Joulupuu-toiveet, miten joku kehtaa toivoa jotain uutta jopoa tai iPhonea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on taas niin tätä. Keskituloiset eivät mukamas kuluta mitään, vaan elävät vaatimattomammin kuin köyhät ikään. Heidän lapsensa ovat myös kulutuksen yläpuolella ja saavat lahjaksi vain jotain pientä ja vaatimatonta. Keskutuloinen on näin ollen parempi köyhäkin, kuin köyhä itse. Älkää nyt oikeasti viitsikö.

Niin, keskituloiset ei tasan osta lapselle mitään ökyluuria koska se on turha, eikä ole erityistä tarvetta osallistua siihen kilpavarastuluun. Ja koska keskituloiset haluavat lapsistaankin pärjääviä, he eivät opeta että unelmat on jotakin muotikrääsää jonka muut lahjoittavat, keskituloiset haluavat opettaa lapsilleen ihan muuta.

Meillä lapselle tarjottiin mahdollisuutta joko kalliimpaan luuriin tai sitten halvempaan luuriin ja loput harrastukseen, ja lapsi itse valitsi reilun satkun luurin ja harrastuksen. ja lapsi oppi, siinä missä se ökyluurin saanut ei oppinut mitään hyvää.

Kuka ne puhelimet sitten kaupoista ostaa?

Niin, sun lapsella oli mahdollisuus valita sen ökyluurin ja toisen vaihtoehdon väliltä, kaikilla ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on taas niin tätä. Keskituloiset eivät mukamas kuluta mitään, vaan elävät vaatimattomammin kuin köyhät ikään. Heidän lapsensa ovat myös kulutuksen yläpuolella ja saavat lahjaksi vain jotain pientä ja vaatimatonta. Keskutuloinen on näin ollen parempi köyhäkin, kuin köyhä itse. Älkää nyt oikeasti viitsikö.

Niin, keskituloiset ei tasan osta lapselle mitään ökyluuria koska se on turha, eikä ole erityistä tarvetta osallistua siihen kilpavarastuluun. Ja koska keskituloiset haluavat lapsistaankin pärjääviä, he eivät opeta että unelmat on jotakin muotikrääsää jonka muut lahjoittavat, keskituloiset haluavat opettaa lapsilleen ihan muuta.

Meillä lapselle tarjottiin mahdollisuutta joko kalliimpaan luuriin tai sitten halvempaan luuriin ja loput harrastukseen, ja lapsi itse valitsi reilun satkun luurin ja harrastuksen. ja lapsi oppi, siinä missä se ökyluurin saanut ei oppinut mitään hyvää.

Ihan niin kuin kaikki keskituloiset olisi samaa massaa, missä ei ole erilaisia perheitä ja kulutustottumuksia. Osa on pihimpiä, osa elää velaksi. Yhdistävä tekijä on vain keskituloisuus, mitä se nyt sitten suunnilleen tarkoittaakin.

Mun lapseni pystyisi ostamaan säästöillään vaikka heti iPhonen, mutta ei tee sitä, koska ymmärtää, ettei siinä ole mitään järkeä. Kaikki saamansa rahat hän säästää tulevaisuutta, pahaa päivää varten. Muutenkaan ei juuri kuluta rahaa mihinkään, vaan harkitsee tarkoin jokaista pientäkin ostosta. Minä en pysty hänelle muuta tarjoamaan kuin katon päälle päälle ja ruokaa syödäkseen. Ja, ei minulla ei ole kallista puhelinta itsellänikään, vaan viisi vuotta vanha Samsung. Maksoi 120 euroa uutena. Vähävaraisia olemme ja joskus olemme saaneet sossun kautta lahjoja. Ne ovat olleet tosi kivoja, lahjakortteja ja kosmetiikkaa. Lapsi on ollut tosi iloinen ja ne ovat olleet aina se paras ( ja kallein) lahja.

Kuka edes haluaa Jopon? Ihan hirveä ajokokemus.

Ihanaa! Olen niin odottanut näitä ketjuja. Kyllä ei joulu tunnu joululta, ellei edeltävää kuukautta saa lukea vauvikselta "köyhien törkeät pyynnöt ja yleinen avuttomuus" -ketjuja.

