lukiessa todella vahvistuu käsitys siitä kuinka sokeita jotkut lapsettomat on niille elämänsä hyville puolille ja kuinka vähän ymmärrystä heillä on lapsiperheidenkään elämästä.

Olen pahoillani ettet sinä saanut sitä mitä toivoit. Lapsettomana et kuitenkaan täysin voi tietää, millaista elämäsi perheellisenä olisi ollut, joten ei kannata viisastella ja väheksyä muita. Perheelliset taas tietää millaista elämä lapsettomana on. Monelle lapsettomuus ja sinkkuna eläminen on myös ihan oma valinta, ja etenkin niissä tapauksissa on outoa jos kyseinen henkilö kuitenkin kadehtii lapsiperheitä.

Et tiedä lapsettoman elämästä mitään. On eri asia olla nuorena sinkku ja lapseton. Suurimmalla osalla on tuollainen elämänvaihe. On kuitenkin eri asia jäädä vastentahtoisesti lapsettomaksi. Et voi tietää, mitä muilla ihmisillä on elämässään. Jos sinusta on luksusta olla joskus yksin, niin aina yksin olevalle se voi olla surullista ja ahdistavaa. Ei se ole mitään luksusta, jos olisi toivonut mieluummin oman perheen.

Tässähän oli alunperin kyse eri asumismuodoista ja niihin liittyvistä kuluista eikä siitä miltä tahaton lapsettomuus tuntuu. Se alkaa olla jo ihan eri aihe, ehkä voit aloittaa siitä ihan oman keskustelun? Tässä on vertailtu sinkkujen ja perheellisten menoja, kun joku sinkku valitti siitä kun joutuu yksin kaiken maksamaan. Ehkä ilmaisin itseäni huonosti, mutta pointtina oli se, että perheellisistä iso osa on joskus eläneet itsekseen ja osaa arvioida niitä yksinelämisen kustannuksia. Totta kai siitä joutuu maksamaan enemmän, jos vaikka sen jääkaapin saa ihan omaan käyttöönsä. Siitä ei ole edes kyse, että onko se yksityisjääkaappi kiva vai kurja juttu. Moni osaa arvostaa tuollaisia asioita, mutta ymmärrän tietysti ettei tunnu mukavalta jos sen jääkaapin mielummin jakaisi jonkun kanssa. Jos yksinasuminen kuitenkin on ihan oma valinta, kuten monilla on, niin minusta on typerää valittaa sen kalleudesta. Yleensä elämäänsä voi ainakin jonkin verran vaikuttaa ja kannattaakin miettiä että mitä itse voisi tehdä, sen sijaan että kadehtii muita.

Lapset ovat yhteiskunnalle hirveän tärkeitä, ihan välttämättömiä tulevaisuuden kannalta. Se että joku ei toiveistaan huolimatta saa lapsia on tietysti surullista, mutta ei se mitenkään vähennä vanhempien tekemän työn arvoa. On ihan inhimillistä kaivata joskus myös omaa rauhaa. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa tai vaikuta siihen että ansaitseeko kyseinen perhe lapsilisänsä. Kuten sanoin jo niin sinäkään et voi tietää että millainen vanhempi sinusta olisi tullut jos olisit saanut lapsia.

En ole väittänyt, etteikö vanhemmat saisi kaivata omaa aikaa. Yritän vain sanoa, että ihan samalla tavalla aina yksin oleva voi kaivata perhettä ympärilleen. Tahattomasti lapsettomalle ei ole luksusta olla aina yksin. Yksin asumisessa on toki puolensa, mutta on yhtä lailla inhimillistä kaivata perhettä. Et voi tietää, miten se kadehtimasi omasta rauhasta nauttiva sinkku kokee sisällään.

En ala pohtimaan täällä, minkälainen vanhempi olisin ollut. Toivottavasti en ainakaan sellainen, joka kirjoittaa vauvapalstalla, että sinkut pitäisi jättää kuolemaan syöpään ja ohjata ne rahat mieluummin lapsiperheille (kuten joku kirjoitti ylempänä).

