"Sinulla ei riitä koulutustausta tähän keskusteluun"
Näin sanoi puolisoni eilen illalla minulle. Keskustelun aiheena oli lääkeriippuvuus. Kerroin miehelleni että lääke jota syön päivittäin ei aiheuta riippuvuutta (lääkkeellä sinänsä ei ole mitään merkitystä, kyse ei mistään psyykelääkkeestä tms.). Hänen mielestään aiheuttaa, koska en voi olla ilman lääkettä. Yritin selittää että lääke toimii vähän kuten verenpainelääke, jos en syö sitä, verenpaineeni nousee. Lääke ei siltikään aiheuta riippuvuutta.
Hän suivaantui ja alkoi selittää kuinka en ymmärrä riippuvuuden käsitettä. Kerroin olevani eri mieltä johon hän tokaisi että ei kanssani pysty keskustelemaan aiheesta sivistyneesti sillä koulutustasoni ei riitä tähän keskusteluun.
On totta että en ole akateemisesti koulutettu kuten hän. Väitän silti että tietoni lääkeriippuvuudesta on vähintäänkin yhtä hyvä kuin hänellä, jollei parempi. Maisterin paperit eivät tee hänestä riippuuvuden asiantuntijaa, etenkin kun ne eivät ole ns. ko alalta.
Joten, surkeaa tai ei, joudun kysymään teiltä: onko tällainen normaalia? Olen voinut tässä parisuhteessa huonosti jo pitkään ja koen olevani henkisen väkivallan uhrina. Mutta en enää osaa erottaa mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Olenko liian herkkä kun loukkaannuin hänen kommentistaan?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
"Riippuvuus". En ollutkaan alkoholi riippuvainen koska pystyin lopettamaan ilman mitään apuja.
Muuten vaan mukavikseni kännäsin kaikki vapaat ja viikonloput. Kolmen viikon putki meni heittämällä litra vodkaa päivässä+oluet.
Kyllä alkoholiriippuvuuteen tarvitaan pidempää juomista. Itselläni ei 15 vuotta juomista jatkuvilka putkilla tuonut riippuvuutta, se tuli joskus noin 20 v raskaan käytön jälkeen. Pari viimeistä vuotta meni lähes tauottta.
Opioideihin saa riippuvuuden kehitettyä jopa viikoissa, kuukausissa ainakin. Jos ei pidä annosta kurissa ja taukoja.
Vierailija kirjoitti:
Mies kuulostaa kuspäältä.
Voi olla, mutta kuspää on oikeassa.
Kiitos kaikille kommentoijille. Suurin osa teistä oli sitä mieltä että puolisoni kommentti oli törkeä, kuten sen itsekin mielsin.
Osalle olen vastannut, mutta jostain syystä "vastaus"-toiminto ei toiminut kunnolla ja kommenttini ilmestyi omana kommenttinaan.
Erityisen lämmin kiitos teille joiden vastauksessa oli empatiaa. Olen sen verran "riepoteltu" tässä suhteessa että välillä on vaikeaa tarkastella asioita objektiivisesti. Mikä saa minut pysymään tässä ehkä epäterveessä suhteessa, en tiedä.
Ja jos nyt ketään kiinnostaa, olen itsekin opiskellut yliopistossa, vaikken sieltä koskaan valmistunutkaan. Kumpikaan asia ei mielestäni vaikuta kykyyni käydä älyllisiä keskusteluja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Fakta on valitettavasti se, että ammattikoulutaustaisilta pitäisi kategorisesti kieltää kaikkiin keskusteluihin osallistuminen. Tai ainakin korkeintaan rajata sallitut keskustelut johonkin säätilaan ja julkkisjuoruihin.
Sinä olet säälittävän tyhmä. Mutta tokihan sen tiedätkin, alamittaisena kun kirjoittelet.
On vähän vaikea tehdä mitään tulkintaa keskustelun kulusta, jos ei tiedä mistä lääkkeestä on ensinnäkin kysymys ja mitä argumentteja molemmat esittivät. Se että lääke on vähän kuin verenpainelääke ja edistää elämänlaatua on sellaisia tulkinnanvaraisia subjektiivisiin ajatuksiin pohjautuvia argumentteja, ettei niistä voi tehdä mitään tulkintaa lääkkeen tosiallisista vaikutuksista -ne ovat metaforisia ilmaisuja ja epämääräisiä rinnastuksia. Myös narkkareilla huumeet lähtökohtaisesti parantavat elämänlaatua -itse asiassa ne mahdollistavat normaalin elämän. Vähän kuin verenpainelääke on rinnastus, joka ei tarkoita mitään. Joskus kun keskustelee kouluttamattoman juntin kanssa, niin on vaikea keskustella samalla tasolla asioista, jos itse miettii jotain meta-analyyseja ja lääkkeen tunnettuja vaikutuksia ihmisen elimistöön ja toinen esittää vasta-argumentteja, jotka ovat luokkaa "musta tuntuu" ja heittää omituisia tunnepohjaisia metaforia, joilla ei ole minkäänlaista merkitystä faktapohjaisessa keskustelussa. Toki omaan koulutustasoon vetoaminen on myös huonoa argumentointia ja loukkaavaa, mutta mahtaako siellä olla taustalla se, ettet oikeasti ymmärrä niin paljon asiasta kuin luulet ymmärtäväsi, ja se ärsyttää puolisoasi.