Oikeasti nämä on ihan parasta viihdettä. Besserwisserit wisseröi ja selittäjät selittää, samoja repliikkejä sivu toisensa perään.

Vierailija kirjoitti:

Jouluna köyhien perheiden lapsille annetaan vapaus toivoa. He eivät ikinä voi toivoa mitään, koska ymmärtävät perheen tilanteen. Oikeasti nämä lapset ovat onnellisia vaikka kuukautissiteistä, mutta eikö ole oikeudenmukaista edes kerran vuodessa antaa lapselle mahdollisuus unelmoimiseen?

Ilman unelmia lapsiperheköyhyys periytyy entistä voimakkaammin.

Hieman näköalanottokykyä ja empatiaa ainaisen tuomitsemisen sijaan. Sitä nämä lapset ja perheet kokee elämässään päivästä toiseen ihan tarpeeksi.

Minä syljen sellaisten ihmisten päälle, jotka eivät osaa unelmoida muusta kuin materiasta, lapsia tai eivät.

Voisivathan ne unelmoida siitä, että olen ahkera koulussa, pääsen sen jälkeen tekuun ja rupean isopalkkaiseksi DI:ksi ja ostan sitten mitä tykkään.

Tai että rupeavat eläinlääkäriksi tai laskuvarjojääkäriksi. Tai salaiseksi agentiksi tai uudeksi Marianne Northiksi.

Ei se, että haaveilee rojusta, ole mitään unelmointia. Kertoo kaiken perheen kyvyttömyydestä, jos lapselle ei ole luettu sen vertaa, että se osaisi unelmoida tulevaisuudesta. Suomessa kun koulutus on ilmaista, kaikkein köyhimpien perheidenkin lapset voivat päästä miten pitkälle hyvänsä, jos ajukoppa riittää.

Toki jokaisen perustarpeet täytyy täyttää, muuten ei voi nousta Mahlerin tarvehierarkian seuraavalle portaalle. Mutta älypuhelin tai huonosti ajettava muotipyörä tuskin on perustarpeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on taas niin tätä. Keskituloiset eivät mukamas kuluta mitään, vaan elävät vaatimattomammin kuin köyhät ikään. Heidän lapsensa ovat myös kulutuksen yläpuolella ja saavat lahjaksi vain jotain pientä ja vaatimatonta. Keskutuloinen on näin ollen parempi köyhäkin, kuin köyhä itse. Älkää nyt oikeasti viitsikö.

Niin, keskituloiset ei tasan osta lapselle mitään ökyluuria koska se on turha, eikä ole erityistä tarvetta osallistua siihen kilpavarastuluun. Ja koska keskituloiset haluavat lapsistaankin pärjääviä, he eivät opeta että unelmat on jotakin muotikrääsää jonka muut lahjoittavat, keskituloiset haluavat opettaa lapsilleen ihan muuta.

Meillä lapselle tarjottiin mahdollisuutta joko kalliimpaan luuriin tai sitten halvempaan luuriin ja loput harrastukseen, ja lapsi itse valitsi reilun satkun luurin ja harrastuksen. ja lapsi oppi, siinä missä se ökyluurin saanut ei oppinut mitään hyvää.

Kuka ne puhelimet sitten kaupoista ostaa?

Niin, sun lapsella oli mahdollisuus valita sen ökyluurin ja toisen vaihtoehdon väliltä, kaikilla ei ole.

Ne joilla ei ole väliä luurin hinnalla (rikkaat) ja sitten köyhät osarilla. Keksituloisella on muutakin rahanmenoa, eikä varaa heittää rahaa hukkaan. Köyhät ei sitä tajua, köyhä luulee että keskituloinen voi sekä asua hienosti, harrastaa vapaasti ja matkustaa kalliisti, ja sitten vielä jäisi rahaa ökyluuriin. Ei jää.

Kyllä ne köyhätkin voisi valita viisaammin, eikä ostaa osarilla yhtään mitään. Vaan kun ei valitse, koska muuten muka lasta kiusataan ja eikö muka ole oikeutta kaikkeen mahdolliseen myös tuilla eläen, on niin kuultu nämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouluna köyhien perheiden lapsille annetaan vapaus toivoa. He eivät ikinä voi toivoa mitään, koska ymmärtävät perheen tilanteen. Oikeasti nämä lapset ovat onnellisia vaikka kuukautissiteistä, mutta eikö ole oikeudenmukaista edes kerran vuodessa antaa lapselle mahdollisuus unelmoimiseen?

