Lue keskustelun säännöt.
Joulupuu-toiveet, miten joku kehtaa toivoa jotain uutta jopoa tai iPhonea?
26.11.2022 |
Ostin keräykseen 11-vuotiaalle hänen toivomansa ratsastustunnin. Se on mielestäni kohtuullinen ja järkevä toive. Mutta että uusimmat muotikamat millä voi leuhkia kavereille? En ymmärrä.
Kommentit (763)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästähän oli ketju vuosi sitten ja lapsi saa toivoa mitä haluaa.
Miksi aikuisena käyt leipäjonossa ja vedät rahat tupakkana savuna ilmaan ja pelaat pelikoneilla?
Tämä tapahtui n 20v sitten kun yh- sisareni kävi leipäjonossa kaksi kertaa viikossa. Jonossa saivat kaikenlaista ruokaa, ei yksin leipää.
Hänen takanaan oli ollut muutama iäkkäämpi nainen ja yksi heistä oli kertonut, että lähdemme kreikkaan kahdeksi viikoksi.
Toki matkarahat saa kasaan hyvinkin kun käy pari kertaa viikossa hakemassa monipuolisen ruokakassin.
Uskon, että tuota tapahtuu edelleen sillä ruokakassijonossa ei kysellä missä rahavaroissa olet. Toinen mikä on puhuttanut ihmisiä on, että " mersu" saattaa olla nurkan takana kun menee jonottamaan jopa parinkympin arvoista ruokakassia. Sisareni kävi jonossa vuosia ja kertoi miten monipuolisia ruokia sai. Lihaa, lohta kermaa, kaikenlaismaitotuotteita ja tietysti leipiä, pullaa , hedelmiä ym..
Tunnen parikin varakasta ja hyvin itaraa ihmistä, joilta onnistuisi aivan varmasti ruoan hakeminen leipäjonosta. Saattavat aivan hyvin hakeakin, ei ole tullut koskaan puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitänee omatkin toiveet laittaa joulupuu-keräykseen jos tuota luokkaa saa olla haaveet ja on ilmeisest aivan toteutettavissa monella. Meillä kaksi työssäkäyvää vanhempaa, mutta ei meillä ole varaa ostaa lapselle, saati molemmille uusia jopoja ja Iphoneja. Että kai sitä sitten ollaan siellä köyhemmän puolella ja voidaan toivoa vaikka ps5 ja etelänmatka ois kans jees kun ei ole koskaan ollut varaa ostaa itse. Tallinnaan ois ollut kiva perheen kanssa mennä mutta passit kaikille tekee tiukkaa. Ehkä sieltä joulupuusta sais nekin.
Itse toivon uuden transportterin, ei ole pakko olla aivan uusi, mutta reilusta nykyistä uudempi. Noin, toive lähti keijupölynä joulupuu keräykseen.
Jos joku voisi tuon asuntolainani maksaa, joku varakkaampi, niin kylläpä tätä lahjansaajaa se niin ilahduttaisi! Jos on liian kova toive, niin se autolainan maksulappu siellä puussa on myös minun :)
Turha natista köyhyydestäsi kun olet ihan itse velkaannutttanut itsesi. Sinulla on elämänhallinta täysin hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme keskituloinen perhe, eivätkä lapset todellakaan saa tuollaisia joululahjoja. Tuskin saisivat vaikka tulot olisivat suuremmatkin. Sen sijaan lapsille puhutaan säästämisestä ja sijoittamisesta, siitä miten tärkeää koulunkäynti ja työnteko ovat.
Ei kaikkia unelmia vanhempien tarvitse toteuttaa. Jotain voi jättää lapsen itsensä toteutettaviksi.
Mitä lapsesi saavat joululahjaksi?
Minusta vähän ankeaa, jos kieltäydytte kaikista toiveista vain periaatteen vuoksi ja jauhatte vain säästämisestä ja sijoittamisesta. Kai elämässä joskus jotain muutakin voi olla.
Koululainen saa kirjoja, pehmoleluja (laulavia lintuja), toivomansa askartelujutun (maalattavat puput), nukkekotiin takan, Anna-nuken, Aku Ankan taskukirjan, robokalan.
Eskari saa radio-ohjattavan auton, robomatelijan, Mario linnan, kirjan ja robokalan.
Taapero saa pehmolelun, läppäkirjan, hakan ja sormivärit.
Vierailija kirjoitti:
Jos on varaa tupakkaan niin ei tarvitse leipäjonosta ruokia hakea.