En kadehdi yksinasuvia, vaikka näen heidänkin elämässään hyviä puolia. Ei kai sitä voi pelkästään huononakaan asiana pitää, että sinkuilla on esim. enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet hakea ja tehdä töitä, huolehtia itsestään ja kodistaan, toipua rauhassa jos sairastuu? Sekin ettei mitään joudu jakamaan vaan kaikki on aina omassa käytössä nyt vain on materialistisesta näkökulmasta luksusta, ja sen vuoksi yksineläminen ihan syystä myös maksaa enemmän. Nämä on ihan faktoja eikä liity mihinkään kadehtimiseen. Nuo jääkaapit ja muut vastaavat tietysti on niitä ihan perusjuttuja jotka jokainen tarvitsee, ja kun kaikille ei yrityksestä huolimatta löydy puolisoa/kämppistä kuluja jakamaan niin tietysti se yksinasuvienkin asema pitäisi huomioida. Mutta jokaisella pitäisi kuitenkin olla myös jonkinlainen velvollisuus ainakin miettiä niitä vaihtoehtoja ennen kuin valittaa yksinasumisen kalleutta.

Sairastumisesta tiedän sen verran, ettei se ole sinkkunakaan luksusta. Sinkku vastaa kaikesta yksin. Kukaan ei auta silloinkaan, kun tarvisi apua. Koti on aina tyhjä, kukaan ei ole jakamassa arjen hetkiä. Työelämä onnistuu kyllä perheellisiltäkin ja sitä jopa tuetaan (esim. vanheimpainvapaat, oikeus osa-aikatyöhön). Yksinäinen jää paitsi kaikesta hyvästä, mitä lapset ja vanhemmuus tuovat elämään. Toki vastaavasti saa maitopurkin ihan ihkaomaksi eikä tarvi jakaa leipää muiden kanssa, mutta hintana on tyhjä koti. Ei kaikki sinkut matkustele maailmalla, vietä aikaa baareissa ja elä vapaata elämää. Sinkuissakin on köyhiä ja pienituloisia. Yksinasuva pienituloinen on väliinputoaja, joka jää kaikkien tukien ulkopuolelle.

Ei kukaan välttämättä auta perheellistäkään vaan myös sairaana saattaa joutua ne lapsensa hoitamaan ihan kuten aina muulloinkin, eikä aikaa jää lepäämiseen. Selvästi et ymmärrä/halua ymmärtää sitäkään miten paljon vanhemmuus vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä töitä, joten siitä en edes aloita. Ja miten niin pienituloinen yksinasuva on muka väliinputoaja ja jää kaikkien tukien ulkopuolelle? Tuokaan väite ei perustu yhtään mihinkään.

Kaikilla työkavereillani on lapsia (myös pomoilla) ja jokainen tuntemani vanhempi on töissäkäyvä eli ei vanhemmuus ole kaikille esteenä. Yhdellä tutullani on hyvin menestyvä firma - ja lapsia. En tosiaan ymmärrä, miksi vanhemmuus on este työnteolle. Tietenkään muutto toiselle paikkakunnalle ei ole helppoa, mutta ei se ole kaikille perheettömillekään mahdollista.

Yksinasuva pienituloinen jää tukien ulkopuolelle monessakin asiassa. Esimerkiksi juuri ja juuri köyhyysrajan ylittävällä yksinasuvalla ei ole välttämättä mahdollisuutta saada asumistukea.

Työkaverisi, okei, ja yhdellä tutulla jopa firma. Varmaan itsekin ymmärrät että tuo on aika pieni otanta eikä vielä kerro kokonaistilanteesta oikein mitään.

Tuista vielä että siksihän niissä on määritelty ne rajat, ettei niitä ihan jokaisen kuulukaan saada. Johonkin se raja täytyy laittaa ja tietysti on ikävää jos joku sen takia kokee itsensä väliinputoajaksi. Jos rajoja nostettaisiinkin niin aina löytyy se seuraava tyyppi jonka tulot on vähän yli ja taas tuntuu epäreilulta. Ihan samoin näitä kuitenkin lasketaan lapsiperheidenkin kohdalla, ja pienituloinen lapsiperhe todennäköisesti on tiukemmilla kuin pienituloinen yksinelävä.

Kerro toki meille tyhmemmille, miten vanhemmuus estää hakemasta tai tekemästä töitä.

Minä kirjoitin tuossa aikaisemmin esimerkkinä tekemäni osa-aikatyön. Sain palkkaa bruttona 900 euroa, mutta en ollut oikeutettu esimerkiksi asumistukeen. Koen olevani tässä tilanteessa väliinputoaja. Tuosta kun vähentää verot ja vuokran, ei yksineläjänkään elo ole luksusta.

Jos et muka 900e/kk bruttotulolla ole oikeutettu asumistukeen niin vaihtoehtoja on tasan 2. Joko sulla on vuokra/asumiskustannus 0 euroa kuukaudessa tai varallisuutta.

Ei varallisuutta (jos parin tonnin säästöjä ei lasketa) ja vuokra on 530. Tällainen päätös tuli Kelalta.

