Tunnetteko ihan kilttejä ihmisiä, jotka eivät vain osaa pitää yhteyttä?
Ovat sitten taas ystävällisiä, kun vihdoin viestittelevät.
Loukkaannutteko tuollaisille? Suorastaan ghostaavat joskus.
Tai oletko itse sellainen? Kerro, miksi?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suutu ja olen tuollainen. Lapset ja työ vievät kaiken vapaa-ajan. Kaverin suuttuminen siitä olisi melko outoa.
Katsot ja vastaat viestit illalla? Montako viestiä sinulle tulee päivässä, jos et ehdi vastata? !
Useampi sata.
-eri
Jos nyt nyt nukut 8 tuntia yössä ja toivottavasti viestittelijäsi myös nukkuvat, niin useampi sata viestiä kertoo, että saat vähintään 300 viestiässä päivässä, joka tarkoittaa että sulle tulee ainakin 18,75 viestiä tunnissa loppuajalle. Ihanko oikeasti tulee noin monta ykistyisviestiä päivän aikana?
Niitä tulee ihan kellon ympäri. EI kaikki nuku samaan aikaan.
Laitoin puhelimen äänettömälle että loppuu se pärinä jolloin missasin joitain puheluitakin.
Kuinka monta läheistä sulla on, että he viestittelevät satoja viestejä päivässä?
Oli niitä useita kymmeniä.
Oli? Kaikki viestin lähettäjät ovat lähes nyt kuolleet eikä tule enää keskimäärin 18 viestiä tunnissa?
En jaksa pitää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ei osaa? Siis: ei jaksa tai ehdi.
Tai ei halua.
Ehkä vähän OT mutta mulla on yks työtön kaveri joka saattaa lähettää sen 20 viestiä tunnissa ja loukkaantuu jos viesteihin ei vastaa tunnin, kahden sisällä. Siis vaikka tietää että olen koulussa, töissä tms tai lapsen kanssa pulkkamäessä. Todella rasittavaa.
Tämä palsta addiktoi. Täällä puhutaan suoremmin miten oikeasti ajatellaan, saa riittävän annoksen ihmisten kanssa juttelua, mutta toisaalta kukaan ei syyllistä siitä jos ei ehdikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suutu ja olen tuollainen. Lapset ja työ vievät kaiken vapaa-ajan. Kaverin suuttuminen siitä olisi melko outoa.
Katsot ja vastaat viestit illalla? Montako viestiä sinulle tulee päivässä, jos et ehdi vastata? !
Työn puolesta päivittäin tulee noin 200 viestiä, joten jo töissä saan riittävästi viestiteltyä... Työt tulevat kotiin usein yrittäjällä.
Lapset ja puoliso viestittävät ehkä 10 kertaa päivässä ja kavereilta tulee ehdotuksia ja yhteydenottoja ehkä 3/ pv. En aina jaksa vastata kaikille tai osaa sanoa, voinko osallistua kaverin ehdottamaan tapamiseen, joten usein odotan kunnes tiedän varmaksi ja usein en pääse, aidosti en pääse.
Sellainen mitä kuuluu viestiminen vaan jää päivinä, jolloin klo on 18 enkä ole ehtinyt syömään mitään tai halaamaan lapsia. :) itselleni tällainen kiire on jokapäiväistä.
Kontrasti on valtava aikoihin, jolloin olin äitiyslomalla. Silloin olin yksinäinen ja olisin pitänyt toimintaani varmaan laiskuutena tai kiinnostuksen puutteena!
Minkä ihmeen takia lapset ja puoliso viestittelet suurin piirtein kerran tunnissa päivän aikan, jos oletetaan, että olette nähneet aamulla ja taas päivän jälkeen?
Minkä ihmeen takia jankutat tätä samaa kysymystä monta kertaa?
Sori, mutta tuo oli vasta ensimmäinen viestini tähän ketjuun.
Ja sekin sinun olisi kannattanut jättää laittamatta, mitä se sinulle kuuluu miksi joku viestittää perheensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä palsta addiktoi. Täällä puhutaan suoremmin miten oikeasti ajatellaan, saa riittävän annoksen ihmisten kanssa juttelua, mutta toisaalta kukaan ei syyllistä siitä jos ei ehdikään.
Tarkoitatko, että palstan takia et tekstaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suutu ja olen tuollainen. Lapset ja työ vievät kaiken vapaa-ajan. Kaverin suuttuminen siitä olisi melko outoa.
Katsot ja vastaat viestit illalla? Montako viestiä sinulle tulee päivässä, jos et ehdi vastata? !
Työn puolesta päivittäin tulee noin 200 viestiä, joten jo töissä saan riittävästi viestiteltyä... Työt tulevat kotiin usein yrittäjällä.
Lapset ja puoliso viestittävät ehkä 10 kertaa päivässä ja kavereilta tulee ehdotuksia ja yhteydenottoja ehkä 3/ pv. En aina jaksa vastata kaikille tai osaa sanoa, voinko osallistua kaverin ehdottamaan tapamiseen, joten usein odotan kunnes tiedän varmaksi ja usein en pääse, aidosti en pääse.
Sellainen mitä kuuluu viestiminen vaan jää päivinä, jolloin klo on 18 enkä ole ehtinyt syömään mitään tai halaamaan lapsia. :) itselleni tällainen kiire on jokapäiväistä.
Kontrasti on valtava aikoihin, jolloin olin äitiyslomalla. Silloin olin yksinäinen ja olisin pitänyt toimintaani varmaan laiskuutena tai kiinnostuksen puutteena!
Minkä ihmeen takia lapset ja puoliso viestittelet suurin piirtein kerran tunnissa päivän aikan, jos oletetaan, että olette nähneet aamulla ja taas päivän jälkeen?