Aika harva lapsi polttaa tupakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikisen joulun alla ilmestyy näitä oikeistolaisia vihaketjuja köyhistä lapsista. Nyt on vaalitkin tulossa, eikä oikeisto muuta kampanjoimista keksi kuin vihaa milloin mitäkin ihmisryhmää kohtaan. Karmeaa.
Oikein hieno ristiriita joulun sanoman ja Jeesuksen opetusten kanssa. Köyhä antaa vähästään, mutta rikas ei anna paljostaan. Mitähän se Jesse sanoikaan itsensä ylentäjistä, tai rikkaista? Sattuuko muistumaan päähänne.
Eipä sillä että te mihinkään uskoisitte, vaikka esiinnyttekin tekohurskaina "kristittyinä" aina kun sillä voi jotain etua itselle saada.
Kuule, tän palstan kirjoittajista 90% on just niitä ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä jotka miettii, miten saa rahat riittämään. Ei todellakaan mitään pörssimiljonäärejä. Missä sinä rikkaita näet? Mä en tunne ketään. Niitä on Suomessa todella vähän.
Itselläkin tekee tiukkaa ja sitten jonkun sossuperheen pentu kulkee merkkivaatteissa ja iPhone kädessä. Mieti nyt vähän. Ja näille pitäisi ostaa vielä joululahjoja? Mitä aktuaalista v*ttua?
En ihmettele enää, miksi itä-Helsingissä nuoret ryöstelee toisiaan. Arvot on vaan sitä tavaraa ja merkkikamaa. Ei ole opittu kotona että käydään töissä ja ostetaan tavarat omilla rahoilla.Uskotko vakavissasi, että nimenomaan sosspuperheillä on merkkivaatteet ja iPhonet, ja työssäkävyät elävät kurjuudessa? Uskotko siis, että kaikki merkkituotteita myyvät liikkeet pysyvät pystyssä vain toimeentulotukiasiakkaiden ostosten varassa - ja samaan aikaan kaikki työssäkäyvät laskevat pennejä, riittääkö rahat?
En ole tuo kenelle vastaat, enkä todellakaan usko työssäkäyvien elävän kurjuudessa, mutta onhan tuosta kirjoitettu lehtijuttujakin, että huonommin toimeentulevien perheiden nuorille on kalliit merkkituotteet aina vain tärkeämpiä nykyään. Niitä varten otetaan vippejä tai jopa varastetaan, jos ei muuten saa.
Minä tunsin 2000-luvun alussa jo yhden "sossuperheen" joka toteutti tätä ajattelutapaa aika tarkalleen. Perhe oli tehnyt kaiken tukien maksimoimiseksi, äiti ja isä olivat virallisesti "eronneet" vaikka käytännössä asuivat edelleen yhdessä, ja neljäs lapsikin tehtiin vielä äidin omien sanojen mukaan siksi että neljästä sai paremmin tukia kuin kolmesta ja "siinä sivussahan se menee". Rahaa ei voinut tietysti sijoittaa asumiseen ja remontteihin kuten keskiluokkaisilla suomalaisilla on jostain syystä tapana - auto miehellä oli kyllä aina hieno ja uusi, en tiedä miten tuo sitten kävi päinsä - joten perhe satsasi nimenomaan ulkonäköön ja merkkituotteisiin. Perheen äiti kävi jopa kauneusleikkauksissa, mikä oli silloin harvinaisempaa kuin nykyään, ja kaikki lapsetkin puettiin kalliisiin merkkivaatteisiin. Perheen vanhin tytär oli varsinainen teinidiiva, koulunsa muotikuningatar.
Tuo nyt on vaan yksi perhe, eikä varmasti edusta kaikkia Suomen "sossuperheitä". Myöhemmin selvisikin, että perhe ei rahoittanut elämäntyyliään pelkästään etuuksilla vaan myös rikollisuudella. Mutta ajattelutapa on ihan selkeä. Koska ei voi brassailla asumalla leveästi, eikä kannata edes säästää vaikkapa omaan asuntoon tai sijoittamiseen, sijoitetaan pienempiin statussymboleihin joita kannetaan mukana tai jotka näkyvät pukeutumisessa.
No onpas nyt taas kätevä esimerkki tähän ketjuun. Sossuhuijaus, rikollisuutta, kauneusleikkauksia, lapsitehtailu, joka kerta uusi autokin... Hyvä, että muistit mainita lopussa, ettei tuo varmaan ihan "kaikkia" sossuperheitä edusta - varmaan vain aika monia kuitenkin edustaa, vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on varaa tupakkaan niin ei tarvitse leipäjonosta ruokia hakea.