No sitten saat varmasti soviteltua päivärahaa, jos kerran teet osa-aikatyötä. Jos et sitäkään, olet oikeutettu toimeentulotukeen.

Saan soviteltua päivärahaa n. 200 euroa. Ei sekään paljon ole. En saa toimeentulotukea säästöjeni takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä Joulumieli-keräyksessäkin ne 70 € lahjakortit jaetaan lapsiperheille.  Entä päivärahalla kituuttavat yksineläjät, joilla on vain yhden henkilön tulot, mutta asuminen ja ruoka maksaa siinä missä perheellisilläkin.

Teillä yksineläjillä jos kellä on sitten harhaiset ajatukset. Oletko oikeasti sitä mieltä että tarvitsette samankokoisen asunnon ja yhtä paljon ruokaa kuin joku lapsiperhe?

Tuo on ihan uskomatonta kuinka kehtaatte sekaantua ja valittaa vaikka ei olisi mitään käsitystä siitä millaista elämä perheenä tänä päivänä on ja kuinka paljon vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa lasten huolenpidolle.

Sullahan ne harhaiset käsitykst on. Ei kukaan ole sanonut paitsi sinä että yksinasuva vaatisi isoa asuntoa.

Etkö tiedä, että pienet asunnot eli yksiöt ovat suhteessa kalliimpia kuin esim kaksiot tai kolmiot? Et näköjään.

Väännetään rautalangasta: Yksinasuvan vuokra on nykyään helposti 800€ Helsingissä. 1000€ kaksio ja 1200€ kolmio.

Kun on kaksi maksajaa niin kaksion osuus per henkilä on 500 ja kolmiossa 600€. Siinä on eroa 300 ja 200 euroa yksinasuvan asumismenoihin. Mieti sitä. Pienipalkkaisella menee suhteessa paljon enemmän palastaan asumiseen kuin perheellisellä vaikka asuisi 20 neliön kopissa.

Ei lapsiperhe mahdu kaksioon ja kolmiokin on pitemmän päälle ahdas jos on enemmän kuin yksi lapsi. Vertautuu tosiaan siihen 20 neliön koppiin. Lisäksi lapsiperhe maksaa vesimaksun pääluvun mukaan, esim 50e/aikuinen vuokran päälle vs yksin asuvan 25e. Ja sähköäkin kuluu enemmän...

Lisäksi yksinasuva saa esim. vessan ja jääkaapin ihan omaan käyttöönsä, ja muutenkin saa olla kotonaan ihan omassa rauhassa. Mitään ei tarvitse koskaan jakaa eikä ole kuin omat sotkut siivottavana. Eikö sekin ole jo jonkinlaista ylellisyyttä? Moni yksinelävä osaakin arvostaa elinolojaan mutta sitten on myös näitä jotka näkevät itsensä joka tilanteessa jonain lapsiperheiden lyttäämänä uhrina. Pitäisi saada ihan kaikki mitä lapsiperheillä on, ja sitten tietysti vielä ne yksinasumisenkin edut.

Kuulostaa siltä, että olet tehnyt liikaa lapsia voimavaroihisi nähden, kun olet noin katkera. Minulle olisi luksusta, kun olisi ympärillä rakastava perhe ja lapsiperheen hälinää. Valitettavasti syöpä vei mahdollisuuden saada lapsia. Monet lapsiperheet vain valittavat elämän kauheutta, mutta juuri perhe-elämä on se, mitä moni lapseton kaipaa.

No kuulostaa ja kuulostaa, siinähän spekuloit. En valittanut kommentissani lapsiperhe-elämän kauheutta. Miksi valittaisin, kun itselleni tämä on mieluinen valinta. Mutta tätä keskustelua lukiessa todella vahvistuu käsitys siitä kuinka sokeita jotkut lapsettomat on niille elämänsä hyville puolille ja kuinka vähän ymmärrystä heillä on lapsiperheidenkään elämästä.

Olen pahoillani ettet sinä saanut sitä mitä toivoit. Lapsettomana et kuitenkaan täysin voi tietää, millaista elämäsi perheellisenä olisi ollut, joten ei kannata viisastella ja väheksyä muita. Perheelliset taas tietää millaista elämä lapsettomana on. Monelle lapsettomuus ja sinkkuna eläminen on myös ihan oma valinta, ja etenkin niissä tapauksissa on outoa jos kyseinen henkilö kuitenkin kadehtii lapsiperheitä.

