Miksi suurin osa ei enää usko nykypäivinä Jumalaan?

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni korkeasti koulutettu kuuluu kirkkoon/on uskovainen. Tämä liittynee hysteeriseen persoonaan, pelottaa erota perinteistä ja yhteisöstä.

Jokainen peruskoulun käynyt ja loogiseen ajatteluun kykenevä osaa summata historian, uskonnon, maantieteen, yhteiskuntaopin ja käyttäytymisen opit ja päätellä miksi meillä Suomessa on luterilainen kirkko. Globaalisti ihmisillä on ollut tarve hengellisyyteen erityisesti aikaa ennen koulutusta, kun on haluttu keksiä selityksiä luonnonilmiöille, sairauksille ja tunteille. Yhteisöllisyys on ollut myös tärkeää, pitää erottaa että meidän väki pitää sinistä sulkaa vasemman korvan takana ja viholliset punaista kiveä kaulassa. 

Itse olen korkeastikoulutettu henkilö, joka on julkaissut tutkimusta yliopistossa. Olen myös fundamentalisti uskovainen, eli pidän Raamattua täysin totena. Omalla kohdalla en allekirjoita tuota yhteisöstä eroamisen pelkoa. En ole lapsuudessani kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhteisöön siten, että olisin osallistunut siihen. Vanhempani kuuluivat toki kirkkoon ja itsekin siihen kuuluin, mutta se oli vain tavan vuoksi. Kirkossa emme käyneet ja Raamattua ei koskaan luettu kotona. Löysin uskon itse vasta aikuisiällä, kun olin ollut jo työelämässäkin mukana useita vuosia. Jumala kutsui ja päätin vastata kutsuun.

Koska Raamattu on sekalaisten miesten omasta päästään kokoama fiktiivinen kirjoituskokoelma.

Ahaa 

Ahaa 

Ahaa 

Ahaa 

Ahaa 

Ahaa 

Vierailija kirjoitti:

Eivät ehkä lyö rahoiksi, mutta saavat itselleen seurakunnasta heihin myötämielisesti suhtautuvia kavereita, positiivista huomiota ja lisäksi näitä hyväntekijöitä, jotka keräävät joka kuukausi heille rahaa, vaikka se raha olisi vaatimatonkin. Olisi paljon karumpaa olla sossun luukulla oleva, 12 vuotta vankilassa usean ihmisen tappamisesta istunut kaveri, joka ei saisi mitään normaalia työpaikkaa mistään ja tavalliset ihmiset varoisivat aiheestakin. Kun oikein sössii asiansa ja haluaa pysyä vankilasta poissa jatkossa, niin oikeasti tämä on niille se reitti, jolla pääsee pois: heille kannattaa ryhtyä uskovaiseksi ja täysin maallisista hyötysyistä.

Kyllä noita asioita tietysti saa seurakunnista. Mutta tuossakin on edellytyksenä, että on aidosti tehnyt parannuksen ja oikeasti uskoo Jeesukseen. Voin itse kertoa kokemuksesta, että se kyllä näkyy ihmisestä, jos hän ei ole aidosti tehnyt parannusta. Feikkiuskovainen ei yleensä pääse mukaan aidon kristillisen seurakunnan toimintaan, koska ei hänellä ole mitään yhteistä kenenkään kanssa siellä. Esimerkiksi omassa seurakunnassa keskustellaan aina Raamatusta. Jos joku ei ole lukenut Raamattua tai ymmärrä sitä, niin se tulee aika nopeasti ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Onpa kyllä todella armoton uskonto tällä yhdellä kommentoijalla: Siis ihminen ei huomaa "vastata kutsuun", joka tulee oikein 2 - 3 kertaa elämässä, ja niinpä sitten on ikuisesti kidutettu helvetissä siitä syystä. "Missasit kutsun, et jaksanut uskoa yliluonnolliseen, sori siitä."

Käsitit väärin. Ihminen kyllä huomaa sen kutsun. Synnintunto on niin voimakas ja ikävä kokemus. Siinä vihaa koko elettyä elämää, koska ymmärtää, että kaikki mitä on tehnyt, on ollut turhaa. Tällainen kokemus ei voi jäädä keneltäkään huomaamatta. Siksi Jumalan edessä ei voi kukaan selitellä, että en minä huomannut, kun kutsuit.

Vierailija kirjoitti:

Vääryydet, pahuus ja huono-osaisuus senkun leviää, missä viipyy -väitetysti- oikeudenmukaisen jumalan teot, joka korjaisi kaiken tämän paskan? Eipä ole näkynyt!

Jeesuksen ristinkuolema.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni korkeasti koulutettu kuuluu kirkkoon/on uskovainen. Tämä liittynee hysteeriseen persoonaan, pelottaa erota perinteistä ja yhteisöstä.

