Onko kenellekään käynyt niin että löydät ihanan miehen ja ihastut tai jopa rakastut ja sitten PAM, mies katoaa ja kuulet, että on palannut exänsä luokse?
Minulle osui kohdalle tällainen satuprinssi. Eron piti olla jo vuosia vanha ja taputeltu, mitä nyt hullu exä vähän väänsi lasten asioista. Miten tää on mahdollista? 😀
Kommentit (15)
On käynyt. Täydeksi mulkuksi paljastui muutenkin vuosien päästä, vaikka sitä ennen vuosia haikailin perään ja kuvittelin hänen olleen se elämäni rakkaus.
Lähtökohtaisesti jos kyseessä ei ole mikään psykopaatti ja ihminen haukkuu eksäänsä ns. Liikaa niin siinä on takana enemmänkin.
Olisit onnellinen että lapset saivat perheensä kasaan taas.
Ole tyytyväinen että tuli esille tässä vaiheessa. Moikka vaan tuollaisille, ei olis toiminut. Säästyit paljolta
Ne höyläs koko teidän suhteen ajan. Varma tieto. Ei siis ollut mikään äkillinen PAM.
Ei ole. Nii kylläkin kävi että rakastuin erääseen mieheen vaikka olen naimisissa. Toisen miehen on nyt jotenkin vaikea olla roolissaan, eikä hän ymmärrä etten aio erota.
On käynyt. Tosin kävi ilmi, etteivät koskaan eronneetkaan, mies vaan väitti niin
Todella paska juttu mutta hyvää on se että väistit luodin. Mieti miten kauheaa sille "exälle", äijä on tuulella käyvä valehteleva kusipää ja sellaisen kanssa sitten elää elämäänsä
Vierailija kirjoitti:
Todella paska juttu mutta hyvää on se että väistit luodin. Mieti miten kauheaa sille "exälle", äijä on tuulella käyvä valehteleva kusipää ja sellaisen kanssa sitten elää elämäänsä
Mikä valehteleva kusipää? Mitä se tossa sit valehteli sun mielestä?
Se on mahdollista silleen että exä oli sen mielestä parempi/rakkaampi kuin sinä.
Itselleni on käynyt niin, että kun olen ollut niin kauan sinkkuna. oikeastaan lähes koko ikäni, että huomaan jo hieman pelkääväni jännittäväni mahdollisia treffejä koska näen mielessäni jo liiankin hyvin miten käy.
Olen joko liiankin innostunut ja kinnsotunut treffeille pääsemisestä ja treffikumppanistani ja innokkuudeellani ja ylisuurien odotusten johdosta pilaan koko jutun.
Tai sitten käyttäydyn ja toimin niin epävarmasti ja arkaillen, ettei kukaan kiinnostu, koska en kykene antamaan tosielle takaisin "samalla mitalla" koska päässä jyskuyttää, että ei kukaan voi minusta olla oikeasti kiinnostunut. Ei kukaan halua parisuhteeseen nytkään -ainakaan, jos olen hänestä itse kiinnostunut- koska ei ole ollut oikeasti tähänkään asti
Näen ja tunnen mielessäni kuinka parhaassakin tai kuinka vain huonoimmassa tapauksessa toinen kertoo, että haluaiais kuitenkin olla "vain" ystäväni tai kavereita tulevaisuudessa. Olen jo oppinut, että useimmille tuo on vain kaunis fraasi tai tapa sanoa hyvästit ja näkemiin sen sijaan, että olisivat niin typeriä, että esimerkiksi ghostaisivat ja katoaisvat ja hävisivät sanomatta tai edes tekstiviestiä laittamatta.
Ehkä minut on tietmättäni tuomittu olemaan sinkkuna lopun ikääni. Ikäväksi asian tekee, että en itse edes tiedosta, että mikä minussa on vikana kun en pääse (tai joudu) parisuhteeseen vaikka onnekseni ja ilokseni olen muutoin onnistunut luomaan ja ylläpitämäänkin muita rakkaita ja arvokkaita ihmissuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella paska juttu mutta hyvää on se että väistit luodin. Mieti miten kauheaa sille "exälle", äijä on tuulella käyvä valehteleva kusipää ja sellaisen kanssa sitten elää elämäänsä
Mikä valehteleva kusipää? Mitä se tossa sit valehteli sun mielestä?
Tarkoititko sille exälle? No ei ehkä "valehdellut" mutta jätti kertomatta uudesta virityksestä
Onhan sekin tavallaan exälle valehtelemista kun kertoo uudelle olevansa eronnut jo aikoja, ainoastaan lasten asioista puhutaan
Tuskin exä tästä tykkäisi.
No uudelle ainakin oli valehtelua sanoa olevansa eronnut.
Vai kovinko oli rehellistä peliä sinun mielestäsi?
Ja kovinko rehellisen miehen se exä sai?
Ei ole käynyt