Et tiedä lapsettoman elämästä mitään. On eri asia olla nuorena sinkku ja lapseton. Suurimmalla osalla on tuollainen elämänvaihe. On kuitenkin eri asia jäädä vastentahtoisesti lapsettomaksi. Et voi tietää, mitä muilla ihmisillä on elämässään. Jos sinusta on luksusta olla joskus yksin, niin aina yksin olevalle se voi olla surullista ja ahdistavaa. Ei se ole mitään luksusta, jos olisi toivonut mieluummin oman perheen.

Tässähän oli alunperin kyse eri asumismuodoista ja niihin liittyvistä kuluista eikä siitä miltä tahaton lapsettomuus tuntuu. Se alkaa olla jo ihan eri aihe, ehkä voit aloittaa siitä ihan oman keskustelun? Tässä on vertailtu sinkkujen ja perheellisten menoja, kun joku sinkku valitti siitä kun joutuu yksin kaiken maksamaan. Ehkä ilmaisin itseäni huonosti, mutta pointtina oli se, että perheellisistä iso osa on joskus eläneet itsekseen ja osaa arvioida niitä yksinelämisen kustannuksia. Totta kai siitä joutuu maksamaan enemmän, jos vaikka sen jääkaapin saa ihan omaan käyttöönsä. Siitä ei ole edes kyse, että onko se yksityisjääkaappi kiva vai kurja juttu. Moni osaa arvostaa tuollaisia asioita, mutta ymmärrän tietysti ettei tunnu mukavalta jos sen jääkaapin mielummin jakaisi jonkun kanssa. Jos yksinasuminen kuitenkin on ihan oma valinta, kuten monilla on, niin minusta on typerää valittaa sen kalleudesta. Yleensä elämäänsä voi ainakin jonkin verran vaikuttaa ja kannattaakin miettiä että mitä itse voisi tehdä, sen sijaan että kadehtii muita.

Lapset ovat yhteiskunnalle hirveän tärkeitä, ihan välttämättömiä tulevaisuuden kannalta. Se että joku ei toiveistaan huolimatta saa lapsia on tietysti surullista, mutta ei se mitenkään vähennä vanhempien tekemän työn arvoa. On ihan inhimillistä kaivata joskus myös omaa rauhaa. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa tai vaikuta siihen että ansaitseeko kyseinen perhe lapsilisänsä. Kuten sanoin jo niin sinäkään et voi tietää että millainen vanhempi sinusta olisi tullut jos olisit saanut lapsia.

En ole väittänyt, etteikö vanhemmat saisi kaivata omaa aikaa. Yritän vain sanoa, että ihan samalla tavalla aina yksin oleva voi kaivata perhettä ympärilleen. Tahattomasti lapsettomalle ei ole luksusta olla aina yksin. Yksin asumisessa on toki puolensa, mutta on yhtä lailla inhimillistä kaivata perhettä. Et voi tietää, miten se kadehtimasi omasta rauhasta nauttiva sinkku kokee sisällään.

En ala pohtimaan täällä, minkälainen vanhempi olisin ollut. Toivottavasti en ainakaan sellainen, joka kirjoittaa vauvapalstalla, että sinkut pitäisi jättää kuolemaan syöpään ja ohjata ne rahat mieluummin lapsiperheille (kuten joku kirjoitti ylempänä).

En kadehdi yksinasuvia, vaikka näen heidänkin elämässään hyviä puolia. Ei kai sitä voi pelkästään huononakaan asiana pitää, että sinkuilla on esim. enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet hakea ja tehdä töitä, huolehtia itsestään ja kodistaan, toipua rauhassa jos sairastuu? Sekin ettei mitään joudu jakamaan vaan kaikki on aina omassa käytössä nyt vain on materialistisesta näkökulmasta luksusta, ja sen vuoksi yksineläminen ihan syystä myös maksaa enemmän. Nämä on ihan faktoja eikä liity mihinkään kadehtimiseen. Nuo jääkaapit ja muut vastaavat tietysti on niitä ihan perusjuttuja jotka jokainen tarvitsee, ja kun kaikille ei yrityksestä huolimatta löydy puolisoa/kämppistä kuluja jakamaan niin tietysti se yksinasuvienkin asema pitäisi huomioida. Mutta jokaisella pitäisi kuitenkin olla myös jonkinlainen velvollisuus ainakin miettiä niitä vaihtoehtoja ennen kuin valittaa yksinasumisen kalleutta.