Ilman unelmia lapsiperheköyhyys periytyy entistä voimakkaammin.

Hieman näköalanottokykyä ja empatiaa ainaisen tuomitsemisen sijaan. Sitä nämä lapset ja perheet kokee elämässään päivästä toiseen ihan tarpeeksi.

Minä syljen sellaisten ihmisten päälle, jotka eivät osaa unelmoida muusta kuin materiasta, lapsia tai eivät.

Voisivathan ne unelmoida siitä, että olen ahkera koulussa, pääsen sen jälkeen tekuun ja rupean isopalkkaiseksi DI:ksi ja ostan sitten mitä tykkään.

Tai että rupeavat eläinlääkäriksi tai laskuvarjojääkäriksi. Tai salaiseksi agentiksi tai uudeksi Marianne Northiksi.

Ei se, että haaveilee rojusta, ole mitään unelmointia. Kertoo kaiken perheen kyvyttömyydestä, jos lapselle ei ole luettu sen vertaa, että se osaisi unelmoida tulevaisuudesta. Suomessa kun koulutus on ilmaista, kaikkein köyhimpien perheidenkin lapset voivat päästä miten pitkälle hyvänsä, jos ajukoppa riittää.

Toki jokaisen perustarpeet täytyy täyttää, muuten ei voi nousta Mahlerin tarvehierarkian seuraavalle portaalle. Mutta älypuhelin tai huonosti ajettava muotipyörä tuskin on perustarpeita.

Toi on hyvin sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouluna köyhien perheiden lapsille annetaan vapaus toivoa. He eivät ikinä voi toivoa mitään, koska ymmärtävät perheen tilanteen. Oikeasti nämä lapset ovat onnellisia vaikka kuukautissiteistä, mutta eikö ole oikeudenmukaista edes kerran vuodessa antaa lapselle mahdollisuus unelmoimiseen?

Ilman unelmia lapsiperheköyhyys periytyy entistä voimakkaammin.

Hieman näköalanottokykyä ja empatiaa ainaisen tuomitsemisen sijaan. Sitä nämä lapset ja perheet kokee elämässään päivästä toiseen ihan tarpeeksi.

Minä syljen sellaisten ihmisten päälle, jotka eivät osaa unelmoida muusta kuin materiasta, lapsia tai eivät.

Voisivathan ne unelmoida siitä, että olen ahkera koulussa, pääsen sen jälkeen tekuun ja rupean isopalkkaiseksi DI:ksi ja ostan sitten mitä tykkään.

Tai että rupeavat eläinlääkäriksi tai laskuvarjojääkäriksi. Tai salaiseksi agentiksi tai uudeksi Marianne Northiksi.

Ei se, että haaveilee rojusta, ole mitään unelmointia. Kertoo kaiken perheen kyvyttömyydestä, jos lapselle ei ole luettu sen vertaa, että se osaisi unelmoida tulevaisuudesta. Suomessa kun koulutus on ilmaista, kaikkein köyhimpien perheidenkin lapset voivat päästä miten pitkälle hyvänsä, jos ajukoppa riittää.

Toki jokaisen perustarpeet täytyy täyttää, muuten ei voi nousta Mahlerin tarvehierarkian seuraavalle portaalle. Mutta älypuhelin tai huonosti ajettava muotipyörä tuskin on perustarpeita.

Tarkoitatko sinä kitkerän katkera pätijä Maslowin tarvehierakiaa? Mahlerin tarvehierarkian oot kyllä ihan itse keksinyt.

Miksi haaveita pitäisi rajoittaa?

Toki toive suklaalevystä ja paketillisesta tamponeita toteutetaan todennäköisemmin kuin se iPhone, se pitäisi kaikkien tajuta.