Jokainen peruskoulun käynyt ja loogiseen ajatteluun kykenevä osaa summata historian, uskonnon, maantieteen, yhteiskuntaopin ja käyttäytymisen opit ja päätellä miksi meillä Suomessa on luterilainen kirkko. Globaalisti ihmisillä on ollut tarve hengellisyyteen erityisesti aikaa ennen koulutusta, kun on haluttu keksiä selityksiä luonnonilmiöille, sairauksille ja tunteille. Yhteisöllisyys on ollut myös tärkeää, pitää erottaa että meidän väki pitää sinistä sulkaa vasemman korvan takana ja viholliset punaista kiveä kaulassa. 

Itse olen korkeastikoulutettu henkilö, joka on julkaissut tutkimusta yliopistossa. Olen myös fundamentalisti uskovainen, eli pidän Raamattua täysin totena. Omalla kohdalla en allekirjoita tuot

Jokin psykologinen tarve sinullakin on kuitenkin ollut siinä "kutsuun vastaamisessasi" taustalla. On sitten ollut yksinäisyys, masennus tai jokin turvallisuuden etsiminen tiukoista rajoista, jotka taas monista muista tuntuvat ajatuksenakin ahdistavilta.

Minulla on joitakin sukulaisia, jotka kääntyivät vanhoillislestadiolaisiksi keski-iässä, kun (onneksi) olivat jo kykenemättömiä tekemään lisää lapsia. Se heidän kääntymisensä tapahtui selvästikin näin ulkopuolelta katsottuna siksi, että he samaan aikaan luopuivat maataloudesta eli jäivät elämäntyöstään tyhjän päälle. Yhdeltä kuoli hänen hyvin uskovainen äitinsä. Paria käytiin kotona painostamassa oikein joukolla "synnintuntoon". 

Nämä ihmiset ovat sen jälkeen olleet ehdottomia lestadiolaisia eli jo useita vuosikymmeniä. Nyt vanhuksina saavat kyseisestä yhteisöstä itselleen tekemistä, vaikka toki ovatkin sitten jyrkempiä kuin ne, jotka ovat oikeasti joutuneet synnyttämään ja kasvattamaan tusinan lapsia yhteisöön kuulumisen ehtona. Heillä ei onnekseen ole siitä yhteisön varjopuolista mitään kokemusta henkilökohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Onpa kyllä todella armoton uskonto tällä yhdellä kommentoijalla: Siis ihminen ei huomaa "vastata kutsuun", joka tulee oikein 2 - 3 kertaa elämässä, ja niinpä sitten on ikuisesti kidutettu helvetissä siitä syystä. "Missasit kutsun, et jaksanut uskoa yliluonnolliseen, sori siitä."

Miksi ei huomaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät ehkä lyö rahoiksi, mutta saavat itselleen seurakunnasta heihin myötämielisesti suhtautuvia kavereita, positiivista huomiota ja lisäksi näitä hyväntekijöitä, jotka keräävät joka kuukausi heille rahaa, vaikka se raha olisi vaatimatonkin. Olisi paljon karumpaa olla sossun luukulla oleva, 12 vuotta vankilassa usean ihmisen tappamisesta istunut kaveri, joka ei saisi mitään normaalia työpaikkaa mistään ja tavalliset ihmiset varoisivat aiheestakin. Kun oikein sössii asiansa ja haluaa pysyä vankilasta poissa jatkossa, niin oikeasti tämä on niille se reitti, jolla pääsee pois: heille kannattaa ryhtyä uskovaiseksi ja täysin maallisista hyötysyistä.

Kyllä noita asioita tietysti saa seurakunnista. Mutta tuossakin on edellytyksenä, että on aidosti tehnyt parannuksen ja oikeasti uskoo Jeesukseen. Voin itse kertoa kokemuksesta, että se kyllä näkyy ihmisestä, jos hän ei ole aidost

Sitä voi kuvitella ihan mitä vain ihmisestä, kun haluaa uskoa, että hän on aidosti tehnyt parannuksen jne. Sehän tässä vaihtotaloudessa on kaupan: Nämä elinkautisvangit vahvistavat yhteisön kilttien uskisten uskoa vakuuttelemalla, että he ovat pahoista teoistaan luopuneet jumalan voimasta. Ne yhteisöön aina kuuluneet kiltit seurakuntalaiset palkitsevat heidät ihailulla ja (vaatimattomallakin) taloudellisella tuella, joka tarkoittaa sitä, ettei heidän ole pakko enää ryöstömurhata tullakseen toimeen. Koska mitään normaalia työpaikkaa nämä ihmiset eivät enää saisi.