Sairastumisesta tiedän sen verran, ettei se ole sinkkunakaan luksusta. Sinkku vastaa kaikesta yksin. Kukaan ei auta silloinkaan, kun tarvisi apua. Koti on aina tyhjä, kukaan ei ole jakamassa arjen hetkiä. Työelämä onnistuu kyllä perheellisiltäkin ja sitä jopa tuetaan (esim. vanheimpainvapaat, oikeus osa-aikatyöhön). Yksinäinen jää paitsi kaikesta hyvästä, mitä lapset ja vanhemmuus tuovat elämään. Toki vastaavasti saa maitopurkin ihan ihkaomaksi eikä tarvi jakaa leipää muiden kanssa, mutta hintana on tyhjä koti. Ei kaikki sinkut matkustele maailmalla, vietä aikaa baareissa ja elä vapaata elämää. Sinkuissakin on köyhiä ja pienituloisia. Yksinasuva pienituloinen on väliinputoaja, joka jää kaikkien tukien ulkopuolelle.

Ei kukaan välttämättä auta perheellistäkään vaan myös sairaana saattaa joutua ne lapsensa hoitamaan ihan kuten aina muulloinkin, eikä aikaa jää lepäämiseen. Selvästi et ymmärrä/halua ymmärtää sitäkään miten paljon vanhemmuus vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä töitä, joten siitä en edes aloita. Ja miten niin pienituloinen yksinasuva on muka väliinputoaja ja jää kaikkien tukien ulkopuolelle? Tuokaan väite ei perustu yhtään mihinkään.

Kaikilla työkavereillani on lapsia (myös pomoilla) ja jokainen tuntemani vanhempi on töissäkäyvä eli ei vanhemmuus ole kaikille esteenä. Yhdellä tutullani on hyvin menestyvä firma - ja lapsia. En tosiaan ymmärrä, miksi vanhemmuus on este työnteolle. Tietenkään muutto toiselle paikkakunnalle ei ole helppoa, mutta ei se ole kaikille perheettömillekään mahdollista.

Yksinasuva pienituloinen jää tukien ulkopuolelle monessakin asiassa. Esimerkiksi juuri ja juuri köyhyysrajan ylittävällä yksinasuvalla ei ole välttämättä mahdollisuutta saada asumistukea.

Työkaverisi, okei, ja yhdellä tutulla jopa firma. Varmaan itsekin ymmärrät että tuo on aika pieni otanta eikä vielä kerro kokonaistilanteesta oikein mitään.

Tuista vielä että siksihän niissä on määritelty ne rajat, ettei niitä ihan jokaisen kuulukaan saada. Johonkin se raja täytyy laittaa ja tietysti on ikävää jos joku sen takia kokee itsensä väliinputoajaksi. Jos rajoja nostettaisiinkin niin aina löytyy se seuraava tyyppi jonka tulot on vähän yli ja taas tuntuu epäreilulta. Ihan samoin näitä kuitenkin lasketaan lapsiperheidenkin kohdalla, ja pienituloinen lapsiperhe todennäköisesti on tiukemmilla kuin pienituloinen yksinelävä.

Kerro toki meille tyhmemmille, miten vanhemmuus estää hakemasta tai tekemästä töitä.

Minä kirjoitin tuossa aikaisemmin esimerkkinä tekemäni osa-aikatyön. Sain palkkaa bruttona 900 euroa, mutta en ollut oikeutettu esimerkiksi asumistukeen. Koen olevani tässä tilanteessa väliinputoaja. Tuosta kun vähentää verot ja vuokran, ei yksineläjänkään elo ole luksusta.

Jos et muka 900e/kk bruttotulolla ole oikeutettu asumistukeen niin vaihtoehtoja on tasan 2. Joko sulla on vuokra/asumiskustannus 0 euroa kuukaudessa tai varallisuutta.

Ei varallisuutta (jos parin tonnin säästöjä ei lasketa) ja vuokra on 530. Tällainen päätös tuli Kelalta.

No sitten saat varmasti soviteltua päivärahaa, jos kerran teet osa-aikatyötä. Jos et sitäkään, olet oikeutettu toimeentulotukeen.

Saan soviteltua päivärahaa n. 200 euroa. Ei sekään paljon ole. En saa toimeentulotukea säästöjeni takia.

Nosta säästöt käteiseksi, niin 2 kuukauden päästä olet oikeutettu toimeentulotukeen. Vaativat 2kk tiliotteen eli sitten pari kuukauden päästä ei enää mitään säästöjä näy missään tilitiedoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos maksan tilille tulleella lapsilisällä Hesarin laskun ja ostan luottokortilla samana päivänä lapsille vaatteita ja ruokaa, tuhlasinko tosiaan lapsilisät itseeni?

Voisin verrata erästä saappaaseen, mutta loukkaisi silloin saappaan kunniaa.

Jos maksat oman lehtilaskusi lapsilisällä niin kyllä, käytit sen itseesi. Oletko nyt itse saapas? Loukkaannuitko kun kuulit tämän?