Vastaisin mielelläni tähän, mutta sinulla ei riitä koulutustausta tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
On vähän vaikea tehdä mitään tulkintaa keskustelun kulusta, jos ei tiedä mistä lääkkeestä on ensinnäkin kysymys ja mitä argumentteja molemmat esittivät. Se että lääke on vähän kuin verenpainelääke ja edistää elämänlaatua on sellaisia tulkinnanvaraisia subjektiivisiin ajatuksiin pohjautuvia argumentteja, ettei niistä voi tehdä mitään tulkintaa lääkkeen tosiallisista vaikutuksista -ne ovat metaforisia ilmaisuja ja epämääräisiä rinnastuksia. Myös narkkareilla huumeet lähtökohtaisesti parantavat elämänlaatua -itse asiassa ne mahdollistavat normaalin elämän. Vähän kuin verenpainelääke on rinnastus, joka ei tarkoita mitään. Joskus kun keskustelee kouluttamattoman juntin kanssa, niin on vaikea keskustella samalla tasolla asioista, jos itse miettii jotain meta-analyyseja ja lääkkeen tunnettuja vaikutuksia ihmisen elimistöön ja toinen esittää vasta-argumentteja, jotka ovat luokkaa "musta tuntuu" ja heittää omituisia tunnepohjaisia metaforia, joilla ei ole minkäänlaista merkitystä faktapohjaisessa keskustelussa. Toki omaan koulutustasoon vetoaminen on myös huonoa argumentointia ja loukkaavaa, mutta mahtaako siellä olla taustalla se, ettet oikeasti ymmärrä niin paljon asiasta kuin luulet ymmärtäväsi, ja se ärsyttää puolisoasi.
Ainakaan minun nähdäkseni kyseessä oleva lääke tai keskustelun tarkka kulku eivät ole aiheen osalta oleellisia.
Myös tuo rinnastuksien ja metaforien arvon pitäminen alhaisena vaikuttaa minusta yllättävältä ja radikaalilta. Itselläni on ainakin käsitys rinnastuksista (analogioista) yhtenä ajattelun ja argumentoinnin peruspilareista. Esimerkiksi tuosta jutusta lääkkeiden vaikutuksesta elimistöön tulee mieleen se, että lääkkeitä tutkitaan eläimillä, kuten apinoilla ja rotilla, paljon siksi, että vaikka ne eivät kirjaimellisesti ole ihmisiä, niin niiden kehoilla ja aineenvaihdunnalla on jotakin yhteistä ihmisten kehojen ja aineenvaihdunnan kanssa. Jos esimerkiksi lääketieteessä rinnastuksia paheksuttaisiin, ei eläinkokeita tehtäisi, kun kehiteltäisiin lääkkeitä ihmiskäyttöön. Ja tietty voisi vielä enemmän kärjistää, että sen perusteella, että lyijyn syöminen on vaikuttanut myrkyttäneen joitain ihmisiä, ei voida ajatella, että lyijyn syöminen myrkyttäisi sinut, jos rinnastaminen on kiellettyä.
Yleensäkään moniin arkielämässä esitettyihin kysymyksiin tai väitteisiin ei ole olemassa mitään yksiselitteistä oikeaa vastausta, koska ne voivat olla eri tavoin monitulkintaisia. Esimerkiksi ei voida yksiselitteisesti sanoa, että onko tomaatti hedelmä vai ei, tai että mikä maailman korkein vuori on.
Joskus ihmisten väliset kiistat vaikuttavat itse asiassa vain näennäisiltä, eli että vastapuolien väitteet eivät edes olisi ristiriidassa toistensa kanssa. Esimerkiksi se, että harmaa ei ole jossain mielessä väri vaan sävy, ei ole välttämättä ristiriidassa sen kanssa, etteikö se jonkin toisen värin määritelmän mukaan voisi olla väri. Ei ehkä kannata kaivaa sotakirveitä esille sen takia, että viereisessä astronomian luokassa kehdataan käyttää sanaa "metalli" eri merkityksessä kuin miten kemianmaikka on sen määritellyt.
Myös tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että teillä ei ehkä olisi niinkään paljon erimielisyyttä sen suhteen, mitä lääkkeen käyttäminen tai sen lopettaminen aiheuttaa, vaan enemmänkin siitä, että mitä riippuvaisuudella ylipäätänsä voidaan tarkoittaa.
Yleensä henkilöön kohdistuvia hyökkäyksiä ei myöskään pidetä hyvänä argumentointitapana, eikä oletusta siitä, että maailmassa on erityisen tyhmiä tai epärationaalisia ihmisiä, jotka ovat lähtökohtaisesti kykenemättömiä ymmärtämään maailmaa, pidetä varmaankaan mitenkään hirveän älyllisesti vastuullisena peliliikkeenä. Eli siinä mielessä kumppanisi on ehkä hitusen k-päinen.
Toisaalta tämän kaikenhan sinä jo tietäisit, jos koulutasosi olisi korkeampi. /s