Ei ole Jumala kerjäläispojalta suuria unelmia kieltänyt. Näin tapasi mummuni lausua, kun jonkun suunnitelmat lähti liikaa laukalle.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapseni pystyisi ostamaan säästöillään vaikka heti iPhonen, mutta ei tee sitä, koska ymmärtää, ettei siinä ole mitään järkeä. Kaikki saamansa rahat hän säästää tulevaisuutta, pahaa päivää varten. Muutenkaan ei juuri kuluta rahaa mihinkään, vaan harkitsee tarkoin jokaista pientäkin ostosta. Minä en pysty hänelle muuta tarjoamaan kuin katon päälle päälle ja ruokaa syödäkseen. Ja, ei minulla ei ole kallista puhelinta itsellänikään, vaan viisi vuotta vanha Samsung. Maksoi 120 euroa uutena. Vähävaraisia olemme ja joskus olemme saaneet sossun kautta lahjoja. Ne ovat olleet tosi kivoja, lahjakortteja ja kosmetiikkaa. Lapsi on ollut tosi iloinen ja ne ovat olleet aina se paras ( ja kallein) lahja.

Anteeksi, mutta vähän neuroottiselta vaikuttaa tämäkin, että mitään ei voi ostaa, ja kaikkea joutuu hirveästi harkitsemaan, vaikka rahaakin olisi. Ja kuitenkin itsekin olen hyvin kulutuskriittinen, inhoan turhaa shoppailua, eivätkä omatkaan lapseni mitään tuhlaile. Mutta jonkinlainen rentous olisi myös ihan hyvä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on taas niin tätä. Keskituloiset eivät mukamas kuluta mitään, vaan elävät vaatimattomammin kuin köyhät ikään. Heidän lapsensa ovat myös kulutuksen yläpuolella ja saavat lahjaksi vain jotain pientä ja vaatimatonta. Keskutuloinen on näin ollen parempi köyhäkin, kuin köyhä itse. Älkää nyt oikeasti viitsikö.

Niin, keskituloiset ei tasan osta lapselle mitään ökyluuria koska se on turha, eikä ole erityistä tarvetta osallistua siihen kilpavarastuluun. Ja koska keskituloiset haluavat lapsistaankin pärjääviä, he eivät opeta että unelmat on jotakin muotikrääsää jonka muut lahjoittavat, keskituloiset haluavat opettaa lapsilleen ihan muuta.

Meillä lapselle tarjottiin mahdollisuutta joko kalliimpaan luuriin tai sitten halvempaan luuriin ja loput harrastukseen, ja lapsi itse valitsi reilun satkun luurin ja harrastuksen. ja lapsi oppi, siinä missä se ökyluurin saanut ei oppinut mitään hyvää.

Kuka ne puhelimet sitten kaupoista ostaa?

Niin, sun lapsella oli mahdollisuus valita sen ökyluurin ja toisen vaihtoehdon väliltä, kaikilla ei ole.

Ne joilla ei ole väliä luurin hinnalla (rikkaat) ja sitten köyhät osarilla. Keksituloisella on muutakin rahanmenoa, eikä varaa heittää rahaa hukkaan. Köyhät ei sitä tajua, köyhä luulee että keskituloinen voi sekä asua hienosti, harrastaa vapaasti ja matkustaa kalliisti, ja sitten vielä jäisi rahaa ökyluuriin. Ei jää.

Kyllä ne köyhätkin voisi valita viisaammin, eikä ostaa osarilla yhtään mitään. Vaan kun ei valitse, koska muuten muka lasta kiusataan ja eikö muka ole oikeutta kaikkeen mahdolliseen myös tuilla eläen, on niin kuultu nämä.

Keskituloisia on aika monenlaisia, ja aika moni valintoja tehdessään valitsee sen kalliimman puhelimen. Keskituloisissa itse asiassa aika moni nimenomaan "heittää rahaa hukkaan" eli ostelee sellaisiakin asioita, joita ei välttämättä tarvitsisi, maksaa merkistä lisähintaa, tekee heräteostoksia jne. Usein tosin nämä yritetään selittää itselleen järkisyillä, esim. "iphone on vaan niin hyvä", "mä oon niin tottunut iphoneen", "se on sitten kiva kun kaikki laitteet on yhteensopivia, kun meillä on Applen tietokonekin".

Juuri sen vuoksi keskituloiset aina kokevat, että kahden aikuisen ihan hyvästä palkasta huolimatta ei meinaa rahat riittää kaikkeen, ja aina joutuu jostain "tinkimään".