Aika harva lapsi polttaa tupakkaa.
Ei kaikilla aikuisilla ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo lahjat jaetaan, jos perheessä on useampi lapsi? Siis jos yksi saa hienon iPhonen ja toinen pari pleikkapeliä ja rasian suklaata.
Tai jos yksi saa pari pleikkapeliä ja toinen ei mitään, koska ei sattunut löytymään lahjoittajaa jolla olisi tonni ylimääräistä satsata iPhoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on varaa tupakkaan niin ei tarvitse leipäjonosta ruokia hakea.
Aika harva lapsi polttaa tupakkaa.
Ei kaikilla aikuisilla ole lapsia.
Mutta kehtaavat polttaa tupakkaa ja hakea silti leipäjonosta ruokaa.
Ja jos on rahaa tupakkaan niin on rahaa ostaa lapsellekin ruoat kaupasta.
Vierailija<br />
kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita lapsiakin. Kyllähän sitä voi tuntea olonsa todella ulkopuoliseksi, jos ei ole mitään sellaista mitä muilla.
Me asumme ns. paremmalla alueella kaupungissamme. Lapsilla on iPhonet, Applen kuulokkeet, kellot jne sekä merkkivaatteet ja kalliit harrastukset ja lomamatkat. Koko kaupungin koulut ovat todella täysiä, joten lapsen luokalle sijoitettiin toisesta kaupunginosasta köyhän perheen lapsi. Tällä lapsella ei ole ollenkaan puhelinta ja kuulemma on samat vaatteet aina päällä. Hän ei pääse koskaan kenenkään synttäreille eikä saa järjestää omia. Hän ei harrasta mitään ja oli kuulemma kesäloman vain kotona. En yhtään ihmettele, jos tällainen lapsi toivoisi joululahjaksi iPhonea tuntemattomalta, että olisi edes yksi asia, jossa olisi kuin muut luokkakaverit.
Vähän ohiksena vielä, että minusta ihan älyttömän huono ratkaisu laittaa tällaiselle luokalle vain yksi eri oloista tuleva lapsi. Sehän oikein alleviivaa niitä eroja ja laittaa tämän yhden lapsen ikävään asemaan. Ennemmin pitäisi sekoittaa samaan luokkaan monista eri taustoista tulleita useampia.
Hyvin tiedät hänen asiansa, mutta et sinäkään näe pientä vaivaa, että lapsi pääsisi teidän synttäreillenne edes kerran.
Oman lapsen kertomaa kaikki. Sitä kautta tiedän.
Arvaa vaan onko yritetty nähdä vaivaa, että tämä lapsi tulisi synttäreille. Koko luokan tytöt ovat aina kutsuneet tämän lapsen. On tarjottu kyytiä synttäreille, jos on ollut kauempana ja korostettu, että ilman lahjaa on ok tulla. Eipä silti ole koskaan päässyt. Toisen perheen vanhemmat eivät voi mitenkään älyttömästi vaikuttaa tällaisiin. Turha meitä on syyllistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten joku kehtaa myydä lapsen jääkiekkokalentereita töissä. Tyrkyttää niitä väkisin myös määräaikaisille työntekijöille, vaikka on rahaa lapsen kalliiseen harrastukseen.
Nuo on niitä työpaikan ällö äitejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lapsi on nyt 15v.
Olemme koko lapsen iän eläneet köyhyysrajan alapuolelle mutta silti on joka joulu hankittu ne lahjat oman rahan kautta.
Lapselle kun opettaa pienestä pitäen että raha ei kasva puissa tai ilmesty "Taika seinästä" käteen niin ei tule jouluna sitä kiukkupotkuraivaria kun ei saatu sitä tonnin iPhonea. Nyt jouluksi saa uuden puhelimen
Black Friday alesta 149e (299e).Ensimmäiset lahjat hankin jo kesäkuussa.
Lapsilisät kun maksetaan tuplana tänä jouluna, niin ajattelin että nyt ei täyty "kerjäys" ilmoitukset avustusjärjestöjen listoille ja apu annettaisiin yksineläville, opiskelijoille tai vanhuksille mutta eipä ollutkaan niin...
Sama meno jatkuu ja mikään ei riitä.Osa yksin asuvista polttaa tupakkaa, juo alkoholia ja leipäjonoon ruokaa pyytämään.