Miten ihmeessä erottele tililleni tulleet rahat, mikä euro tiliotteessa on lapsilisää ja mikä palkkatuloa?

Jos maksan luottokortilla tai nostan rahaa automaatilla, miten määrittelen, minkä euron saan tililtäni?

Ensi kerralla kaupassa jaan laskun viiteen osaan, jos satut jonossa perääni, toivottavasti sinulla on pitkä pinna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä Joulumieli-keräyksessäkin ne 70 € lahjakortit jaetaan lapsiperheille.  Entä päivärahalla kituuttavat yksineläjät, joilla on vain yhden henkilön tulot, mutta asuminen ja ruoka maksaa siinä missä perheellisilläkin.

Teillä yksineläjillä jos kellä on sitten harhaiset ajatukset. Oletko oikeasti sitä mieltä että tarvitsette samankokoisen asunnon ja yhtä paljon ruokaa kuin joku lapsiperhe?

Tuo on ihan uskomatonta kuinka kehtaatte sekaantua ja valittaa vaikka ei olisi mitään käsitystä siitä millaista elämä perheenä tänä päivänä on ja kuinka paljon vaatimuksia yhteiskuntakin asettaa lasten huolenpidolle.

Sullahan ne harhaiset käsitykst on. Ei kukaan ole sanonut paitsi sinä että yksinasuva vaatisi isoa asuntoa.

Etkö tiedä, että pienet asunnot eli yksiöt ovat suhteessa kalliimpia kuin esim kaksiot tai kolmiot? Et näköjään.

Väännetään rautalangasta: Yksinasuvan vuokra on nykyään helposti 800€ Helsingissä. 1000€ kaksio ja 1200€ kolmio.

Kun on kaksi maksajaa niin kaksion osuus per henkilä on 500 ja kolmiossa 600€. Siinä on eroa 300 ja 200 euroa yksinasuvan asumismenoihin. Mieti sitä. Pienipalkkaisella menee suhteessa paljon enemmän palastaan asumiseen kuin perheellisellä vaikka asuisi 20 neliön kopissa.

Ei lapsiperhe mahdu kaksioon ja kolmiokin on pitemmän päälle ahdas jos on enemmän kuin yksi lapsi. Vertautuu tosiaan siihen 20 neliön koppiin. Lisäksi lapsiperhe maksaa vesimaksun pääluvun mukaan, esim 50e/aikuinen vuokran päälle vs yksin asuvan 25e. Ja sähköäkin kuluu enemmän...

Lisäksi yksinasuva saa esim. vessan ja jääkaapin ihan omaan käyttöönsä, ja muutenkin saa olla kotonaan ihan omassa rauhassa. Mitään ei tarvitse koskaan jakaa eikä ole kuin omat sotkut siivottavana. Eikö sekin ole jo jonkinlaista ylellisyyttä? Moni yksinelävä osaakin arvostaa elinolojaan mutta sitten on myös näitä jotka näkevät itsensä joka tilanteessa jonain lapsiperheiden lyttäämänä uhrina. Pitäisi saada ihan kaikki mitä lapsiperheillä on, ja sitten tietysti vielä ne yksinasumisenkin edut.

Kuulostaa siltä, että olet tehnyt liikaa lapsia voimavaroihisi nähden, kun olet noin katkera. Minulle olisi luksusta, kun olisi ympärillä rakastava perhe ja lapsiperheen hälinää. Valitettavasti syöpä vei mahdollisuuden saada lapsia. Monet lapsiperheet vain valittavat elämän kauheutta, mutta juuri perhe-elämä on se, mitä moni lapseton kaipaa.

No kuulostaa ja kuulostaa, siinähän spekuloit. En valittanut kommentissani lapsiperhe-elämän kauheutta. Miksi valittaisin, kun itselleni tämä on mieluinen valinta. Mutta tätä keskustelua lukiessa todella vahvistuu käsitys siitä kuinka sokeita jotkut lapsettomat on niille elämänsä hyville puolille ja kuinka vähän ymmärrystä heillä on lapsiperheidenkään elämästä.

Olen pahoillani ettet sinä saanut sitä mitä toivoit. Lapsettomana et kuitenkaan täysin voi tietää, millaista elämäsi perheellisenä olisi ollut, joten ei kannata viisastella ja väheksyä muita. Perheelliset taas tietää millaista elämä lapsettomana on. Monelle lapsettomuus ja sinkkuna eläminen on myös ihan oma valinta, ja etenkin niissä tapauksissa on outoa jos kyseinen henkilö kuitenkin kadehtii lapsiperheitä.