Mutta mikäs siinä, tämä on toki ihan sallittua.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on taas niin tätä. Keskituloiset eivät mukamas kuluta mitään, vaan elävät vaatimattomammin kuin köyhät ikään. Heidän lapsensa ovat myös kulutuksen yläpuolella ja saavat lahjaksi vain jotain pientä ja vaatimatonta. Keskutuloinen on näin ollen parempi köyhäkin, kuin köyhä itse. Älkää nyt oikeasti viitsikö.

Niinpä. Maailman ylikulutusongelma olisikin ratkaistu, jos keskituloiset oikeasti ryhtyisivät köyhäilemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouluna köyhien perheiden lapsille annetaan vapaus toivoa. He eivät ikinä voi toivoa mitään, koska ymmärtävät perheen tilanteen. Oikeasti nämä lapset ovat onnellisia vaikka kuukautissiteistä, mutta eikö ole oikeudenmukaista edes kerran vuodessa antaa lapselle mahdollisuus unelmoimiseen?

Ilman unelmia lapsiperheköyhyys periytyy entistä voimakkaammin.

Hieman näköalanottokykyä ja empatiaa ainaisen tuomitsemisen sijaan. Sitä nämä lapset ja perheet kokee elämässään päivästä toiseen ihan tarpeeksi.

No ei kenenkään tarvitse unelmoida iphonesta. Tai saa toki unelmoida, mutta siinä kohtaa pitää vanhemman kyllä selittää muutama tosiasia. Ei kukaan osta tuollaista ventovieraalle, ja sitten ei ehkä saa mitään kohtuullistakaan. Sidepaketin ja iphonen välissä on aika paljon vaihtoehtoja.

Kyseessä ei ole se, että lapsi oikeasti kuvittelee saavansa sen. Se iPhonen toivominen on kuin joulupukille kirjeen kirjoitus. Lapsi on saanut luvan puhaltaa toiveen keijupölynä ilmaan. Kokea taikaa. Se lapsi on toivonut muutakin, paljon vaatimattomampaa.

Älä nyt iso ihminen viitsi mökeltää tuollaista lässytystä, hyi että. Miksi ihmeessä valehtelet jtn keijupölypuhallus ja kuukautissiteistä onnesta itkevät lapset-juttuja, nuo ö-luokan nyyhkytarinat ei liity todellisuuteen mitenkään. Sinä vaan jostain syystä saat nautintoa itkevien ja keijupölyä puhaltelevien lasten ajattelemisesta.

Jos lapsi ajattelee että materia, vielä niin turha kuin iphone, on jotakin taikaa, niin sitä pienempi syy on ruokkia tuollaista todella materialistista ja vajaaälyistä käsitystä ostamalla se iphone. Köyhää tai varakasta lasta ei auta mitenkään se, että opetetaan noin sairaalloisen materialistiseksi, että ajatus iphonestakin on jo jtn taian kokemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi köyhän lapsi ei saisi toivoa samaa mitä rikkaan lapsi? Tottakai jokainen lapsi saa toivoa mitä ikinä haluaa, se on eri asia mitä sitten saa. En voi käsittää aikuisia kenen mielestä köyhän täytyy toivos vain köyhien juttuja. Kamalaa eriarvoistamista, hävetkää. Köyhä saa unelmoida ja toivia ihan tasan mitä haluaa. Jos toisten auttaminen on sinusta niin vastenmielistä niin hittoako osallistut lainkaan. Varmaan mainitsit tuon ostamasu tunnin myös sosiaalisessa mediassa omaa paremmuuttasi korostaen?

Kuka on väittänyt,että köyhän pitäisi toivoa "köyhien juttuja"?Mitä ne edes ovat?Miksi ei voisi ohjata lasta toivomaan "normituloisten" lasten toiveita?Miksi laittaa sellaisia toiveita,jotka todennäköisesti jäävät saamatta,kun kuitenkin olisi mahdollisuus saada jotain muuta mieluista?

Ihmisten mielestä tonnin puhelin tai muut överikalliit lahjatoiveet eivät ole kohtuullisia joululahjakeräyksessä,jonka idea kaiketi on,että jokainen lapsi saisi edes yhden lahjan.