Ja osa ei. Osa ei käytä mitään päihteitä ja silti sitä rahaa ei tule lisää mistään luukusta. Päihteettömyys ei millään lailla takaa hyvää elämää. Ei riitä, että työhakemukseen kirjoittaa "alkoton, enkä myöskään polta tupakkaa tai pilveä". Ihminen voi olla paperilla vaikka kuinka täydellinen ja silti köyhä ja yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikisen joulun alla ilmestyy näitä oikeistolaisia vihaketjuja köyhistä lapsista. Nyt on vaalitkin tulossa, eikä oikeisto muuta kampanjoimista keksi kuin vihaa milloin mitäkin ihmisryhmää kohtaan. Karmeaa.
Oikein hieno ristiriita joulun sanoman ja Jeesuksen opetusten kanssa. Köyhä antaa vähästään, mutta rikas ei anna paljostaan. Mitähän se Jesse sanoikaan itsensä ylentäjistä, tai rikkaista? Sattuuko muistumaan päähänne.
Eipä sillä että te mihinkään uskoisitte, vaikka esiinnyttekin tekohurskaina "kristittyinä" aina kun sillä voi jotain etua itselle saada.
Kuule, tän palstan kirjoittajista 90% on just niitä ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä jotka miettii, miten saa rahat riittämään. Ei todellakaan mitään pörssimiljonäärejä. Missä sinä rikkaita näet? Mä en tunne ketään. Niitä on Suomessa todella vähän.
Itselläkin tekee tiukkaa ja sitten jonkun sossuperheen pentu kulkee merkkivaatteissa ja iPhone kädessä. Mieti nyt vähän. Ja näille pitäisi ostaa vielä joululahjoja? Mitä aktuaalista v*ttua?
En ihmettele enää, miksi itä-Helsingissä nuoret ryöstelee toisiaan. Arvot on vaan sitä tavaraa ja merkkikamaa. Ei ole opittu kotona että käydään töissä ja ostetaan tavarat omilla rahoilla.Uskotko vakavissasi, että nimenomaan sosspuperheillä on merkkivaatteet ja iPhonet, ja työssäkävyät elävät kurjuudessa? Uskotko siis, että kaikki merkkituotteita myyvät liikkeet pysyvät pystyssä vain toimeentulotukiasiakkaiden ostosten varassa - ja samaan aikaan kaikki työssäkäyvät laskevat pennejä, riittääkö rahat?
En ole tuo kenelle vastaat, enkä todellakaan usko työssäkäyvien elävän kurjuudessa, mutta onhan tuosta kirjoitettu lehtijuttujakin, että huonommin toimeentulevien perheiden nuorille on kalliit merkkituotteet aina vain tärkeämpiä nykyään. Niitä varten otetaan vippejä tai jopa varastetaan, jos ei muuten saa.
Minä tunsin 2000-luvun alussa jo yhden "sossuperheen" joka toteutti tätä ajattelutapaa aika tarkalleen. Perhe oli tehnyt kaiken tukien maksimoimiseksi, äiti ja isä olivat virallisesti "eronneet" vaikka käytännössä asuivat edelleen yhdessä, ja neljäs lapsikin tehtiin vielä äidin omien sanojen mukaan siksi että neljästä sai paremmin tukia kuin kolmesta ja "siinä sivussahan se menee". Rahaa ei voinut tietysti sijoittaa asumiseen ja remontteihin kuten keskiluokkaisilla suomalaisilla on jostain syystä tapana - auto miehellä oli kyllä aina hieno ja uusi, en tiedä miten tuo sitten kävi päinsä - joten perhe satsasi nimenomaan ulkonäköön ja merkkituotteisiin. Perheen äiti kävi jopa kauneusleikkauksissa, mikä oli silloin harvinaisempaa kuin nykyään, ja kaikki lapsetkin puettiin kalliisiin merkkivaatteisiin. Perheen vanhin tytär oli varsinainen teinidiiva, koulunsa muotikuningatar.
Tuo nyt on vaan yksi perhe, eikä varmasti edusta kaikkia Suomen "sossuperheitä". Myöhemmin selvisikin, että perhe ei rahoittanut elämäntyyliään pelkästään etuuksilla vaan myös rikollisuudella. Mutta ajattelutapa on ihan selkeä. Koska ei voi brassailla asumalla leveästi, eikä kannata edes säästää vaikkapa omaan asuntoon tai sijoittamiseen, sijoitetaan pienempiin statussymboleihin joita kannetaan mukana tai jotka näkyvät pukeutumisessa.