Et tiedä lapsettoman elämästä mitään. On eri asia olla nuorena sinkku ja lapseton. Suurimmalla osalla on tuollainen elämänvaihe. On kuitenkin eri asia jäädä vastentahtoisesti lapsettomaksi. Et voi tietää, mitä muilla ihmisillä on elämässään. Jos sinusta on luksusta olla joskus yksin, niin aina yksin olevalle se voi olla surullista ja ahdistavaa. Ei se ole mitään luksusta, jos olisi toivonut mieluummin oman perheen.

Tässähän oli alunperin kyse eri asumismuodoista ja niihin liittyvistä kuluista eikä siitä miltä tahaton lapsettomuus tuntuu. Se alkaa olla jo ihan eri aihe, ehkä voit aloittaa siitä ihan oman keskustelun? Tässä on vertailtu sinkkujen ja perheellisten menoja, kun joku sinkku valitti siitä kun joutuu yksin kaiken maksamaan. Ehkä ilmaisin itseäni huonosti, mutta pointtina oli se, että perheellisistä iso osa on joskus eläneet itsekseen ja osaa arvioida niitä yksinelämisen kustannuksia. Totta kai siitä joutuu maksamaan enemmän, jos vaikka sen jääkaapin saa ihan omaan käyttöönsä. Siitä ei ole edes kyse, että onko se yksityisjääkaappi kiva vai kurja juttu. Moni osaa arvostaa tuollaisia asioita, mutta ymmärrän tietysti ettei tunnu mukavalta jos sen jääkaapin mielummin jakaisi jonkun kanssa. Jos yksinasuminen kuitenkin on ihan oma valinta, kuten monilla on, niin minusta on typerää valittaa sen kalleudesta. Yleensä elämäänsä voi ainakin jonkin verran vaikuttaa ja kannattaakin miettiä että mitä itse voisi tehdä, sen sijaan että kadehtii muita.

Lapset ovat yhteiskunnalle hirveän tärkeitä, ihan välttämättömiä tulevaisuuden kannalta. Se että joku ei toiveistaan huolimatta saa lapsia on tietysti surullista, mutta ei se mitenkään vähennä vanhempien tekemän työn arvoa. On ihan inhimillistä kaivata joskus myös omaa rauhaa. Ei se tee kenestäkään huonoa vanhempaa tai vaikuta siihen että ansaitseeko kyseinen perhe lapsilisänsä. Kuten sanoin jo niin sinäkään et voi tietää että millainen vanhempi sinusta olisi tullut jos olisit saanut lapsia.

En ole väittänyt, etteikö vanhemmat saisi kaivata omaa aikaa. Yritän vain sanoa, että ihan samalla tavalla aina yksin oleva voi kaivata perhettä ympärilleen. Tahattomasti lapsettomalle ei ole luksusta olla aina yksin. Yksin asumisessa on toki puolensa, mutta on yhtä lailla inhimillistä kaivata perhettä. Et voi tietää, miten se kadehtimasi omasta rauhasta nauttiva sinkku kokee sisällään.

En ala pohtimaan täällä, minkälainen vanhempi olisin ollut. Toivottavasti en ainakaan sellainen, joka kirjoittaa vauvapalstalla, että sinkut pitäisi jättää kuolemaan syöpään ja ohjata ne rahat mieluummin lapsiperheille (kuten joku kirjoitti ylempänä).

En kadehdi yksinasuvia, vaikka näen heidänkin elämässään hyviä puolia. Ei kai sitä voi pelkästään huononakaan asiana pitää, että sinkuilla on esim. enemmän aikaa ja paremmat mahdollisuudet hakea ja tehdä töitä, huolehtia itsestään ja kodistaan, toipua rauhassa jos sairastuu? Sekin ettei mitään joudu jakamaan vaan kaikki on aina omassa käytössä nyt vain on materialistisesta näkökulmasta luksusta, ja sen vuoksi yksineläminen ihan syystä myös maksaa enemmän. Nämä on ihan faktoja eikä liity mihinkään kadehtimiseen. Nuo jääkaapit ja muut vastaavat tietysti on niitä ihan perusjuttuja jotka jokainen tarvitsee, ja kun kaikille ei yrityksestä huolimatta löydy puolisoa/kämppistä kuluja jakamaan niin tietysti se yksinasuvienkin asema pitäisi huomioida. Mutta jokaisella pitäisi kuitenkin olla myös jonkinlainen velvollisuus ainakin miettiä niitä vaihtoehtoja ennen kuin valittaa yksinasumisen kalleutta.