Koska normituloisten lapsien ei tarvitse odottaa jouluun saadakseen asioita, Kun heidän puhelin menee rikki, seuraavana päivänä mennään kauppaan ostamaan uusi. Kun lukio alkaa se tietokone on hankittu. Kun uusin pleikkari ilmestyy se on jo tilauksessa.

Kun köyhän perheen lapsi lukee, että uusin pleikkari on tulossa, hän ei voi kun korkeintaan haaveilla sen varaamisesta. Ehkä kolme vuotta myöhemmin hän vieläkin haaveilee siitä. Kun hänelle annetaan mahdollisuus pyytää lahjaa, hän pyytää tietenkin sitä. Muista se on ehkä kallis tai jopa turha, mutta ei se ole turha sille lapselle. Vaikka itse en pelaa, enkä ostaisi sellaista koskaan itselleni, ymmärrän kyllä mitä se jossain poikaporukoissa tarkoittaa kun kaikilla muilla on, mutta itsellä ei.

Tietenkin köyhätkin ymmärtävät mikä on haluttu ja siisti puhelin. Minkä merkitset lenkkarit on muotia. He haluavat usein tavaraa ja mielellään merkkitavaraa, koska onhan siitä paljon enemmän iloa pidemmän päälle kuin yhdestä kerrasta elokuvissa käynnistä.

Normituloisen lapselle kaivetaan jostain joku vanha toimiva puhelin käyttöön, jos käytössä oleva hajoaa. Sen jälkeen katsellaan rauhassa, mistä löytyisi uusi sopiva puhelin hyvässä tarjouksessa tai ostetaan käytettynä.

Lukioon ei tarvitse enää ostella läppäreitä, ne saa koulusta nykyään käyttöön, samaten kirjat. Läppärin myötä useimmat kirjat saa sähköisessä muodossa.

Uutta pleikkaria ei tosiaankaan laiteta tilaukseen, uusi hankitaan siinä vaiheessa, kun hinnat ovat tippuneet, jos sittenkään.

Meillä lapset ovat pistäneet aina mukavuuden muodin edelle. Lenkkarit ostaan sellaiset, mitkä ovat hyvät jalkaan. Ikävä kyllä kenkien kanssa on ollut aina niin, että sopiva lesti löytyy yleensä kalleimmasta mallista. Kun lapset olivat pienempiä, jaksoin vielä kierrellä heidän kanssa etsimässä tarjoksista ja aleista kenkiä ja hyvillä onnella niitä löytyikin, mutta vähän isompana on ostettu se ensimmäinen, mikä on ollut hyvä jalkaan. Isojalkainen tytär on saanut evästykseksi ostaa mieleisensä kengät heti, jos sellaiset jostain löytää. Niitä ei nimittäin enää seuraavalla kerralla ole kaupassa jäljellä, kun isot koot häviävät samantien. Netistä on aika turha tilailla, kun sopivalestisen löytäminen on ihan arpapeliä.

Höpsis, lukioon tarvitaan edelleen omat kirjat ja läppärit, jos on syntynyt v. 2004 tai sitä ennen. Ja niistä kirjoistakin on tullut arvottomia, kun ei voi myydä.

Maksuton lukio koskee vain v. 2005 tai sen jälkeen syntyneitä.

Tiedän tasan tarkkaan, ketkä saavat ilmaiset kirjat ja koneet, itsellä sattuu olemaan abi, joka on viimeinen, joka joutuu itse ne kaikki hankkimaan ja ei voi niitä edes myydä. Vanhempi puolestaan oli ensimmäinen 2016 opetussuunnitelman mukainen, jolle ei kirjoja saanut käytettynä, kun kaikki menivät vaihtoon. Kun molemmat ovat olleet eri lukioissa, niin ei ole voinut edes hyödyntää toisen kirjoja, kun oli eri kirjasarjat käytössä ja toisella lyhyt ja toisella pitkä matematiikka. Eli pariin vuoteen uudet lukiolaiset eivät niitä ole enää  hankkineet, joten tuskinpa tämän vuoden joulupuussa voi olla montaa koneetonta lukiolaista sellaista toivomassa.

jos ei ole varaa ostaa kakaralle mitä se haluaa, olis tarvinnu pitää haarat kiinni.

Järjetöntä kitinää ettei rahat riitä ja silti räkänokkia joka komero täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aivan älytöntä.