Vierailija kirjoitti:

Yksi vastaus on hyvinvointi. Suomessa saa lähikaupasta loputtomiin kaikenlaista ja Kelastakin saa rahaa vastikkeettomasti. Kun elämä on näin helppoa, niin ei silloin ketään kiinnosta Jumalaa rukoilla. Sen sijaan ihmisten kaikki keskittyminen menee mahdollisimman suuren nautinnon hakemiseen. Toista oli sotien aikana, kun suomalaiset ymmärsi, että yhteiskunta saattaa oikeasti romahtaa hetkenä minä hyvänsä. Silloin moni kääntyi Jumalan puoleen presidenttiä myöten. Ja todistettavasti se auttoi, koska Suomi oli ainoa hävinnyt osapuoli Euroopassa, jota ei miehitetty.

Ei auttanut. Onneksi jotkut tekivätkin jotain eivätkä olleet kontusillaan kädet ristissä. Väitteesi on ihan höperö ja täysin läpitunkevan uskonnollisen harhaisuuden värittämä.

En ole koskaan uskonut. Mitä väliä?

N55

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kas kun vaikkapa kristinusko perustuu raamattuun ja kyseinen perusdokumentti vilisemällä vilisee virheitä ja sisäisiä ristiriitaisuuksia.

Aikana jolloin raamattu oli kirjoitetu latinaksi ja niitä ei riittänyt joka kaupunkiin tieto kyseisen teoksen puutteista ja heikkouksista ei luonnollisesti levinnyt laajojen kansanosien tietoisuuteen.

Mainitse yksi esimerkki tällaisesta virheestä tai sisäisestä ristiriidasta. Mikäli et mainitse, niin kommenttisi koostuu pelkistä tyhjistä toteamuksista.

Sinähän se väität raamatun olevan totta. Todista väitteesi.

Vierailija kirjoitti:

Koska Raamattu on sekalaisten miesten omasta päästään kokoama fiktiivinen kirjoituskokoelma.

Sorry, mutta olet väärässä. Esim. Uusi testamentti on puhtaana historiallisena dokumenttina erittäin luotettava. Tämä voidaan todentaa monella tapaa, mutta myös vastaavan ajan ei-kristillisestä tai antikristillisestä historiankirjoituksesta. Väitteelläsi ei yksinkertaisesti ole minkäänlaista totuuspohjaa. Se on puhdas mielipide ja tässä tapauksessa selkeästi väärä mielipide.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa kyllä todella armoton uskonto tällä yhdellä kommentoijalla: Siis ihminen ei huomaa "vastata kutsuun", joka tulee oikein 2 - 3 kertaa elämässä, ja niinpä sitten on ikuisesti kidutettu helvetissä siitä syystä. "Missasit kutsun, et jaksanut uskoa yliluonnolliseen, sori siitä."

Käsitit väärin. Ihminen kyllä huomaa sen kutsun. Synnintunto on niin voimakas ja ikävä kokemus. Siinä vihaa koko elettyä elämää, koska ymmärtää, että kaikki mitä on tehnyt, on ollut turhaa. Tällainen kokemus ei voi jäädä keneltäkään huomaamatta. Siksi Jumalan edessä ei voi kukaan selitellä, että en minä huomannut, kun kutsuit.

Väität siis, että meillä kaikilla olisi 2 - 3 kertaa elämässä (siis juuri nuo määrätyt kerrat) jokin kaamea synnintunto, josta sitten muka erotamme, että nyt tämä on jumalan kutsu. Ja sitten kun tämä iskee päälle ja jos ei siihen vastaa, niin on syyllinen ja helvettiin joutuva? Kai itsekin ymmärrät, että tällaisia peräti voimakkaita uskonnollisia syntisyyden kokemuksia ei todellakaan ole joka jantterilla ikinä saati sitten oikein 2 - 3 kertaa elämässä? Ihminen voi normaalisti ymmärtää ihan oikean ja väärän ja tajuta, jos on tehnyt väärin ja pyrkiä oikaisemaan asian, mutta emme me tavalliset ihmiset todellakaan piehtaroi jossain uskonnollisissa voimakkaissa synnintunnoissa kertaakaan elämästämme. Emme vaikka kuinka haluaisit niin uskoa ja kuvitella.

Vierailija kirjoitti:

Onpa kyllä todella armoton uskonto tällä yhdellä kommentoijalla: Siis ihminen ei huomaa "vastata kutsuun", joka tulee oikein 2 - 3 kertaa elämässä, ja niinpä sitten on ikuisesti kidutettu helvetissä siitä syystä. "Missasit kutsun, et jaksanut uskoa yliluonnolliseen, sori siitä."

Mutta onneksi hän itse kokee tulleensa pelastetuksi. Hän on siis jumalansa silmissä parempi ihminen kuin muut. Lämmittää hänen mieltänsä se.