No onpas nyt taas kätevä esimerkki tähän ketjuun. Sossuhuijaus, rikollisuutta, kauneusleikkauksia, lapsitehtailu, joka kerta uusi autokin... Hyvä, että muistit mainita lopussa, ettei tuo varmaan ihan "kaikkia" sossuperheitä edusta - varmaan vain aika monia kuitenkin edustaa, vai mitä?
En sanonut ettei edusta "ihan kaikkia", vaan nimenomaan ettei "varmasti edusta kaikkia". Tuo oli monella tapaa hyvin erikoinen, omituinen perhe.
Mutta äärimmäisyyksiin vietynä he edustivat kuitenkin sitä, että jokainen viiteryhmä hakee statuksensa jostain. Itse elän minimipalkalla ja asun surkealla omakotitaloalueella, joka ei lapsuudessani vielä ollut yhtä surkea, mutta ajat mututuvat. Naapurille on kovin tärkeää remontoida rintamamiestaloaan jatkuvasti, mitä pidän tällä alueella ihan yhtä hölmönä kuin sitä että pitäisi olla aina uusimmat iPhonet ja trendilaukut, vaikka ei ole rahaa ruokaan. Tuollaisiakin ihmisiä olen tuntenut opiskelijoina.
Vierailija kirjoitti:
Joulu on antamisen aikaa, sieltä puusta löytyy varmasti sinunkin budjettiin sopivia lahjoja. Minä olen melko varakas, ja näin jouluisin teen aika paljon hyväntekeväisyyttä. Olen ostellut tuonne joulupuukeräykseen vuosien varrella pleikkarin, läppärin, tabletin, pelejä, kuulokkeita, kirjoja ja lahjakortteja. Autan myös joka joulu 2-3 perhettä ostamalla jouluruoat ja vähän koristeita.
Minulla ei oikein ole lähipiirissä ketään jonka kanssa viettäisin joulua tai jolle ostaisin lahjoja joten yksinäisenä jouluna lämmittää mieltä se, että vuokseni edes muutama lapsi hymyilee jouluna.
Kuulostat erittäin sivistyneeltä ihmiseltä. Jos haluat, olet erittäin tervetullut meille viettämään joulua. Ei ole meillä mitään suureellista, perusjoulu vain. Tampereella asutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nuo lahjat jaetaan, jos perheessä on useampi lapsi? Siis jos yksi saa hienon iPhonen ja toinen pari pleikkapeliä ja rasian suklaata.
Tai jos yksi saa pari pleikkapeliä ja toinen ei mitään, koska ei sattunut löytymään lahjoittajaa jolla olisi tonni ylimääräistä satsata iPhoneen.
Sen tiedän, että hommaavat lahjan (ei iPhonea, mutta jotain) järjestön puolesta, jos lapsi ei ole saamassa mitään.
Ei minulla ole palkansaajana varaa ostaa itselleni eikä lapselleni Iphonea eikä sitä edes toivota!! Kännykät on alle 200 e ja pelittävät, minkä tarvitseekin. Pleikka ostettiin 4 vuotta sitten, maksoi 400 e ja se on kallein lahja, mitä on saanut. On nyt 16 v. Palkkani on 2800 e/kk netto, josta maksan myös asumisen, auton, vakuutukset jne. On älyvapaata kuvitella, että kaikki voisivat tuosta vaan ostella mitä huvittaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska joidenkin mielestä myös köyhien perheiden lapsilla on oikeus pyytää samoja lahjoja kuin muutkin lapset pyytävät, sen sijaan että toivoisivat sukkia ja hygieniatarvikkeita, jotka on normaalin elämän perusedellytyksiä, ei lahjoja
Miksi se malli pitää ottaa juuri kaikkein varakkaimmilta?
Pitääkö köyhän olla nöyrä?
Ei, mutta onhan se erikoista, että jos köyhä haluaisi samaa kuin "muilla", viiteryhmäksi otetaan ne kaikista rikkaimmat eikä ne tavalliset keskituloiset joita on ympärillä varmasti kaikista eniten.
Kuka tahansa voi selata jotain Vogue- tai House & Garden -lehtiä ja ajatella, että katso nyt tuota kymppitonnin mekkoa ja sadan tonnin sänkyäkin, miksei minulla ole ikinä varaa mihinkään noin kivaan. Mutta ei se oikeasti kerro meidän suhteellisesta köyhyydestä mitään, koska kenelläkään tässä ympärillä ei ole sadan tonnin sänkyä muutenkaan.