Meillä ei ollut rahasta varsinaisesti pulaa, mutta lahjatoiveiden piti olla silti aika vaatimattomia. Saman linjan olen pitänyt omien lasten kanssa.

En todellakaan ostaisi omallekaan lapselle joululahjaksi iPhonea, saati ventovieraalle.

Mikset ostaisi?

Koska se on turhake, ja rahan voi käyttää paljon paremminkin, eikä kukaan oikeasti tarvitse sellaista. Enkä ikinä opettaisi lapselleni kerjäämään tuollaista, tai kerjäämistä muutenkaan. Jos haluaa jotakin tarpeetonta, se pitää ansaita itse.

Itse sanoit ettet edes kuulu niihin, jotka Joulupuu-keräyksestä voisivat hyötyä, joten et varmasti ymmärrä mitä on kun on puutetta vähän kaikesta ja sitä halvempaakaan puhelinta ei voi ostaa ilman osamaksua. Hyväntekeväisyyskampanja lasten joululahjoille ei sitäpaitsi ole kerjäämistä.

Miten on varaa maksaa osamaksut, muttei säästää ennalta? Tyypillinen köyhä, ei osaa käyttää rahaa, ja iphone pitäisi saada ja tietenkin ilmaiseksi ja vaivaa näkemättä. Ja opetat saman lapsellesikin, että sen pyytämisen sijaan luksusjutut ansaitaan itse. 

Koska housut ja kengät ovat rikki, pyörästä puhkesi kumi, uusi talvitakkikin pitäisi saada, sängystä on vielä 3 erää jäljellä, bussikortti on tyhjä, jääkaapissa on vain valo jne. Vuosien köyhyys on tosi paha kierre. Sieltä pääsee pois vain jos pääsee palkansaajaksi ja sitähän ei Suomessa tapahdu. Töihin ei pääse millään ilveellä ja todella, myös köyhä tarvitsee maksaa ihan koko kuukauden kulut, joten osa-aika työ ei auta. Toimeentulotukea ei saa jos saa saman verran palkkana eli tulos on plus miinus nolla. Täydellä palkalla taas pääsee pois köyhyydestä, mutta sitähän ei köyhille suoda. Todella moneen työpaikkaan vaaditaan vähintään ajokortti tai jopa oma auto. Sillä varmistetaan, että työpaikkaan tulee työntekijä "kunnon perheestä". Työ itsessään ei välttämättä korttia vaadi.

Eli tuet pois köyhiltä niin ihmeesti helpottaa? Ok mulle, minä sain töitä juuri niin että otin osa-aikaisen paikan jossa sai saman kuin tuet oli,  ja kun jo olin töissä, sain sitten sen kokoaikaisen. Köyhältä tämä ei onnistu, tiedän. 

Työttömiä on kaupoissa hyllyttämässä tavaroita työmarkkinatuella 560 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/ työpäivä ja löytyy kelan sivuilta nimellä työkokeilu, jos ei mene niin tulee karenssi.

Voitteko kuvitella, että hoitajilla on rahaa ulkomaanmatkoihin, mutta he on niin ahneita, että menivät lakkoon ja pyysivät lisää palkkaa

En usko että lapset ja nuoret ajattelee Joululahja toivomuksiaan euroissa, he vain tekevät toivomuksen ja sitten näkee miten käy :) . Itse yritin ostaa jotain toivottua Jouluna ja syntymäpäivänä koska siinä välillä en ostanut mitään. (no ehkä jonkun vaatekappaleen tai kengät jos ovat menneet pieniksi.) Joulu on kuitenkin vain kerran vuodessa ja lapsille se joululahja on siinä tärkeintä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on taas niin tätä. Keskituloiset eivät mukamas kuluta mitään, vaan elävät vaatimattomammin kuin köyhät ikään. Heidän lapsensa ovat myös kulutuksen yläpuolella ja saavat lahjaksi vain jotain pientä ja vaatimatonta. Keskutuloinen on näin ollen parempi köyhäkin, kuin köyhä itse. Älkää nyt oikeasti viitsikö.