Minkä ihmeen takia jankutat tätä samaa kysymystä monta kertaa?
Sori, mutta tuo oli vasta ensimmäinen viestini tähän ketjuun.
Ja sekin sinun olisi kannattanut jättää laittamatta, mitä se sinulle kuuluu miksi joku viestittää perheensä kanssa.
Eikö tämä ole keskustelupalsta, jonne voi laittaa viestejä, jos jokin asia puhuttaa ja mietityttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suutu ja olen tuollainen. Lapset ja työ vievät kaiken vapaa-ajan. Kaverin suuttuminen siitä olisi melko outoa.
Katsot ja vastaat viestit illalla? Montako viestiä sinulle tulee päivässä, jos et ehdi vastata? !
Ohis.
En ole tuo sama, mutta mulla on sama ongelma.
Ei ehdi eikä jaksa.
Työpäivä ajomatkoineen noin 12 tuntia/päivä. Siihen kaupassakäynti aina väliin plus ruoanlaitto ja iltahommat kotona Usein nukahdan sohvalle heti, kun saa vähän hengähtää. Lapset sit siitä herättää menemään sänkyyn. Aamulla herätys klo 4 tai 4.30 ja sama rumba alusta.
Viikonloput menee kotihommiin ja erilaisiin käytännön asioiden hoitamiseen, kun viikolla ei juuri ehdi mitään. Lapset on jo teinejä, joten auttavat mikä ehtivät.
En jaksa.
Pidän ystävistäni kyllä, mutta olen varmasti vähän "neuroepätyypillinen tapaus", niin sos. tilanteet vievät voimat.
En vihaa ketään, mutta esim. keskusteluissa huomaan, että ajatukseni menevät yleensä tosi eri ratoja kuin muilla, mikä on raskasta. En siis luontaisesti ole samalla taajuudella kovinkaan monien kanssa. Koska olen ujo ja kiltti, en jaksa enkä halua pitää puoliani asioissa. Tällainen vääränlainen kiltteys vetää puoleensa tyyppejä, jotka käyttävät sitä hyväkseen. En silti jaksa muuttua enkä halua muuttaa toisia, on helpompi vain antaa olla, ja olla vähemmän tekemisissä.
Pidän yhteyttä oman perheen lisäksi sukulaisiin ja muutamaan ystävään, tämä on riittävästi onnelliseen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suutu ja olen tuollainen. Lapset ja työ vievät kaiken vapaa-ajan. Kaverin suuttuminen siitä olisi melko outoa.
Katsot ja vastaat viestit illalla? Montako viestiä sinulle tulee päivässä, jos et ehdi vastata? !
Ohis.
En ole tuo sama, mutta mulla on sama ongelma.
Ei ehdi eikä jaksa.
Työpäivä ajomatkoineen noin 12 tuntia/päivä. Siihen kaupassakäynti aina väliin plus ruoanlaitto ja iltahommat kotona Usein nukahdan sohvalle heti, kun saa vähän hengähtää. Lapset sit siitä herättää menemään sänkyyn. Aamulla herätys klo 4 tai 4.30 ja sama rumba alusta.
Viikonloput menee kotihommiin ja erilaisiin käytännön asioiden hoitamiseen, kun viikolla ei juuri ehdi mitään. Lapset on jo teinejä, joten auttavat mikä ehtivät.
Ai niin, ja töissä pitää viestitellä ihan tarpeeksi.
Mä en siis vapaa-ajalla viestittele. Soitan, jos on aikaa. Siinä voi sitten tehdä jotain muutakin samalla.
Kaikki kyllä teitä, että mä en viestittele, kuin ihan pakon edessä. Mielummin soitan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suutu ja olen tuollainen. Lapset ja työ vievät kaiken vapaa-ajan. Kaverin suuttuminen siitä olisi melko outoa.
Katsot ja vastaat viestit illalla? Montako viestiä sinulle tulee päivässä, jos et ehdi vastata? !
Ohis.
En ole tuo sama, mutta mulla on sama ongelma.
Ei ehdi eikä jaksa.
Työpäivä ajomatkoineen noin 12 tuntia/päivä. Siihen kaupassakäynti aina väliin plus ruoanlaitto ja iltahommat kotona Usein nukahdan sohvalle heti, kun saa vähän hengähtää. Lapset sit siitä herättää menemään sänkyyn. Aamulla herätys klo 4 tai 4.30 ja sama rumba alusta.
Viikonloput menee kotihommiin ja erilaisiin käytännön asioiden hoitamiseen, kun viikolla ei juuri ehdi mitään. Lapset on jo teinejä, joten auttavat mikä ehtivät.
Ai niin, ja töissä pitää viestitellä ihan tarpeeksi.
Mä en siis vapaa-ajalla viestittele. Soitan, jos on aikaa. Siinä voi sitten tehdä jotain muutakin samalla.
Kaikki kyllä teitä, että mä en viestittele, kuin ihan pakon edessä. Mielummin soitan.
Eli olet nyt töissä ja silti hengaat täällä.
Eräs joko haluaa että jätän hänet rauhaan, tai sitten odottelee aina että minä ehdottaisin tekemistä. Mikä siinä muka on niin vaikeaa kysyä ja ehdottaa tekemistä? Mitä jos koettaisitte asettua toisen asemaan, miltä tuollainen luumuilu vaikuttaa? Enemmän minulla kallistuu ensimmäisen puoleen arvelut joten yksinpä jäätte sitte jos kuitenkin seuraa kaipaatte.
Oli? Kaikki viestin lähettäjät ovat lähes nyt kuolleet eikä tule enää keskimäärin 18 viestiä tunnissa?