Joulu on pohjimmiltaan rakkauden juhla. Samalla kun kuulutatte materialismin vääryyttä joulussa, niin menkää itseenne. Haukutte ja vihaatte täällä ihmisiä: Jouluketjussa; sylki suusta roiskuen. Kysykää itseltänne, kuinka paljon jaoitte rakkautta tässä ketjussa? Sen jakaminen kun ei käy lompakollekaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykypennuilla ei ole mitään käsitystä kohtuudesta.
Pyh. Lapsi elää siinä maailmassa, jonka vanhemmat ja ympäristö ovat luoneet. Pyynnöt ovat sen mukaisia, eikä niistä pidä ärsyyntyä.
Sama ulina oli 80-luvullakin ja me köyhien perheiden lapset saimme aina kadehtia rikkaampien kavereiden lahjoja. Olisi pitänyt olla tyytyväinen tyyliin sukkiin ja paitoihin. Eräänkin joulun muistan kun sain lahjaksi pelkän pipon. Sitä ennen olin itkenyt, etten saa mitään ja muut saivat. Erään kerran taas sain isolta suvulta yhteensä 200mk lahjan. Ei ollut rahasta kiinni, olivat vain saitureita.
Tottakai minä toivoin samoja lahjoja kuin kaverini kuten Commodoren tietokonetta, sitä kuitenkaan saamatta. Se oli tarvittavien lisälaitteiden kera (levyasema, näyttö yms) n. 1600+€ nykyrahassa eli suhteessa paljon kalliimpi kuin tavanomainen IPhone nykyään. Tuloksena vaille jäämisestä oli vain kateutta siitä miksi minä olin eriarvoinen verrattuna kavereiheni.
Omille lapsilleni olen hankkinut useimmat asiat, myös sen IPhonen ja käyttänyt lähes joka vuosi ulkomailla lomilla. Kaikkea en tietenkään ole hankkinut, mutta eipähän heidän tarvitse kärsiä katkeruudesta. Oman köyhyysloukkuni nujersin korkeakoulututkinnoilla ja kovalla työllä. Katkeruutta lääkitsin terapialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija<br />
kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä noita lapsiakin. Kyllähän sitä voi tuntea olonsa todella ulkopuoliseksi, jos ei ole mitään sellaista mitä muilla.
Me asumme ns. paremmalla alueella kaupungissamme. Lapsilla on iPhonet, Applen kuulokkeet, kellot jne sekä merkkivaatteet ja kalliit harrastukset ja lomamatkat. Koko kaupungin koulut ovat todella täysiä, joten lapsen luokalle sijoitettiin toisesta kaupunginosasta köyhän perheen lapsi. Tällä lapsella ei ole ollenkaan puhelinta ja kuulemma on samat vaatteet aina päällä. Hän ei pääse koskaan kenenkään synttäreille eikä saa järjestää omia. Hän ei harrasta mitään ja oli kuulemma kesäloman vain kotona. En yhtään ihmettele, jos tällainen lapsi toivoisi joululahjaksi iPhonea tuntemattomalta, että olisi edes yksi asia, jossa olisi kuin muut luokkakaverit.
Vähän ohiksena vielä, että minusta ihan älyttömän huono ratkaisu laittaa tällaiselle luokalle vain yksi eri oloista tuleva lapsi. Sehän oikein alleviivaa niitä eroja ja laittaa tämän yhden lapsen ikävään asemaan. Ennemmin pitäisi sekoittaa samaan luokkaan monista eri taustoista tulleita useampia.
Hyvin tiedät hänen asiansa, mutta et sinäkään näe pientä vaivaa, että lapsi pääsisi teidän synttäreillenne edes kerran.
Oman lapsen kertomaa kaikki. Sitä kautta tiedän.
Arvaa vaan onko yritetty nähdä vaivaa, että tämä lapsi tulisi synttäreille. Koko luokan tytöt ovat aina kutsuneet tämän lapsen. On tarjottu kyytiä synttäreille, jos on ollut kauempana ja korostettu, että ilman lahjaa on ok tulla. Eipä silti ole koskaan päässyt. Toisen perheen vanhemmat eivät voi mitenkään älyttömästi vaikuttaa tällaisiin. Turha meitä on syyllistää.
Miksi tulisi kun kakarasi kyttää kaverin köyhyyttä?? Ohis+eri.
Miten nuo lahjat jaetaan, jos perheessä on useampi lapsi? Siis jos yksi saa hienon iPhonen ja toinen pari pleikkapeliä ja rasian suklaata.