Niin, keskituloiset ei tasan osta lapselle mitään ökyluuria koska se on turha, eikä ole erityistä tarvetta osallistua siihen kilpavarastuluun. Ja koska keskituloiset haluavat lapsistaankin pärjääviä, he eivät opeta että unelmat on jotakin muotikrääsää jonka muut lahjoittavat, keskituloiset haluavat opettaa lapsilleen ihan muuta.

Meillä lapselle tarjottiin mahdollisuutta joko kalliimpaan luuriin tai sitten halvempaan luuriin ja loput harrastukseen, ja lapsi itse valitsi reilun satkun luurin ja harrastuksen. ja lapsi oppi, siinä missä se ökyluurin saanut ei oppinut mitään hyvää.

Kuka ne puhelimet sitten kaupoista ostaa?

Jotkut muut kuin lapset?

Niin, sun lapsella oli mahdollisuus valita sen ökyluurin ja toisen vaihtoehdon väliltä, kaikilla ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin keskituloisena meillä on varaa hankkia lapsillemme kaikki tarpeellinen pitkin vuotta, siksi lahjatoiveet ovat melko maltillisia. Ei jouluun ladata odotuksia koko vuoden pettymyksien jälkeen. Köyhän perheen lapsi on luultavimmin kokenut kymmeniä pettymyksiä, kun ei ollut varaa mihinkään aidosti mieluisaan, jos edes perustarpeisiin muutenkaan. Siksi on ihan ymmärrettävää, että edes jouluna haaveillaan isommin ja ihanaa, jos he joilla on varaa, myös näitä toteuttavat.

ongelma tässä on nykypäivänä se, että kiitos somen ja influenssereiden on normalisoitu yläluokan elämää eli pitäisi olla (monen) tonnin laukkuja, kenkiä tms mihin ei keskiluokkaisella duunarilla ole varaa, saatika että teinilleen sellaisia ostaisi tuhottavaksi. Sen perusteella muodostetaan sitten kuva, että mäkin haluan kun muillakin on.

Onkin hyvin haitallista, että luokka-ajattelu on hävinnyt. Kun ajatellaan, että kaikki on "tasa-arvoisia", kuvitellaan että työttömän lapsella pitää sitten olla samat asiat kuin aivokirurgin, tai muuten on niin kauhea epiä että.

Luulen, että ihmiset ovat olleet paljon onnellisempia vielä josku 60-luvulla, kun raksamiehen muijalle ei ollut mikään ongelma pitää teryleenimekkoa ja olla haikailematta samanlaista minkkiturkkia kuin johtajan rouvalla. Raksamiehen muija jos olisi itselleen turkin haalinut, olisi vain häpäissyt itsensä ja naurettu pihalle omistakin piireistään. Samoin lapset ymmärsivät olla haikailematta asioita, jotka eivät heidän elämänpiiriinsä kuuluneet, vaikka olivatkin varmasti nähneet johtajan mukulat joskus jossain.

Jos perustarpeet on tyydytetty, ihmisten pitäisi kyetä hyväksymään se oma paikkansa yhteiskunnan hierarkiassa. Sellainen kun tulee aina olemaan ihmisillä siinä missä muillakin eläimillä.

Pitäisi hyväksyä, että minun paikkani on tämä, ellen itse kovalla työnteolla sieltä nouse. Samoin pitäisi lakata kadehtimasta perittyä varallisuutta: ei ole minun vikani, jos sinun vanhempasi eivät ole osanneet katsoa eteensä. Kaikki ovat aloittaneet alastomina apinoina, mutta toisissa suvuissa on osattu ajatella tulevia sukupolvia sukupolvi toisensa jälkeen, kun toisissa on vaan eletty päivä kerrallaan.

Tietysti iso tekijä taustalla on älykkyyserot: puolet jengistä on keskimääräistä tyhmempiä, eivätkä ne tietenkään voi mitään luokkanousua tehdä. Silloinkin pitäisi oppia hyväksymään tilanne, eikä ajatella, että "koska en voi itse hankkia sitä mitä muut hankkii itse, se täytyy mulle antaa". Tämä edelleen tietysti sillä edellytyksellä, että kaikkien perustarpeet tyydytetään.

Jokaisella on nyky-yhteiskunassa mielestäni oikeus älypuhelimeen ja polkupyörään, mutta ei välttämättä IPhoneen ja Jopoon.