Sairastumisesta tiedän sen verran, ettei se ole sinkkunakaan luksusta. Sinkku vastaa kaikesta yksin. Kukaan ei auta silloinkaan, kun tarvisi apua. Koti on aina tyhjä, kukaan ei ole jakamassa arjen hetkiä. Työelämä onnistuu kyllä perheellisiltäkin ja sitä jopa tuetaan (esim. vanheimpainvapaat, oikeus osa-aikatyöhön). Yksinäinen jää paitsi kaikesta hyvästä, mitä lapset ja vanhemmuus tuovat elämään. Toki vastaavasti saa maitopurkin ihan ihkaomaksi eikä tarvi jakaa leipää muiden kanssa, mutta hintana on tyhjä koti. Ei kaikki sinkut matkustele maailmalla, vietä aikaa baareissa ja elä vapaata elämää. Sinkuissakin on köyhiä ja pienituloisia. Yksinasuva pienituloinen on väliinputoaja, joka jää kaikkien tukien ulkopuolelle.

Ei kukaan välttämättä auta perheellistäkään vaan myös sairaana saattaa joutua ne lapsensa hoitamaan ihan kuten aina muulloinkin, eikä aikaa jää lepäämiseen. Selvästi et ymmärrä/halua ymmärtää sitäkään miten paljon vanhemmuus vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä töitä, joten siitä en edes aloita. Ja miten niin pienituloinen yksinasuva on muka väliinputoaja ja jää kaikkien tukien ulkopuolelle? Tuokaan väite ei perustu yhtään mihinkään.

Kaikilla työkavereillani on lapsia (myös pomoilla) ja jokainen tuntemani vanhempi on töissäkäyvä eli ei vanhemmuus ole kaikille esteenä. Yhdellä tutullani on hyvin menestyvä firma - ja lapsia. En tosiaan ymmärrä, miksi vanhemmuus on este työnteolle. Tietenkään muutto toiselle paikkakunnalle ei ole helppoa, mutta ei se ole kaikille perheettömillekään mahdollista.

Yksinasuva pienituloinen jää tukien ulkopuolelle monessakin asiassa. Esimerkiksi juuri ja juuri köyhyysrajan ylittävällä yksinasuvalla ei ole välttämättä mahdollisuutta saada asumistukea.

Työkaverisi, okei, ja yhdellä tutulla jopa firma. Varmaan itsekin ymmärrät että tuo on aika pieni otanta eikä vielä kerro kokonaistilanteesta oikein mitään.

Tuista vielä että siksihän niissä on määritelty ne rajat, ettei niitä ihan jokaisen kuulukaan saada. Johonkin se raja täytyy laittaa ja tietysti on ikävää jos joku sen takia kokee itsensä väliinputoajaksi. Jos rajoja nostettaisiinkin niin aina löytyy se seuraava tyyppi jonka tulot on vähän yli ja taas tuntuu epäreilulta. Ihan samoin näitä kuitenkin lasketaan lapsiperheidenkin kohdalla, ja pienituloinen lapsiperhe todennäköisesti on tiukemmilla kuin pienituloinen yksinelävä.

Kerro toki meille tyhmemmille, miten vanhemmuus estää hakemasta tai tekemästä töitä.

Minä kirjoitin tuossa aikaisemmin esimerkkinä tekemäni osa-aikatyön. Sain palkkaa bruttona 900 euroa, mutta en ollut oikeutettu esimerkiksi asumistukeen. Koen olevani tässä tilanteessa väliinputoaja. Tuosta kun vähentää verot ja vuokran, ei yksineläjänkään elo ole luksusta.

Jos et muka 900e/kk bruttotulolla ole oikeutettu asumistukeen niin vaihtoehtoja on tasan 2. Joko sulla on vuokra/asumiskustannus 0 euroa kuukaudessa tai varallisuutta.

Ei varallisuutta (jos parin tonnin säästöjä ei lasketa) ja vuokra on 530. Tällainen päätös tuli Kelalta.

Mä olen eri, mutta tulot on mulla reilu 500€/kk, enkä todellakaan saa mitään muuta rahaa mistään. Kämpän menot on 900E/kk. Mutta koska asunto on minun ja mieheni yhteinen, niin katsotaan että mieheni tulee maksaa 100% asunnon kuluista.

Lisäksi minulla on sairauksieni takia jatkuvasti käyntejä poliklinikalla ja syön 8 lääkettä päivässä. Ja tuli jo selväksi, että lapseton ei saa valittaa, joten ei tarvitse kertoa sitä uudestaan. Että ei tässä tosiaan lapsettomanakaan elä mitään luksuselämää.